KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA"

Transkriptio

1 KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA Teksti ja kuvat : Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, johtava palotarkastaja Reijo Sandberg, Vantaan kaupungin rakennusvalvonta, rakennusvalvontajohtaja Kaj Hurme, tarkastuspäällikkö Kaisa Ikävalko, lupapäällikkö Hannu Riikonen, rakennuslakimies Ilkka Rekonen, lupa-arkkitehti Jorma Suokas, tarkastusrakennusmestari Matti Teppo, tarkastusinsinööri

2 ESIPUHE Nykyisin asuntokysyntä kohdistuu yhä enemmän pientaloihin. Samaan aikaan maankäytön tehokkuuden vaatimus lisääntyy kunnallistalouden eli palvelujen saavutettavuuden, kulkuyhteyksien ja teknisen huollon järjestelmien toimivuuden vuoksi. Tämä on johtanut kasvavassa määrin tiiviin ja matalan pientalorakentamisen lisääntymiseen. Erityisesti kaupunkiympäristössä täydennysrakentaminen asettaa rakennusten suunnittelijoille tiukkoja haasteita paloturvallisuuden suhteen. Tiiviin ja matalan rakentamisen suosiminen ei saa kuitenkaan vaarantaa kuntalaisten turvallisuutta. Paloturvallisuusratkaisut tulee suunnitella siten, että kuntalaisten turvallisuus ei vaarannu riippumatta siitä asuuko hän vanhalla kerrostaloalueella, täydennysrakentamisalueella vai uudella pientaloalueella. Tässä ohjeessa esitellään joitakin esimerkkiratkaisuja, jotka noudattelevat Vantaan tulkintaa Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osan E1 määräyksistä sekä niitä täydentävistä ohjeista. Tulkinnassa on käytetty apuna Ympäristöministeriön Ympäristöopasta nro 39 Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa. Ohje on käynyt lausunnoilla myös muissa Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen kunnissa ja sen avulla on tarkoitus yhtenäistää tulkintoja Vantaalla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Keravalla, Järvenpäässä, Pornaisissa, Hyvinkäällä ja Mäntsälässä. Esimerkit kuvaavat tilannetta, jossa asemakaava ei tarkemmin määrää rakennusten sijaintia. Jos asemakaavassa sen sijaan on esitetty rakennusala tai muita rakennusten sijaintia koskevia määräyksiä, niin ne ovat ensisijaisesti noudatettavia ottaen tietysti huomioon myös rakenteellinen paloturvallisuus. Tämä ohje poikkeaa joiltain osin aiemmista linjauksista joita on tehty lähelle rakentamisessa. Syynä tähän on voimaan tullut uusi RakMK E4, joka tiukensi olennaisesti avoimille autosuojille asetettavia paloturvallisuusvaatimuksia. Esimerkkiratkaisuissa on käyty lävitse joitakin kahden asuinrakennuksen ja niiden väliin rakennettavien autosuojien erilaisia toteutusmahdollisuuksia. Esitetyt ratkaisut eivät ole ainoita toteutusmahdollisuuksia, mutta niiden avulla pyritään selventämään ajatusmallia, jolla saavutetaan riittävä paloturvallisuus. Tarkoituksena ei ollut tehdä kaiken kattavaa luetteloa esimerkeistä, vaan havainnollistaa periaatteita joiden mukaan paloturvallisuus kahden rakennuksen välillä saadaan riittävälle tasolle. Rakennusryhmien ja korttelien välisiä etäisyyksiä ei ole käsitelty tässä ohjeessa. Ohjetta voidaan päivittää saataessa tutkimusprojekteista uutta tietoa paloturvallisuudesta. Lisäksi ohje tullaan laajentamaan koskemaan myös pieniä varastoja. 2

3 KESKEISIMMÄT PIENTALORAKENTAMISTA KOSKEVAT MUUTOKSET SUOMEN RA- KENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAN OSAN E4 AUTOSUOJIEN PALOTURVALLISUUS MÄÄRÄYKSISSÄ 1. E4 on kohta 3.2 Etäisyys eri tontin rakennuksesta. Siinä todetaan että jos erillisen autosuojan etäisyys naapuritontin rakennuksesta on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta (E1 kohta 9.1.2). 2. E4 todetaan kohdassa 3: Erillistä autosuojaa ei tarvitse palo-osastoida, kun sen etäisyys saman tontin rakennuksesta on vähintään 8 metriä, enintään 60 m 2 :n suojan vähintään 4 metriä. Jos etäisyys on edellä mainittuja pienempi, autosuoja erotetaan asuintiloista luokan EI 30 rakennusosin. Osastoivassa seinässä olevalta ovelta edellytetään 15 minuutin palonkestävyysaikaa. Lämmöneristetyn ulko-oven voidaan yleensä katsoa täyttävän tämän vaatimuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että avoimiin autosuojiin suhtaudutaan nykyisin samalla tavalla kuin autotalleihin. Mikäli ne ovat 4 m lähempänä saman tontin asuinrakennusta, tulee ne palo-osastoida erilleen siitä. Lisäksi nykyisin tontin rajaan suhtaudutaan vakavammin, mikäli autosuoja (vaikka se olisi kooltaan alle 60 m 2 ) on alle 8 m päässä toisen tontin rakennuksesta tulee palon leviämisen rajoittamiseksi rakentaa palo-osastointi tai palomuuri. 3

