Kymenlaakson toimialakatsaus Suhdannekuva 3 Kymenlaakson talouden rakenne

Transkriptio

1 2 Suhdannekuva 3 n talouden rakenne 4 6 sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 8 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille 9 Vaihtuva teema: Katsaus työmarkkinoihin 1 Kouvolan seutukunta 12 Kotkan-Haminan seutukunta 14 n talouden tulevaisuuden näkymät 16 tietolähteet, käsitteet ja julkaisijat n toimialakatsaus Yhteistyössä:

2 Suhdannekuva n talouden rakenne n vienti kasvoi nopeasti kuluvan vuoden alkupuolella, vetäen myös yritysten liikevaihdon vahvaan nousuun. Yritysten henkilöstömäärä väheni kuitenkin edelleen. n yritysten vienti kääntyi rajun laskun jälkeen nousuun syksyllä 29 ja kasvu kiihtyi kuluvan vuoden alkupuolella. Vienti lisääntyi noin 1 % vuotta aikaisemmasta vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla. Kasvusta huolimatta viennin arvo oli vuoden toisella neljänneksellä vielä noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin vuoden 27 alussa, jolloin se oli vuosikymmenen huipputasolla. Viennin arvo vuositasolla on noin 2,6 miljardia euroa, vajaa kolmannes maakunnan kaikkien yritysten liikevaihdosta. Vienti veti n taantumaan, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana se on lähtenyt nostamaan maakunnan taloutta ylös lamasta. n kaikkien yritysten liikevaihto kasvoi 6 % kuluvan vuoden alkupuolella. Koko maassa liikevaihdon lisäys oli samaan aikaan %. Talouden taantuminen alkoi ssa aikaisemmin kuin muualla Suomessa metsäteollisuuden vetämänä, ja maakunta jäi jälkeen valtakunnallisesta trendistä jo vuodesta 27 alkaen. Sen sijaan pudotus vuoden 29 alkupuolella oli muualla maassa vielä jyrkempi kuin Liikevaihdon nousu vuoden 29 puolivälistä alkaen on ollut maakunnassa jonkin verran vahvempaa kuin valtakunnallisesti. Liikevaihdon trendi oli ssa kuluvan vuoden toisella neljänneksellä noin 2 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuositasolla on noin 8,9 miljardia euroa. Taantuma veti työllisyyden laskuun viiveellä ja myös työllisyyden kääntyminen nousuun tapahtuu myöhemmin kuin liikevaihdon käänne. Yritysten yhteenlasketun henkilöstömäärän väheneminen pysähtyi kuluvan vuoden alkupuolella, mutta käänne kasvuun ei vielä toteutunut. määrä oli 4 % alempi kuin vuotta aiemmin vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla. Maakunnassa henkilöstömäärän vähennys on ollut jyrkempi kuin työllisyyden lasku ssa. Vuodesta 2 yritysten henkilöstömäärä on vähentynyt maakunnassa 8 %. Yritysten henkilöstömäärä vuositasolla on 6 8 henkilötyövuotta. Päätoimialojen erot yritysten liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden alkupuolella 11 % edellisvuodesta, mutta rakennusala väheni edelleen 1 %. Kaikilla palvelualoilla, kaupassa, liikenteessä sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa liikevaihto kasvoi -6 %. määrät vähenivät edelleen kuluvan vuoden alkupuolella kaikilla muilla toimialoilla paitsi liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa, joissa taso oli sama kuin vuotta aikaisemmin. Yritysten liikevaihto on kasvanut liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa päätoimialoista eniten, 27 % vuodesta 2, kun taas teollisuuden liikevaihto on 13 % alle viiden vuoden takaisen tason. ja muut palvelutoimialat ovat kasvaneet noin 6 % vuodesta 2. n avainluvut 21 Väestö (6/21) Työpaikat (29) 72 Bruttokansantuote (milj. euroa) (29) 4 Yritysten toimipaikat 9 6 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 8 Vienti (milj. euroa) 2 6 Yritysten ja yhteisöjen henkilöstömäärä Yritysten liikevaihto ja vienti ssa ja liikevaihto koko maassa. (indeksi 2=) Vienti Yritysten henkilöstömäärä ssa ja työllisyys koko maassa. (indeksi 2=) Työllisyys Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) ssa, nelj. 1-2/21 verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) ssa, nelj. 3/29-2/21 verrattuna vuoteen 2. n toimialojen henkilöstömäärä, neljännekset 3/29-2/21. sekä majoitus- ja rav. toim. n päätoimialojen liikevaihto, neljännekset 3/29-2/21. n erikoistumisalat. (indeksi, = ) Paperiteollisuus ttä palveleva toiminta Rakennusaineteollisuus Energia- ja vesihuolto Maaliikenne Kemian teollisuus Julkinen hall. ja maanpuolustus Henkilötyövuosia Päätoimialojen osuus n työpaikoista. Alkutuotanto 4 % 2 % sekä majoitus- ja rav. toim. Julkinen sektori 28 % Kotitalouksien palv. 4 % Liike-elämän palvelut 12 % Kuljetus ja liikennepalv. 11 % 8 % sekä majoitusja ravitsemisala Miljoonaa euroa Sijaintiosamäärä (indeksi) Päätoimialojen osuus n työpaikoista. Alkutuotanto 4 % 18 % 7 % Julkinen sektori 27 % sekä majoitusja ravitsemisala 1 % Kotitalouksien palv. 4 % Liike-elämän palvelut 18 % Kuljetus ja liikennepalv. 