JIK ky Perheiden palveluiden strategia v

Transkriptio

1 JIK ky Perheiden palveluiden strategia v Työryhmä: Elise Lepistö, perheiden palvelujohtaja, pj. Anne Ala-Riihimäki, johtava sosiaalityöntekijä Johanna Kariluoma, sosiaaliohjaaja Erja Kivineva, vastaava erityistyöntekijä Heli Lehtineva, sosiaaliohjaaja Tiina Leikas, palvelukoordinaattori Anne Leinonen, johtava sosiaalityöntekijä Maarit Niemistö, osastonhoitaja Virpi Pihlajamäki, vastaava perheohjaaja Ritva-Liisa Riskumäki-Mäenpää, kehitysvammapalveluiden esimies Anu-Maria Sjöblom, lähihoitaja Jaana Syväjärvi, terveydenhoitaja Mervi Talja, sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Yrttimaa, terveydenhoitaja Käsittely: Perheiden palveluiden laajennettu johtoryhmä JIK ky johtoryhmä JIK ky YT-ryhmä JIK ky johtokunta JIK ky yhtymäkokous kesäkuu -2019

2 Perheiden palveluiden vastuualue: Neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, aikuisten terveysneuvonta, perheneuvolat, terapiapalvelut (erityis) ja Kurikan sosiaalipalvelut VISIO: Toimintakykyinen ja hyvinvoiva perhe Perheiden palveluiden arvot ja tavoitteet PERUSTEHTÄVÄ on tuottaa JIK- alueella lasten, nuorten ja perheiden sosiaali-ja terveyspalveluja oikea-aikaisesti, vaikuttavasti, voimavaroja ja osallisuutta tukevasti sekä kustannustehokkaasti. Erityisesti lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden oikeudet ja palvelutarpeet huomioidaan. Oikea palvelu oikealle henkilölle oikeaan aikaan. JIK ARVOT: MEILLE ON TÄRKEÄÄ TOIMIA Ammattitaidolla eteenpäin (mm. yhteistyö, kustannustehokkuus) Palveluprosessit sujuviksi Luukuttamisen välttäminen Täydennyskoulutuksissa huomioidaan asiakkaiden palvelutarpeet Pätevää henkilöstöä riittävästi Tutkittuun tietoon perustuvat vaikuttavat työmenetelmät Rohkeasti uudistuen Pystytään vastaamaan asiakkaiden uudistuviin haasteisiin ja ilmiöihin Ennakoidaan tulevaa ajanhermolla Kehittäminen on jatkuva toimintatapa ja osa henkilöstön työtä Yhdessä asiakkaan kanssa Asiakas kohdataan osana perhettään ja muuta lähiverkostoaan Perheen elämäntilanteen riittävä kartoitus ja tuen tarpeen arviointi asiakkuuden alkaessa Asiakkaan ääni tulee kuulluksi TAVOITTEET/ MENESTYSTEKIJÄT/ STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Asiakasvaikuttavuus Asiakkaan ja perheen osallisuus ja aktiivinen toimijuus omassa elämässään Kuntien tilaamat lakisääteiset ja niitä täydentävät palvelut ovat asiakkaiden saatavilla Asiakkaan saamat palvelut ovat laadukkaita ja perustuvat tutkittuun tietoon Prosessit Palveluiden järjestäminen eri toimijoiden yhteistyöverkostoissa oikeaaikaisesti ja palvelutarpeesta lähtevästi Toimintatavat tukevat asiakkaan ja perheen voimavaroja Henkilöstö Ammattitaitoinen, sitoutunut ja riittävä henkilöstö Toimiva ja laadukas esimiestyö Talous Talousarvion suunnittelu ja toteuttaminen sekä resurssien ja työotteen suuntaaminen ehkäiseviin palveluihin