4 RAKMK E1 JA YMPÄRISTÖOPAS 39 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS & PALO- TURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA KESKEISET TIIVISTÄ JA MATALAA RAKENTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET E1 1.2 Olennainen vaatimus Rakennuksen ja muun rakennuskohteen olennaisista vaatimuksista on voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa tai muutoin on erikseen säädetty tai määrätty. Paloturvallisuuden kannalta tämä erityisesti tarkoittaa, että rakennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan; palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua; palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa; rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin; pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. E1 3.2 Rakennuksen koon ja henkilömäärän rajoitukset Samasta asiasta todetaan Ympäristöopas 39 sivulla 104 seuraavasti: Pientalot samalla tontilla...jos kerrosalan määrä tontilla on suurempi, tulee rakennukset jäsennellä enintään 1600 m 2 :n (tai 2400 m 2 yksikerroksisina) ryhmiin ja erottaa ryhmät 8 metrin etäisyydellä tai palomuurilla. 4

5 Eli yhdelle tontille saa rakentaa vain 1600 m 2 kaksikerroksisia tai 2400 m 2 yksikerroksisia P3-luokan rakennuksia ilman erityisjärjestelyitä. Tontin sisäisissä rakennusten ryhmittelyssä huomioidaan tarvittaessa läheisten tonttien rakennukset Ympäristöoppaan 39 sivun 106 ohjeiden mukaisesti. Tällöin ryhmien etäisyydet voivat olla metriä tai jopa 40 metriä. E1 9. PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN NAAPURIRAKENNUKSIIN 9.1 Yleiset vaatimukset Palon leviäminen rakennuksesta toiseen ei saa vaarantaa henkilöturvallisuutta eikä aiheuttaa kohtuuttomana pidettäviä taloudellisia eikä yhteiskunnallisia menetyksiä Rakennusten välisen etäisyyden tulee olla sellainen, että palo ei leviä helposti naapurirakennuksiin ja aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta Vesikaterakenteen tulee olla sellainen, että se ei syty helposti naapurirakennuksenpalosta. 9.2 Palomuuri Mikäli rakennetaan niin lähelle toista rakennusta, että palon leviäminen on ilmeistä, taikka kiinni toiseen rakennukseen, on käytettävä palomuuria. Ohje Samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevia rakennuksia voidaan paloteknisessä mielessä pitää yhtenä rakennuksena, jolloin tavanomainen osastointi on riittävä. Tämä edellyttää, että rakennukset kuuluvat samaan paloluokkaan ja muodostuva kokonaisuus alittaa tämän paloluokan yhdelle rakennukselle asettamat kerrosala- ja henkilömäärärajoitukset. Käytettäessä ulkoseinää osastoivana seinänä otetaan huomioon sen epäsymmetrinen rakenne sekä lämpösäteilyn ja mahdollisten ikkuna-aukkojen vaikutus. 5

6 9.2.2 Palomuurin luokkavaatimukset on esitetty taulukossa P1-luokan rakennuksessa palomuuri tulee tehdä A1-luokan rakennustarvikkeista. Ohje Vesikaton rakenteet ja eristeet katkaistaan palomuurin kohdalta. Jos tarvikkeet ovat vähintään luokkaa A2-s1, d0, ei katkoa tarvita. Mikäli vesikattojen korkeusero on pienempi kuin 300 mm, palomuuri ulotetaan vähintään 300 mm katteen yläpuolelle. Tämä voidaan korvata riittävällä vaakakatkolla. Palokuorman ylittäessä 1200 MJ/m 2 palomuuri ulotetaan vähintään 750 mm katteen yläpuolelle, eikä korotusta yleensä voi korvata vaakakatkolla. Palomuuri ulotetaan sivusuunnassa vähintään 100 mm ja palokuorman ylittäessä 1200 MJ/m 2 vähintään 750 mm seinälinjan ohi. Tämän sijasta voidaan myös käyttää seinän suuntaista katkoa. 6

7 Ympäristöoppaan 39 sivuilla esitetään oheen lainatulla tavalla kahden pientalon rakentaminen lähekkäin samalla ja eri tontille. PIENTALOT SAMALLA TONTILLA 1. Talot yhdessä Asuntojen välinen seinä EI Talojen etäisyys 0-4 m Rakennuksen ulkoseinä EI 30 Toisen talon ulkoseinällä ei ole vaatimusta, jos osastoiva ulkoseinä on suunniteltu molemminpuolista paloa vastaa. Jos ulkoseinä on suunniteltu EI 30 -luokkaan vain sisäpuolista paloa vastaan, molemmissa taloissa on sama paloluokkavaatimus. Ei tavallisia ikkunoita. Jos ikkunat tehdään E 15 -luokkaisina esimerkiksi lankalasista, lasitiilestä tai kirkkaasta palolasista, saa seinään tehdä enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita silloin, kun seinien keskinäinen etäisyys on yli 1,5 metriä. Eristävällä (EI 15 -luokkaa) palolasilla ei etäisyysrajoituksia ole. 3. Talojen etäisyys 4-8 m Rakennuksen ulkoseinä EI 30. Toisen talon ulkoseinällä ei ole vaatimusta, jos osastoiva ulkoseinä on suunniteltu molemminpuolista paloa vastaan. Jos ulkoseinä on suunniteltu EI 30 -luokkaan vain sisäpuolista paloa vastaan, molemmissa taloissa on sama paloluokkavaatimus. Sallitaan 5 kpl enintään 0,2 m 2 :n tavallisia avattavia ikkunoita. Seinään saa tehdä halutun määrän enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita, jos ikkunat tehdään E 15 -luokkaisina lankalasista, lasitiilestä tai palolasista. 4. Etäisyys yli 8 m: ei vaatimuksia. Kuva 1. Pientalot samalla tontilla, ei autosuojia tai varastoja. 7