6 % on vientiin suuntautunut maakunta, joka on erikoistunut metsäteollisuuteen ja logistiikkaan. n maakunta koostuu kahdesta seutukunnasta, Kouvolasta ja Kotka-Haminasta, joissa on kaikkiaan seitsemän kuntaa. n asukasluku oli kesäkuun 21 lopussa. Väestön määrä pysyi lähes samana vuotta aikaisempaan verrattuna, muuttovoittoa kertyi vuodessa noin henkeä, mutta luonnollinen väestönvähennys (kuolleiden enemmyys syntyneisiin verrattuna) oli samansuuruinen. Maakunnassa on noin 72 työpaikkaa. on erikoistunut vahvimmin paperiteollisuuteen ja logistiikkaan, kun verrataan maakunnan eri toimialojen työpaikkaosuutta koko maan vastaavaan osuuteen. Paperiteollisuuden osuus alueen työpaikoista on,-kertainen ja liikennettä palvelevan toiminnan 3,-kertainen n vastaaviin osuuksiin verrattuna. Rakennusaineteollisuuden, energia- ja vesihuollon, maaliikenteen sekä kemianteollisuuden osuudet alueen työpaikoista ovat myös selvästi korkeammat kuin ssa, samoin julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen. Toimialarakenne Teollisuudella on merkittävä rooli n yritystoiminnassa. Sen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 43 %, ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Teollisuuden osuus maakunnan yritysten henkilöstömäärästä on viidennes. Teollisuuteen verrattuna rakentaminen ja palvelut ovat huomattavasti työvoimavaltaisempia aloja. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan osuus yritysten liikevaihdosta on yli neljännes ja henkilöstöstä yli viidennes. Teollisuudessa ja kaupassa liikevaihto suhteessa arvonlisäykseen on huomattavasti suurempi kuin muilla aloilla, koska niiden liikevaihdosta suuri osuus koostuu ostoista muilta yrityksiltä. Rakentamisen, liikenteen sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on kullakin vajaa kymmenys ja osuus henkilöstöstä selvästi suurempi kuin liikevaihdosta. Koko maan työpaikkarakenteeseen verrattuna kuljetuksen ja liikenteen osuus on ssa erittäin suuri. Sen sijaan liike-elämän palvelujen osuus on ssa pienempi kuin ssa. 2 n toimialakatsaus 2 21 n toimialakatsaus

3 , sähkö- ja vesihuolto, mineraalien kaivu yritysten liikevaihto kasvoi vahvasti viennin vetämänä kuluvan vuoden alkupuolella. Teollisuudella on edelleen vankka rooli n taloudessa. Toimialan liikevaihto on 3,8 mrd. ja henkilöstömäärä 1 3 työvuotta. n suurin teollisuusala liikevaihdolla mitattuna on paperiteollisuus, jonka liikevaihto on 1,6 mrd. vuodessa. Alan osuus teollisuuden liikevaihdosta on 41 % ja henkilöstöstä neljännes. määrältään suurin ala on metalliteollisuus, jonka 3 3 henkilötyövuotta edustavat kolmannesta teollisuuden henkilöstöstä. Myös kemianteollisuus, elintarviketeollisuus ja puutuoteteollisuus kuuluvat n vahvoihin teollisuusaloihin. n teollisuuden liikevaihto seuraa maakunnan vientiä, jonka osuus on kaksi kolmannesta teollisuuden liikevaihdosta. on ollut kasvussa vuoden 29 puolivälistä alkaen. Kuluvan vuoden alkupuolella alan liikevaihto lisääntyi 11 % vuotta aikaisemmasta. Silti vuoden toisen neljänneksen liikevaihto oli vielä neljänneksen alle vuoden 27 huipputason. Koko maassa teollisuuden liikevaihto on noussut likimäärin samaa tahtia kuin ssa viimeisen vuoden aikana. Teollisuuden liikevaihdon ja viennin trendit olivat vuoden toisella neljänneksellä 1 % alemmalla tasolla kuin vuonna 2. Paperiteollisuudessa, puutuoteteollisuudessa ja kemian teollisuudessa liikevaihto kasvoi vahvasti alkuvuoden 21 aikana. Kaikilla näillä aloilla taantuma alkoi jo vuonna 27, ennen muita toimialoja, mutta lasku myös pysähtyi muita aloja aikaisemmin. Metalliteollisuuden liikevaihdon kehitys on ollut erittäin epävakaista eikä siinä ollut selvää suuntaa myöskään alkuvuoden 21 aikana. Kuitenkin liikevaihto on viimeisen vuoden aikana ollut selvästi vuoden 2 tason yläpuolella, toisin kuin muilla teollisuusaloilla. Taantuma vaikutti elintarviketeollisuuden liikevaihtoon vähemmän kuin vientialoihin, mutta ala ei myöskään ole kääntynyt kasvuun viimeisen vuoden aikana Teollisuuden liikevaihto, vienti ja henkilöstö ssa sekä liikevaihto ja hintakehitys ssa. (indeksi 2 = ) Teoll. tuottajahinnat Vienti Teollisuuden toimialojen liikevaihto (indeksi 2 = ) Elintarvike Puutuote ja huonekalu Metalli Paperi Kemia, kumi ja muovi /2 7/2 78/2 9/2 1/2 Teollisuuden henkilöstömäärän jakautuminen Muu teollisuus 19 % Metalli 34 % Rakennusalan liikevaihto ja henkilöstö ssa sekä liikevaihto ja hintakehitys ssa. (indeksi 2 = ) Rakennuskustannukset Elintarvike 6 % Puutuote 7% Paperi 27 % Kemia 7 % n rakennusalan yritysten liiketoiminnan lasku pysähtyi alkuvuoden aikana. n rakennusyritysten liikevaihto on 6 milj. ja henkilöstömäärä 23 henkilötyövuotta. Rakennusala oli ennen taantumaa vahva kasvuala Trendi kääntyi laskuun vuonna 28 ja liikevaihto väheni jyrkästi kuluvan vuoden alkuun asti. Vasta vuoden 21 toisella neljänneksellä lasku pysähtyi. Rakennusalan liikevaihto oli kuluvan vuoden alkupuolikkaalla 1 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. on painunut suunnilleen vuoden 2 tasolle. Huipputasolla vuoden 28 alussa alan liikevaihto oli noussut kolmanneksen korkeammaksi kuin vuonna 2. Rakennusalan trendi on ollut samansuuntainen ssa, jossa kuitenkin kuluvan vuoden alkupuolella on tapahtunut selvempi käänne kasvuun kuin määrä Rakennusalan henkilöstömäärä kääntyi laskuun vuoden 29 alkupuolella, mutta lasku pysähtyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, kuten liikevaihdossa. Alan henkilöstömäärä oli 11 % pienempi kuin edellisvuonna vuoden 21 alkupuolella. Vuoteen 2 verrattuna henkilöstöä on niukasti enemmän. n rakennusala 21 Toimiala 6 23 määrä Koko teollisuuden henkilöstömäärän lasku pysähtyi kuluvan vuoden alkupuolella. määrä oli kuitenkin noin 8 % pienempi vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla kuin vuotta aikaisemmin, ja 28 % alemmalla tasolla kuin vuonna 2. määrän supistuminen jatkui vuoden alkupuolella elintarviketeollisuudessa, mutta muilla teollisuusaloilla lasku pysähtyi. Puutuoteteollisuudessa ja kemianteollisuudessa henkilöstömäärät lähtivät nousuun. 