TALOUDEN TOTEUTUMA 1 8 KK 2018

Transkriptio

1 1 TALOUDEN TOTEUTUMA 1 8 KK 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 2.1. VAALITOIMINTA Sisältää keskusvaalilautakunnan, äänestysalueen vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan menot. Vuonna järjestetään tammi-helmikuussa presidentinvaalit ja syksyllä maakuntavaalit. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit toteutuma 1 8 kk Vaalit järjestetään virheittä ja tulos valmistuu ripeästi Vaalien eri osiot onnistuivat hyvin. Vaaliviranomaiset koulutetaan riittävästi tehtäviinsä. Kuntalaisia tiedotetaan riittävästi äänestyspaikoista Tulos saadaan valtakunnalliseen rekisteriin hyvin ajoin. Tarkastuksissa ei havaita merkittäviä virheitä. TA yht. Toteuma 1-8 kk Poikkeama Käyttö Vaalit Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,1 Toimintakate/jäämä , TARKASTUSTOIMINTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanvaltuuston päätettävät kunnan hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat sekä arvioida toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilintarkastuspalvelut kunta ostaa valtuuston päätökseen perustuen tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy:ltä. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT Aki Rusanen. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit toteutuma 1 8 kk Tilintarkastuksesta saadaan lisäarvoa kunnan toimintoihin Tilintarkastuksen havaintojen hyödyntäminen Tehdyt toimenpiteet Havainnot toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Tilintarkastuksen raporttien ja niiden aiheuttamien toimenpiteiden seuranta Tarkastuslautakunta tukee arvioinnillaan kunnan toimintaprosessien kehittämistä Strategian ja henkilöstöstrategian huomioiminen arvioinnissa Omien toimintatapojen kriittinen tarkastelu, hyvistä käytännöistä oppiminen ja niiden hyödyntäminen Tehdyt toimenpiteet Arviointikertomus käsitelty kunnanhallituksessa

2 2 Näiden tavoitteiden seurantaa pidetään esillä kunkin toimialan arvioinnissa. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: arvioinnit kohdistuvat epäolennaisuuksiin kuntatarkastajan tietotaitoa ei onnistuta käyttämään riittävästi hyödyksi. TA yht. Toteuma 1-8 kk Poikkeama Käyttö Tilien ja hallinnon tarkastus Toimintakulut ,3 Toimintakate/jäämä , KUNNAN JOHTO KUNNANVALTUUSTO JA HALLITUS Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio ja muu yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, toiminta-ajatus, asetetut strategiat, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet kullekin vuodelle toteutuvat. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa. Talousarviossa ja suunnitelmassa valtuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalousosassa valtuusto päättää strategiasta ja hyväksyy toimielimille annettavat määrärahat palvelujen järjestämiseksi. Valtuusto määrittelee myös koko konsernin tavoitteet. Talousarvion hyväksyessään valtuusto antaa tavoitteet ja mittarit, joilla palveluille asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan. Kunnan talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit tot 1 8 kk Kuntastrategian päivittäminen Kuntastrategia päivitetään uuden valtuuston toimesta. Strategia sisäistetään ja tavoitteisiin Strategian päivittäminen. Päätösten ja toiminnan toteutuminen Strategian päivitys hyväksytty valtuuston toimesta kesäkuussa. Soten osalta strategia päivitetään vuoden 2019 aikana soteuudistuksen tilanteen selvittyä.

3 3 Taloudellisesti kestävä palvelurakenne, ennakoiva toimintatapa ja itsenäistä toimintakykyä ylläpitävä palvelujärjestelmä. Esimiestyö perustuu yhtenäiseen johtamisnäkemykseen, joka määritellään strategisten valintojen perusteella Kuntalaisten palveluiden turvaaminen rakennemuutoksissa. sitoudutaan kaikkien toimijoiden kesken. Aktiivinen työ kunnan talouden tasapainottamiseksi. Strategian jalkautumisen, työn sujuvuuden ja henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen määrittelemällä johtamisperiaatteet kunnan strategian mukaisesti. Aktiivinen edunvalvontatyö maakuntauudistuksessa sekä muissa rakenneuudistuksissa. Em. hankkeiden valmisteluun osallistuminen. strategian tavoitteiden mukaisesti. Kunnan käyttötalouden alijäämän pienentyminen. Hyvinvointia kuvaavien mittaustulosten positiivinen kehitys. Strategian tavoitteiden toteutuminen. Johtajat ja esimiehet ovat sisäistäneet kunnan strategiset tavoitteet. Kunnan edunvalvontatyön aktiivisuus ja valmisteluun osallistuminen. Talouden tasapainotila saavutettu vuoden 2017 tilinpäätökseen. Verovuoden aikana tulee toteutumaan ennätyssuuren veronpalautuksen, jotka pienentävät vuoden verokertymää olennaisesti. Voimakkaasti laskevat valtionosuudet sekä kunta-alan palkkaratkaisu heikentää merkittävästi tilannetta vuodelle Esimiestyö on ollut pääosin hyvin linjassa strategisten valintojen kanssa. Keskeisin edunvalvonnan kohde on ollut sote- ja maakuntauudistus, jossa Joroinen on toiminut hyvin aktiivisesti Pohjois-Savon valmistelun suuntaan. Sipilän hallituksen soteja maakuntalait on määrä käsitellä marraskuussa eduskunnassa, jolloin uudistuksen jatkosta saadaan tarkempaa tietoa. Joroinen hakenut maakuntajaon muutosta nykylainsäädännön mukaisesti lokakuussa. Tavoitteena maakunnan vaihto Pohjois-Savoon vuoden 2020 alusta alkaen. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Yhtenäistä linjaa strategisista tavoitteista ei löydetä. Strategian ohjausvaikutus jää laimeaksi. Kunnan strategiaa ja sen tavoitteisiin ei sitouduta tai niitä ei noudateta päätöksenteossa. Talouden tasapainottamiksi vaadittavia toimenpiteitä ei pystytä päättämään tai niiden toimeenpanossa epäonnistutaan. Valtionhallinnon lainsäädäntöhankkeet ja rakennemuutokset muuttavat kunnan toimintaympäristöä ja heikentävät kunnan kykyä vastata palveluvelvoitteisiin.