8 PIENTALOT ERI TONTEILLA 1. Talot yhdessä Palomuuri EI-M Talojen etäisyys 0-4 m Toisen rakennuksen ulkoseinänä palomuuri EI-M 60. Jos se on suunniteltu molemminpuolista paloa vastaa, ei toisen talon seinällä ole vaatimusta. Jos palomuuri on suunniteltu vain sisäpuolista paloa vastaan, molemmissa taloissa on sama vaatimus. Palomuurissa ei tavallisia ikkunoita. Jos ikkunat tehdään kiinteänä E 60 -luokkaisina lasitiilestä tai kirkkaasta palolasista, saa palomuuriin tehdä enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita silloin, kun muuri on yli 1,5 metriä tontin rajasta. Eristävällä (EI 60 -luokkaa) palolasilla ei etäisyysrajoitusta ole. 3. Talojen etäisyys 4-8 m Molempien rakennusten ulkoseinä EI 30. Sallitaan 5 kpl enintään 0,2 m 2 :n tavallisia avattavia ikkunoita. Seinään saa tehdä halutun määrän enintään 2 m 2 :n kokoisia kiinteitä ikkunoita, jos ikkunat tehdään E 30 -luokkaisina lankalasista, lasitiilestä tai palolasista. 4. Etäisyys yli 8 m: ei vaatimuksia. Kuva 2. Pientalot eri tontilla, ei autosuojia tai varastoja. 8

9 PALO-OSASTOINTIIN LIITTYVIÄ KESKEISIÄ MÄÄRITELMIÄ JA SUUNNITTELUOH- JEITA Sisäpuolinen palo-osastointi EI 30 tarkoittaa sitä, että palon leviäminen rakennuksen sisältä ulospäin on estetty 30 minuutin ajan. Kuvassa 3 on esimerkki tällaisesta rakenteesta. Kuva 3. Rakenne-esimerkki sisäpuolisesta EI 30 -luokkaisesta palo-osastoinnista. Palo-osastointi EI 30 tarkoittaa sitä, että palon leviäminen rakennuksen sisältä ulospäin ja ulkoa sisälle päin on estetty 30 minuutin ajan. Käytetään myös nimitystä molemminpuolinen palo-osastointi EI 30. Kuvassa 4 on esimerkki tällaisesta rakenteesta 9

10 Lähde: Pienrakentajan käsikirja, Kuva 4. Rakenne-esimerkkejä molemmanpuoleisesta EI 30 -luokkaisesta palo-osastoinnista. Yläpohja osastoidaan mikäli erilleen osastoitavat rakennukset ovat eri korkuisia. Kaksi erilaista toteutusmahdollisuutta on esitetty kuvassa 5. Esimerkissä autotalli on yksikerroksinen ja asuinrakennus kaksikerroksinen. Tällöin EI 30 -luokkainen osastointi voidaan toteuttaa asuinrakennuksen päätyseinässä vesikattoon saakka, lisäksi mahdollinen räystäs tehdään palo-osastoivaksi (tapaus a). Toinen toteutustapa on autoallin katon/yläpohjan suojaaminen EI 30 -luokkaan 8 m etäisyydelle asuinrakennuksesta. Mikäli autotalli on alle 60 m 2 kokoinen, katto tai yläpohja tulee suojata EI 30 -luokkaan 4 m etäisyydelle (tapaus b). Mikäli tulipalon leviämisen vaaraa ei ole eli samalla tontilla on vain yksi asuinrakennus alle 4 m etäisyydellä, katon tai yläpohjan osastointi voidaan toteuttaa sisäpuolisena paloosastointina. > 8 m 4 m A B > 4 m Kuva 5. Erikorkuisten rakennusten palo-osastointi. 10

11 Autosuojan oven palo-osastointi. Vaikka autosuojan seinältä, jossa on ajoaukko, edellytetään EI 30- luokan palo-osastointia, ei sitä vaadita isolta kippi- tai liukuovelta. Srmk E4 Opastavissa tiedoissa todetaan myös, että lämmöneristetyn ulko-oven voidaan yleensä katsoa täyttävän 15 minuutin palonkestävyysajan. Rakentaminen 2-4 m päähän (rakennustontin vastaisesta) rajasta. Jos rakennetaan 2-4 metrin päähän rakennustontin vastaisesta rajasta, edellytetään rakennukselta palo-osastointia siten kuin naapuritontilla lähin rakennus olisi 2-4 m etäisyydellä rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijaitsevan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 6-8 m. Rakentaminen alle 2 m päähän (rakennustontin vastaista) rajasta. Jos rakennetaan alle kahden metrin päähän tontin rajasta, edellytetään rakennukselta palo-osastointia siten kuin naapuritontilla lähin rakennus olisi 0-2 m etäisyydellä rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijaitsevan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 4-6 m. Palomuuri pientaloon. Talojen välille voidaan rakentaa yhteinen palomuuri. Tällöin tulee muodostaa rasite tontin rajalle. Palomuurin luokkavaatimus P3-luokan rakennuksissa on EI-M 60. Palomuurit tehdään yleensä kiviaineksista, mutta on myös sallittua tehdä se palavasta materiaalista. Palomuuri voidaan korvata kahdella EI 60 -luokkaisella palo-osastoinnilla, mikäli ne on rakennettu siten, että jos toinen sortuu, toinen pysyy edelleen pystyssä. Palomuuri, tai sen korvaavat palo-osastoivat seinät tulee ulottaa vesikatolla 300 mm katteen yläpuolelle. Katteen yläpuolelle ulottuva osa tulee päällystää palamattomalla materiaalilla. Vastaavasti rakenteet ulotetaan seinälinjan ohi 100 mm. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää seinän suuntaista katkoa, jonka leveys on vähintään 500 mm molempiin suuntiin ja sen luokka on vähintään EI 60. (Ympäristöoppaan 39 sivu 109). Asemakaavassa usein määrätään rakennuksen paikka eli rakennusala. Tässä ohjeessa esitetyt esimerkit kuvaavat tilannetta, jossa asemakaava ei tarkemmin määrää rakennusten sijaintia. Jos asemakaavassa on esitetty rakennusala tai muita rakennusten sijaintia koskevia määräyksiä, otetaan se tulkinnassa huomioon. Esimerkiksi jos naapurintontin rakennusala on 6 metrin päässä tonttien välisestä rajasta, niin 2 metrin päähän tontin rajasta voi rakentaa ilman erityisiä vaatimuksia. Samoin katu- ja puistoalueiden rajalle tai rajan läheisyyteen voi, ellei muita esteitä ole, rakentaa ilman erityisiä paloturvallisuuteen liittyviä rakenteellisia vaatimuksia. 11