8 Teollisuuden toimialojen henkilöstö (indeksi 2 =) Elintarvike Puutuote ja huonekalu 7 Metalli n teollisuus 21 Toimiala 6 /4 6/4 7/4 8/4 9/4 Paperi Kemia, kumi ja muovi Koko teollisuus Paperi Metalli Kemia, kumi ja muovi Elintarvike 2 7 Puutuote ja huonekalu n toimialakatsaus 2 21 n toimialakatsaus 2 21

4 sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa, tukkukauppa, agentuuritoiminta, moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto, polttoaineen vähittäismyynti, majoitus- ja ravitsemistoiminta Maaliikenne, vesiliikenne, ilmaliikenne, varastointi ja liikennettä palveleva toiminta, posti- ja kuriiritoiminta Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto on kääntynyt vahvaan kasvuun Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan yritysten liikevaihto on 2,4 mrd. ja henkilöstömäärä ssa puolet alan työpaikoista on vähittäiskaupassa ja vajaa neljännes majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Tukkukaupan sekä moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osuudet ovat kumpikin vajaa 1 %. Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto kääntyi taantuman jälkeen kasvuun viime vuoden puolivälissä. Kuluvan vuoden alkupuolella kasvu jatkui vahvana. Alan liikevaihto kasvoi 6 % edellisvuodesta vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla. ssa taantuma vaikutti kauppaan selvästi vähemmän kuin teollisuuteen ja rakentamiseen. Alkuvuoden aikana alan liikevaihto nousi jo kymmenyksen korkeammalle tasolle kuin vuonna 2. Viimeisen vuoden aikana kaupan trendi on seurannut valtakunnallista suuntaa. Ennen lamaa alan liikevaihto kasvoi ssa hitaammin kuin valtakunnallisesti, mutta lasku on ssa ollut loivempaa kuin koko maassa. määrä Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan henkilöstömäärän lasku jatkui vuoden 21 alkupuolella, huolimatta liikevaihdon kääntymisestä nousuun. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla henkilöstömäärä supistui yli 4 % edellisvuodesta ja laski alle vuoden 2 tason. n kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala 21 Toimiala sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta Moottoriajoneuvojen kauppa Tukkukauppa 1 % Majoitus- ja ravitsemisala 23 % Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto ja henkilöstö ssa sekä liikevaihto ja hintakehitys ssa. (indeksi 2 = ) vähittäiskauppa, Kuluttajahinnat Tukkuhinnat Kaupan sekä majoitusja ravitsemisalan henkilöstömäärän jakautuminen Vähittäiskauppa 49% Liikenteen henkilöstömäärän jakautuminen Posti- ja kuriiritoiminta 8 % Liikenteen liikevaihto ja henkilöstö ssa sekä liikevaihto ja hintakehitys ssa. (indeksi 2 = ) Kuluttajahinnat Liikenteen ja matkailun toimialojen liikevaihto ( indeksi 2 = ) Maaliikenne Matkailu palvelut Liikenteen ja matkailun toimialojen henkilöstö (indeksi 2 = ) Maaliikenne Matkailu palvelut palvelut 49 % alan yritysten liikevaihto kääntyi vahvaan kasvuun kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Liikenteen henkilöstömäärän lasku pysähtyi. alan yritysten liikevaihto on 8 milj. ja henkilöstömäärä 6 7. Logistiikkatoiminnan eli kuljetuksen ja liikennepalveluiden merkitys n yritystoiminnassa on erittäin suuri. Maaliikenne, joka koostuu rautatie- ja tieliikenteestä, työllistää liikenteestä 4 %. ttä palvelevan toiminnan (lastinkäsittely, varastointi, satamat, terminaalit, huolinta, rahtaus ja matkatoimistot) osuus on vajaa puolet. Posti- ja kuriiritoiminnan sekä vesiliikenteen osuudet ovat selvästi pienemmät. Liikenteen toimialan liikevaihto lähti vahvaan kasvuun viime vuoden lopussa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ahtaajalakko hidasti kasvua, mutta toisella neljänneksellä kasvu kiihtyi tuntuvasti. Alan liikevaihto oli vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Taantuma vaikutti liikenteen liikevaihtoon erittäin voimakkaasti vuoden 28 jälkipuolelta alkaen, pudotusta oli yli neljännes. Vuoden 21 toisen neljänneksen liikevaihdon trendi oli noussut jo viidenneksen korkeammalle tasolle kuin vuonna 2. Silti taso oli edelleen jäljessä vuoden 28 huipusta. n liikenteen liikevaihto on viimeaikoina seurannut valtakunnallista trendiä. ssa taantuman aiheuttama lasku oli jonkin verran jyrkempi kuin valtakunnallisesti, mutta nousu alkuvuoden aikana on ollut maakunnassa vahvempaa kuin muualla. palveluiden (satamat, huolinta, varastointi ym.) liikevaihdon vaihtelut ovat olleet erittäin rajuja viimeisen viiden vuoden aikana. Alan liikevaihto romahti jyrkästi taantumassa, mutta myös