4 4 TA yht. Toteuma 1-8 kk Poikkeama Käyttö Kunnanvaltuusto ja -hallitus Toimintatuotot Toimintakulut ,2 Toimintakate/jäämä ,2 Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kustannuspaikka 2017 TA Tot 1-8 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Yhteensä KESKUSHALLINTO Keskushallinto vastaa hallinto-, talous ja elinkeinoasioiden hoitamisesta. Hallinto-, elinkeino- ja laskentayksiköt ovat sitovan tason yksiköitä. Vuoden talousarviossa konserniyksikköön, joka on kunnanhallituksen alainen yksikkö, kuuluvat kunnossapidon hallinto, kirjanpito ja palkanlaskenta. HALLINTOYKSIKKÖ Yksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit toteutuma 1 8 kk Asiakirjahallintoa kehitetään niin, että sähköistä asiointia ja toimintatapaa pystytään lisäämään Sisäisen intranetin laajentaminen koskemaan luottamushenkilöiltä (oma osio). Intranet luottamushenkilöide n osalta valmistuu vuoden aikana Työllisyysyksikön organisoituminen yhden hallinnon alle Uuden hallintosäännön tekeminen tutuksi organisaatiolle ja luottamushenkilöille Työhyvinvoinnin lisääminen Työllisyyskoordinaattori saa tehostettua työllistämiseen varattua resurssia johtoryhmä käy läpi hallintosääntöä yksiköitten sekä luottamuselinten kanssa Työtyytyväisyyskyselyissä havaitut puutteet huomioidaan työllistettävien työkyvyn lisääntyminen, työpajan monipuolinen toiminta kunnan muun organisaation apuna hallintosääntö on tuttu kaikille sen käyttäjille Työtyytyväisyyskart oitus noin kahden vuoden välein Työllisyys parantunut, joten työllisyystehtäviin on ilmaantunut uudenlaisia haasteita asiakkaiden erilaistumisen johdosta

5 5 Sairauspoissalopäiv ät alle alan keskiarvon Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - pienen yksikön poikkeustilanteisiin ei pystytä varautumaan - organisaatio ei näe työllistämistoiminnan hyötyjä eikä sopivia tehtäviä työttömille löydy TA yht. Toteuma 1-8 kk Poikkeama Käyttö Hallintoyksikkö Toimintatuotot ,5 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,0 Toimintakate/jäämä ,9 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Tilikauden yli-/alijäämä ,0 Yhteispalvelupiste Yhteispalvelupisteeksi kutsutaan asiakaspalvelupistettä, josta on saatavana vähintään kahden eri viranomaisen palveluja. Täydellisimmillään yhteispalvelupiste on yhden luukun palvelupiste, jossa asiakas saa vireille yleisimmät julkishallinnon palvelut. Yhteispalvelun toimijana on Joroisissa ollut kunnan lisäksi Kela, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi. Yhteispalvelupistettä on hoitanut pysyvästi yksi palvelusihteeri sekä hänen varahenkilönsä. Valtiovarainministeriön kaavailujen mukaan Joroisiin ei ole tulossa valtion osittain rahoittamaa asiakaspalvelupistettä, vaan palvelupiste jää kunnan ja sopimuskumppaneiden rahoitettavaksi. Kela on ilmoittanut olevansa toistaiseksi halukas toimimaan sopimuskumppanina. Toimeentulotuen siirtäminen vuonna 2017 alusta Kelalle toi uusia asiakkaita yhteispalvelupisteeseen, koska asiakaskontaktit perustoimeentulotuen osalta jäivät yhteispalvelupisteisiin. Tyhy-toiminta Toimintaohjeet työhyvinvoinnin lisäämiseksi ovat käytössä ja ovat tutut koko organisaatiolle. Intranet on tuonut uuden työkalun kaikkeen sisäiseen tiedonkulkuun: nykytilanteessa useamman (Joroinen, Varkaus, Rantasalmi) eri työnantajakunnan henkilöstö toimii kahdessa eri tietojärjestelmissä. Yhteinen intranet on parantanut tiedonkulkua tältä osin. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Perustelut: Tyhy-toimintaan on varattu yhteensä , josta liikunta/kulttuurilippuihin (50 /henk/vuosi). Loput käytetään yhteisin tapahtumiin. Jakamattomat eläkekulut Koostuu kunnan vanhoista eläkevastuista. Ystävyyskuntatoiminta Ystävyyskuntatoiminnan tarkoituksena on rakentaa kansainvälistä ulottuvuutta sekä kuntalaisten että yritystoiminnan puitteissa. Joroisten kunnan ystävyyskunta Virossa on Ylenurmi. Ystävyyskuntatoimintaa varten on kunnanhallituksen asettama toimikunta, joka päättää määrärahan käytöstä (2500 ).

6 6 Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Joroisten historia II-osa Joroisten Historia II kirjoittajan palkkiot ja muut työhön liittyvät sopimuksen mukaiset kustannukset. Kunta on maksanut 60 ja seurakunta 40 kustannuksista. Teos valmistui vuonna Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Ay- ja työsuojelutoiminta Ay- ja työsuojelutoimi on järjestetty yhteen YT- toimielimeen. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Joukko- ja palveluliikenne Joukkoliikenteen tavoitteena on kuntalaisten liikkumismahdollisuuksien parantaminen. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Joukkoliikenne Perustelut talousarviovuodelle: Yksikköön sisältyvät menot osuuksista Ely:n maksamiin linja-autovuoroihin. Kunnan vastuu linjaautoliikenteestä on kasvamassa lähivuosina. Palveluliikenne Palveluauto Palin kustannus (palveluauto toimii sekä kutsuliikenteenä että vakiintuneilla viikoittaisilla reiteillä). Toiminta on kunnan kustannettavaa. Liikennöitsijä vähentää lipputulot kunnan maksuosuudesta. Merkittävä osa asiakkaista on kunnan omia asiakkaita erityisesti kotipalvelun osalta. Vammaispalvelulain mukaisesti kuljetuspalveluihin oikeutettuja ohjataan käyttämään Palveluliikennettä (Palia), jolloin heiltä ei peritä matkan omavastuuosuutta. Työllisyysyksikkö Määrärahat kunnan työllistämistoimintaan on koottu yhden hallinnonalan alle, aikaisemmin niitä oli jaettu usean eri toimijan talousarviokohdille. Yksikkö jakaantuu nuorten työpajaan, työpajaan sekä muuhun työllistämiseen. Työllisyysyksikössä on myös euron määräraha nuorten työllistämiseen. Vastuu pitkäaikaistyöttömistä on entistä enemmän kuntien vastuulla. Kuntien tulee tehdä aktivointisuunnitelmat ja vastata myös niiden toimeenpanosta. Sosiaaliohjaaja on vastuuhenkilö aktivointisuunnitelmien laatimisessa. Kunnan osuudet vaikeasti työllistettävien hankkeisiin on Hyviä hankkeita ei ole viime aikoina ollut. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kustannuspaikka 2017 TA Tot 1-8 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Kunnallisverotus Hallintopalvelut Tyky-toiminta Jakamattomat eläkemenot Ystävyyskuntatoiminta Joroisten Historia II-osa Yhteispalvelupiste