12 Ikkuna palo-osastoidussa seinässä. Ikkuna muodostaa palo-osastoituun seinään sitä heikentävän aukon. Ohjeissa on annettu maksimikokoja ikkunoille (kts. sivut 7-8). Ikkunan suurimpaan sallittuun pinta-alaan lasketaan karmit mukaan. Autosuojan sisällä on korkeintaan 5 m 2 varasto. Autosuojan palokuormatiheys on MJ/m 2. Perinteisen yhden auton autosuojan koko on 3,5 m kertaa 6 m eli sen pinta-ala on 21 m 2. Tällöin autosuojan kokonaispalokuorma on teoreettisesti laskettuna MJ. Jos lasketaan yhden auton palokuormaksi 6000 MJ, jää teoreettisesta palokuormasta jäljelle 6600 MJ MJ. Varaston palokuorman voidaan olettaa olevan 1200 MJ/m 2. Tällöin varaston palokuormaksi tulee yhteensä 6000 MJ. Näin ollen 5 m 2 varaston sijoittaminen autosuojan yhteyteen, ilman että se osastoidaan siitä käyttötapansa perusteella erilleen, ei aiheuta paloturvallisuusriskin lisääntymistä. Autokatos nopeuttaa tulipalon leviämistä. Uudessa E4:ssa on rinnastettu avoin autokatos autotalliin, molemmista käytetään nimitystä autosuoja ja molemmilta edellytetään palo-osastointia jos ollaan liian lähellä asuinrakennusta. Määräysten tiukkeneminen avoimen autosuojan osalta johtuu siitä, että tutkimuksissa on havaittu autokatoksen alla syttyvän tulipalon leviävän nopeammin kuin taivasalla syttyvän autopalon, kuva 6. Kuva 6. Autopalon lähistöönsä kohdistama lämpösäteily, kun a) auto palaa vapaasti ja b) kun auto palaa katoksessa (LÄHDE: J. Hietaniemi VTT, Tiiviin ja matalan pientaloalueen paloturvallisuus). Tutkimuksessa havaittiin että autopalo leviää tapauksessa a) vieressä olevaan autoon minuutissa ja tapauksessa b) 4-5 minuutissa. Autokatoksen rakentamisessa tulee huomioida paloturvallisuus seuraavista syistä: 1. Autokatoksen alle muodostuu savupatja, joka sisältää palamiskelpoisia kaasuja. Savupatja voi syttyä palamaan ja aiheuttaa siten paikallisen lieskahduksen. 12

13 2. Kuumasta savupatjasta suuntautuu ilman liekahdustakin lämpösäteilyä palavaan kohteeseen, jolloin pyrolyysi kiihtyy ja palamisen voimakkuus kasvaa. 3. Autokatos ohjaa liekkejä kohti muuta palavaa materiaalia. 4. Palavista materiaaleista tehty autokatos osallistuu paloon. 13

14 TAPAUS 1. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. > 8 m Ei osastointivaatimuksia. 14

15 TAPAUS 2A JA 2B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 4 m, mutta alle 8 m. < 8 m Toisen asunnon ulkoseinä EI 30 molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI < 8 m Molempien asuntojen ulkoseinät EI 30 sisäpuolista palo vastaan. 15

16 TAPAUS 3A JA 3B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 4 m, mutta alle 8 m. < 8 m 8 m Toisen asunnon ulkoseinä EI 30 molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI < 8 m 8 m 8 m Molempien asuntojen ulkoseinät EI 30 sisäpuolista palo vastaan. Kun rakennukset eivät ole rinnakkain, osastoidaan päätyseinien lisäksi sivuseiniä 8 m etäisyydelle naapurirakennuksesta. 16

17 TAPAUS 4A JA 4B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA Rakennusten välinen etäisyys on yli 4 m, mutta alle 8 m. < 8 m 8 m <135 Toisen asunnon ulkoseinä EI 30 molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI < 8 m 8 m 8 m <135 Molempien asuntojen ulkoseinät EI 30 sisäpuolista palo vastaan. Mikäli rakennusten välinen kulma on yli 135 astetta, tulkitaan rakennusten olevan rinnakkain eikä pidempiä seiniä tarvitse osastoida. 17