nousu kuluvan vuoden alkupuolella on ollut vauhdikas. Myös maaliikenteen (rautatie- ja maantie) liikevaihto laski taantuman vuoksi, mutta kääntyi kasvuun vuoden 29 puolivälin jälkeen ja on kasvanut vakaasti kuluvan vuoden alkupuolella. Matkailuala (hotellit, matkatoimistot, tilausliikenne, rannikkoliikenne ja huvipuistot) on edellisiin verrattuna pienehkö ala Lama vaikutti matkailualan liikevaihtoon vähemmän kuin useimmilla aloilla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana liikevaihdon taso on pysynyt suunnilleen samana. määrä Koko liikennetoimialan henkilöstömäärän väheneminen pysähtyi kuluvan vuoden alkupuolella. Silti henkilöstöä oli vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 9 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko liikennealalla henkilöstömäärä on supistunut 13 % vuodesta 2. Taantuma aiheutti voimakkaimman henkilöstön määrän supistumisen liikennepalveluissa, mutta myös maaliikenteessä henkilöstömäärä väheni. Kuluvan vuoden alkupuolella henkilöstömäärä kääntyi nousuun näillä aloilla. Matkailussa henkilöstömäärän kehitys on ollut vakaampaa. Loiva laskusuunta jatkui vuoden alkupuolella. n liikenne- ja matkailuala 21 Toimiala Maaliikenne 4 % Vesiliikenne 3 % Liikenteen toimala yhteensä palvelut Maaliikenne Matkailu n toimialakatsaus 2 21 n toimialakatsaus

5 Palvelut liike-elämälle ja kotitalouksille Vaihtuva teema: Katsaus työmarkkinoihin InInformaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöpalvelut, hallinto- ja tukipalvelut, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta Palveluja liike-elämälle ja kotitalouksille tuottavien yritysten liikevaihto on vahvassa kasvussa ja ylittää jo taantumaa edeltäneen tason. kotitalouksien palveluja tuottavien yritysten liikevaihto on ssa noin 73 milj. (huom. rahoitusalan yrityksillä ei ole liikevaihtoa) ja henkilöstömäärä ssa alan yritysten henkilöstöstä 3 % toimii kiinteistöpalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa ja suunnilleen saman verran kotitalouksien palveluissa (taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta). Konsultointipalveluiden (ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta) osuus on vajaa neljännes. Informaatioja viestintäalan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan osuudet ovat kummankin alle kymmenys. Taantuman vaikutus palveluja liike-elämälle ja kotitalouksille tuottavien yritysten liiketoimintaan jäi pienemmäksi ja lyhytkestoisemmaksi kuin muilla toimialoilla. kääntyi kasvuun vuoden 29 puolivälissä. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla liikevaihto kasvoi 6 % vuotta aikaisemmasta. Vuodesta 2 alan liikevaihto on noussut ssa lähes kolmanneksen, nopeammin kuin millään muulla päätoimialalla. Teollisuuden suuryritysten palvelutoimintojen ulkoistaminen on osaltaan kasvattanut liike-elämän palveluita pitkällä aikavälillä. Maakunnan liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden liikevaihdon kasvu jäi ennen lamaa valtakunnallisesta kasvuvauhdista, mutta vuoden 29 jälkipuolelta alkaen ala on kasvanut maakunnassa vahvemmin ja vakaammin kuin ssa. Tarkemman seurannan kohteena katsauksessa ovat informaatioteknologian (IT) yritykset (elektroniikkateollisuus, atk-laitteiden kauppa, tietoliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut) sekä tekninen palvelu (rakentamiseen liittyvä suunnittelu, kone- ja prosessisuunnittelu). Kummankin alan liikevaihto laski voimakkaasti taantumassa, mutta kääntyi nousuun viime vuoden syksyllä. Vuoden lopulla kummallakin alalla tapahtui käänne nousuun. Teknisen alan vaihtelut ovat olleet voimakkaampia kuin ITalalla. Vuoden 21 toisella neljänneksellä liikevaihdon trendi oli teknisessä palvelussa 18 % ja IT-alalla 8 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2. määrä kotitalouksien palveluiden henkilöstömäärä pysyi edellisvuoden tasolla vuoden 21 alkupuolikkaalla. Toimialan henkilöstömäärä on kehittynyt varsin vakaasti muihin päätoimialoihin nähden. Vuoteen 2 verrattuna liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa on 9 % enemmän henkilöstöä. Sekä teknologiapalveluissa että IT-alalla taantuma aiheutti tuntuvan laskun henkilöstömääriin, mutta kummallakin alalla työllisyys on kääntynyt loivaan nousuun kuluvan vuoden alkupuolella. n liike-elämän ja kotitalouksien palvelut 21 Toimiala kotitalouksien palvelut yhteensä Tekninen palvelu 1 46 Informaatioteknologia Informaatio ja viestintä 9 % Rahoitus ja vakuutus 8 % Konsultointipalvelut 23 % Kotitalouspalvelut 29 % Kiinteistö- ja tukipalvelut 3 % kotitalouksien palveluiden liikevaihto ja henkilöstö ssa sekä liikevaihto ja hintakehitys ssa. (indeksi 2 = ) liike-elämän palvelut Kuluttajahinnat Teknologiapalveluiden toimialojen liikevaihto (indeksi 2 = ) Informaatioteknologia Tekninen palvelu Teknologiapalveluiden toimialojen henkilöstö (indeksi 2 = ) Informaatioteknologia Tekninen palvelu kotitalouksien palveluiden henkilöstömäärän jakautuminen henkeä % työikäisistä Henkeä Työttömiä/avoin työpaikka /8 8/11 9/2 9/ 9/8 9/11 1/2 1/ 1/8 8/8 8/11 9/2 9/ 9/8 9/11 1/2 1/ 1/8 Työikäiset (1-64-v.) ja työlliset 21 = nelj. 1-2/21 Työikäiset Työlliset Työllisyysaste ssa ja ssa. Työllisten osuus (%) 1-64-vuotiaista. Koko maa Työttömät työnhakijat Kaakkois- Suomen ELYkeskuksessa. Työttömät avointa työpaikkaa kohti Kaakkois- Suomen ELYkeskuksessa. Työikäisen väestön väheneminen on suuri haaste n työmarkkinoille. Talouden taantuma heikensi nopeasti työllisyystilannetta, mutta kuluvan vuoden aikana työttömien työhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun. Työikäinen väestö Työikäinen (1-64-vuotiaat) väestö on vähentynyt ssa tasaisesti koko vuosikymmenen ajan. Työikäisiä oli vuoden alkupuolella 4 8 vähemmän kuin vuonna 21. Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa (29) arvioidaan, että maakunnan työikäiset tulevat vähenemään nykyisestä vielä noin 14 hengellä vuoteen 22 mennessä. Vähennys perustuu maakunnan asukkaiden ikärakenteeseen, jossa eläkeikään siirtyvät ikäluokat ovat merkittävästi suurempia kuin työikään tulevat nuorisoikäluokat. Tämä merkitsee suurta haastetta työvoiman saatavuuden kannalta tulevina vuosina. Työllisyys Työllisten määrä pysyi ssa lähes samalla tasolla vuodesta 21 vuoteen 28, jolloin maakunnassa oli työvoimatutkimuksen 1 mukaan noin 81 työllistä. Taantuma käänsi työllisyyden laskuun vuonna 29 ja lasku on jatkunut kuluvan vuoden alkupuolella. Maakunnassa oli vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla noin työllistä (6 %) vähemmän kuin vuonna 28 keskimäärin. Työllisyysaste (työllisten osuus 1-64-vuotiaista) nousi ssa 67 %:iin vuonna 28, kun se oli 64 % vuonna 21. Työllisyysasteen nousu perustui ensisijassa työikäisten määrän vähenemiseen. Taantuman aikaansaama työllisyyden heikkeneminen alensi työllisyysasteen 64, %:n kuluvan vuoden alkupuolella. n työllisyysaste on ollut koko vuosikymmenen ajan 2-4 %-yksikköä alempi kuin ssa. Alkuvuonna 21 ero oli 3 %-yksikköä. Työttömyys Työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi taantuman seurauksena nousuun syksyllä 28 ja kasvu jatkui alkuvuoteen 21 asti, jolloin koko Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 oli 19 8 työtöntä. Kuluvan vuoden kevään aikana työttömien määrä kääntyi laskuun. Elokuussa työttömiä oli 17 eli 11,4 % työvoimasta. Koko maassa vastaava osuus oli 9,6 %. Myös avoimet työpaikat ovat kääntyneet nousuun kuluvan vuoden alkupuolella. Marraskuussa 29 yhtä avointa työpaikkaa kohti Kaakkois-Suomen ELYalueella oli 3 työtöntä, mutta elokuussa 21 suhde oli laskenut 13,8:aan. 1 Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on kuukausittainen otospohjainen tutkimus, jonka perusteella määritellään työvoimaa koskevat EU-maiden kanssa vertailukelpoiset valtakunnalliset tilastotiedot. Työvoimatutkimuksen luvut poikkeavat jonkin verran Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston sekä työvoimahallinnon luvuista. 2 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueeseen kuuluvat n ja Etelä-Karjalan maakunnat. n osuus ELY-alueen väestöstä on 8 %. 8 n toimialakatsaus 2 21 n toimialakatsaus

6 Kouvolan seutukunta Iitti, Kouvola Kouvolan seutu on yksi paperiteollisuuden suurimmista keskittymistä Suomessa. Teollisuudessa ja rakentamisessa on edelleen merkittävä osuus alueen työpaikoista. Kouvolan seudun asukasluku on 9 3 (6/21). Väestö väheni 17 hengellä vuoden aikana, mutta seutu sai muuttovoittoa henkeä. Alueella on noin 37 työpaikkaa. Teollisuuden osuus Kouvolan seudun yritysten liikevaihdosta on lähes puolet, joten teollisuus hallitsee liikevaihdon trendiä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi taantuman jälkeen kasvuun viime vuoden jälkipuolella ja kuluvan vuoden alkupuolella kasvu kiihtyi. kasvoi 4 % edellisvuodesta vuoden 21 ensimmäisellä puolikkaalla. Liikevaihdon trendi nousi vuoden toisella neljänneksellä jo 4 % korkeammalle kuin vuonna 2, vaikka se oli vielä selvästi alle vuoden 28 alun huipputason. Yritysten henkilöstömäärän lasku pysähtyi, mutta käänne nousuun ei vielä toteutunut. määrä on vähentynyt 8 % vuoden 2 tasosta. Kouvolan seudulla teollisuus, liike-elämän ja kotitalouksien palvelut sekä kauppa kasvoivat vahvasti, 6-8 %, kuluvan vuoden alkupuolella. Myös liikennealan yritysten liikevaihto kääntyi nousuun. Sen sijaan rakentamisen liikevaihto laski edelleen tuntuvasti, yli viidenneksen edellisvuodesta. määrä kasvoi toimialoista ainoastaan liike-elämän ja kotitalouksien palveluissa, kun taas muilla aloilla henkilöstömäärän väheneminen jatkui vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Eniten väheni rakentamisen ja teollisuuden henkilöstö. kotitalouksien palvelut on ollut viime vuosina selvä kasvuala, sen liikevaihto on kasvanut neljänneksen vuodesta 2. Myös kaupan liikevaihto on kasvanut tuntuvasti. Sen sijaan teollisuuden liikevaihto oli 12 % ja henkilöstömäärä 29 % pienempi kuin vuonna Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kouvolan seudulla. (indeksi 2 = ) Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kouvolan seudulla, nelj.1-2/21 verrattuna edelliseen vuoteen /2 8/2 8/3 8/4 9/1 9/2 9/3 9/4 1/1 1/2 8/3 8/4 9/1 9/2 9/3 9/4 1/1 1/2 pienyrityksissä ja