7 7 Henkilöstöasiat Ay- ja työsuojelutoiminta Löytöeläimet Hyvinvoinnin ja terv.edist Joukkoliikenne Palveluliikenne Työllisyyden hoito Työllisyysyksikkö Yhteensä AVUSTUKSET 2017 TA tot kk Yleishallinnon avustukset Veteraaniasiain neuvottelukunta Joroisten 4H-yhdistys Vanhus- ja vammaisneuvosto Veteraanien siivousapu Varaus Myrskylyhty ry Yhteensä AVUSTUKSET TA tot 1 8 kk Eri palvelualueilla olevat avustukset Keskushallinto - yleishallinto elinkeinotoimi maksullisen lomituksen tukeminen Sivistyspalvelut - kulttuuritoimi liikuntatoimi nuorisotoimi Tekniset ja liiketoimintapalvelut - yksityistieavustukset vesihuoltoavustukset avustus veneseuralle jätevesineuvoja - hanke vesistöjen kunnostus Joroisselän kunnostus Yhteensä KONSERNIPALVELUT YKSIKKÖ

8 8 Vuodelle laskentayksikkö muuttuu konsernipalvelut yksiköksi. Palveluyksikkö tuottaa aikaisempaan tapaan kunnan koko organisaatiolle palkanlaskenta-, kirjanpito- ja muut laskentatoimen palvelut. Tämän lisäksi vuosien ja 2019 aikana kunnan konserniyhtiöiden kirjanpidon ja taloushallinnon tehtäviä siirretään ostopalvelusopimuksista konsernipalvelut yksikölle. Ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä virheettömän ja relevantin tiedon tuottaminen palvelee kunnan johtoa ja toimialoja taloudellisen tiedon seuraamisessa sekä analysoinnissa ja sitä kautta päätöksenteossa. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit toteutuma 1 8 kk Konsernipalveluiden toiminnan rakentaminen ja tarvittavien järjestelmien perustaminen. Kirjanpidon ja taloushallinnon siirto ostosopimuksista kunnan tuottamaksi. Konserniyhtiöiden kirjanpidon, taloushallinnon ja vuokravälityksen tarvitsemat järjestelmät ja niiden käyttöönotto. Toimintamallien muuttaminen. Ostopalvelusopimusten siirto kunnalle vuosien Järjestelmien käyttöönotto. Toimintamallien muuttaminen. Järjestelmien käyttöönotto on toteutettu ja toiminta on käynnissä kunnan konsernipalveluiden kautta. Pienet yhtiöt ovat siirretty kunnan hoidettaviksi. Honkaura määrä siirtää vuoden 2019 alusta lukien. Relevantin ja säännöllisen talous- ja laskentatiedon tuottaminen ja jakaminen kunnan johdon ja eri toimialojen käyttöön Asiantunteva, virheetön palvelu, joka tukee kunnan koko organisaatiota tuotetun tiedon tulkinnassa ja hyväksikäytössä ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa Yksikön toiminnan turvaaminen muutostilanteessa 2019 aikana. Raportoinnin oikeaaikaisuus ja ajantasaisuus Raportoinnin kehittäminen tarvetta vastaavaksi Järjestelmien ajantasaisuus Sisäinen koulutus ja tiedotustilaisuudet. Henkilöstön sisäinen koulutus. Perehdyttäminen, oikea resursointi KK-raportointi kunnan johdolle ja toimialoille välittömästi seuraavan kuukauden 20. pvän jälkeen. Sisäiset koulutus-/ tiedotustilaisuudet väh. 2 kpl/vuosi. Henkilöstön koulutuspäivät väh. 2 pv/hlö. Tehtävien hoituminen ajantasaisesti ja virheettömästi. Raportointi on ollut säännönmukaista ja relevanttia. Isännöinti- ja kunnossapidon ohjelmiston käyttöönottoon liittyvät koulutukset järjestetty tammi-maaliskuussa. Resurssivajetta henkilöstöpuolella on pystytty pienentämään uuden taloussihteerin rekrytoinnin kautta. Haussa on myös organisaation kehittämissuunnitelman mukaisesti talous- ja hallintojohtaja, joka osaltaan lisää konsernipalveluiden toiminnan jatkuvuutta.

9 9 Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - konserniyhtiöiden kirjanpito on kunnalle uusi tehtävä tehtävien siirtoon voi liittyä haasteita - palvelut ovat riippuvaisia atk-järjestelmien toimivuudesta viiveet käyttökatkojen aikana - henkilöstö- ja aikaresurssin riittävyys poikkeustilanteissa - henkilöstömuutoksessa perehdytyksen ja resurssien oikein jakamisen epäonnistuminen Perustelut: Vuonna henkilöstöä on täytetyissä tehtävissä vastaava laskentasihteeri, vastaava palkkasihteeri sekä laskentasihteeri, jonka työpanos jakautuu sekä kirjanpitoon että palkanlaskentaan. Tämän lisäksi konsernipalveluissa työskentelee taloussihteeri, jonka työpanos jakautuu konserniyhtiöille sekä muuhun taloushallintoon. Konsernipalvelut yksikön esimiehenä on toiminut hallintojohtaja. TA yht. Toteuma 1-8 kk Poikkeama Käyttö Konserniyksikkö ent.laskentayks. Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,7 Toimintakate/jäämä ,4 Kustannuspaikka 2017 TA Tot 1-8 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Palkanlaskentapalvelut Kirjanpito- ja laskentapalvelut Kunnossapidon hallinto/konserni Yhteensä ELINKEINOYKSIKKÖ Elinkeinoyksikkö kehittää ja vahvistaa Joroisten kunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kuntastrategian mukaisesti. Elinkeinoyksikkö edistää kunnassa olevan yritystoiminnan monipuolistumista ja huolehtii kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä sekä vastaa kuntamarkkinointiin suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisesta. Elinkeinoyksikön tarjoaman yritysneuvonnan ja kehittämistoimenpiteiden painopiste on kunnan strategian mukaisesti aloittavien ja pienten yritysten neuvonnassa. Vastuuhenkilö: elinkeinoasiamies Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit tot 1 8 kk Kuntastrategiassa määriteltyjen kehittämiskohteiden (VT5 risteysalue, Kotkatharju) ja palvelujen markkinoinnin lisääminen. Tienvarsitaulujen uusiminen ja valaiseminen. Digitaalinen näyttö etelästä saapuvan liikenteen nähtäväksi VT5 risteysalueelle. Rakennetaan infotaulu yritystalon tontille taajamassa olevien Toteutuneiden hankkeiden ja kontaktien lukumäärä VT5 tienvarsitaulut uusittu, näistä Koskenkylän taulu valaistu. Digitaalinäyttö luvitusvaiheessa. Yritystalon Pyloni suunnitteluvaiheessa.