18 TAPAUS 5A JA 5B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Autosuoja sijaitsee alle 4 m etäisyydellä rakennuksesta A ja yli 4 m etäisyydellä rakennuksesta B. > 8 m 4 m < 4 m > 4 m JA AUTOSUOJA OVAT SAMAN KORKUISIA Autosuojan sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan asunnon A suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. Asunto B on vähintään 4 m etäisyydellä. > 8 m 4 m < 4 m > 4 m ON KORKEAMPI KUIN AUTOSUOJA Autosuojan sivuseinä, päätyseinä ja yläpohja osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan asunnon A suuntaan. Päätyseinä ja yläpohja osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. TAI 18

19 TAPAUS 5C. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Autosuojan etäisyys rakennukseen A on alle 4 m ja rakennukseen B yli 4 m. > 8 m 4 m < 4 m > 4 m AUTOSUOJA EI OLE KORKEAMPI KUIN Asunnon A päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Päätyseinä ja räystäs osastoidaan 4 m etäisyydelle autosuojasta. 19

20 TAPAUS 6A JA 6B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Rakennusten välissä on kaksi autosuojaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on alle 60 m 2, alle 4 m etäisyydellä lähimmistä rakennuksista. < 4 m > 8 m < 4 m 4 m 4 m A B Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Päätyseinät ja räystäät osastoidaan 4 m etäisyydelle autosuojasta. TAI < 4 m > 8 m < 4 m 4 m 4 m A B Autosuojien sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asuntojen suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Mikäli autosuojat ovat matalampia kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Autosuojien voidaan ajatella muodostavan paloteknisesti yhden rakennuksen.. Tällöin autosuojia ei tarvitse palo-osastoida erilleen toisistaan. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida EI30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. 20

21 TAPAUS 7. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Rakennusten välillä on kaksi autosuojaa 4 m etäisyydellä rakennuksista. > 8 m 4 m 4 m A B Rakennuksia ei tarvitse osastoida, jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 60 m 2. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Autosuojien välille ei tarvita palo-osastointia. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. 21

22 TAPAUS 8A JA 8B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Rakennusten välissää on kaksi autosuojaa alle 4 m etäisyydellä rakennuksista. > 8 m 4 m 4 m A B Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Päätyseinät ja räystäät osastoidaan 4 m etäisyydelle autosuojasta. TAI > 8 m 4 m 4 m A B Autosuojien sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asuntojen suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Mikäli autosuojat ovat matalampia kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Autosuojat käsitetään paloteknisesti yhdeksi rakennukseksi, jolloin niitä ei tarvitse osastoida keskenään. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. 22

23 TAPAUS 9A JA 9B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on 4-8 m. Rakennusten välillä on kaksi autosuojaa alle 4 m etäisyydellä rakennuksista. Esimerkki jälkikäteen rakennetuista autosuojista. 4-8 m A B Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Autosuojien sivu- ja päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuolista paloa vastaan. Mikäli autosuojat ovat matalampia kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. Autosuojat käsitetään paloteknisesti yhdeksi rakennukseksi, jolloin niitä ei tarvitse osastoida keskenään. Autosuojat voivat olla erillään tai kiinni toisissaan. Jos autosuojien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 m 2, tulee ne osastoida asuinrakennusten suuntaan 8 m etäisyydelle. TAI Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. TAI 23

24 TAPAUS 9C. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Esimerkki jossa asunto B on vanha rintamamiestalo, ja asunto A on jälkikäteen rakennettu uudisrakennus. 4-8 m 4 m A B Asunnon A päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Autosuojan B sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asunnon B suuntaan. Autosuojan päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta. Mikäli autosuoja B on matalampi kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. 24

25 TAPAUS 10A JA 10B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on alle 4 m. Autosuoja sijaitsee rakennusten välissä alle 4 m etäisyydellä rakennuksista. < 4 m Asunnon A päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. Autosuojan sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan asunnon B suuntaan. Autosuojan päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta B. Mikäli autosuoja on matalampi kuin asunto B, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnosta B. TAI < 4 m A Asuntojen päätyseinät osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuolista paloa vastaan vesikatteeseen saakka. 25

26 11A JA 11B. RAKENNUKSET SAMALLA TONTILLA, ERILLINEN AUTOSUOJA (+VARASTO) < 60 m 2, VARASTO KORKEINTAAN 5 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys yli 8 m. Rakennusten välissä on yhdistetty autosuoja/varasto, jonka pinta-ala on alle 60 m 2. Varaston koko on enintään 5 m 2. Autosuoja/varasto on vähintään 4 m etäisyydellä asuinrakennuksesta B. > 8 m 4 m Var. < 4 m > 4 m Pieni varasto lasketaan kuuluvaksi autosuojaan, joten sitä ei tarvitse osastoida autosuojan suuntaan. Jos autosuojan ja varaston yhteenlaskettu pinta-ala on alle 60 m 2, sitä ei tarvitse osastoida asunnon B suuntaan. Autosuoja/varaston sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan asunnon A suuntaan. Päätyseinä osastoidaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. Mikäli autosuoja/varasto on matalampi kuin asunto A, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan sisäpuoleista paloa vastaan 4 m etäisyydelle asunnoista. TAI > 8 m Var. < 4 m > 4 m Asunnon A päätyseinä osastoidaan vesikattoon saakka EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. 26

27 12A. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA ALLE 4 M ETÄISYYDELLÄ TOISISTAAN Rakennukset ovat alle 2 m etäisyydellä tontin rajasta. < 4 m <2m <2m Kun etäisyys tontin rajaan on alle 2 m ja naapuritontilla on rakennusoikeutta, tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen johdosta, edellytetään ensin rakennettavalta asunnolta palomuuria EI-M 60 sisäpuolista palo vastaan. Kun toinen asunto rakennetaan, edellytetään siltä sama vaatimus jos se tehdään alle 4 m etäisyydelle aiemmin rakennetusta asunnosta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijaitsevan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 4-6 m ja osastointi toteutetaan tällöin EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. TAI 27