kaikissa yrityksissä Kouvolan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Pienyritykset Kaikki yritykset jalostuksen ja palveluiden pienyrityksissä Kouvolan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Jalostus Palvelut Pienyritykset Kouvolan seudulla Pienyrityksillä tarkoitetaan tässä katsauksessa yrityksiä, jotka työllistävät enintään 1 henkilöä ja joiden liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kouvolan seudulla pienyritysten osuus kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 1 % ja henkilöstömäärästä 2 %. Yritysten kappalemäärästä pienyrityksiä on 78 %, enemmän kuin kolme neljästä. Pienyritysten osuus on suurempi palvelualoilla kuin jalostusaloilla. Kouvolan seudun pienyritysten liikevaihto kasvoi ennen taantumaa nopeammin kuin kaikkien yritysten liikevaihto. Suhdannelasku tuli pienyrityksille myöhemmin ja lasku oli vähemmän jyrkkä kuin suuremmilla yrityksillä. Toisaalta käänne nousuun alkuvuoden 21 aikana oli pienyrityksillä loivempi kuin kaikilla yrityksillä. Jalostusalojen (teollisuus ja rakentaminen) pienyrityksillä vaihtelut ovat olleet jyrkempiä kuin palveluyrityksillä. Taantuman jälkeen kasvu on lähtenyt palvelualoilla liikkeelle voimakkaammin kuin jalostusaloilla. Kouvolan seutukunnan avainluvut 21 Väestö (6/21) 9 3 Työpaikat (29) 37 Yritysten toimipaikat 4 8 Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kouvolan seudulla, nelj. 3/29-2/21 verrattuna vuoteen 2. Kouvolan seudun yritystoiminta 21 Toimiala sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta kotitalouksien 4 43 palvelut Alkutuotanto % Julkinen sektori 29 % Kotitalouksien palvelut 4 % Päätoimialojen osuus Kouvolan seudun työpaikoista. 2 % 9 % Liike-elämän palvelut 12 % Kuljetus ja liikennepalvelut 7 % sekä majoitus- ja ravitsemisala 1 n toimialakatsaus 2 21 n toimialakatsaus

7 Kotkan-Haminan seutukunta Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Kotkan-Haminan seudun vahvin erikoistumisala on logistiikka, jonka perustana ovat satamatoiminnot sekä Venäjän tavaraliikenne. Liikenteen työpaikkaosuus on kaksinkertainen han verrattuna. Kotkan-Haminan seudun asukasluku on 87 4 (6/21). Väestö kasvoi vuoden aikana hengellä, kasvu perustui 3 hengen muuttovoittoon. Alueella on noin 34 työpaikkaa. Kotkan-Haminan seudun yritysten liikevaihto on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Jyrkät käänteet perustuvat metsäja metalliteollisuuden sekä logistiikan suhdanteisiin ja rakennemuutokseen. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuodesta 2 vuoden 27 alkuun. Taantuma aiheutti jyrkän pudotuksen vuoden 28 lopulla ja 29 alkupuolella. Viime vuoden puolivälistä alkaen liikevaihto on kasvanut. Kuluvan vuoden alkupuolella yritysten liikevaihto kasvoi 8 % edellisvuodesta. Toisella neljänneksellä liikevaihdon trendi nousi yli vuoden 2 tason, mutta oli edelleen lähes viidenneksen vuosien huipputason alapuolella. Yritysten henkilöstömäärän lasku pysähtyi, mutta selvää käännettä nousuun ei tapahtunut. määrä on vähentynyt 8 % vuoden 2 tasosta. Kotkan-Haminan seudun teollisuuden liikevaihto kasvoi 13 % kuluvan vuoden alkupuolella. Myös kauppa ja liikenne kasvoivat -6 % ja liike-elämän ja kotitalouksien palvelut hieman vähemmän. supistui edelleen. Sen sijaan henkilöstömäärä väheni edelleen kaikilla toimialoilla vuoden 21 alkupuolella. Vuoteen 2 nähden liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden liikevaihto on kasvanut kolmanneksella, huomattavasti enemmän kuin muilla aloilla. Myös rakentamisen liikevaihto on noussut tuntuvasti. Sen sijaan teollisuuden liikevaihto oli ja henkilöstömäärä 27 % pienempi kuin vuonna Yritysten liikevaihto ja henkilöstö Kotkan-Haminan seudulla. (indeksi 2 = ) Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kotkan- Haminan seudulla, nelj. 1-2/21 verrattuna edelliseen vuoteen /2 8/2 8/3 8/4 9/1 9/2 9/3 9/4 1/1 1/2 8/3 8/4 9/1 9/2 9/3 9/4 1/1 1/2 pienyrityksissä ja kaikissa yrityksissä Päätoimialojen osuus Kotkan-Haminan Kotkan-Haminan seudun seudulla. työpaikoista. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Pienyritykset Kaikki yritykset jalostuksen ja palveluiden pienyrityksissä Kotkan-Haminan seudulla. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Jalostus Palvelut Pienyritykset Kotkan-Haminan seudulla Pienyrityksillä tarkoitetaan tässä katsauksessa yrityksiä, jotka työllistävät enintään 1 henkilöä ja joiden liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kotkan-Haminan seudulla pienyritysten osuus kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 11 % ja henkilöstömäärästä 18, %. Yritysten kappalemäärästä pienyrityksiä on 77 %, enemmän kuin kolme neljästä. Pienyritysten osuus on suurempi palvelualoilla kuin jalostusaloilla. Pienyritysten liikevaihto kasvoi ennen taantumaa huomattavasti nopeammin kuin kaikkien yritysten liikevaihto Kotkan-Haminan seudulla. Pienyritysten liikevaihto kääntyi suurempia yrityksiä myöhemmin laskuun eikä lasku ollut yhtä jyrkkä. Käänne kasvuun alkuvuoden 21 tapahtui kuitenkin myöhemmin ja loivemmin kuin kaikilla yrityksillä. Jalostusalojen (teollisuus ja rakentaminen) pienyrityksillä vaihtelut ovat olleet jyrkempiä kuin palveluyrityksillä. Tämä korostui vuoden 29 toisella neljänneksellä, jolloin jalostusalojen pienyritysten liikevaihto putosi neljänneksellä edellisvuodesta. Taantuman jälkeen, vuoden 21 toisella neljänneksellä, jalostusalojen pienyritysten liikevaihto kasvoi kuitenkin enemmän kuin palvelualojen pienyritysten. Kotkan-Haminan seutukunnan avainluvut Kotkan-Haminan yritystoiminta 21 Väestö (6/21) 87 4 Työpaikat (29) 34 Yritystren toimipaikat Toimiala sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta 6 4 kotitalouksien palvelut Julkinen sektori 27 % Alkutuotanto 3 % 19 % Kotitalouksien palvelut 4 % Liike-elämän palvelut 12 % Liikevaihdon ja henkilöstön muutos (%) Kotkan-Haminan seudulla, nelj. 3/29-2/21 verrattuna vuoteen 2. 7 % sekä majoitus- ja ravitsemisala Kuljetus ja liikennepalvelut 12 n toimialakatsaus 2 21 n toimialakatsaus

8 n talouden tulevaisuuden näkymät Yritysten ja kotitalouksien odotukset ovat kääntyneet po- Avainalojen näkymät sitiivisiksi. Myös tuoreimmat talousennusteet ennakoivat vahvaa kasvua n avaintoimialoille. Yritysten suhdannenäkymät Teollisuuden suhdannenäkymät ovat kääntyneet positiivisiksi syksystä 29 alkaen. Kaakkois-Suomen teollisuusyritykset ennakoivat taantumaa jo syksyllä 27, jolloin odotukset heikkenivät voimakkaasti ja painuivat synkemmiksi kuin ssa. Kuitenkin Kaakkois-Suomessa odotukset kääntyivät positiivisiksi aikaisemmin kuin ssa vuonna 29. Kuluvan vuoden heinäkuussa Kaakkois-Suomen teollisuuden suhdanneodotusten saldoluku oli +12, kun n yrityksillä lukema oli +1. Alkuvuoteen verrattuna odotusten positiivisuus on hiipunut hieman sekä Kaakkois-Suomessa että ssa. Kaakkois-Suomen teollisuusyritysten odotukset kääntyivät taantuman jälkeen positiivisiksi huomattavasti aikaisemmin kuin palveluyritysten. Viimeisen vuoden aikana teollisuus on nähnyt tulevaisuuden positiivisempana kuin palveluyritykset, joilla saldoluku nousi plussan puolelle vasta viime keväänä. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisee suhdannebarometrin neljä kertaa vuodessa. Suhdannebarometri perustuu teollisuus- ja palveluyrityksille tehtävään kyselyyn. Suhdannenäkymä kuvaa yritysten yleistä suhdanneodotusta lähitulevaisuudessa. Saldoluku on suhdanteiden paranemista odottavien ja huononemista odottavien vastaajien %-osuuden erotus. Alueellisessa suhdannebarometrissa sisältyy Kaakkois-Suomeen yhdessä Etelä-Karjalan kanssa. Kuluttajien talousnäkymät Kuluttajien odotukset talouskehityksestä ovat muuttuneet varsin samansuuntaisesti yritysten odotusten kanssa. Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni nopeasti vuonna 28 sekä ssa että ssa. Odotukset kääntyivät nopeasti uudelleen positiivisiksi vuonna 29 ja kuluvan vuoden alkupuolella lukemat ovat nousseet jo varsin korkeiksi. n kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli 22, vuoden toisella neljänneksellä, lukema oli korkein viiden vuoden jaksolla ja vahvempaa kuin missään muussa maakunnassa. Koko maassa vastaava luku oli 17,. n kuluttajien luottamus oman talouden kehitykseen on ollut pitkään huomattavasti vahvempaa kuin luottamus koko Suomen talouskehitystä kohtaan. Kuitenkin kuluvan vuoden alkupuolella maakunnan kuluttajat ovat uskoneet maan talouden tulevaisuuteen vahvemmin kuin omaan talouteensa. Vuoden toisella neljänneksellä Suomen talouden seuraavan vuoden kehitystä kuvaava saldoluku oli 21 ja oman talouden kehityksen lukema oli 14. Toisin sanoen n kuluttajat uskovat sekä maan että oman talouden hyvään kehitykseen seuraavan vuoden aikana. Tilastokeskus julkaisee kuluttajabarometrin neljä kertaa vuodessa. Se perustuu kotitalouksille tehtävään kyselyyn. Luottamusindikaattori on talouskehityksen osatekijöihin perustuva yhdistelmäindikaattori. Omaa taloutta ja Suomen taloutta koskevat indikaattorit kuvaavat kuluttajien odotusta seuraavan vuoden aikana. Indikaattorien arvot ovat saldolukuja vastaavalla tavalla kuin suhdannebarometrissa /7 6/7 7/7 8/7 9/7 1/ /7 6/7 7/7 8/7 9/7 1/ /7 6/7 7/7 8/7 9/7 1/ /7 6/7 7/7 8/7 9/7 1/7 Teollisuuden (ml. rakennusteollisuus) suhdannenäkymät Kaakkois- Suomessa ja ssa. (saldoluku) Kaakkois-Suomi Koko maa Teollisuuden (ml. rakennusteollisuus) ja palveluiden suhdannenäkymät Kaakkois-Suomessa. (saldoluku) Palvelut Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen ssa ja koko maassa. (luottamusindikaattorin saldoluku) Koko maa n kuluttajien luottamus talouteen yleisesti, omaan talouteen ja Suomen talouteen. Luottamus talouteen yleisesti Oma talous Suomen talous Syyskuun 21 aikana julkaistut talousennusteet arvioivat talouden kehitystä seuraavan 2-3 vuoden aikana positiivisemmin kuin viime keväänä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA 3 ennustaa Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvuksi 3, % tänä vuonna, 4 % vuonna 211 ja keskimäärin 3 % vuodessa vuoteen 214 asti. ETLA:n ennusteen perustana on, että maailmantalous on toipunut odotettua ripeämmin syvästä taantumasta. Myös Euro-alue, joka on Suomen tärkein markkina-alue, toipuu