Kymenlaakson toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kymenlaakson toimialakatsaus 12.10.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne"

Transkriptio

1 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Tulevaisuuden työvoima Kymenlaaksossa 1 Kouvolan seutukunta 12 Kotkan-Haminan seutukunta 14 Kymenlaakson talouden tulevaisuuden näkymät 16 tietolähteet, käsitteet ja julkaisijat Kymenlaakson toimialakatsaus Yhteistyössä:

2 Suhdannekuva Kymenlaakson vienti kääntyi vahvan nousun jälkeen laskuun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Myös yritysten liikevaihdon kasvu pysähtyi. Kymenlaakson viennin vahva kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuoden 211 toisella neljänneksellä. Viennin vaikutuksesta myös teollisuuden liikevaihdon nousu taittui. Vienti oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Viennin arvo oli vuoden toisella neljänneksellä noussut taantuman aikaisista pohjalukemista kolmanneksen, mutta oli yhä noin 18 % alemmalla tasolla kuin vuonna 26. Viennin arvo vuositasolla on noin 2,8 miljardia euroa, mikä on noin 3 % maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdosta. Viennin kasvun pysähtyminen taittoi koko maakunnan yritystoiminnan liikevaihdon nousun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Kymenlaakson kaikkien yritysten liikevaihto oli vuoden 211 alkupuolella 9 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa liikevaihdon lisäys oli samaan aikaan 11 %. kasvoi Kymenlaaksossa yhtäjaksoisesti vuoden 29 jälkipuolelta lähtien kuluvan vuoden alkuun vuoden 21 notkahdusta lukuun ottamatta. Trendi on ollut taantuman jälkeen suunnilleen samanlainen kuin koko maassa. oli maakunnassa kuluvan vuoden alkupuolella hieman alemmalla tasolla kuin vuonna 26. Taantuman pohjalukemista liikevaihto on noussut lähes viidenneksen. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Kymenlaaksossa on vuositasolla noin 9,3 miljardia euroa. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi vahvasti Kymenlaaksossa vuoden 21 toisesta neljänneksestä alkaen kuluvan vuoden alkuun asti, mutta kasvu pysähtyi vuoden toisella neljänneksellä. määrä oli vuoden alkupuolella 4 % korkeammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Vaihtelut ovat olleet Kymenlaaksossa jyrkempiä kuin koko maassa. Erityisesti taantuman aikainen henkilöstömäärän vähentyminen oli Kymenlaaksossa syvempi kuin työllisyyden lasku koko maassa. Vuoteen 26 verrattuna maakunnan yritysten henkilöstömäärä oli viimeisen vuoden aikana keskimäärin 7 % alemmalla tasolla. Yritysten henkilöstömäärä vuositasolla on 59 5 henkilötyövuotta. Päätoimialojen erot Kaikki päätoimialat kasvoivat edellisvuodesta vuoden 211 ensimmäisellä puolikkaalla. Kasvuvauhti kuitenkin hidastui useimmilla aloilla edelliseen puolivuotiseen verrattuna. Kasvua oli eniten liikenteessä, jossa liikevaihto kasvoi 13 % edellisvuodesta. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa kasvua vuodentakaisesta oli 11 % ja kaupassa 1 %. määrää kasvoi voimakkaimmin teollisuudessa, jossa kasvua kertyi alkuvuoden aikana 8 % edellisvuodesta. määrä kasvoi teollisuudessa enemmän kuin liikevaihto. Rakentamisessa, kaupassa sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa henkilöstömäärä kasvoi 5 %. Vuodesta 26 yritysten liikevaihto on kasvanut päätoimialoista eniten liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa: 32 %. Teollisuuden liikevaihto on puolestaan 16 % alle viiden vuoden takaisen tason. Rakentamisessa liikevaihto on kasvanut 11 %, kaupassa 8 % ja liikenteessä 7 % vuodesta 26. Kymenlaakson avainluvut 211 Väestö (6/211) Työpaikat 69 3 Bruttokansantuote (milj. euroa) (21) 5 4 Yritysten toimipaikat 9 4 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 9 3 Vienti (milj. euroa) 2 7 Yritysten ja yhteisöjen henkilöstömäärä Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut 5 1 Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut muutos % muutos % Yritysten liikevaihto ja vienti Kymenlaaksossa ja liikevaihto koko maassa. (indeksi 26 = ) Kymenlaakso Vienti Kymenlaakso koko maa Yritysten henkilöstömäärä Kymenlaaksossa ja työllisyys koko maassa. (indeksi 26 = ) Kymenlaakso Työllisyys koko maa Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kymenlaaksossa, nelj. 1-2/211 verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kymenlaaksossa, nelj. 3/21-2/211 verrattuna vuoteen Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211

3 Kymenlaakson talouden rakenne Kymenlaakson päätoimialojen liikevaihto 211. Kymenlaakson erikoistumisalat. (indeksi, koko maa = ) Päätoimialojen osuus Kymenlaakson työpaikoista. Alkutuotanto 4 % Kauppa sekä majoitus- ja rav. toim. Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Kymenlaakson toimialojen henkilöstömäärä 211. Kauppa sekä majoitus- ja rav. toim. Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Paperiteollisuus Liikennettä palveleva toiminta Rakennusaineteollisuus Energia- ja vesihuolto Maaliikenne Kemian teollisuus Julkinen hall. ja maanpuolustus Julkinen sektori 28 % Miljoonaa euroa Henkilötyövuosia Kotitalouksien palv. 4 % Päätoimialojen osuus koko maan työpaikoista. Alkutuotanto 4 % Sijaintiosamäärä (indeksi) Julkinen sektori 28 % Kotitalouksien palv. 5 % Kymenlaakso on vientivetoiseen metsäteollisuuteen ja logistiikkaan erikoistunut maakunta, jossa palveluiden osuus työpaikoista kasvaa. Kymenlaakson maakunta koostuu kahdesta seutukunnasta, Kouvolasta ja Kotka-Haminasta, joissa on kaikkiaan seitsemän kuntaa. Kymenlaakson asukasluku oli vuoden 211 puolivälissä. Maakunnassa on noin 69 3 työpaikkaa. Kymenlaakso on erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja logistiikkaan, kun verrataan maakunnan eri toimialojen työpaikkaosuutta koko maan vastaavaan osuuteen. Paperiteollisuuden osuus alueen työpaikoista on 5,5-kertainen ja liikennettä palvelevan toiminnan 3,5-kertainen koko maan vastaaviin osuuksiin verrattuna. Rakennusaineteollisuuden, energia- ja vesihuollon, maaliikenteen sekä kemianteollisuuden osuudet alueen työpaikoista ovat myös selvästi korkeammat kuin koko maassa, samoin julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen. Toimialarakenne Teollisuudella on merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa. Sen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 42 %, ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Kuitenkin maakunnan työpaikoista teollisuuden osuus on vähentynyt 18 %:iin. Teollisuuteen verrattuna rakentaminen ja palvelut ovat huomattavasti työvoimavaltaisempia aloja. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan osuus yritysten liikevaihdosta on yli neljännes, mutta alan osuus maakunnan työpaikoista on 14 %. Teollisuudessa ja kaupassa liikevaihto suhteessa arvonlisäykseen on huomattavasti suurempi kuin muilla aloilla, koska niiden liikevaihdosta suuri osuus koostuu ostoista muilta yrityksiltä. Liikenteen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 12 %, rakentamisen 9 % ja liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden 6 %. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden osuus työpaikoista on selvästi suurempi kuin liikevaihdosta. Koko maan työpaikkarakenteeseen verrattuna kuljetuksen ja liikenteen osuus on Kymenlaaksossa lähes kaksinkertainen. Teollisuuden työpaikkaosuus on viime vuosien aikana laskenut rakennemuutoksen myötä lähelle koko maan tasoa. Sen sijaan liike-elämän palvelujen osuus on Kymenlaaksossa huomattavasti pienempi kuin koko maassa. Myös kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkaosuus on maakunnassa hieman alempi kuin koko maassa. 18 % Liike-elämän palvelut 13 % Kuljetus ja liikennepalv. 11 % 8 % Kauppa sekä majoitusja ravitsemisala 14 % 17 % 7 % Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 16 % Liikeelämän palvelut 18 % Kuljetus ja liikennepalv. 6 % Kymenlaakson toimialakatsaus