28 12B. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA ALLE 4 M ETÄISYYDELLÄ TOISISTAAN < 4 m <2m <2m Toisen talon ulkoseinään tehdään EI-M 60 palomuuri molemmanpuoleista paloa vastaan. 28

29 13A JA 13B. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA 4-8 M ETÄISYYDELLÄ TOISISTAAN Rakennukset ovat alle 4 m etäisyydellä tontin rajasta. 4-8 m Kun etäisyys tontin rajaan on 2-4 m ja naapuritontilla on rakennusoikeutta, tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen johdosta, edellytetään ensin rakennettavalta asunnolta EI 30 -luokkaista palo-osastointia molemmanpuoleista palo vastaan. Kun toinen asunto rakennetaan, edellytetään siltä sama vaatimus jos se tehdään alle 8 m etäisyydelle aiemmin rakennetusta asunnosta. TAI 4-8 m Toisen rakennuksen ulkoseinä toteutetaan EI60 -luokkaisena palo-osastona molemmanpuoleista paloa vastaan. Tällainen ratkaisu voidaan tehdä esimerkiksi silloin kun lohkotaan tonttia, jolloin vanhaan rakennukseen ei tarvitse tehdä muutoksia. 29

30 14A JA 14B. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA KIINNIRAKENNETTUINA TOISIINSA Rakennukset on rakennettu kiinni tontin rajaan. Asuntojen välille rakennetaan palomuuri EI-M 60. Palomuuri voidaan tehdä palavista materiaaleista. Yhteisestä rajalle rakennettavasta palomuurista tulee tehdä rasite. TAI Molempien asuntojen tontin rajalla sijaitseva päätyseinä toteutetaan EI60 -luokkaisena palo-osastona. Vaikka toinen asunto sortuu, tulee toisen palo-osastoivan seinän pysyä pystyssä. Palo-osastoivat seinät rakennetaan 300 mm vesikattoa korkeammaksi ja pinnoitetaan niiltä osin palamattomalla materiaalilla. Lisäksi palo-osastoivat seinät ulotetaan 100 mm seinälinjan ohitse, tai se voidaan korvata paloosastoinnin vaakalevityksellä joka ulottuu molempien asuntojen seinille 500 mm. 30

31 15. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA, AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys yli 8 m. Alle 60 m 2 autosuoja sijaitsee alle 8 m etäisyydellä naapurirakennuksesta. > 8 m A 4-8 m Autosuojan sivuseinät ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Osastointi toteutetaan 4 m etäisyydelle asunnosta A ja 8 m etäisyydelle asunnosta B. Mikäli autosuoja on matalampi kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Kun etäisyys autosuojasta tontin rajaan on 2-4 m ja vaikka naapuritontilla ei ole rakennusta 8 m etäisyydellä, mutta siellä on jäljellä rakennusoikeutta tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen yhteydessä, edellytetään autosuojalta EI 30 -luokkaista palo-osastointia molemmanpuoleista palo vastaan 4 m etäisyydelle rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijoittuvan välittömästi tämän alueen ulkopuolella, jolloin yhteenlasketuksi etäisyydeksi muodostuu vähintään 6-8 m. Autosuojan osastointi toteutetaan tällöin 8 m päähän potentiaalisesta naapurirakennuksesta. 31

32 16. RAKENNUKSET ERI TONTEILLA, AUTOSUOJA < 60 m 2 Asuinrakennusten välinen etäisyys on yli 8 m. Alle 60 m 2 autosuoja sijaitsee alle 4 m etäisyydellä naapurirakennuksesta. > 8 m A <4 m Autosuojan asunnon A puoleinen sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 30 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Osastointi toteutetaan 4 m etäisyydelle asunnosta A. Autosuojan asunnon B puoleinen sivuseinä ja päätyseinä osastoidaan EI 60 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan 8 m etäisyydelle asunnosta B. Mikäli autosuoja on matalampi kuin asunnot, osastoidaan myös yläpohja EI 30/EI60 -luokkaan molemmanpuoleista paloa vastaan. Kun etäisyys autosuojasta tontin rajaan on alle 2 m ja vaikka naapuritontilla ei ole rakennusta 8 m etäisyydellä, mutta siellä on jäljellä rakennusoikeutta tai sinne voi muodostua rakennusoikeutta vanhan rakennuksen purkamisen yhteydessä, edellytetään autosuojalta EI60 -luokkaista palo-osastointia molemmanpuoleista palo vastaan 4 m etäisyydelle rajasta. Jos kuitenkin naapuri on pysyvästi estynyt käyttämästä rakentamiseen vähintään 4 metrin levyistä aluetta asemakaavamääräyksen, tierasitteen tai vastaavan syyn vuoksi, katsotaan lähimmän rakennuksen sijoittuvan välittömästi tämän alueen ulkopuolella. 32

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta E9 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta Annettu

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA OULU

RAKENNUSVALVONTA OULU Pientalon laatu: PALOKORTTI, versio 12.02.2008 1 (8) Kortissa on Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden (Kastelli, Jukka-talo, Finndomo ja Designtalo) sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Eläinrakennuksen palo-osastointi 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta E2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI 28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS

Lisätiedot

Tulosyksikköohje 11 03 15.01.2014

Tulosyksikköohje 11 03 15.01.2014 Vahvistus pvm 08.11.2009 Sivu 1(5) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat palo-ovien ja luukkujen hyväksyttämistä koskevat ohjeet ja ohje astuu voimaan välittömästi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos; Vantaa, Nurmijärvi,

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 1 Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17 Savunpoisto, savunhallinta vai jotain muuta 2 Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem (Wilhelm Occamilainen n.1285-1350)

Lisätiedot

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY TURVA- JA SUOJALASIT 2015 Copyright www.tasolasiyhdistys.fi Sisällysluettelo Alkusanat 3 Ympäristöministeriön asetus 4 RakMK osa F2, Lasirakenteet 5 1. Turva- ja suojalaseille julkaistuja standardeja 6

Lisätiedot

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

PALOMÄÄRÄYKSET KASTELLI-TALOT OY:SSÄ

PALOMÄÄRÄYKSET KASTELLI-TALOT OY:SSÄ PALOMÄÄRÄYKSET KASTELLI-TALOT OY:SSÄ Heidi Markus 2011 Oulun seudun ammattikorkeakoulu PALOMÄÄRÄYKSET KASTELLI-TALOT OY:SSÄ Heidi Markus Opinnäytetyö 19.4.2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun

Lisätiedot

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01280-13 Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja

Lisätiedot

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle

Lisätiedot

Autosuojan paloturvallisuus

Autosuojan paloturvallisuus 2013 Autosuojan paloturvallisuus Päijät-Hämeen pelastuslaitos 19.4.2013 1 Sisältö 2 Soveltamisala... 2 3 Käsitteet... 2 4 Käyttötapa... 2 4.1 Autosuojan käyttäminen... 2 5 Pienet alle 60 m2 autosuojat...

Lisätiedot

P3-paloluokan rakennusten palomuurirakenteiden suunnittelu

P3-paloluokan rakennusten palomuurirakenteiden suunnittelu P3-paloluokan rakennusten palomuurirakenteiden suunnittelu Henri Pennanen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala Kuvailulehti Tekijä(t) Pennanen, Henri

Lisätiedot

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa

Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-02407-13 Katteen palovaatimus vaakasuorassa palokatkossa Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys 1 ALKULAUSE Puurakenteet ovat kilpailukykyinen vaihtoehto hallirakentamiseen. Puu on monipuolinen,

Lisätiedot

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Hirren käyttötarve julkisten rakennusten (päiväkodit, koulut, toimistot, yms.) seinärakenteissa on yhä kasvavan kiinnostuksen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vuorentaan kappeli Marssitie 23, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 11.07.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (16) Vuorentaan

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA 1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2002 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2002

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Kalvolan kirkko Iittalantie 300, 14500, Iittala Raporttipäivä: 05.09.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 18.06.2014 2 (15) Kalvolan kirkko

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Syöksynsuun leirikeskus Syöksynsuu 27, 13500, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (10) Syöksynsuun

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Lisätyt asiat esitetty alleviivattuna, poistetut yliviivattu. E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Lisätiedot

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS 1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Tuuloksen seurakuntakeskus Pappilantie 15, 14820, Tuulos Raporttipäivä: 10.08.2015 Tarkastuspäivä: 05.06.2015 2 (10) Tuuloksen seurakuntakeskus sisällysluettelo

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN n:o 3444. Rakentamisohjeet. k o r t t e l e i l l e 8116-8117

ASEMAKAAVAN n:o 3444. Rakentamisohjeet. k o r t t e l e i l l e 8116-8117 ASEMAKAAVAN n:o 3444 KALAMIEHENRINNE Rakentamisohjeet k o r t t e l e i l l e 8116-8117 Laatija:, Tuusulan kunta, puhelin: 040 314 3515 postiosoite: Hyryläntie 16, PL 60, 04301 Tuusula sähköposti: hannu.saarikko@tuusula.fi

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS RAKENNUSSUUNNITTELUSSA. Rakennuksen paloluokka Palo-osastoinnin periaatteet Uloskäytäväsuunnittelu

RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS RAKENNUSSUUNNITTELUSSA. Rakennuksen paloluokka Palo-osastoinnin periaatteet Uloskäytäväsuunnittelu RAKENNUSSUUNNITTELUSSA Rakennuksen paloluokka Palo-osastoinnin periaatteet Uloskäytäväsuunnittelu Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2011 (2002) E2 Tuotanto-

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1 1 (5 ) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1 Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta

Lisätiedot

V A U N U K A L L I O N R I N N E

V A U N U K A L L I O N R I N N E ASEMAKAAVAN n:o 3425 V A U N U K A L L I O N R I N N E RAKENTAMISOHJEET Kortteleille 2600-2602, kaavasuunnittelija Tuusulan kunta Hyryläntie 16, PL 60 04301 Tuusula puh. 040 314 3517 antti.heikkila@tuusula.fi

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 1 RAKENTAMISOHJEESTA Rakentamisohje täydentää asemakaavaa. Riihimäen kaupungin tontinluovutusehdoissa

Lisätiedot

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI maakunnista kaupunkeihin ja kyliin 25.1.2012, Lahti Jyrki Landstedt, pelastusjohtaja vs. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Taustaa Rakentamisen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Kansakoulukuja 1 Kansakoulukuja 1, 00100, Helsinki Raporttipäivä: 23.06.2014 Tarkastuspäivä: 17.06.2014 2 (11) Kansakoulukuja 1 sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Hätilän kirkko Tuomelankatu 19, 13210, Hämeenlinna Raporttipäivä: 16.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (15) Hätilän kirkko