3 ASIAKASVAIKUTTAVUUS MENESTYSTEKIJÄ Strategiset päämäärät TOIMENPIDE TAVOITETAS0/MITTARI VASTUUTAHO Asiakkaan ja perheen osallisuus ja aktiivinen toimijuus omassa elämässään. Asiakkaat ja perheet osallistuvat yleiseen palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Asiakasraadit ja käyttäjäneuvostot toimivat: o Lapsiperhepalvelut v jatkuu o Sosiaalipalvelut v jatkuu o Aikuisten terveysneuvonta v jatkuu o Vammais- ja vanhusneuvostot JIK-alueen Perhekeskustyöryhmän vakiinnuttaminen, ryhmässä säännöllinen asiakasedustus. Ryhmätoiminnan ja vertaistuen tarpeiden selvitys ja kokonaissuunnitelman tekeminen v perustettavassa työryhmässä, vertaistuen/ kokemusasiantuntijuuden lisääminen palveluissa. ja johto, laatusuunnittelija Asiakaskyselyiden ja asiakaspalautteen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä. Yksilöityihin asiakaspalautteisiin vastataan viikon kuluessa Muistutuksiin vastataan kuukauden kuluessa Säännöllisesti toimivista ryhmistä kerätään asiakaspalaute, joka on perustana palveluiden kehittämisessä ja johto, toimistosihteerit Asiakasprofiilien (asiakasryhmät, joiden jäsenillä on samankaltaisia tarpeita) tarvittava täydentäminen sekä niiden hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Palveluprofiilit suuntaavat toiminnan suunnittelua Palvelut rakennetaan tarvelähtöisesti kaikissa perheiden palveluissa kolmiportaisen tuen mallin mukaisesti Ryhmätoiminnat perustuvat asiakasprofiileihin ja johto Asiakkaan ja perheen elämäntilanteen sekä tuentarpeen arviointi oikea-aikaisesti ja joustavasti lähiverkosto huomioiden. Monitoimijaisen tuentarpeen arvioinnin vakiinnuttaminen Kurikan aluetiimityössä ja Ilmajoen SiSoTe-tiimissä. Sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin prosessin kuvaus ja kehittäminen Kurikassa v huomioiden maakunnallinen malli. Perheen/asiakkaan kanssa moniammatillisesti ja monialaisesti tehtyjen tuentarpeiden arviointien määrien ja vaikuttavuuden seuranta taulukon avulla aluetiimeissä ja SiSoTe-tiimissä Verkostokonsulttien (VEKO) aktiivinen hyödyntäminen verkostoneuvotteluissa Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen kuntien kanssa VEKOkoulutuksen osalta ja johto Johtavat sosiaali ja tiimien henkilöstö

4 Kuntien tilaamat lakisääteiset ja niitä täydentävät palvelut ovat asiakkaiden saatavilla. Asiakkaan saamat palvelut ovat laadukkaita ja perustuvat tutkittuun tietoon. Avoin ja toimiva tiedotus palveluista sekä sähköisten palveluiden hyödyntäminen. Lakien edellyttämien palveluiden toteuttaminen kriteerien mukaisesti (laajat terveystarkastukset, sosiaalipalvelujen määräajat, hoitotakuu, muodostuva maakunnallinen SoTe). Tilaajalautakunnan ja Kurikan kaupunginhallituksen tilausten mukainen palvelutuotannon toteuttaminen. Ylisektorisen johtamisen vahvistaminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Aktiivinen tiedonhankinta palveluiden kokonaistarpeesta ja työmenetelmien vaikuttavuudesta päätöksenteon pohjaksi. Sähköisen ajanvarauksen ja asioinnin mahdollistaminen (Kanta, Kansa, Hyvis, työllisyyspalveluiden tietokanta) Ajantasalla olevat internetsivut ja sähköinen palveluvalikko perinteisen tiedottamisen rinnalla Olemassaolevien omahoitoa tukevien sähköisten sivustojen linkittäminen perheiden palveluiden internet-sivuille, esim. otsikolla Apua Arkeen Yhteydenottopyyntöön matala kynnys Apua-nappi ja palveluohjauksen puhelinnumero Jokainen palvelukontakti sisältää tarvittavan kohdennetun palveluohjauksen Lääkehoito- ja laatutyöryhmä arvioi toteutumisen vuosittain. Sosiaalipalveluissa määrajat toteutuvat 100%:sti. Asiakkaiden palvelupäätökset tehdään yhtenäisin kriteerein, mikä varmistetaan henkilöstön perehdytyksessä ja koulutustarvetta arvioitaessa. Arvioidaan vuosittain JIK ky:n tarkastuskertomuksessa, sosiaaliasiamiehen vuosiraportissa sekä JIK ky:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Kuntakohtaisiin LAPE-ryhmiin osallistuminen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien tekeminen ja toteuttaminen yhteistyössä kuntatoimijoiden, seurakuntien ja yhdistysten kanssa Esim: tutkimustulokset, Kuntien Hyvinvointikertomukset, TEA- viisari (terveyden edistämisen aktiivisuus, ehkäisevän työn vaikuttavuustutkimukset) Perhekeskuksen kustannusvaikuttavuus- tutkimus valmistuu Lastensuojelun palvelutarpeiden arviointi: jaetut arviointivälineet harkinnan tukena- tutkimus valmistuu 2019; lastensuojelun asiantuntijatyöryhmän toiminnan kehittäminen Työmenetelmät ovat yhtenäiset, suunnitellut ja tutkittuun tietoon perustuvat ja henkilöstö on koulutettu niiden käyttämiseen; esim. erilaiset laatusuositukset, Neuvokas perhe-koulutus, Ihmeelliset vuodet-vanhempainohjaus, Voimaperheet-seulontamenetelmä 4- vuotiaiden lasten perheille (Kurikka), verkostokonsultti-toimintamalli, puheeksioton koulutus, Lean-koulutus, perhearviointi-koulutus (Kurikka), systeeminen lastensuojelumalli ja Verkkovastaavat, viestintäsuunnittelija, tietohallinto, kehittämissuunnittelija Jokainen työntekijä Tarkastuslautakunta, johto, Johto, esimiehet ja koko henkilöstö Johto ja tutkimustyöryhmä Tampereen yliopisto, THL Tampereen yliopisto