4 , sähkö- ja vesihuolto, mineraalien kaivu Keskeisten teollisuusalojen liikevaihto on edelleen alle vuoden 26 tason. Teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson taloudessa. Toimialan liikevaihto on 3,9 mrd. ja henkilöstömäärä 1 6 työvuotta. Kymenlaakson suurin teollisuusala liikevaihdolla mitattuna on yhä paperiteollisuus, jonka liikevaihto on 1,6 mrd. vuodessa. Alan osuus teollisuuden liikevaihdosta on 4 % ja henkilöstöstä 27 %. määrältään suurin ala on metalliteollisuus, jonka henkilöstömäärä on 3 44 henkilötyövuotta eli noin kolmannes teollisuuden henkilöstöstä. Myös kemianteollisuus, elintarviketeollisuus ja puutuoteteollisuus kuuluvat Kymenlaakson vahvoihin teollisuuden aloihin. Kymenlaakson maakunnan viennin osuus on yli kaksi kolmannesta teollisuuden liikevaihdosta. Viennin trendi oli kasvava vuoden 21 lopusta kuluvan vuoden alkuun, mutta kääntyi laskuun vuoden toisella neljänneksellä. Teollisuuden liikevaihdon trendin kehitys on ollut samanlainen kuin viennin. Vuoden 211 alkupuolella liikevaihtoa kertyi kuitenkin 7 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuluvan vuoden alussa liikevaihto oli vielä noin viidenneksen jäljessä vuoden 27 huipputasosta, vaikka taantuman pohjasta kasvua oli kertynyt neljännes. Kymenlaakson teollisuus on jäänyt jälkeen koko maan teollisuuden kehityksestä vuoden 26 jälkeen. Maakunnan teollisuuden liikevaihdon trendi oli vuoden toisella neljänneksellä 15 % alemmalla tasolla kuin vuonna 26. Sen sijaan valtakunnallinen trendi oli jo saavuttanut vuoden 26 tason. Paperiteollisuuden, puutuoteteollisuuden, kemianteollisuuden ja elintarviketeollisuuden liikevaihtojen trendit olivat vuoden alkupuolella kasvavia. Vuoden toisella neljänneksellä ainoastaan metalliteollisuuden liikevaihdon trendi oli laskeva, mutta metalliteollisuudessa vaihtelut ovat erittäin suuria. Elintarviketeollisuus on ainoa teollisuuden ala, jossa liikevaihdon trendi on noussut vuoden 26 tason yläpuolelle. määrä Koko teollisuuden henkilöstömäärän trendi on ollut kasvava jo yli vuoden ajan. määrä kasvoi 7 % edellisvuodesta vuoden toisella neljänneksellä. n määrä oli kuitenkin teollisuudessa 23 % pienempi kuin vuonna 26. määrän trendit olivat vuoden lopussa kasvusuuntaisia kaikilla teollisuuden aloilla paperiteollisuutta lukuun ottamatta. Paperiteollisuus oli myös ainoa teollisuuden ala, jossa henkilöstömäärä ei kasvanut vuoden takaiseen verrattuna Teollisuuden liikevaihto, vienti ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 26 = ) koko maa Teoll. tuottajahinnat Vienti Teollisuuden toimialojen liikevaihto (indeksi 26 = ) Elintarvike Puutuote ja huonekalu Metalli Paperi Kemia, kumi ja muovi Teollisuuden toimialojen henkilöstö (indeksi 26 = ) Elintarvike Puutuote ja huonekalu Metalli Paperi Kemia, kumi ja muovi Kymenlaakson teollisuus 211 Toimiala Milj. euroa Koko teollisuus Paperi Metalli Kemia, kumi ja muovi Elintarvike 1 73 Puutuote ja huonekalu Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211

5 14 13 Teollisuuden henkilöstömäärän jakautuminen Muu teollisuus 19 % Rakennusalan liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 26 = ) koko maa Rakennuskustannukset Elintarvike 7 % Puutuote 7% Kemia 7 % Kymenlaakson rakennusalan yritysten liiketoiminnan kasvu pysähtyi vuoden alkupuolella. Kymenlaakson rakennusyritysten liikevaihto on 87 milj. ja henkilöstömäärä Rakentamisen liikevaihdon kasvu pysähtyi vuoden 211 toisella neljänneksellä. Alan liikevaihto kasvoi vuoden takaisesta 4 %. oli 13 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 26. Rakennusala oli vahva kasvuala Kymenlaaksossa ennen taantumaa ja vuoden 28 huipputasoon on vielä matkaa. Rakennusalan trendi on ollut maakunnassa samansuuntainen kuin koko maassa. Viimeisen puolen vuoden ajan kasvu on kuitenkin ollut koko maassa selvästi nopeampaa kuin määrä Rakennusalan henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä ja lasku jatkui vuoden toisella neljänneksellä. määrä kasvoi kuitenkin 2 % edellisvuodesta. Myös vuodesta 26 henkilöstömäärä on kasvanut 2 %. Metalli 33 % Paperi 27 % Kymenlaakson rakennusala 211 Toimiala Milj. euroa Kymenlaakson toimialakatsaus

6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa, tukkukauppa, agentuuritoiminta, moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto, polttoaineen vähittäismyynti, majoitus- ja ravitsemistoiminta Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon vahva kasvu pysähtyi Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan yritysten liikevaihto on 2,5 mrd. ja henkilöstömäärä 8 2. Kymenlaaksossa noin puolet alan työpaikoista on vähittäiskaupassa ja 23 % majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Tukkukaupan osuus on 15 % ja moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon 13 %. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihdon trendi kääntyi pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Kasvua edellisvuodesta kertyi kuitenkin 9 % vuoden toisella neljänneksellä. Kaupan liikevaihto oli 11 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 26 ja myös korkeammalla tasolla kuin ennen taantumaa. Toisin kuin Kymenlaaksossa, koko maassa kaupan trendin kasvu jatkui vahvana myös vuoden 211 toisella neljänneksellä. Muuten Kymenlaakson kaupan liikevaihto on seurannut valtakunnallista suuntaa taantuman jälkeen. määrä Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan henkilöstömäärän vuoden 21 toisesta neljänneksestä alkanut kasvu lähes pysähtyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. n määrä kasvoi 5 % edellisestä vuodesta vuoden toisella neljänneksellä. Vuoden alussa alan henkilöstömäärä oli 2 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Moottoriajoneuvojen kauppa 13 % Tukkukauppa 15 % Majoitus- ja ravitsemisala 23 % Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 26 = ) vähittäiskauppa, koko maa Kuluttajahinnat Tukkuhinnat Kaupan sekä majoitusja ravitsemisalan henkilöstömäärän jakautuminen Vähittäiskauppa 49% Kymenlaakson kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 211 Toimiala Milj. euroa Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211