10 10 Kolmekymmentä yrityskontaktia ja kolme yritysryhmä / työnantajatapaamista yritysten palvelujen markkinoimiseksi. Sijoittajien ja potentiaalisten yritysten ja yrittäjien kontaktoiminen. Yrityskäynnit sekä aamukahvi- ja infotilaisuudet. VT5 risteysalueelta tehty alustava tonttikauppa rakentumis- ja kehittämisehdoin Risteysalueen markkinointia tehty somen keinoin. Lukumäärät. Yrityskontakteja 20, kaksi yritysinfoa (rahoitus ja tietosuoja). Tietoliikenneyhteyksien parantaminen kunnan alueella. Keskustaajaman valokuituhankkeen loppuun saattaminen. Kannustetaan ja tuetaan kyläyhteisöjä tietoliikenneyhteyksien parantamiseen tähtäävissä hankkeissa. Verkon rakentaminen saadaan päätökseen. Käynnistyneiden hankkeiden ja toimenpiteiden lukumäärä. Kerisalo, Kerisalonsaari ja keskustaajaman verkot rakennusteknisesti valmiit. Kaksi uutta hanketta (Kaitainen ja Kolma- Huutokoski) valmisteilla. Elintarvike- ja NonFood tuotannon kehittäminen Yritysryhmä- ja yhteistyöhankkeet. Hankkeissa ja yritysryhmissä mukana olleet yritykset. Kontaktoitu 20 yritystä (Savon Silmut hanke). Kaksi yritysryhmätapaamista (biokaasu) Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - Yrittäjät, yritykset ja sijoittajat eivät näe kunnassa olevia kehittämiskohteita ja alueita liiketoiminnan ja sijoittamisen kannalta riittävän vetovoimaisina investointi- ja sijoituskohteina kansantalouden hienoisesta elpymisestä huolimatta. - Valokuituhankkeisiin suunnatut tukirahat loppuvat ennen paikallisten hankkeiden hakuprosessia. TA yht. Toteuma 1-8 kk Poikkeama Käyttö Elinkeinoyksikkö Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,3 Toimintakate/jäämä ,7 Poistot ja arvonalentumiset ,0 Tilikauden yli-/alijäämä ,9 ATK-palvelut Tietohallinnon asiantuntijapalvelut ja atk-tukipalvelut ostetaan Varkauden kaupungilta. Tukipalvelut vastaavat terveyskeskuksen ja viraston atk-palveluista. Vuonna tulee ryhtyä EU-tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaisiin toimenpiteisiin tarvittavien tietosuojarekisterien perustamiseksi. Matkailu

11 11 Matkailuun kohdistuvat määrärahat on sisällytetty kuntamarkkinoinnin talousarvioon. Matkailumarkkinoinnin tehtävänä on lisätä kuntalaisten ja ennen kaikkea ulkopaikkakuntalaisten tietoisuutta alueen tapahtumista, aktiviteeteista ja palveluista. Kunnan matkailuinfon palvelut tuottaa ostopalveluna Riikka - Piikka Ky. Infopiste sijaitsee Liikenneasema Jari-Pekassa. Seudullista yhteistyötä tehdään Keski-Savon ja Rajupusualueen kuntien kanssa. Merkittävimmät yhteistyökohteet ovat Loma-Savossa -esite ja alueella vuosittain järjestettävät messutapahtumat sekä Järvi-Saimaa -sivuston ylläpito. Kuntamarkkinointi Kuntamarkkinoinnin tavoitteena on kertoa ja myydä positiivinen, mahdollistava ja ihmisläheinen mielikuva Joroisten kunnasta. Tavoitteena on myös lisätä kunnan houkuttelevuutta asuin- ja yritysalueiden, yritysten, tapahtumien ja harrastusmahdollisuuksien osalta. Toimenpiteet kohdistetaan pääsääntöisesti sähköisen markkinoinnin keinoin verkkoon ja VT5:n ohikulkuliikenteeseen sekä potentiaalisten toimijoiden henkilökohtaiseen kontaktointiin. Elinkeinoelämän kehittäminen Aktivoidaan yrityksiä kehittämään ja investoimaan toimintaansa sekä informoidaan ja tiedotetaan yritystoimintaan liittyvistä hankkeista ja rahoituksista. Edistetään aktiivisesti tietoliikenneyhteyksien parantamista ja myötävaikutetaan yritystoiminnan tarvitsemien toimitilojen riittävyyteen ja saatavuuteen. Elinkeinotoimen hankkeet Hankkeisiin osallistumisesta päättää elinkeinoasiamies toimivaltansa, euroa, ja talousarvion rajoissa. Elinkeinoasiamiehen toimivallan ylittävistä hankkeista päättää kunnanhallitus ja tarvittaessa valtuusto. Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kustannuspaikka 2017 TA Tot 1-8 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot ATK-palvelut Elinkeinoel. kehittäm Matkailun kehittäminen Kuntamarkkinointi Yhteensä Hankkeet Rajupusu Leader Itä-Suomen kalatalousr.kehit.ohjelm Datacenter Huutokoski, markkinointi Lähiruoasta bisnekseksi, (valmisteluhanke ja hanke) Wäläkky Uusyrityskeskus TechnoGrowth hanke, Navitas Kehitys Oy TechnoGrowth 2.0 hanke TechnoKnowHow hanke, Navitas Kehitys Oy Laajakaista koordinaatio- ja esiselvityshankkeet, E-S Liitto Laajakaistahanke Kerisalo Startti -hanke, ProAgria Etelä-Savo Työllistämishanke, ProAgria Etelä-Savo Varaus uusille hankkeille Hankkeet yhteensä Kunnan myöntämät avustukset edellyttävät voimassa olevaa yhteistyösopimusta. Avustuksista päättää toimivaltansa ja talousarvion rajoissa euroon saakka elinkeinoasiamies ja muilta osin kunnanhallitus. AVUSTUKSET