5 PROSESSIT/PALVELUTUOTANTO MENESTYSTEKIJÄ Strategiset päämäärät Palveluiden järjestäminen eri toimijoiden yhteistyöverkostoissa oikea-aikaisesti ja palvelutarpeesta lähtevästi. TOIMENPIDE TAVOITETASO/MITTARI VASTUUTAHO Palvelurakenteen edelleen kehittäminen valtakunnan tason lasten, nuorten ja perheiden muutosohjelman mukaan (LAPE) lapsiperhepalveluiden integroimiseksi: Perhekeskusmallin kehittäminen Avoimen kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Asiakaslähtöiset palveluprosessit Koko perhettä huomioivat moniammatilliset ja monialaiset palvelusuunnitelmat Aikuisten palveluiden integrointi ja matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Valtakunnallisten ohjeiden soveltaminen (esim. Perhekeskusopas) Perhekeskuskoordinaattorien nimeäminen /resursointi perhekeskustoiminnan koordinoimiseksi strategiakauden aikana Paikallisten tiimityömallien toimivuuden arviointi ja jatkokehittäminen strategiakauden aikana. Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian konsultaatiotoiminnan käynnistäminen Lastensuojelun sisäisen selvityksen pohjalta tehdyn toimenpidesuunnitelman päivittäminen vuosittain Kurikan LAPEtyöryhmässä. Kodin ulkopuoliset sijoitukset vähenevät/vakiintuvat strategiakauden aikana, rajana korkeintaan valtakunnan keskitaso v ,4%. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL:Sotkanet; Kurikka: v ,2%, v %, v ,8%, annakkotieto v %). Kohtaamispaikkojen sisällöllisen toiminnan ja tavoitettavuuden laajentaminen (esim. aukioloajat) Monikulttuurisuuden huomioiminen palvelumuotoilussa Paikallisten tiimityömallien toimivuuden arviointi ja jatkokehittäminen strategiakauden aikana. Suunnitelman laatiminen aikuisten alle 65-vuotiaiden palveluiden integroimiseksi perheiden palveluihin (palveluvalikoiman täsmentäminen) Aikuispsykiatrian konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen omana toimintana strategiakauden aikana ja ja Esh lastenpsykiatrian vastuuhenkilöt ja Johtava ylilääkäri, esh:n aikuispsykiatrian vastuuhenkilöt

6 Toimintatavat tukevat asiakkaan ja perheen voimavaroja. Vapaaehtoistyöverkostojen integroiminen perheiden palveluihin Perheille kotiin tarjottavan tuen lisääminen ja perhekuntoutuksen kehittäminen omana toimintana. Seksuaalineuvojakoulutus v ja seksuaaliterveyden palvelupolkujen kehittäminen yhteistyössä JIK ky:n muiden työyksiköiden kanssa Vapaaehtoistyön kehittäminen sisältyy JIK-alueen perhekeskustyöryhmän toimintasuunnitelmaan JIK alueen perhekeskustyöryhmä Perhetukiyksikkötoiminnan vakiinnuttaminen strategiakauden aikana. Johto, esimiehet, perhetukiyksikkötoiminnan ohjausryhmä Erityisryhmien palveluiden kehittäminen osana peruspalveluita Erityislapsiperheiden palvelukokonaisuuden organisointi ja päivittäminen Erityistarpeisten lasten kuntoutusohjaajien tehtäväkuvien päivittäminen ja työn organisointi sekä kotiin tarjottavan tuen lisääminen Terveystarkastusten organisointi alle 65-vuotiaiden omaishoitajille (työryhmän perustaminen) Kehitysvammapalveluiden esimies, johtava sosiaalityöntekijä Palvelukoordinaattori, esimiehet Varhaisen tuen toimintamallin toteuttaminen ja vuorovaikutteinen työskentely asiakkaan ja perheen kanssa. Dialogiset työmenetelmät (vrt. huolen puheeksiotto, Lapset puheeksi, Luo luottamista, Suojele lasta-koulutus, lähisuhdeväkivalta-koulutus) ovat käytössä kattavasti perheiden palveluissa ja