7 Liikenne Maaliikenne, vesiliikenne, ilmaliikenne, varastointi ja liikennettä palveleva toiminta, posti- ja kuriiritoiminta Liikenteen liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 26 = ) koko maa Kuluttajahinnat Liikenteen ja matkailun toimialojen liikevaihto ( indeksi 26 = ) Maaliikenne Matkailu Liikennepalvelut Liikenteen ja matkailun toimialojen henkilöstö (indeksi 26 = ) Maaliikenne Matkailu Liikennepalvelut Liikennealan yritysten liikevaihdon kasvu hidastui ja henkilöstömäärä kääntyi laskuun. Liikennealan yritysten liikevaihto on 1,1 mrd. ja henkilöstömäärä 6 1. Logistiikkatoiminnan eli kuljetuksen ja liikennepalveluiden merkitys Kymenlaakson yritystoiminnalle on erittäin suuri. Maaliikenne, joka koostuu rautatie- ja tieliikenteestä, työllistää liikenteen henkilöstömäärästä 42 %. Liikennettä palvelevan toiminnan (lastinkäsittely, varastointi, satamat, terminaalit, huolinta, rahtaus ja matkatoimistot) osuus on 46 %. Posti- ja kuriiritoiminnan osuus on 8 % ja vesiliikenteen 3 %. Liikenteen toimialan liikevaihdon kasvu jatkui vuoden 211 toisella neljänneksellä. Kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin edellisinä neljänneksinä. Alan liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä 4 % edellisvuodesta. Taantuma vaikutti liikenteen liikevaihtoon erittäin voimakkaasti. Vuoden 211 toisella neljänneksellä liikevaihdon trendi oli noussut 12 % korkeammalle tasolle kuin vuonna 26. Silti taso oli edelleen jäljessä vuoden 28 huipusta. Kymenlaakson liikenteen liikevaihdon viimeaikaiset vaihtelut ovat olleet valtakunnallista trendiä jyrkempiä, mutta kahdella edellisellä neljänneksellä kehitys on edennyt Kymenlaaksossa samaa tahtia kuin koko maassa. Liikennepalveluiden (satamat, huolinta, varastointi ym.) liikevaihdon vahva kasvu pysähtyi vuoden toisella neljänneksellä. Maaliikenteen (rautatie- ja maantie) liikevaihto on pysynyt lähes ennallaan vuoden 21 kolmannesta neljänneksestä lähtien. Matkailuala (hotellit, matkatoimistot, tilausliikenne, rannikkoliikenne ja huvipuistot) on edellä mainittuja aloja pienempi Taantuma vaikutti matkailualan liikevaihtoon vähemmän kuin useimmilla aloilla ja matkailun liikevaihto myös kasvoi vakaasti vuoden 21 toisesta neljänneksestä lähtien. Alan vuoden ajan jatkunut kasvu kuitenkin taittui vuoden toisella neljänneksellä. määrä Koko liikennetoimialan henkilöstömäärän vuoden 21 toisella neljänneksellä alkanut kasvu taittui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. kasvoi toisella neljänneksellä prosentin edellisvuodesta. Koko liikennealalla henkilöstömäärä on supistunut 13 % vuodesta 26. määrä oli kasvussa matkailussa. Matkailualan henkilöstömäärä kasvoi jo kolmannen neljänneksen ajan. Maaliikenteen henkilöstömäärän loiva lasku pysähtyi. Liikennepalveluissa henkilöstömäärä kääntyi puolestaan selvään laskuun. Liikenteen henkilöstömäärän jakautuminen Posti- ja kuriiritoiminta 8 % Liikennepalvelut 46 % Kymenlaakson liikenne- ja matkailuala 211 Toimiala Milj. euroa Maaliikenne 42 % Vesiliikenne 3 % Liikenteen toimala yhteensä Liikennepalvelut Maaliikenne Matkailu 67 Kymenlaakson toimialakatsaus

8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille InInformaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöpalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta Palveluja liike-elämälle ja kotitalouksille tuottavien yritysten liikevaihdon kasvu taittui, mutta henkilöstömäärän loiva kasvu jatkui. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluja tuottavien yritysten liikevaihto on Kymenlaaksossa noin 57 milj. (huom. rahoitusalan yrityksillä ei ole liikevaihtoa) ja henkilöstömäärä 8. Kymenlaaksossa alan yritysten henkilöstöstä 31 % toimii kiinteistöpalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa ja suunnilleen saman verran kotitalouksien palveluissa (taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta). Konsultointipalveluiden (ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta) osuus on 22 %. Informaatio- ja viestintäalan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan osuudet ovat 8 %. Liike-elämän ja kotitalouspalveluiden liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu kääntyi loivaan laskuun vuoden toisella neljänneksellä. Edellisvuodesta kasvua kertyi kuitenkin 8 %. Taantuman vaikutus palveluja tuottavien yritysten liiketoimintaan jäi pienemmäksi ja lyhytkestoisemmaksi kuin muilla toimialoilla. kääntyi kasvuun jo vuoden 29 puolivälissä. Vuodesta 26 alan liikevaihto on kasvanut Kymenlaaksossa 34 %, mikä on huomattavasti enemmän kuin millään muulla päätoimialalla. Maakunnan liikeelämän ja kotitalouksien palveluiden liikevaihdon kasvu jäi ennen taantumaa valtakunnallisesta kasvuvauhdista, mutta vuoden 29 jälkipuolelta alkaen ala on kasvanut maakunnassa nopeammin kuin koko maassa. Tarkemman seurannan kohteena katsauksessa ovat informaatioteknologian (IT) yritykset (elektroniikkateollisuus, atk-laitteiden kauppa, tietoliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut) sekä tekninen palvelu (rakentamiseen liittyvä suunnittelu, kone- ja prosessisuunnittelu). Molempien alojen liikevaihto laski voimakkaasti taantumassa, mutta alojen taantuman jälkeinen kasvu on ollut nopeaa. Teknisen alan vaihtelut ovat olleet IT-alan vaihteluita voimakkaampia ja myös taantuman jälkeinen kasvu on ollut teknisellä alalla vahvempaa. Teknisen alan liikevaihdon trendi kääntyi kuitenkin laskuun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Liikevaihdon trendi oli IT-alalla 18 % ja teknisissä palveluissa 24 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden liikevaihto ja henkilöstö Kymenlaaksossa sekä liikevaihto ja hintakehitys koko maassa. (indeksi 26 = ) liike-elämän palvelut koko maa Kuluttajahinnat Teknologiapalveluiden toimialojen liikevaihto (indeksi 26 = ) Informaatioteknologia Tekninen palvelu Teknologiapalveluiden toimialojen henkilöstö (indeksi 26 = ) määrä Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta 5 % vuoden 211 toisella neljänneksellä. Toimialan henkilöstömäärä on kehittynyt varsin vakaasti muihin päätoimialoihin nähden ja henkilöstömäärän loiva kasvu jatkui myös vuoden toisella neljänneksellä. Vuoteen 26 verrattuna liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa on 12 % enemmän henkilöstöä. Teknisissä palveluissa henkilöstömäärän vuoden 21 toisesta neljänneksestä alkanut kasvu jatkui, mutta IT-alalla edellisten neljännesten vahvan kasvun jälkeen henkilöstömäärä kääntyi vuoden toisella neljänneksellä selvään laskuun. Kymenlaakson liike-elämän ja kotitalouksien palvelut 211 Toimiala Milj. euroa Liike-elämän ja kotitalouksien palvelut yhteensä 57 8 Tekninen palvelu 1 44 Informaatioteknologia 14 7 Informaatio ja viestintä 8 % Rahoitus ja vakuutus 8 % Konsultointipalvelut 22 % Kotitalouspalvelut 3 % Kiinteistö- ja tukipalvelut 31 % Informaatioteknologia Tekninen palvelu Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden henkilöstömäärän jakautuminen 8 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211