12 12 Avustukset ja yhteistyösopimukset Finntriathlon, yhteistyösopimus Musiikkiyhdistys, yhteistyösopimus Joroisten kesäteatteri, avustus Jorojaiset Uudet yhteistyösopimukset + mikroyrit.koulutussetelit 3000 Yhteensä MAASEUTUHALLINTO Maaseutuhallinto on Rantasalmen maaseutulautakunnan (yhteislautakunta) alainen palvelu- ja tulosyksikkö, joka hoitaa maaseutuhallinnon tehtävät Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. Asiakaspalvelupisteet toimivat kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet siirtyvät osaksi uutta maakuntahallintoa (Huom. Aikataulu muuttunut, uusi aloituspäivä Maaseutupäällikön lisäys 27.9.). Muutoksen valmistelutyöt ovat menossa ja kunta on nimennyt maakunnalliseen ohjausryhmään maaseututoimen edustajaksi maaseutupäällikön. Vastuuhenkilö: maaseutupäällikkö Tavoite Mittari Toteutuma Rantasalmen yhteistoiminta (yt)-alue valmistelee uutta maakuntahallintoa viljelijöiden asiointitarpeet huomioiden. Asiakastarpeet selvitetään Etelä- Savon yt-alueiden maakunnallisessa kyselyssä. Uudessa toimintamallissa huomioidaan kyselyn tulokset. Kaikille Etelä-Savon aktiiviviljelijöille on suoritettu huhtikuussa kysely nykyisestä ja tulevasta palvelutarpeesta. Kyselyn tulokset on käyty läpi maatalouden valmistelutyöryhmässä. TA yht. Toteuma 1-8 kk Poikkeama Käyttö Maaseutuhallinto Toimintakulut ,8 Toimintakate/jäämä ,8 Tunnusluvut (luvut kuvaavat koko maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta) Tunnusluvut (koko yt-alue): 2017 TA Tot 1-8/ Henkilöstö 3,3 3,3 3,3 Aktiivimaatiloja Käsitelty tukia milj. 20,14 20,0 12,28 LOMATOIMI / JOROINEN

13 13 Lomatoimi perustuu v tehtyyn toimeksiantosopimukseen rahoittaja, Melan:n kanssa. Lomituspalvelun toiminta-alue muodostuu Joroisten, Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnista ja Savonlinnan kaupungin länsiosasta. Vastuuhenkilö: Lomituspäällikkö Sitovat tavoitteet: 1. Vuosilomat järjestetään lomavuoden aikana ja tasaisesti ympäri vuoden. VL-päivät toteutuvat tasaisesti molemmille vuosipuoliskoilla 2. Lomittajien työskentelyolosuhteet täyttävät työturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Lomittajat ottavat työssään huomioon työturvallisuuden. Tapaturmat ja sairauspoissaolot vähenevät vuodesta Lomittajien määrä ja työaika vastaavat lomituspalvelujen kysyntää. Lomittajat työllistyvät työsopimuksen mukaiseen työaikaan. 4. Tavoitteiden toteutuminen 1-8 kk: 1. Vuosilomapäivien käyttö on hieman vähäisempää, verrattuna vuoden tavoitteiseen. 2. Lomittajien työolosuhteisiin ja työturvallisuuteen kiinnitetään jatkuva huomio (ennakoivasti). Tapaturma ja sairauspoissaolotilastoja, ei tässä vaiheessa ole vielä käytettävissä. 3. Kuukausipalkkaisten lomittajien määrä ja työaika, vastaa kysyntää, tarvittaessa käytetään tunti- sekä ostopalvelulomittajia tasoittamaan kysyntää. 4. TA yht. Toteuma 1-8 kk Poikkeama Lomatoimi Toimintakulut Toimintakate/jäämä Käyttö - Perustelut: Lomatoimi tuottaa lomituspalvelut maatalousyrittäjille lomituspalvelulain ja asetuksen mukaisesti. Tunnusluvut: Tot. 1-8 kk/ Lomituspäivät koko alue, yht. (kaikki pv) Lomituspäivät (kaikki) Joroinen pv Tuettu maksullinen lomitus (tunnit), Joroinen 1864h 1860h 952h Tuetun maksullista lomitusta, yrittäjä ostaa lisätunteina tai kokonaisina päivinä. Taulukossa luvut esitetään tunteina. Melan, maksullisen lomituksen tuen hinta yrittäjälle; 13,93 e/h PERUSTURVAN TOIMIALA Perusturvan järjestämis- ja tuotantovastuu on Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksella. Joroisten kunnan perusturvalle asettamat tavoitteet ja määrärahat vuonna kohdennetaan Varkauden sosiaali- ja terveyskeskuksen organisaatioon ja tilikarttaan PSYKOSOSIAALINEN PALVELUALUE Joroisten sosiaalityön yksikkö

