Julkisen talouden haasteet pitkällä aikavälillä

Transkriptio

1 Julkisen talouden haasteet pitkällä aikavälillä Tuomas Sukselainen Julkisen talouden pitkän aikavälin tarkastelut Erityisesti 2-luvulla lisääntyvää mielenkiintoa julkisen talouden pitkän ajan näköaloihin Julkisen talouden kestävyyden arviointi keskeiseksi elementiksi vastuulliseen finanssipolitiikan valmisteluun Talouspolitiikan koordinaation edellytyksenä vertailukelpoisuus, oletusten ja menettelyjen avoin ja yhdenmukainen soveltaminen Pragmaattinen talouspolitiikan valmistelu vs. taloustieteellinen tutkimus; skenaariot vs. mallit

2 Julkisen talouden pitkän aikavälin tarkastelut VM:ssä Pitkä perinne etenkin keskipitkän aikavälin tarkasteluissa Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä pyritty ulottamaan katse vielä pidemmälle Varhaisempana esimerkkinä toukokuussa 21 julkaistu Talouspolitiikan lähivuosien haasteista Vuoden 21 aikana jopa kaksi raporttia: Julkinen talous tienhaarassa ja Julkisen talouden valinnat 21-luvulle Demografisen muutoksen rooli keskeisenä Julkisen talouden valinnat 21-luvulle-raportti Lähtökohtina tammikuun 21 raportti: Julkinen talous tienhaarassa, hallitusohjelmakirjaus sopeutusohjelmasta ja valmistautuminen seuraavaan vaalikauteen Virkamiestyönä valtiovarainministeriössä Tavoitteena: - saattaa julkisen talouden kestävyysarvio ajan tasalle uusimman tiedon pohjalta laskelmiin liittyvät epävarmuudet huomioon ottaen - luoda pohjaa välttämättömälle keskustelulle ja päätöksenteolle julkisen talouden tulevaisuutta koskevista kiireellisistä valinnoista Täydennyksiä: Vakausohjelma, Eurooppa 22- ohjelma ja Taloudellinen katsaus keväällä 211

3 Mihin kestävyysarvio nyt päätyy? Kestävyyslaskelma vuodelle 215: Ei ennuste vaan mekaaninen painelaskelma realistisina pidetyin, yksinkertaistavin oletuksin Lähtötilanteessa (215) kestävyyden turvaava julkisyhteisöjen ylijäämä = 4 % BKT:sta; arvio vakaa Vuodelle 215 ennakoitu lähtötilanne: arvioitu julkisyhteisöjen rakenteellinen rahoitusjäämä = n. -1 % BKT:sta Kestävyysvaje on n. 5 % BKT:sta. 5 Arvio kestävyysvajeesta 6 4 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia Kestävyyden turvaava ylijäämä * 21** 212*' 214** 215** Lähde:Tilastokeskus, VM /VM/KO/rk 6

4 Julkisen talouden tila ja näkymät Julkisen talouden tasapaino heikentynyt jyrkästi vuodesta 28 Näkymät vuoteen 215; talouskasvu ei riitä poistamaan alijäämää vaikka maltillinen menojen kasvu ja tulojen elpyminen sitä supistavat Pidemmän ajan laskelmat: alijäämä ja velka kasvamassa hallitsemattomasti Keskipitkän ja pitkän ajan laskelmiin liittyy suuria ja erisuuntaisia epävarmuuksia 18 Kokonaistuotanto ja potentiaalinen tuotanto miljardia euroa ** 215** BKT, viitevuoden hinnoin Potentiaalinen tuotanto Lähde: Tilastokeskus. VM VM/KO

5 Valtion tulot ja menot miljardia euroa ** 15** Tulot Menot Lähde: Tilastoksekus, VM /VM/KO/rk Valtionvelka Mrd euroa % * 215** Mrd. euroa Lähde: Valtiokonttori, VM % BKT:sta (oikea asteikko) /VM/KO/rk 14118

6 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia * 13** Yhteensä Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot Lähde:Tilastokeskus, VM /KO/RKl/ Kuntien velka 1) Mrd. euroa % ** 13** 15** Velka %BKT:sta (oikea asteikko) 1) EMU-velka. Lähde: Tilastokeskus, VM /VM/KO/rk 11289