9 Vaihtuva teema: Tulevaisuuden työvoima Kymenlaaksossa Työikäisen väestön määrän ennakoidaan vähenevän tuntu- henkeä Huoltosuhde Työikäiset (18-64v.) 2 21 ja ennuste vuoteen 23 Toteutunut Ennuste Demografinen huoltosuhde Kymenlaaksossa ja koko maassa 2 21 ja ennuste vuoteen 23. Kymenlaakso Koko maa Demogfaginen huoltosuhde = 17 ja yli 65-vuotiaat suhteessa vuotiaisiin. vasti Kymenlaaksossa tulevina vuosina. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat koulutetumpia kuin eläkkeelle siirtyvät. Työikäinen väestö (18 64-vuotiaat) on vähentynyt Kymenlaaksossa 5 % vuodesta 2 vuoteen 21. Maakunnan koko väestö on vähentynyt samaan aikaan 2,7 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön väheneminen jatkuu entistä nopeampana, jos muuttoliike jatkuu samankaltaisena kuin edellisinä vuosina. Väestöprojektio ennakoi, että työikäisten määrä supistuu 17,5 % (19 henkeä) nykyisestä vuoteen 23 mennessä. Väheneminen on Kymenlaaksossa suhteellisesti nopeampaa kuin koko maassa, koska ns. suurten ikäluokkien osuudet ovat maakunnassa merkittävästi korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Myös työikäisen väestön suhteellinen osuus supistuu. Demografinen huoltosuhde (alle 18 ja yli 65 -vuotiaiden määrä suhteessa vuotiaiden määrään) oli Kymenlaaksossa,65 ja koko maassa,61 vuonna 21. Jos Tilastokeskuksen väestöennuste toteutuu, huoltosuhde nousee,95:een vuonna 23. Toisin sanoen maakunnassa olisi silloin 95 alle 18- ja yli 65-vuotiasta työikäistä kohti. Koko maassa huoltosuhde nousisi ennusteen mukaan,83:een. Väestön koulutustaso iän mukaan Samalla kun työikäinen väestö vähenee, koulutustaso nousee. Työikään tulevat ja työuran alkupäässä olevat ikäluokat ovat Kymenlaaksossa merkittävästi korkeammin koulutettuja kuin eläkeiän jo saavuttaneet ja eläkeikää lähestyvät. Vuoden 29 tietojen mukaan ikäluokkaan vuotiaat kuuluvista 45 %:lla ei ole tutkintoa, kolmanneksella on keskiasteen tutkinto ja runsaalla viidenneksellä korkea-asteen tutkinto. Vastaavasti 3 34-vuotiaista 15 % on vailla tutkintoa, puolella on keskiasteen tutkinto ja yli kolmanneksella korkea-asteen tutkinto. Osuus % yht Väestön koulutustaso iän mukaan 15-vuotta täyttäneet 29. Korkea-aste Keskiaste Ei tutkintoa Työvoiman riittävyys tulevaisuudessa Työikäisen väestön tuntuva väheneminen tulevina vuosina vaikuttaa monella tavalla maakunnan työmarkkinoihin ja kuntien talouteen. Muutos voi mahdollistaa työllisyysasteen nousun ja työttömyyden vähenemisen. Väestön koulutustason nousu tukee toimiala- ja ammattirakenteen muutosta. Kuitenkin monilla aloilla työvoiman saatavuudesta uhkaa tulla ongelma ja osaavan työvoiman puute voi muodostua pullonkaulaksi yritystoiminnan kasvulle ja julkisten palveluiden tuottamiselle. Työikäisen väestön väheneminen ja huoltosuhteen muutos aiheuttavat merkittäviä paineita maakunnan kuntien taloudelle. Jos työllisten määrä supistuu, kunnallisverotulojen kasvu hidastuu ja pahimmillaan kääntyy laskuun. Samalla kuitenkin palvelujen tarve kasvaa edelleen. Tilastokeskuksen väestöennuste on tehtyihin oletuksiin perustuva projektiolaskelma, joka ei toteudu sellaisenaan. Jos Kymenlaakson muuttovoitto vahvistuisi ja väestön trendi kääntyisi kasvuun, myös työikäisen väestön määrän laskusuunta loivenisi. Maakunnan muuttotase on jo kääntynyt positiiviseksi maahanmuuton myötä. Tietolähde: Tilastokeskus, väestöennuste, väestötilasto ja koulutusrakennetilasto. Kymenlaakson toimialakatsaus

10 Kouvolan seutukunta Iitti, Kouvola Kouvolan seudulla paperiteollisuuden rakennemuutokset vaikuttavat voimakkaasti talouteen. Teollisuudessa ja rakentamisessa on edelleen merkittävä osuus alueen työpaikoista. Seudun talous kasvoi vakaasti viimeksi kuluneen vuoden aikana Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kouvolan seudulla. (indeksi 26 = ) Kouvolan seudun asukasluku on 94. Alueella on noin 36 työpaikkaa. Teollisuuden osuus Kouvolan seudun yritysten liikevaihdosta on noin puolet, joten teollisuus hallitsee liikevaihdon trendiä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vahvasti vuoden 21 lopussa ja kuluvan vuoden alussa. Liikevaihdon trendi kääntyi vuoden toisella neljänneksellä. Edellisvuodesta kasvua kertyi 2 %. oli toisella neljänneksellä prosentin korkeammalla tasolla kuin vuonna 26. Myös seudun yritysten henkilöstömäärä kääntyi loivaan laskuun. määrä oli vuoden toisella neljänneksellä 5 % alemmalla tasolla kuin vuonna 26. Kouvolan seudun päätoimialat kasvoivat vuoden 211 alkupuolella vuoden takaiseen verrattuna lukuun ottamatta liikennettä, jossa liikevaihto supistui 3 % edellisvuodesta. Alojen kasvuvauhdit kuitenkin hidastuivat vuoden toisella neljänneksellä. Nopeinta kasvu oli alkuvuonna liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden alalla, jossa kasvua kertyi 9 % edellisvuodesta. Kaupassa ja rakentamisessa liikevaihto kasvoi 7 % ja teollisuudessa 6 % edellisvuodesta. määrä kasvoi vuoden takaiseen nähden liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa 7 % ja teollisuudessa 6 %. Kaupassa henkilöstömäärä kasvoi 4 %. Rakentamisessa henkilöstömäärä säilyi ennallaan. Liikenteessä henkilöstömäärä supistui 2 % suhteessa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden ala on ollut viime vuosina selvä kasvuala. Viimeisen vuoden aikana alan liikevaihto oli keskimäärin 32 % ja henkilöstömäärä 14 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 26. Sen sijaan teollisuuden liikevaihto oli 7 % ja henkilöstömäärä 25 % pienempi kuin viisi vuotta sitten. Kouvolan seutukunnan avainluvut Kouvolan seudun yritystoiminta 211 Väestö (6/211) 94 Työpaikat 36 Yritysten toimipaikat Toimiala Milj. euroa Kaikki toimialat Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Liikenne Liike-elämän ja kotitalouksien 2 4 palvelut Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Alkutuotanto 5 % 19 % -1 9 % muutos % Liike-elämän ja kotital. palvelut muutos % Julkinen sektori 29 % Kotitalouksien palvelut 4 % Liike-elämän palvelut 13 % Kuljetus ja liikennepalvelut 7 % Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 14 % Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kouvolan seudulla, nelj. 1-2/211 verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kouvolan seudulla, nelj. 3/21-2/211 verrattuna vuoteen 26. Päätoimialojen osuus Kouvolan seudun työpaikoista. 1 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211