7 HENKILÖSTO MENESTYSTEKIJÄ Strategiset päämäärät Ammattitaitoinen, sitoutunut ja riittävä henkilöstö. TOIMENPIDE TAVOITETASO/MITTARI VASTUUTAHO Tarvittava työnohjaus, koulutus ja täydennyskoulutus, joka tukee henkilöstön ammatillisten perustehtävien hoitamista (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) ja strategisia tavoitteita Täydennyskoulutusvelvoite 3-10 pv/v/ työntekijä täyttyy. Seuranta vuosittaisessa henkilöstöraportissa Sisäisen asiantuntijaosaamisen hyödyntäminen ja lisääminen koostamalla lista osaamisesta/työmenetelmistä Lisätään koulutusta perustason henkilöstölle erityisperheiden kohtaamisesta ja erityishuoltolaista v NEPSY-valmentajakoulutuksen hyödyntäminen ja laajentaminen NEPSY-hoitosuosituksen jalkauttaminen sekä lääkäri-hoitajatyöparien nimeäminen ja kouluttaminen v ja hallintojohtaja Kehitysvammapalveluiden esimies, koulutussuunnittelija Johtava ylilääkäri, esimiehet Perheiden palveluiden strategian läpikäyminen ja yksikkötasoisten toimintasuunnitelmien tekeminen ja toteutumisen arviointi vuosittain henkilöstön kanssa. Aktiivinen rekrytointi eri foorumeissa. Rekrytoinnissa huomioidaan valmiudet asiakaslähtöiseen työskentelyyn ja verkostotaitoihin. Henkilöstöllä on pelisäännöt sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Työyksikkökohtaisten työhyvinvointisuunnitelmien päivittäminen tarvittaessa Strategia on käsitelty yksiköissä kevättalvella v Yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat ovat valmiit keväällä Vakituiset vakanssit 100% täytettynä ammattitaitoisella ja motivoituneella henkilöstöllä. Työntekijöiden vaihtuvuuden minimointi., henkilöstö, henkilöstö JIK ky:n ohjeistus on henkilöstöllä käytössä ja osana perehdytystä. Käydään läpi henkilöstön kanssa eri kokouksissa v Lääkärityövoiman riittävyydestä huolehtiminen. Perhekeskusvastuulääkäreiden nimeäminen mahdollisuuksien mukaan strategiakauden aikana. Johtava ylilääkäri, esimiehet

8 Toimiva ja laadukas esimiestyö. Kirjaamisen ja tilastointikäytänteiden arviointi Henkilöstön määrän arviointi ja resurssien kohdentaminen suhteessa palvelutarpeeseen Kirjaaminen ja tilastointi on mahdollisimman yhtenäistä ja kattavaa (mm. Kansa-koulu projekti) Valtakunnallisten suositusten ja paikallisten olosuhteiden mukainen henkilöstöresursointi Johtava ylilääkäri, perheiden palvelujohtaja, laatusuunnittelija, kirjaamisvalmentajat Sairauslomakehityksen seuranta Sairauslomien määrän pysähtyminen tai vähentyminen. Perheiden palvelujohtaja, työterveyshuolto, hallintojohtaja, esimiehet Säännölliset yksilö- tai ryhmäkehityskeskustelut Kehityskeskustelujen toteutuminen 1-1½ vuoden välein. Työntekijöiden osaamisen joustava käyttö yli työyksikkörajojen Yhtenäinen malli osaamiskartoitusten tekemiseksi strategiakauden aikana.

9 TALOUS MENESTYSTEKIJÄ Strategiset päämäärät Talousarvion suunnittelu ja toteuttaminen sekä resurssien ja työotteen suuntaaminen ehkäiseviin palveluihin. TOIMENPIDE TAVOITETASO/MITTARI VASTUUTAHO Kustannustietoisuuden lisääminen. Ostopalveluiden tarpeen arviointi Ostopalvelukriteeristön luominen sekä palvelujen muuttaminen tarvittaessa omaksi toiminnaksi. Oman yksikön talousarvion läpikäyminen ja säännöllinen seuranta. Jokainen työntekijä tiedostaa päätöstensä taloudelliset vaikutukset. Ostopalvelut arvioidaan suhteessa omaan toimintaan Ostopalvelukriteeristö luodaan strategiakauden aikana. Palvelurakenteen uudelleen arviointi (oma/yksityinen) Johto, esimiehet ja