hyvää vauhtia, mikä vetää Suomen vientiä kasvuun. Kotimaassa asuntorakentaminen vetää investointeja kasvuun, mutta samalla valtion ja kuntien säästöt rajoittavat julkisia investointeja. Kotitalouksien ostovoiman hidas kasvu rajoittaa kulutusta. Muista ennustelaitoksista Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 4 ennustaa BKT:n kasvuksi tänä vuonna 3,4 % ja ensi vuonna 2, %. Sampo Pankki päätyy lähes samoihin lukuihin: 3,1 % tänä vuonna ja 2, % ensi vuonna. Palkansaajien tutkimuslaitos 6 arvioi BKT:n kasvavan 3,7 % tänä ja ensi vuonna. Viennin kasvuksi ETLA ennustaa 6 % tänä vuonna, 9 % ensi vuonna ja keskimäärin % vuodessa vuoteen 214. n kannalta keskeisten teollisuuden toimialojen vientinäkymät arvioidaan hyviksi: paperiteollisuuden viennin ennustetaan kasvavan keskimäärin 8 %, puutavarateollisuuden 9 %, kemianteollisuuden % sekä kone- ja laiteteollisuuden 8 % vuodessa vuoteen 214 asti. Metsäteollisuudessa vuosi 21 arvioidaan nopean kasvun vuodeksi, kun taas kone- ja laiteteollisuudessa vahvimman kasvun ennustetaan ajoittuvan vuodelle 211. Valittujen toimialojen valtakunnallinen vientiennuste Toimiala Viennin määrän muutos, % edellisestä vuodesta (ennakkotieto) keskim./v. Paperiteollisuus -19, Puutavarateollisuus -23, Kemianteollisuus -7, Kone- ja laiteteollisuus -29, Tavara- ja palveluvienti -2,3 6 9 ETLA Suhdanne 2/21 3 ETLA Suhdanne 2/21, PTT katsaus 3/21, Sampo Pankki Suhdannekatsaus Palkansaajien tutkimuslaitos Talousennuste n vahvuudet ja haasteet Vienti on lähtenyt kasvuun ja vetänyt maakunnan teollisuuden nousuun. Maakunnan kuljetusala on elpynyt viennin kasvun ja Venäjän liikenteen vaikutuksesta. Taantuman vaikutus palvelualoihin kauppaan, majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluihin jäi suhteellisen lyhytkestoiseksi ja niiden liiketoiminta on hyvällä kasvu-uralla. Venäjän talouden elpyminen on tuonut kysyntää n kaupalle ja liikenteelle. Uusimmat talousennusteet arvioivat n avainalojen vientinäkymät hyviksi. Uusiutuva energia - kuten tuulivoima - on synnyttänyt ja synnyttää uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Rakennemuutoksen johtamisessa onnistuminen: menetettyjen metsäteollisuustyöpaikkojen tilalle on onnistuttu luomaan uutta teollista toimintaa. Miten n rakennusala nousee takaisin taantumaa edeltäneeseen kasvuvauhtiin? Valtakunnallinen trendi on jo kääntynyt vilkastuneen asuntotuotannon vetämänä. Työllisyys ei ole lähtenyt nousuun, vaikka tuotanto kasvaa. Miten valmistuneet nuoret, työpaikoilta irtisanotut sekä maahanmuuttajat saadaan mukaan työelämään, kunnes työmarkkinat lähtevät vetämään? Miten turvataan tulevien vuosien työvoiman saanti, kun maakunnan työikäisen väestön ennustetaan vähenevän edelleen? Miten n vahvuudet - kuten logistinen sijainti - saadaan kanavoitua vetovoimaksi, joka tuo maakuntaan uutta yritystoimintaa ja asukkaita? 14 n toimialakatsaus 2 21 n toimialakatsaus

9 Käsitteet ja tietolähteet n maakunta koostuu kahdesta seutukunnasta, joissa on yhteensä 7 kuntaa. Kouvolan seutukuntaan kuuluvat Iitti ja Kouvola. Kotkan-Haminan seutukuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. on ssa toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittaiset liikevaihto- ja palkkasummakuvaajat esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin vähentämättä inflaation vaikutusta. Tietolähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. Julkaisijat n kauppakamari Heikinkatu 7, PL 83, 4811 Kotka Toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta () 2296 jouko.lehtoranta@chamber.fi Cursor Oy Kyminlinnantie 6, PL 14, 4861 Kotka Yrityspalvelupäällikkö Markku Merovuo markku.merovuo@cursor.fi Kouvola Innovation Oy Vartiotie 4, 4 Kouvola Toimitusjohtaja Merja Vainio merja.vainio@kinno.fi n ammattikorkeakoulu Pääskysentie 1, PL 9, Kotka Rehtori Ragnar Lundqvist () ragnar.lundqvist@kyamk.fi määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä ssa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työllisten määrä on ssa asuvien henkilöiden määrä, jotka ovat olleet työllisiä tutkimusjakson aikana. Tiedot perustuvat kuukausittaisiin otostutkimuksiin, joihin pienten toimialojen kohdalla sisältyy kohtalainen virhemarginaali. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Avainluku- ja toimialataulukoiden 21 liikevaihto on viimeksi kuluneen vuoden (nelj. 3/29-2/21) summa, ja henkilöstömäärä ja toimipaikkojen lukumäärä ovat jakson keskiarvoja. Työpaikkoja ja bruttokansantuotetta koskevat tiedot ovat vuodelta 29. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa käytetään X11-kausitasoitusmenetelmää. Indeksisarjojen vertailuvuosi on 2. n Liitto Karhulantie 36 B, PL 3, 4861 Kotka Aluekehityssuunnittelija Toni Vanhala () toni.vanhala@kymenlaakso.fi Kouvolan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Paciuksenkatu 19, 27 Helsinki Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso (9) seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi Tutkija Eeva Kostiainen (9) eeva.kostiainen@kaupunkitutkimusta.fi Ulkoasu Mainostoimisto KPL Oy Kannen kuva Allegro-junasta: VR