11 Muutos, % Muutos, % /3 9/4 1/1 1/2 1/3 1/4 11/1 9/3 9/4 1/1 1/2 1/3 1/4 11/1 pienyrityksissä ja kaikissa yrityksissä Kouvolan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Pienyritykset Kaikki yritykset jalostuksen ja palveluiden pienyrityksissä Kouvolan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Jalostus Palvelut Pienyritykset Kouvolan seudulla Taantuman aikainen lasku oli Kouvolan seudun pienyrityksillä loivempi kuin suuremmilla yrityksillä. Kasvu on kuitenkin ollut taantuman jälkeen pienyrityksillä heikompaa ja seutukunnan yrityssektorin kasvu on ollut enemmän keskisuurten ja suurten yritysten varassa. Pienyritysten kasvu oli kaikkien yritysten kasvua hitaampaa myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Pienyritysten kasvuvauhti suhteessa edellisvuoteen hidastui kuitenkin vuoden 21 viimeisestä neljänneksestä vähemmän kuin seudun kaikkien yritysten kasvuvauhti. Kouvolan seudun jalostusalojen (teollisuus ja rakentaminen) pienyrityksillä vaihtelut ovat olleet jyrkempiä kuin palveluyrityksillä. Taantuma vaikutti enemmän jalostusalaan, mutta taantuman jälkeen jalostusalojen pienyritysten liikevaihto on kasvanut palvelualojen yritysten liikevaihtoa huomattavasti nopeammin. Jalostusalojen kasvuvauhti verrattuna vuoden takaiseen nopeutui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 21 lopusta. Sen sijaan palvelualoilla kasvuvauhti hidastui. Pienyrityksillä tarkoitetaan tässä katsauksessa yrityksiä, jotka työllistävät enintään 1 henkilöä ja joiden liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kouvolan seudulla pienyritysten osuus kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 12 % ja henkilöstömäärästä 21 %. Yritysten kappalemäärästä pienyrityksiä on 78 %. Jalostusaloilla pienyritykset vastaavat 6 %:n liikevaihto-osuudesta ja 15 %:n henkilöstömääräosuudesta. Palvelualoilla pienyritysten osuus on huomattavasti suurempi: liikevaihdosta viidennes ja henkilöstömäärästä neljännes. Osuus, % Pienyritysten osuus yritysten liikevaihdosta ja henkilöstömäärästä Kouvolan seudulla. Osuus, % Kouvolan seutukunnan suurimmat yritykset (henkilöstömäärän suhteen) ja niiden toimialat UPM-Kymmene Oyj - Kymi Paper, paperin ja kartongin valmistus Osuuskauppa Ympäristö, vähittäiskauppa Myllykoski Paper Oy, paperin ja kartongin valmistus Stora Enso Ingerois Oy, Anjalankoski, paperin ja kartongin valmistus 1 Halton Oy, jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus 5 Toimialat yhteensä Jalostus Palvelut määrä VR-yhtymä, rautatieliikenne Lumon Oy, metallisten rakennuspuusepäntuotteiden valmistus UPM Kymmene Wood Oy - Kalson viilutehdas, vanerin ja viilun valmistus Destia Oy, Itä-Suomi, infrarakentaminen Oy Scanweb Ab, aikakauslehtipaino CTS Engtec Oy, Kouvola, kone- ja prosessisuunnittelu Pöyry Finland Oy, Kouvolan toimisto, kone- ja prosessisuunnittelu Destia Rail Oy, rautateiden ja metrolinjojen rakentaminen Kiitokori Oy, moottoriajoneuvojen korien valmistus; perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Rakennustoimisto Rasto Oy, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Sanoma Lehtimedia Oy, sanomalehtien kustantaminen Recticel Oy, vaahtomuovien valmistaja ja pehmusteteknologian kehittäjä ja asiantuntija Lähde: Kouvola Innovation Oy Kymenlaakson toimialakatsaus