7 Kestävyyslaskelman oletuksia Syntyvyys, lasta/nainen 215 1, , , ,85 Nettomaahanmuutto, henkeä Yli 65 vuotiaita väestöstä, % Työvoimaosuus, % 16,9 8,3 22,6 81,5 26,1 83,1 27, 83,6 Kokonaistuotannon kasvu, % 1,9 1,8 1,8 1,7 Työn tuottavuuden kasvu, % 2,1 1,7 1,7 1,7 Työttömyysaste, % Inflaatiovauhti, % 6,3 2, 6,3 2, 6,3 2, 6,3 2, Reaalikorko, % 3, 3, 3, 3, TyEL-sjoitusten reaalituotto, % 4, 4, 4, 4, Lähde: TK, Valtiokonttori, VM Kestävyyslaskelmien oletusherkkyydestä Elinajanodote (26) Tuottavuuden kasvu Peruslaskelma M:87,8 v N: 91,5 v 1,7 % Oletusmuutos + 1 vuosi + 1 vuosi + 1 %-yks. Vaikutus kestävyysvajeeseen +,4 %-yks. -,8 %-yks. Työllisyysaste 74 % + 1 %-yks. -,7 %-yks. Velan korko 3 % + 1 %-yks. -,5 %-yks. Työurien pidentyminen Hoidon tarve 8 lisäelinvuodesta Lähde: TK, Valtiokonttori, VM VM/KO 1½ v 225 mennessä 4 tervettä vuotta + 1 vuosi + 2 tervettä vuotta - 1 %-yks. -,5 %-yks.

8 Julkisyhteisöjen talous 21 26, % BKT:sta Kokonaismenot 21 55, , , 26 69, Muutos 215 -> ,6 - Ikäsidonnaiset menot 27,6 28, 31,2 32, + 4, - Korot - Muut menot Kokonaistulot - Vero- ja maksutulot 1,4 26,1 52,3 48,4 1,9 23,5 52,4 47,9 4,3 23,5 51,4 47,8 13,5 23,5 5,1 47,7 + 11,6 ~, -2,3 ~, - Omaisuustulot Nettoluotonanto 3,9-2,8 4,5-1, 3,8-7, 2,4-18,9-2,1-17,9 Lähde: TK, Valtiokonttori, VM VM/KO Julkinen velka vuosina prosenttia BKT:sta Lähde: STM SOME-malli /VM/KO/rk

9 Julkisen talouden kestävyys ja sen turvaaminen Julkisen talouden rahoitusasema ei ole kestävällä pohjalla; mikä neuvoksi? Tulopohjaa vahvistettava: välillinen verotus avainasemassa Menojen tasoa ja rakennetta arvioitava kriittisesti tulevaisuuden tarpeet mielessä Työvoiman käyttöastetta kohotettava ja tuotannon kasvuedellytyksiä ja tuottavuutta parannettava Sopeutusohjelma tarpeen Julkisen talouden sopeutusohjelma Sopeutustarve ja sopeutuksen mitoitus: 5 % BKT:sta Sopeuttamisen ajoitus: ripeys ja etupainotteisuus edullisinta ja turvallisinta -> päätökset ja pääosa vaikutuksista seuraavalla vaalikaudella Vuoteen 215 mennessä välittömästi tasapainoa parantavia toimia vähintään 3 % BKT:sta ja päätöksiä rakenteiden kautta vaikuttavista toimista 2 % BKT:sta Vuositasolla 4 x 1 ¼ % BKT:sta tehtyinä päätöksinä; josta vähintään 4 x ¾ % BKT:sta välittömänä tasapainon paranemisena vuoteen 215 mennessä

10 Etupainotteista sopeutusta puoltaa Väestön nopean ikääntymisen vaihe juuri alkamassa Tarve varautua tulevaisuuden suhdannevaihteluihin ja häiriöihin Epävarma kansainvälinen ympäristö Alijäämä-velka-velanhoito-automatiikka; velkaantumisen hidastuminen ja velan väheneminen alentaa korkorasitusta Valtion tulot ja menot miljardia euroa Sopeutus yhteensä 6 mrd. euroa (3% / BKT) menojen sopeutus yht. 4½ mrd. euroa ja tulojen 1½ mrd.euroa Menojen sopeutus Tulojen sopeutus ** 15** Tulot Menot Lähde: Tilastokeskus, VM /VM/KO/rk 19568