14 14 Palvelusuunnitelma Palvelualueen tehtävänä on järjestää seuraavia palveluja: - sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut - koulukuraattoritoiminta - lastensuojelu - lasten huolto-, tapaamisoikeus-, isyys- ja elatusasiat - sosiaalityö - aikuisten ja nuorten päihdepalvelut - vammaispalvelut ja kehitysvammaisten erityishuolto - toimeentulotuki - kuntouttava työtoiminta - lapsen ja hänen vanhempansa välisten tapaamisten valvonta Palvelualue tekee tiivistä yhteistyötä ja tukee peruspalvelujen (neuvola, päivähoito, koulu) työtä. Vastuuhenkilö: Palvelualuepäällikkö SOSIAALITYÖ Sosiaalihuoltolain mukaisilla lapsiperheiden palveluilla pyritään ennaltaehkäisemään korjaavien palveluiden tarvetta. Lastensuojelu sisältää lastensuojelulain mukaiset toimenpiteet, kuten avohuollon tukitoimet, sijaishuollon ja jälkihuollon. Toimeentuloturva sisältää täydentävän- ja ehkäisevän toimeentulotuen. Perustoimeentulotuen käsittely ja myöntäminen siirtyivät 2017 vuoden alusta Kelan tehtäväksi. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään aktivointisuunnitelman mukaisesti pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja tekee kiinteää yhteistyötä kunnan työllisyysyksikön kanssa. Vammaispalvelun mukaisena palveluna ja tukitoimena järjestetään tai korvataan asunnon muutostöitä, palveluasumista, henkilökohtaista apua, päivätoimintaa, kuljetuspalvelua sekä määrärahasidonnaisena palveluna ja tukitoimena kuntoutusohjausta, sopeutumisvalmennusta, korvausta päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta, ylimääräisistä vaatetuskustannuksista, erityisravinnosta sekä muista vammaispalvelulain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista palveluista ja tukitoimista. Kehitysvammaisten tarvitsemat palvelut avohuollonohjausta lukuun ottamatta hankitaan pääosin Vaalijalan kuntayhtymältä. Muu sosiaalityö sisältää mm. sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun, perheasiansovittelun, kasvatus- ja perheneuvonnan, sosiaaliasiamiestoiminnan sekä sosiaalipäivystyksen. Kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla: edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa; sekä tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Vastuuhenkilö: Palvelualuepäällikkö Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tot 8kk

15 15 Nuorten päihdetyön kehittäminen yhteistyössä liikunta-, koulu- ja nuorisotoimen kanssa ennaltaehkäisevään suuntaan Lasten, nuorten ja aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluiss a painopisteenä on lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen ja verkostoyhteistyö eri toimijoiden kanssa. Työntekijöiden jalkautuminen lasten, nuorten ja perheiden kohtaamisympäristöihin. Asiantuntijatukea annetaan peruspalveluihin. Yhteistyö lisääntyy verkoston toimijoiden välillä; yhteistyön tiivistyminen mahdollistaa vaikuttavamman ennaltaehkäisevän työotteen Yhteistyötapaamisten määrä Konsultaatioiden määrä Verkostotapaamiset Uudet huostaanotot Yhteistyökokouksia ei ole pidetty alkuvuonna. Seurantajaksolla on konsultoitu 10 kertaa. Verkostotapaamisia on ollut 11. Vahvistettuja huostaanottoja seurantajaksolla yksi. Sosiaalityön uusien toimintamallien kehittäminen sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistusten myötä Palveluita järjestetään kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti Työntekijät jalkautuvat kohtaamisympäristöihin Kustannuskehitys vammaispalvelussa ja lastensuojelussa Uusien toimintamallien käynnistyminen Työtä kehitetään kansallisten ja maakunnallisten linjausten mukaisesti ja yhteistyössä muutosagenttien kanssa. Uusien huostaanottojen ehkäiseminen uusilla toimintamalleilla. Palvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Perheiden kanssa toimiva yhteistyöverkosto ottaa vastuuta perheen hyvinvoinnin Uudet huostaanotot. Lastensuojelukustannukse t alenevat tai pysyvät enimmillään aikaisemman vuoden talolla Seuranta-ajalla ollut yksi uusi huostaanotto. Seurantajaksolla kustannukset ovat lisääntyneet ja aiheuttaa ylitystä. Lastensuojelussa kehitetään monitoimijaista yhteistyötä kiinteämmin oppilashuollon kanssa kansallisen kärkihankkeen mukaisesti. Pääpaino kotiin annettavissa palveluissa koko palvelualueen osalta Ostopalveluiden väheneminen Asiakasmäärät Jalkautuvaa työtä kehitetty edelleen. Päihdetyössä asiakkaita 16, perhetyössä 58 lasta ja Päiväpirtillä tukiasiakkaita 24. Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen asiakasnäkökulmasta Yhteiset toimintamallit ja -käytännöt vakiintuvat, yhteinen tavoite kustannusten hillitsemiseksi Uusien toimintatapojen käyttöönotto poikkihallinnollisesti Kansallisen Yhdessä kärkihankkeen mukainen työ on alkanut. Painopisteenä monitoimijaisuus,

16 16 Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kunnan työllisyysyksikön kanssa Kuntouttavalla työtoiminnalla aktivoidaan pitkäaikaistyöttömiä työelämään Kuntouttavan työtoiminnan ja työllisyysyksikön yhteistyötä kehitetään aktiivisesti Aktivointisuunnitelmat laaditaan yksiköllisesti Työttömyyden hoitamisesta aiheutuvat kuntakohtaiset sakkomaksut eivät kasva Aktivointisuunnitelmien määrä oppilashuollon kehittäminen ja lastensuojelun kunnallisen toimintamallin luominen. Kunnan työmarkkinatuen maksuosuus on vähentynyt 16,05 edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Aktivointisuunnitelmia on laadittu 40 kappaletta ja monialaisia työllistymissuunnitelmi a 26. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Asiakasmäärien hallitsematon lisääntyminen, minkä vuoksi kustannukset kasvavat tehdyistä toimenpiteistä huolimatta Osaavan henkilökunnan saatavuuden heikkeneminen Henkilöstön jaksaminen Perustelut 8kk: - Kustannukset ovat paikoittain ylittymässä, varsinkin kehitysvammahuolto TA Tot 8kk Sosiaalityö Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,3 Toimintakate/jäämä ,0 Tunnusluvut: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18- vuotiaiden määrä TA Tot 8kk Erittely Varkauden kaupungin kirjanpidon mukaan: Erittely Varkauden kaupungin kirjanpidon mukaan: Kustannuspaikka 2017 TA Tot 4kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Sosiaalityö Perheasiain sovittelu Kasvatus- ja perheneuvonta Sosiaaliasiamies