12 Kotkan-Haminan seutukunta Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Kotkan-Haminan seudun vahvin erikoistumisala on logistiikka, jonka perustana ovat satamatoiminnot sekä Venäjän tavaraliikenne. Seudun talous on kasvanut vahvasti taantuman aikaansaaman rajun pudotuksen jälkeen. Kotkan-Haminan seudun asukasluku on Alueella on noin 32 4 työpaikkaa. Kotkan-Haminan seudun yritysten liikevaihto on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Jyrkät käänteet perustuvat metsäja metalliteollisuuden sekä logistiikan suhdanteisiin ja rakennemuutokseen. kasvoi seudulla voimakkaasti vuoden 21 kolmannen neljänneksen notkahduksen jälkeen, mutta kääntyi taas laskuun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Yritysten liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä 7 % edellisvuodesta, mutta liikevaihto oli edelleen 5 % alemmalla tasolla kuin vuonna 26. Myös yritysten henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden toisella neljänneksellä, mutta lasku oli liikevaihdon laskua loivempaa. Kasvua vuoden takaisesta kertyi 4 %. Vuodesta 26 henkilöstömäärä on vähentynyt 6 %. Kaikki Kotkan-Haminan seudun toimialat kasvoivat kuluvan vuoden alkupuolella. Alojen kasvuvauhdit olivat kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna hitaampia vuoden toisella neljänneksellä kuin ensimmäisellä. Vuoden alkupuoliskolla liikevaihto kasvoi eniten liikenteessä, jossa kasvua kertyi 18 % vuoden takaisesta. kasvoi liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa 14 %, rakentamisessa ja kaupassa 13 % sekä teollisuudessa 9 %. määrä kasvoi kaikilla toimialoilla vuoden 21 alkupuolella. määrä kasvoi eniten teollisuudessa, jossa kasvua kertyi 11 % vuoden takaisesta. Rakentamisessa henkilöstömäärä kasvoi 7 %, liikenteessä 6 %, kaupassa 5 % sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa 3 %. Vuoteen 26 nähden liikevaihto oli viimeisen vuoden aikana korkein liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa, jossa liikevaihto oli keskimäärin 32 % korkeampi kuin viisi vuotta sitten. Myös rakentamisen liikevaihto oli kasvanut huomattavasti vuodesta 26: kuluneen vuoden aikana se oli keskimäärin 23 % korkeammalla tasolla. Liikenteessä kasvua oli 9 % ja kaupassa 7 %. Sen sijaan teollisuuden liikevaihto oli 27 % alemmalla tasolla kuin vuonna 26. määrä oli korkein verrattuna viiden vuoden takaiseen tasoon rakentamisessa, jossa henkilöstömäärä oli viimeisen vuoden aikana keskimäärin 7 % korkeampi kuin vuonna 26. Teollisuuden henkilöstömäärä oli keskimäärin 25 % alhaisempi kuin vuonna 26. Kotkan-Haminan seutukunnan avainluvut Kotkan-Haminan yritystoiminta 211 Väestö (6/211) 87 3 Työpaikat 32 4 Yritystren toimipaikat Toimiala Milj. euroa Kaikki toimialat Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Liikenne Liike-elämän ja kotitalouksien palvelut Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Kaikki toimialat Kauppa Liikenne Liike-elämän ja kotital. palvelut Julkinen sektori 27 % Alkutuotanto 3 % 17 % muutos % muutos % 7 % Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 14 % Kotitalouksien palvelut 4 % Liike-elämän palvelut 13 % Kuljetus ja liikennepalvelut 14 % Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kotkan-Haminan seudulla. (indeksi 26 = ) Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kotkan- Haminan seudulla, nelj. 1-2/211 verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kotkan-Haminan seudulla, nelj. 3/21-2/211 verrattuna vuoteen 26. Päätoimialojen osuus Kotkan-Haminan seudun työpaikoista 12 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211

13 Muutos, % Muutos, % Osuus, % /3 9/4 1/1 1/2 1/3 1/4 11/1 9/3 9/4 1/1 1/2 1/3 1/4 11/1 Toimialat yhteensä Jalostus Palvelut pienyrityksissä ja Päätoimialojen osuus kaikissa yrityksissä Kotkan-Haminan seudun Kotkan-Haminan työpaikoista. seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Pienyritykset Kaikki yritykset jalostuksen ja palveluiden pienyrityksissä Kotkan-Haminan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Jalostus Palvelut Pienyritysten osuus yritysten liikevaihdosta ja henkilöstömäärästä Kotkan-Haminan seudulla. Osuus, % määrä Pienyritykset Kotkan-Haminan seudulla Kotkan-Haminan seudulla pienyritysten liikevaihto on kasvanut vuoden takaisesta viimeisen kolmen neljänneksen ajan yhä nopeammin. Kasvu ei tosin ole ollut yhtä nopeaa kuin yritystoiminnassa kaiken kaikkiaan ja kaikkien yritysten kasvuvauhti on viimeisten neljännesten ajan myös kiihtynyt pienyritysten kasvuvauhtia enemmän. Pienyritysten liikevaihto laski taantuman aikaan vähemmän kuin suuremmilla yrityksillä, mutta taantuman jälkeinen kasvu on jäänyt toisaalta pienyrityssektorilla vaimeammaksi. Kotkan-Haminan seudun jalostusalojen pienyritysten liikevaihto on kasvanut taantuman jälkeen palvelualojen pienyritysten liikevaihtoa enemmän. Jalostusalojen kasvu oli erityisen nopeaa vuoden 21 viimeisellä neljänneksellä. Kuluvan vuoden alussa jalostusalojen ja palvelualojen pienyritysten liiketoiminta kasvoi suunnilleen samaa tahtia. Pienyrityksillä tarkoitetaan tässä katsauksessa yrityksiä, jotka työllistävät enintään 1 henkilöä ja joiden liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kotkan-Haminan seudulla pienyritysten osuus kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 13 % ja henkilöstömäärästä 2 %. Yritysten kappalemäärästä pienyrityksiä on 78 %. Jalostusaloilla pienyritykset vastaavat 8 %:n liikevaihto-osuudesta ja 15 %:n henkilöstömääräosuudesta. Palvelualoilla pienyritysten osuus on huomattavasti suurempi: liikevaihdosta 16 % ja henkilöstömäärästä 22 %. Kotkan-Haminan seutukunnan suurimmat yritykset (henkilöstömäärän suhteen) ja niiden toimialat Steveco Oy, lastinkäsittely Kotkamills Oy, paperin ja kartongin valmistus Sulzer Pumps Finland Oy, pumppujen ja kompressorien valmistus Osuuskauppa Ympyrä, vähittäiskauppa Ahlstrom Glassfibre Oy Karhula Plant, lasikuidun ja lasivillan valmistus VAASAN Oy, leivän ja leivonnaisten valmistus Andritz Oy, massa- ja paperikoneiden valmistus Kristina Cruises Oy, vesiliikenne KYMP-konserni, tietoliikenne- ja tietotekniikkapalvelut Stora Enso Oyj Sunilan tehdas, massan valmistus Sonoco-Alcore Oy, paperin, kartongin ja pahvin valmistus ISS Palvelut Oy, kiinteistöjen siivous Itella Oyj, postin yleispalvelu Mesera Karhula Oy, metallien käsittely ja päällystäminen Kymijoen Ravintopalvelut Oy, henkilöstö- ja laitosruokalat Empower Oy, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta VR Group, rautatieliikenne Coor Service Management Karhula Oy, rakennustekninen palvelu Lähde: Cursor Oy Kymenlaakson toimialakatsaus