11 Valtionvelka Mrd euroa % * 215** Valtionvelka, mrd. euroa Valtionvelka, sopeutus (1½ mrd.euroa per/vuosi) % BKT:sta (oikea asteikko) % BKT:sta, ( 1½ mrd. euroa per/vuosi) Lähde: Valtiokonttori, VM /VM/KO/rk Valtion rahoitusasema ja velka perustarkastelussa (yhtenäinen viiva) ja vaihtoehtolaskelmassa (katkoviiva), prosenttia bruttokansantuotteesta Jäämä (vasen) Jäämä (vasen) Velka (oikea) velka (oikea) Lähde: Tilastokeskus, VM

12 Sopeutusohjelman toimien kohdentaminen Sopeuttamistoimien valinta: edellyttää syventymistä, systemaattisuutta, ennakkoluulottomuutta ja asiantuntevaa yhteistyötä uutta lähestymistapaa Kattava uudelleenarviointi niin menojen kuin tulojen ja verotukienkin osalta koko julkisessa sektorissa tarpeen Toteutettavissa monella konseptilla ja kattavuudella Kanadan (199-luvun), Alankomaiden (29-1) ja Iso-Britannian (21) menettelyt esimerkkejä systemaattisista menoarvioinneista Menojen uudelleenarvioinnin kysymyksenasetteluja Onko toiminta välttämätöntä politiikkaprioriteettien saavuttamiseksi? Tuottaako toiminta merkittäviä taloudellisia ja yhteiskuntapoliittisia hyötyjä? Miten toiminta voidaan hoitaa vähemmin kustannuksin tai muutoin tehokkaammin? Voidaanko julkinen rahoitus kohdentaa paremmin? Pitääkö valtion rahoittaa toiminta? Voiko toiminnan hoitaa tai rahoittaa julkisen sektorin toinen taho, ulkopuolinen taho tai kansalaiset itse, kokonaan tai yhteistoiminnassa?

13 Eläkkeellesiirtymisiän odote ja elinajan odote Lähde:ETK VM/KO Eläkkeellesiirtymisiän odote, 25-vuotiaalle (vasen akseli) Elinajan odote, 63-vuotiaalle (oikea akseli) Kuntasektorin henkilöstömäärän kehitys ja työn tuottavuuden muutos ,1 henkilöä ** 22** Tuottavuus ei muutu Tuottavuus paranee,9% vuodessa Tuottavuus paranee 1,5% vuodessa Lähde: Tilastokeskus, VM VM/KO

14 Kommentteja heränneeseen keskusteluun - menetelmästä Yhteisesti sovitut käsitteet ja menettelyt sekä hyödyllisiä että rajoittavia; välttämättömiä pyrittäessä yhtenäiseen näkemykseen ja koordinaatioon Myös akateemista tutkimusta tarvitaan, samoin vuoropuhelua Raportointia kehitettävä, kaikki olennaiset piirteet ja oletukset eivät ilmeisesti tulleet havaituiksi Olennaista jatkaa kansantalouden keskeiseen ongelmaan paneutumista rakentavassa ja vastauksia etsivässä hengessä huolellisesti kyseenalaistaen ja arvioiden Kommentteja heränneeseen keskusteluun - johtopäätöksistä Tarjolla vaihtoehtoja: kansainväliset (IMF, OECD, EU, reittaajat) ja kotimaiset kestävyysarviot (ETLA, SP), joiden tulokset kestävyysvajeen osalta 2½ - 8 % BKT:sta ongelmaa ei kiistetä, suuruusluokka vaihtelee, mutta liikutaan samalla pelikentällä Kyseenalaistettaessa oletuksia esim. kasvuoletus tärkeää perustella vaihtoehtoisen kehityksen edellytykset (esim. mihin kasvutekijään vaihtoehto perustuu) Tärkeintä keskittyä ydinkysymyksiin ja keskeisiin uhkiin onko kehitys kestävällä pohjalla; miten kestävyys olisi turvattavissa Korostettava kokonaisvaltaisen ja systemaattisen arvioinnin merkitystä jotta julkisen toiminnan ja sen resursoinnin rakenteista ja mittakaavasta voitaisiin päättää mahdollisimman johdonmukaisesti ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteita toteuttaa kestävällä, tulevat sukupolvet huomioivalla tavalla