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Poltinahon seurakuntatalo Turuntie 34, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (12) Poltinahon

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Hauhon kirkko Danielson-Kalmarintie 1, 14700, Hauho Raporttipäivä: 15.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 18.06.2014 2 (15) Hauhon kirkko

Lisätiedot

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten

Lisätiedot

MAATILARAKENTAMISEN PÄIVÄ KUNTIEN RAKENNUSTARKASTAJILLE JA MAATILARAKENNUSTEN SUUNNITTELIJOILLE

MAATILARAKENTAMISEN PÄIVÄ KUNTIEN RAKENNUSTARKASTAJILLE JA MAATILARAKENNUSTEN SUUNNITTELIJOILLE SEINÄJOKI. ELINKEINOTALO Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki Tiistaina 15.11.2011 MAATILARAKENTAMISEN PÄIVÄ KUNTIEN RAKENNUSTARKASTAJILLE JA MAATILARAKENNUSTEN SUUNNITTELIJOILLE ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA

TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA LÄNSISATAMAN BUNKKERI TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. PALOLUOKKA... 2 3. OSASTOINTI... 2 4. PALOKUORMAT...

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Tuuloksen kirkko Kirkkokuja 27, 14840, Tuulos Raporttipäivä: 25.04.2014 Tarkastuspäivä: 13.03.2014 Muokkauspäivä: 24.06.2014 2 (11) Tuuloksen kirkko

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Hämeenlinnan Seurakuntayhtymä - kiinteistötoimisto Verhonkatu 25-27, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä:

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Palotarkastaja Raila Viljamaa 24.4.2013 Pornainen 1 KORJAUSRAKENTAMINEN Vanhan rakennuskannan moninaisuus ja eriaikaisten rakentamissäännösten vallitessa on aina tehnyt

Lisätiedot

55 14.04.2015. Rakennuspaikka ÖVERBY, 257-496-0002-0207 Asentajantie 3, 02400 KIRKKONUMMI

55 14.04.2015. Rakennuspaikka ÖVERBY, 257-496-0002-0207 Asentajantie 3, 02400 KIRKKONUMMI Rakennus- ja ympäristölautakunta 55 14.04.2015 Oikaisuvaatimus 15-4-OIK viranhaltijapäätöksestä 23.2.2015 72 / Rakennuslupahakemus 15-22-B / Överby 496-2-207, 496-4-113-M-601 ja 496-2-112-M-603 / Konewatt

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

Pienten kohteiden savunpoisto

Pienten kohteiden savunpoisto 2013 Pienten kohteiden savunpoisto Päijät-Hämeen pelastuslaitos 30.9.2013 Sisältö 1.1 Yleiset määräykset... 2 1.2 Uudisrakennuksien käytännöt Päijät-Hämeessä... 3 1.2.1 Yleistä... 3 1.2.2 Porrashuoneiden

Lisätiedot

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa 6 ut P O R R A S K ÄY TÄVÄT es iv Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa poistumaan turvallisesti asunnostaan.

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus 17.5.2016 Kehärata Kehäradalla on kaksi tunnelia; Lentoaseman tunneli, pituus 8230 m Kivistön tunneli, pituus 432 m Molemmat tunnelit täyttävät

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

POHJOLATALO ALUSTAVA PALOTEKNINEN SUUNNITELMA KAAVOITUKSEN TARPEISIIN VERSIO 30.01.2015

POHJOLATALO ALUSTAVA PALOTEKNINEN SUUNNITELMA KAAVOITUKSEN TARPEISIIN VERSIO 30.01.2015 1 POHJOLATALO ALUSTAVA PALOTEKNINEN SUUNNITELMA KAAVOITUKSEN TARPEISIIN VERSIO 30.01.2015 Lupanumerot RATU Kaupunginosa Kortteli Tontit L2 Paloturvallisuus Oy Runeberginkatu 5B 00100 Helsinki e-mail: etunimi.sukunimi@l2.fi

Lisätiedot

Nyyssölä Mika. Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa

Nyyssölä Mika. Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa Nyyssölä Mika Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön

Lisätiedot

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Ikkunat Tyyppihyväksyntäohjeet 2008 Ympäristöministeriön asetus ikkunoiden tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2008 Ympäristöministeriön päätöksen

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

HÄITILÄNTIE 18 40-52-7. Viikoittainen tarjousaika 40-52-7

HÄITILÄNTIE 18 40-52-7. Viikoittainen tarjousaika 40-52-7 HÄITILÄNTIE 18 40-52-7 Viikoittainen tarjousaika 40-52-7 TONTIN SIJAINTI Tontti 40-52-7 Häitiläntie 18 sijaitsee Käikälässä n. 7 km keskustasta kaakkoon. TIEDOT TONTISTA Tontilla sijaitsee purkukuntoinen

Lisätiedot

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS Turvallisuusohje 2016 2016 1 Kirkkojen paloturvallisuus Sisällysluettelo 1 Turvallisuusohjeen tarkoitus... 2 2 Rakenteellinen paloturvallisuus... 2 3 Palontorjuntalaitteisto...

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Hämeenlinnan kirkko Kirkkorinne, 13100, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (13) Hämeenlinnan

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

Rakennusvaipan paloturvallisuus

Rakennusvaipan paloturvallisuus Opas suunnittelijalle Rakennusvaipan paloturvallisuus Tämä opas on kirjoitettu auttamaan rakennesuunnittelijoita heidän työssään energiatehokkaiden ja ennen kaikkea paloturvallisten rakennusten suunnittelussa.

Lisätiedot