14 Kymenlaakson talouden tulevaisuuden näkymät Epävarmuus kansainvälisen talouden kehityksestä on lisääntynyt ja sen myötä talousennusteita on korjattu alaspäin. Myös Kaakkois-Suomen yritysten suhdanneodotukset ovat synkentyneet nopeasti. Kymenlaakson näkymiä varjostaa Myllykosken paperitehtaan lakkauttaminen. Yritysten suhdannenäkymät Teollisuuden suhdannenäkymät muuttuivat aiempaa synkemmiksi viime kesänä. Kaakkois-Suomen teollisuusyritysten (ml. rakentaminen) odotukset kääntyivät jyrkkään laskuun heinäkuun 211 kyselyssä. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku putosi -19:ään, kun se vielä keväällä oli +2. Kaakkois-Suomen teollisuuden odotuksissa käänne alaspäin oli selvästi jyrkempi kuin koko maassa keskimäärin. Sitä ennen kuluvan vuoden alkupuolella ja viime vuonna Kaakkois-Suomen yritysten suhdannenäkymät noudattelivat valtakunnallista trendiä. Heinäkuussa 211 suuri osa Kaakkois-Suomen teollisuusyrityksistä piti riittämätöntä kysyntää tuotannon kasvun esteenä (saldoluku 42). Tilauskanta oli usean yrityksen näkemyksen mukaan pienempi kuin normaalitilanteessa (saldoluku -32). Kaakkois-Suomen palveluyritysten suhdanneodotuksissa tapahtui kesällä suoranainen romahdus. Saldoluku laski -52:een, joka oli selvästi matalampi lukema kuin ennen taantumaa vuonna 28. Kaakkois-Suomen palveluyritysten odotukset olivat jo alkuvuoden 211 aikana ja viime syksynä heikommat kuin koko maassa keskimäärin. Valtakunnallisesti palveluyritysten suhdanneodotusten saldoluku (11) oli vielä heinäkuussa selvästi positiivinen. Kaakkois-Suomessa palveluyritykset näkevät riittämättömän kysynnän tuotannon kasvun esteenä (saldoluku 48). Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisee suhdannebarometrin neljä kertaa vuodessa. Suhdannebarometri perustuu teollisuus- ja palveluyrityksille tehtävään kyselyyn. Suhdannenäkymä kuvaa yritysten yleistä suhdanneodotusta lähitulevaisuudessa. Saldoluku on suhdanteiden paranemista odottavien ja huononemista odottavien vastaajien %-osuuksien erotus. Alueellisessa suhdannebarometrissa Kymenlaakso sisältyy Kaakkois-Suomeen yhdessä Etelä-Karjalan kanssa. Teollisuuden uudet tilaukset Valtakunnalliset tiedot teollisuuden uusista tilauksista Kymenlaakson keskeisillä vientialoilla, paperiteollisuudessa ja metsäteollisuudessa, ennakoivat lähitulevaisuuden liiketoiminnan suuntaa maakunnan teollisuudessa. Paperiteollisuuden uudet tilaukset nousivat jo vuoden 21 keväällä lähelle taantumaa edeltänyttä huipputasoa. Kuluvan vuoden alkupuolella uusien tilauksien trendi kääntyi kuitenkin laskuun. Metalliteollisuudessa uudet tilaukset ovat kasvaneet nopeasti vuoden 29 puolivälin tasosta, joka oli ennätyksellisen matala. Kuluvan vuoden puoliväliin mennessä tilausten määrä oli puolitoistakertaistunut taantuman pohjalukemista, mutta oli edelleen selvästi jäljessä vuosien huipputasosta. Kesällä 211 metalliteollisuuden uusien tilausten kasvu kuitenkin pysähtyi. Rakennusinvestoinnit Kymenlaaksossa Rakennusluvat ja hankkeiden aloitukset ennakoivat talonrakentamisen investointiaktiivisuutta maakunnassa. Kesäkuuhun 211 ulottuvissa tiedoissa Kymenlaaksossa myönnettyjen rakennuslupien yhteenlaskettu kuutiotilavuus kasvoi jyrkästi alkuvuoden aikana verrattuna vuoteen 21, jolloin volyymi oli alimmillaan vuosiin. Asuinrakennusten lupien määrä on noussut maakunnassa vakaasti vuoden 29 puolivälistä alkaen, mutta volyymi on edelleen selvästi jäljessä vuoden 27 huipputasosta. Hankkeiden aloitukset seuraavat lupia muutaman kuukauden viiveellä asuinrakennusten osalta, mutta muussa rakentamisessa yhteys on löyhempi. Saldoluku Saldoluku m /3 7/3 8/3 9/3 1/3 11/ /3 7/3 8/3 9/3 1/3 11/3 5 6/7 7/7 8/7 9/7 1/7 11/ /7 7/7 8/7 9/7 1/7 11/7 Teollisuuden (ml. rakennusteollisuus) suhdannenäkymät Kaakkois-Suomessa ja koko maassa. Saldoluku Kaakkois-Suomi Koko maa Palveluiden suhdannenäkymät Kaakkois-Suomessa ja koko maassa Saldoluku Kaakkois-Suomi Koko maa Paperi- ja metalliteollisuuden uudet tilaukset. Kausitasoitettu trendi 26 = Paperiteollisuus Metalliteollisuus Rakennusluvat ja hankkeiden aloitukset Kaikki rakennukset ja asuinrakennukset Kumulatiivinen vuosisumma, m 3 Luvat kaikki rakennukset Aloitukset kaikki rakennukset Luvat asuinrakennukset Aloitukset asuinrakennukset 14 Kymenlaakson toimialakatsaus 2 211

15 Maailmantalouden näkymät Kymenlaakso kytkeytyy viennin ja logistiikan välityksellä tiiviisti maailmantalouteen, jonka näkymät ovat heikentyneet viime kevään jälkeen. Useiden euroalueen maiden ja USA:n velkakriisi on heikentänyt luottamusta rahoituslaitoksiin. Suomen Pankin ( ) mukaan epävarmuus heijastuu jo reaalitalouteen ja Pankki on alentanut tuottamansa kansainvälisen ennusteen lukuja edelliseen ennusteeseen verrattuna. Pankki arvioi EU2-alueen (=Euroalueen, Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska) bruttokansantuotteen kasvavan 1,6 % vuonna 211 ja,9 % vuonna 212. USA:n kasvuksi ennustetaan 1,5 % ja 1,9 %, Venäjän kasvuksi 4,4 % ja 4,4 % sekä Kiinan kasvuksi 9, % ja 8, % vuosille 211 ja 212. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:n mukaan Venäjän talouden elpyminen on jatkunut tänä vuonna ennustettua hitaammin. Talouden elpymisen ennustetaan kuitenkin vielä jatkuvan loppuvuonna. Venäjän bruttokansantuotteen odotetaan saavuttavan syksyn aikana ja tuonnin ensi talvena vuoden 28 huipputason. Kuluttajien luottamusindikaattorit paranivat Venäjällä vuoden toisella neljänneksellä ja yksityisen kulutuksen kasvun ennustetaankin jatkuvan. Talouden kasvun arvioidaan kuitenkin hidastuvan melko pian ja vuonna 213 kasvun odotetaan jäävän selvästi alle 4 %:n. Jos maailmantalous heikkenee odotettua enemmän, olisi sillä vaikutuksia myös Venäjän energian ja muiden hyödykkeiden vientiin. Maailmantalouden epävarmuus voi vaikuttaa myös venäläisten kulutuskysyntään. Suomen talouden näkymät Tuoreimmat talousennusteet arvioivat Suomen talouden kasvun hidastuvan voimakkaasti kuluvan vuoden jälkipuolella. Kuitenkin vahvan alkuvuoden ansiosta koko vuoden 211 ennusteluvut ovat edelleen kohtuullisen korkeita: Valtionvarainministeriö (VM) ennustaa kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi 3,5 % ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) 2,9 %. Vuotta 212 koskevat tuoreimmat ennusteet ovat systemaattisesti synkempiä kuin viime keväänä julkaistut. VM arvioi ensi vuoden kasvuksi 1,8 % ja ETLA 2 %. Kasvun arvioidaan nopeutuvan vuonna 213 edellyttäen, että kansainvälinen talous elpyy ja vienti vetää. Sekä VM että ETLA arvioivat työttömyysasteen laskevan edelleen tänä ja ensi vuonna. Kymenlaakson keskeisten toimialojen näkymät ovat talouden epävarmuuden myötä heikentyneet. Kuitenkin ETLA arvioi sekä teollisuuden että palveluiden kasvun jatkuvan. Erityisesti kone- ja laiteteollisuuden viennin ja tuotoksen arvioidaan kasvavan vahvasti edelleen. Ennusteita Suomen kansantaloudesta, määrän muutos, % Organisaatio (julkaisupäivä) Indikaattori VM ( ) Bruttokansantuote 3,5 1,8 vienti 4,3 3,5 työttömyysaste 7,9 7,6 ETLA ( ) Bruttokansantuote 2,9 2, 3, vienti, 5, 5,5 työttömyysaste 7,9 7,7 7,4 Valittujen toimialojen tuotoksen ennuste Toimiala muutos, % edellisestä vuodesta E 212E 213E Paperiteollisuus 14, Puutavarateollisuus 15, Kemianteollisuus 2, Kone- ja laiteteollisuus, Kauppa 4,1 4,5 2,5 2,5 Kuljetus 3,7 4 2,5 3,5 Liike-elämän palvelut 1, Kymenlaakson vahvuudet ja haasteet Kaikkien päätoimialojen liikevaihto ja henkilöstömäärä kasvoivat Työllisyyden kasvu on ollut taantuman jälkeen Kymenlaaksossa valtakunnallista kasvua nopeampaa Liike-elämän palveluiden vahva työllisyyden kasvu kompensoi teollisuuden työllisyyden pitkän aikavälin laskua Liikenteen määrä ja logistiikka-alan yritysten liikevaihto ovat kasvaneet vahvasti Kymenlaakson asema Pietarin ja Helsingin kehityskäytävällä on vahvistunut liikenteellisesti Allegro-junayhteyden menestyksen ansiosta Kymenlaakso on saanut muuttovoittoa alkuvuoden aikana Uusien kasvualojen, kuten peliteollisuuden, kehittyminen HaminaKotka-suursataman luomat välittömät ja välilliset mahdollisuudet maakunnalle Kasvu pysähtyi lähes kaikilla toimialoilla kuluvan vuoden toisella neljänneksellä Kansainvälisen talouden näkymät ovat muuttuneet epävarmoiksi ja talousennusteita on korjattu alaspäin Miten onnistutaan saamaan korvaavaa yritystoimintaa lakkautettavan Myllykosken tehtaan tilalle? Miten turvataan osaavan työvoiman tarjonta tulevaisuudessa, kun työikäisen väestön trendi on laskussa? Lähteet: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos: Suhdanne 211:2, ; Suomen Pankki: Euro & talous 4/211; ; Suomen Pankki: BOFIT Venäjä-ennuste , ; Valtionvarainministeriö: Katsaus suhdannenäkymiin, Kymenlaakson toimialakatsaus