17 17 Sosiaalipäivystys Adoptioneuvonta Sosiaalihuoltolain muk. perhepalvelut Sosiaalihuollollinen työtoiminta Avohuollon tukitoimet Lastensuojelun jälkihuolto Lastensuojelun tehostettu perhetyö P-Savon lastensuojelun kehitysyksikkö Lasten ja nuorten laitoshoito Lastensuojelun perhehoito Toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Täydentävä toimeentulotuki Työmarkkinatuen kuntaosuus Kuntouttava työtoiminta Vammaisten asumispalvelut Asuntojen muutostyöt Henkilökohtainen avustaja Kuljetuspalvelut Muut vamm.palv.lain mukaiset palvelut Yhteensä KEHITYSVAMMAHUOLTO Kehitysvammahuolto sisältää ohjatun ja autetun asumisen, perhehoidon, päivä- ja työtoiminnan sekä avohuollon ohjauksen. Lisäksi kehitysvammahuoltoon kuuluu Vaalijalan tuottamat palvelut. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu. Vastuuhenkilö: palvelupäällikkö Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tot 8kk Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeude n vahvistaminen Erityishuolto järjestetään ja erityishuollossa olevaa henkilöä kohdellaan siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan Erityishuollossa olevan henkilön toivomukset, Sosiaaliasiamiehelle tehdyt yhteydenotot Sosiaaliasiamiehelle ei ole seurantajaksolla tehty yhteydenottoja. Erityishuollossa oleville asiakkaille on tehty oma henkilökohtainen asiakassuunnitelma, jossa asiakaskohtainen osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuude t on huomioitu.

18 18 mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon Erityishuollossa olevalle henkilölle turvataan mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen Erityishuollossa olevan henkilön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ylläpidetään ja edistetään Kehitysvammaisen läheisten ohjaus ja neuvonta Aktiivinen yhteydenpito läheisiin Säännöllinen palvelusuunnitelmie n laadinta ja päivittämisen yhteistyössä asiakkaan tai hänen edustajansa kanssa. yhteydenotot Omaishoidontukiasiakkaill e laaditut asiakassuunnitelmat ja niiden tarkistaminen Läheisiin on pidetty yhteyttä 212 eri kertaa. Kaikilla omaishoidon asiakkailla on henkilökohtainen asiakassuunnitelma. Omaishoidontuki muodostetaan asiakaskohtaisesti hoitopalkkiosta, hoitajan palveluista, vapaasta ja hoidettavalle kohdistettavista palveluista. Palvelusuunnitelma laaditaan asiakaskohtaisesti hoitajan ja hoidettavan kanssa. Suunnitelmien laatiminen ja niiden tarkistaminen. Kaikilla omaishoidon asiakkailla on henkilökohtainen asiakassuunnitelma ja ne tarkistetaan säännöllisin väliajoin TA Tot 8kk Kehitysvammahuolto Toimintatuotot Toimintakulut ,6 Toimintakate/jäämä ,6

19 19 Tunnusluvut: TA Tot 8kk Kehitysvammaisten lukumäärä kunnassa Kunnan kehitysvammaisten kokonaismäärästä lapsia ja nuoria (alle 25 v) Päivätoimintaan osallistuvien lukumäärä Omaishoidon tuen saajien lukumäärä Erittely Varkauden kaupungin kirjanpidon mukaan: Kustannuspaikka 2017 TA Tot 8kk Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Omaishoidontuki/keh.vammahuolto Muu ohjattu ja autettu asuminen/ostopalv Muurikosken ohjattu ja autettu asuminen Kehitysvam. laitoshuolto/ostopalvelu Kehitysvammaisten perhehoito/ostopalv. Kehitysvamm. pkl-käynnit/ostopalvelu Päivätoimintakeskus Muu päivä- ja työtoiminta/ostopalvelut Avohuollon ohjaus Yhteensä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveyspalvelut sisältävät mielenterveyskuntoutujien Päiväpirtin, mielenterveysneuvolan vastaanottotoiminnan sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut. Päihdehuolto sisältää polikliinisen päihdehuollon, päihdehuollon laitoshuollon ja ehkäisevän päihdehuollon. Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tot 8kk Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kustannuskehitys pysyy hallinnassa Asiakkaiden kotona selviytymistä tuetaan omalla toiminnalla Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden asiakasmäärä Päiväpirtillä on 4 asukasta. Kotiohjausasiakkaita 24. Mielenterveyspalvelujen yhteistyö lisääntyy kunnan eri toimijoiden välillä ja mahdollistaa ennaltaehkäisevämmän toimintamallin Asiantuntija-apua ja - tukea annetaan kunnan eri toimipisteisiin (esim. kotihoito) Annetun konsultaation ja avun määrä Konsultaatioapua on annettu 10 kertaa.

20 20 TA Tot 8kk Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,6 Toimintakate/jäämä ,4 Tunnusluvut: TA Tot 8kk MT-kuntoutujille ostettu asumispalvelujen vuorokausimäärä Päiväpirtin asukasmäärä Päiväpirtin ulkopuoliset asiakkaat Mielenterveysneuvolan käyntimäärä Päihdeklinikan asiakkaat Erittely Varkauden kaupungin kirjanpidon mukaan: Kustannuspaikka 2017 TA Tot 8kk Päiväpirtti Mt-kuntoutujien asumispalvelut Mt-vastaanotto PAV-laitoshoito Polikliininen päihdehuolto Muu päihde- ja raittiustyö Yhteensä Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot KOTIIN ANNETTAVAT PALVELUT JA SAIRAALAHOITO Palvelualueen tehtävänä on tarjota alueen väestölle palveluohjausta ja neuvontaa, kotihoidon-, palveluasumisen sekä sairaalahoidon palveluja. Vastuuhenkilö: palvelualuepäällikkö VUODEOSASTOHOITO Joroislaisten perusterveydenhuoltotasoinen vuodeosastohoito järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna Joroisten terveysaseman vuodeosastolla. Osastolla annetaan kuntouttavaa lyhyt- ja pitkäaikaishoitoa, saattohoitoa sekä omaishoitajien vapaapäivien aikaista ympärivuorokautista hoitoa. Tarvittavat vuodeosastohoidon lisähoitopäivät ostetaan Varkaudesta tai muista terveyskeskuksista erillismäärärahalla. Tilanteen mukaan osastolla voidaan hoitaa myös ulkopaikkakuntalaisia. Vastuuhenkilö: Toimintayksikön esimies, palvelualuepäällikkö

21 21 Tavoite Keinot Mittarit Tot 8kk Vuodeosastolle pääsy ja kotiutus tapahtuvat viiveettä. SAS -työskentelyllä ja palveluohjauksella varmistetaan oikea hoitopaikka ja palvelut. Lisähoitopäivien ostoon varattu määräraha riittää. Lyhytaikaishoidon hoitojakson pituus on keskimäärin alle 8 vrk Vuodeosastolle pääsy ja kotiutukset tapahtuneet viiveettä. Hoitopaikkoja ollut riittävästi. Keskimääräinen hoitoaikatavoite ylittynyt hoidollisista syistä. Vuodeosastolla annetaan lyhytaikaista kuntouttavaa ja terveyttä edistävää sairaanhoitoa. Pitkäaikaiseen hoitoon varataan 10 potilaspaikkaa Lyhytaikaiseen hoitoon varataan 20 potilaspaikkaa Pitkäaikaisen hoidon hoitopäivien määrä. Lyhytaikaisen hoidon hoitopäivien määrä Yli 75 -vuotiaista on pitkäaikaisessa laitoshoidossa alle 1. Lyhytaikainen hoito oli tavoitteen mukaista. Pitkäaikainen hoito lakkautunut kesäkuussa. Asiakastyytyväisyys (4-5) Asiakastyytyväisyys mitataan marraskuussa. Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstöä käytetään joustavasti osastolla ja palvelualueella. Henkilöstömäärää suhteutetaan potilasmäärää ja sijaistarvetta vastaavaksi. Henkilöstömäärä ja mitoitus on riittävällä tasolla potilaiden hoidettavuuteen nähden. Sairauspoissaolot keskimäärin < 10 kalenteripv/henkilö Henkilöstömäärä ja mitoitus on ollut riittävä ja se on lisännyt hyvinvointia. Sairauspoissaolojen määrä 16 kpv/hlö on tukitoimista huolimatta liian korkea. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - äkillisesti lisääntyvä hoidon tarve, jolloin palvelurakenteen mukauttaminen voi olla ongelmallista henkilöstön alueellisen saatavuusongelman takia Perustelut 8kk: - Lyhyt- ja pitkäaikaisen hoidon paikka- ja henkilöstömäärä on ollut riittävä. Pitkäaikainen laitoshoito lakkautettiin kesäkuussa suunnitelmallisesti, kun hoivaa tarvitseville järjestyi hoivapaikka huhtikuussa valmistuneesta Jalavan hoitokodista. - Lyhytaikaisen hoidon tarve on vähentynyt, joten paikka- ja henkilöstömäärää tullaan laskemaan tarvetta vastaavaksi loppuvuoden aikana. - Ulkopaikkakuntalaisia hoidettiin 370 hoitopäivää eli keskimäärin kahdella potilaspaikalla koko jakson ajan Vuodeosastotoiminta TA Tot 8kk

22 22 Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,7 Toimintakate/jäämä ,7 Tunnusluvut: Vuodeosaston hoitopäivä, pitkäaikaishoito TA Tot 8kk Hoitopäivät Käyttöaste 104,6 111, ,2 99, ,3 Keskimääräinen hoitoaika ,7 Hoitojaksot kpl Vuodeosaston hoitopäivä, lyhytaikaishoito TA Tot 8kk Hoitopäivät Käyttöaste 78, , Keskimääräinen hoitoaika ,1 Hoitojaksot kpl Erittely Varkauden kaupungin kirjanpidon mukaan: Kustannuspaikka 2017 TA Tot 8kk Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Vuodeosastohoito/lyhytaikainen Vuodeosastohoito/pitkäaikainen Ostopalvelut/vuodeosastohoito Vuodeosastohoito Yhteensä VANHUSTEN ASUMISPALVELUT Asumispalvelut sisältävät välimuotoisen asumisen 5 ryhmäkotia sekä ostopalveluina tuotettua palveluasumista. Asumispalveluja järjestetään pääsääntöisesti ikäihmisille, jotka eivät enää selviydy kotona itsenäisesti tai tukipalvelujen turvin, mutta eivät tarvitse laitoshoitoa. Vastuuhenkilö: Toimintayksikön esimies, palvelualuepäällikkö Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Tot 8kk Ikääntyneiden pitkäaikainen asuminen Säännölliset seurantatutkimukset Tehostetussa palveluasumisessa Tehostetussa palveluasumisessa

23 23 ja hoiva järjestetään vanhuspalvelulain mukaisesti. RAVA-mittarilla tehdään 2 kertaa vuodessa. asuvien asiakkaiden keskimääräinen hoitoisuusindeksi Rava on yli 3,0. asuvien asiakkaiden keskimääräinen hoitoisuusindeksi Rava oli 3,7 Keskimääräinen palveluasumisen odotusaika eli ylitä 90 vrk Keskimääräinen odotusaika palveluasumiseen oli 16 vrk. Kotona asuvien yli 75- vuotiainen määrä on 92 vastaavasta väestöstä. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Kuntalaisten ikääntyminen ja toimintakyvyn heikkeneminen Sairastavuuden lisääntyminen Dementoivien sairauksien lisääntyminen ja vaikutus toimintakykyyn - Resurssien riittävyys Perustelut 8kk: - Hoidonporrastus ja kotihoitopainotteisuus toimii TA Kotona asuvien yli 75- vuotiainen määrä on 93 vastaavasta väestöstä Tot 8kk Vanhusten asumispalvelut Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,4 Toimintakate/jäämä ,3 Erittely Varkauden kaupungin kirjanpidon mukaan Kustannuspaikka 2017 TA Tot 8kk Kirkkomäen ryhmäkoti Bertta ryhmäkoti Celma ryhmäkoti Onnentupa ryhmäkoti Sanelma ryhmäkoti Vanhusten asumispalv./ostopalvelut Palvelutalo Yhteensä Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot KOTIHOITOPALVELUT Kotihoitopalveluihin sisältyvät kotihoidon, päivätoiminnan ja palveluohjauksen lisäksi kotihoitoa tukevat tukipalvelut, omaishoito ja sotainvalidien ja -veteraanien palvelut. Tukipalvelut sisältävät ateria-, pyykki-, kauppa-asiointi-, turvapuhelin- ja sekä sotainvalidien siivouspalveluja. Kotihoitopalvelut tukevat ikäihmisen kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Kotihoidon avulla järjestetään kotiin hoiva- ja hoitopalveluja. Omaishoidolla tuetaan sellaisten henkilöiden kotihoitoa, jotka ilman ympärivuorokautista hoivaa olisivat ympärivuorokautisen hoidon piirissä.