16 Käsitteet ja tietolähteet Kymenlaakson maakunta koostuu kahdesta seutukunnasta, joissa on yhteensä 7 kuntaa. Kouvolan seutukuntaan kuuluvat Iitti ja Kouvola. Kotkan-Haminan seutukuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. on Kymenlaaksossa toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittaiset liikevaihto- ja palkkasummakuvaajat esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin vähentämättä inflaation vaikutusta. Tietolähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. Julkaisijat Kymenlaakson kauppakamari Heikinkatu 7, PL 83, 4811 Kotka Toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta (5) 2296 Cursor Oy Kyminlinnantie 6, PL 14, 4861 Kotka Yrityspalvelujohtaja Markku Merovuo Kouvola Innovation Oy Paraatikenttä 4, 45 Kouvola Toimitusjohtaja Asko Pesonen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Pääskysentie 1, PL Kotka Vararehtori Pirkko Rautaniemi Kymenlaakson liitto Karhulantie 36 B, PL 35, 4861 Karhula Aluekehityssuunnittelija Toni Vanhala (5) Kouvolan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Kymenlaaksossa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työpaikoilla tarkoitetaan työllisten määrää, joiden työpaikka sijaitsee maakunnassa tai seutukunnassa. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Vuoden 211 tiedot ovat ennakkoarvioita (nelj. 3/21-2/211). Avainluku- ja toimialataulukoiden 211 liikevaihto on viimeksi kuluneen vuoden (nelj. 3/21-2/211) summa, ja henkilöstömäärä, toimipaikkojen lukumäärä ja työpaikat ovat jakson keskiarvoja. Bruttokansantuotetta koskeva tieto on ennakkoarvio vuodelta 21. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa käytetään X11-kausitasoitusmenetelmää. Indeksisarjojen vertailuvuosi on 26. Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Paciuksenkatu 19, 27 Helsinki Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso (9) Tutkija Tamás Lahdelma (9) Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy Kuvat: Tykkimäki Oy, HaminaKotka Satama Oy, Jukka Koskinen, istockphoto

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 14.4.2010. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Pienyritysten rooli Kymenlaakson

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 25.3.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: rakennemuutos kymenlaaksossa 10 Kouvolan

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.10.2010. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.10.2010. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Katsaus työmarkkinoihin 1 Kouvolan

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 7.4.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 7.4.2011. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Vieraskielinen väestö kymenlaaksossa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.4.2012. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Kymenlaakson toimialakatsaus 11.4.2012. 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 2 Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Liikenne 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Yritysten kasvu muutoksen moottorina

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja

Kymenlaakson toimialakatsaus 29.9.2009. 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat. 5 Rakentaminen 6 Kauppa sekä majoitus- ja 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: ASUNTOMARKKINAT kymenlaaksossa 10

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 16 29.3.2016

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 16 29.3.2016 Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta 9 Palvelut liike-elämälle 1 Informaatio ja

Lisätiedot

Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008

Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 Kymenlaakson toimialakatsaus 1 2008 2 Suhdannekuva 3 Toimialarakenne ja erikoistumisalat 4 5 6 sekä majoitus- ja 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Väestökehitys 9 Kymenlaakson

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Seudun erikoisalojen rooli aluetaloudessa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema:kasvuyritykset Oulun seudulla 6 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2015 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Arctic Valley Pohjoisen yhteistyön alusta 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Yritystoiminnan uudistuminen kasvun ja supistumisen kautta 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 15 31.3.215 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus 5 Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 14 3.9.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 2 1 6.1.21 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Oulun seudun kasvunäkymät 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 x.x.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus

Helsingin seudun toimialakatsaus 1 14 7.4.214 Helsingin seudun toimialakatsaus Suhdannekuva 2 Helsingin seudun toimialarakenne 3 Toimialojen vertailu 4 Teollisuus Rakentaminen 6 Kauppa 7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu

Helsingin seudun toimialakatsaus. 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 2 Suhdannekuva 3 Helsingin seudun toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta 11 Palvelut liike-elämälle 12 Informaatio

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus 2013

Lapin Suhdannekatsaus 2013 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 14 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen avainalat 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen palvelualojen yritysryhmittymät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 vaihtuva

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana 2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen kärkiklusterit 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit 10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Aikajana. Keski-Suomen

Aikajana. Keski-Suomen 2 KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN KEHITYSKUVA 4 KESKI-SUOMEN TALOUDEN RAKENNE 6 KESKI-SUOMEN KÄRKIKLUSTERIT 8 KESKI-SUOMEN TOIMIALARYHMÄT 9 KESKI-SUOMEN PLUSSAT, MIINUKSET JA KYSYMYSMERKIT 10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti EK:n Lisää tähän Suhdannebarometri otsikko Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.11 Penna Urrila Johtava ekonomisti Miten tähän oikein on tultu Lännen kasvu finanssikriisin jälkeen Normaali taantuma pp.kk.vvvv

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot