JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Mielenterveys- ja päihdetyön strategia (aikuiset)

Transkriptio

1 JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Mielenterveys- ja päihdetyön strategia (aikuiset) Hannele Koivisto, JIK, johtaja, pj. Elina Majapuro, JIK, johtava ylilääkäri Tytti Salonranta, JIK, lääkäri, Jalasjärven tk Elise Lepistö, JIK, perheiden palvelujohtaja Johanna Heino, JIK, hoitotyön päällikkö Anne Leinonen, JIK, vs. johtava sosiaalityöntekijä Tytti Luoto, Ilmajoen kunta, sosiaalijohtaja Antti Koivukangas, EPSHP, ylilääkäri, Kurikan psyk.pkl Kalevi Halkosaari, EPSHP, osastonhoitaja, Ilmajoen ja Kurikan psyk.pkl Päivi Prusti, kokemusasiantuntija Susanna Hyövälti, JIK, päihdetyöntekijä, sh Satu Niemelä, JIK, sairaanhoitaja, Kotirappu Antti Kalajainen, JIK, vastaava sairaanhoitaja, Punainen Tupa Riikka Huoman, JIK, depressiohoitaja Jenni Kukkasmäki, JIK, depressiohoitaja Terhi Nisula, JIK, vastaava hoitaja, Jalasjärven mty, siht. Käsittely: Hyvinvointipalveluiden johtoryhmä Johtokunta YT-ryhmä

2 VISIO Hyvinvoiva kuntalainen Mielenterveys- ja päihdetyön arvot ja tavoitteet PERUSTEHTÄVÄ on tuottaa JIK- alueella mielenterveys- ja päihdetyön peruspalvelut asiakaslähtöisesti, asiakkaiden voimavaroja varhaisessa vaiheessa tukien ja kustannustehokkaasti ARVOT: MEILLE ON TÄRKEÄÄ TOIMIA 1. YHDESSÄ ASIAKKAAN KANSSA Yhdessä asiakkaan/ potilaan ja hänen lähipiirinsä kanssa etsitään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä voimavaroja. Tarjotaan moniammatillinen osaaminen asiakkaan tueksi. Tavoitteena on hyvä elämänlaatu. 2. SUJUVASTI YHTEISTYÖSSÄ Palvelut toteutetaan valtakunnallisia laatusuosituksia ja hyvinvointimittareita hyödyntäen. Hyödynnetään kuntien eri hallinnonrajat ylittävä osaaminen. Tehdään aktiivisesti yhteistyötä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. 3. ROHKEASTI UUDISTUEN Jokainen työntekijä on vastuussa työstään, työyhteisöstään ja niiden kehittämisestä. Työtavoiksi vakiinnutetaan moniammatillinen tiimityö, vuorovaikutteiset työmenetelmät sekä terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelmat. 4. KUSTANNUSVAIKUTTAVASTI Tavoitteena on painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön vahvistamalla asiakkaan voimavaroja. Kukin toimija omassa työssään, työtavoissaan ja työyhteisössään huomioi työmenetelmien vaikuttavuuden. Kustannusvaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan sovituilla mittareilla. Tulokset raportoidaan säännöllisesti strategioiden päivittämistä varten 2

3 TAVOITTEET/ MENESTYSTEKIJÄT/ Strategiset päämäärät (asiakasvaikuttavuus, prosessit, henkilöstö, talous) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottaminen toimivana kokonaisuutena Asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa osallisuuden vahvistaminen Oikea-aikaiset laadukkaat, asiakkaan tarpeista lähtevät palvelut Sosiaalisen osallistuvuuden vahvistaminen Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö Toiminnan ja hallinnon integrointi kustannustehokkaasti Resurssien suuntaaminen korjaavista palveluista ehkäiseviin ja kevyempiin palvelumuotoihin Talousarvion noudattaminen 3

4 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Mielenterveys on Maailman terveysjärjestö WHO:n (2004) mukaan keskeinen osa ihmisen terveyttä: ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta rakentuu mielenterveydelle. Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa monia asioita elämässä. Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa. Myös ihmisen kyky luovuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin ovat osa hyvää mielenterveyttä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt voivat ilmetä monin eri tavoin ja oirein. Häiriöstä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksilön toiminta- ja työkykyä, osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai aiheuttavat kärsimystä ja psyykkistä vajaakuntoisuutta. (WHO 2004.) Talo tarvitsee vahvan kivijalan, jotta se pysyy pystyssä kaikkina vuodenaikoina ja kestää vuodesta toiseen. Mielenterveys antaa ihmiselle kivijalan, joka kantaa vastoinkäymisissä ja tukee arjessa koko ihmisen elämänkaaren ajan. (Kuhanen, Mielenterveyshoitotyö, 2013.) Mielenterveystyöllä tarkoitetaan mielenterveyslain mukaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveyden häiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Mielenterveystyö pitää sisällään mielenterveyttä edistävän, mielenterveyttä ennalta ehkäisevän ja mielenterveyttä korjaavan tason. Päihteillä tarkoitetaan kaikkia keskushermostoon vaikuttavia haitallista riippuvuutta aiheuttavia aineita, kuten tupakka, alkoholi, lääkkeet, liuottimet ja huumeet. Ongelmallinen käyttö ja riippuvuus voivat kohdistua keskushermostoon vaikuttavien aineiden lisäksi myös erilaisiin toimintoihin, kuten peliriippuvuus ja nettiriippuvuus. Keskeinen tekijä riippuvuuden synnyssä on aineen tai toiminnon avulla välittömän ja nopean mielihyvän tuottaminen itselle. Päihdeongelmien kehittyminen on yksilöllinen prosessi, jonka kulkua altistavat ja suojaavat tekijät yhdessä ohjaavat. Ongelmia voi ilmetä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämän eri alueilla. Päihdetyön taustalla sosiaalihuoltolaki ja terveydenhuollon yleinen lainsäädäntö muodostavat päihdehuoltojärjestelmän perustan, jota päihdehuoltolaki ja päihdehuoltoasetus täydentävät. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto vastaa sisällöltään ja laajuudeltaan päihdeongelmaisen, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeisiin 4

5 LINJAUKSET MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen ja sisältöön on taustalla vahvasti vaikuttamassa sosiaali- ja terveysministeriön luoma kansallinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, Mieli Mieli-ohjelmassa korostuvat: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottaminen toimivana kokonaisuutena siten, että perus- ja erityistason palvelut kattavat koko elämänkaaren. Palveluihin pääsy joustavasti matalalla kynnyksellä ja palvelujen järjestäminen painottaen perus- ja avohoitopalveluja. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen siten, että pyritään ehkäisemään ongelmien ylisukupolvinen siirtyminen ja tunnistamaan ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asiakkaan aseman vahvistaminen siten, että asiakas nähdään palvelutuotannon keskeisenä toimijana. STRATEGIA TYÖVÄLINEENÄ Strategia sisältää kokonaisvaltaisen suunnitelman ja tahdon siitä, miten parhaalla mahdollisella tavalla palveluja resursoidaan ja kehitetään alueellisen ja paikallisen hyvinvointitiedon avulla kuntalaisten tarpeita vastaaviksi. Strategialla tarkoitetaan pitkäaikaista suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategia tarkoittaa toimintasuunnitelmaa, joka laaditaan pitkällä tähtäimellä. Strategian lähtökohtana on muuttuva toimintaympäristö ja siinä pyritään kuvaamaan organisaation tahtotila, päämäärät, tavoitteet, vaikutukseltaan merkittävimmät valinnat ja niiden tärkeysjärjestys. Strategiassa määritellään myös organisaation kannalta merkittävimmät päätökset ja toimenpiteet, jotka liittyvät resurssien hankintaan ja toiminnan kehittämiseen. Tässä strategiassa painopiste on aikuisten mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä. Lapset ja nuoret on huomioitu useissa muissa JIK:n strategioissa, joista osa on jo valmiina ja osa parhaillaan työn alla. Ennaltaehkäisevän työn näkökulma tulee esiin mm. neuvolatyön strategioissa. Hyvänä esimerkkinä aikuisten terveysneuvonnan strategia JIK:ssä on tehty myös terveyden edistämisen ja hyvinvointityön strategia vuosille Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen huomioidaan myös valmisteilla olevassa perheiden palveluiden strategiassa. 5

6 Mielenterveys- ja päihdetyön strategia ASIAKASVAIKUTTAVUUS MENESTYSTEKIJÄ Strategiset päämäärät TOIMENPIDE TAVOITETASO/MITTARI VASTUUTAHO Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottaminen toimivana kokonaisuutena Toimintojen integrointi asiakkaan hyödyksi Asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa osallisuuden vahvistaminen Palvelutarpeen arvioinnin ja palvelun ohjauksen kehittäminen, yhtenäiset käytännöt Kehitetään palveluita matalan kynnyksen periaatteella toimiviksi - mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen yhtenä kokonaisuutena JIK ky:n alueella - peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon integrointi, painopisteen ollessa peruspalveluissa Asiakaslähtöisten työtapojen kehittäminen ja käyttöönotto Sähköisen palveluohjauksen kehittäminen - JIK ky:n nettisivujen selkeyttäminen tarvittavan tiedon löytämiseksi Peruspalveluissa osataan ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa mielenterveys- ja päihdeongelmia - Moniammatilliset tiimit tk:ssa v Yhtenäiset käytännöt valmiina keväällä alkukartoitus, palveluohjaus Asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, oikeasta paikasta ja riittävällä intensiteetillä Yhteinen hoito- /palvelusuunnitelma - HOITOS-lehdelle Asiakas on palvelutuotannon keskeinen toimija, se näkyy myös prosesseissa - Asiakkaat ja hänen lähiverkostonsa osallistuvat palvelujen suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin - FinFami yhdistystoiminta - käyttäjäneuvostotoiminnan käynnistäminen 2018 Asiakas löytää tarvitsemansa palvelut itsehoidon tueksi - Sähköiset palvelukartat maakunnassa saatavista palveluista JIK ky koordinoi palveluiden kokonaisuutta, päävastuutahona johtava ylilääkäri, hoitotyön päällikkö, mielenterveys- ja päihdetyön esimies. Kuitenkin myös jokainen yksikkö ja työntekijä vastaa toiminnastaan ja sen kehittämisestä. 6

7 Otetaan käyttöön vaikuttaviksi todetut ja luotettavat verkkopalvelut Verkostotyöskentelyn kehittäminen Kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Asiakaspalautteen hyödyntäminen mittaamaan - palveluiden laatua ja vaikuttavuutta - yhteistyön sujuvuutta - asiakkaan omaa osallisuutta ja aktiivisuutta - Hyvis käytössä palveluihin soveltuvin osin - Omahoitopolut käytössä (THL) - suorat nettilinkit käyttöön mm. - mielenterveystalo.fi, päihdelinkki.fi Verkoston kokoaminen asiakkaan tarpeesta lähtien - moniammatillisuus, asiakkaan sosiaalinen verkosto - verkostopalaverit Kokemusasiantuntijoiden aktiivinen hyödyntäminen - työryhmissä - vertaistukiryhmissä - tukihenkilönä Palautejärjestelmä, jolla saadaan säännöllistä ajantasaista tietoa - Mitä mitataan - Miten toteutetaan - Miten kootaan raportiksi 7

8 PROSESSIT/PALVELUTUOTANTO MENESTYSTEKIJÄ Strategiset päämäärät TOIMENPIDE TAVOITETASO/MITTARI VASTUUTAHO Oikea-aikaiset laadukkaat, asiakkaan tarpeista lähtevät palvelut Asiakas oikeassa paikassa oikeaan aikaan Palveluprosessien avaaminen, hoitopolut, selkeä kuvaus Palvelukartan luominen Toimiva asiakkaiden tarpeista lähtevä ja hyvinvointia edistävä palvelukokonaisuus - Palveluprosessit tarpeesta lähtevinä kuvauksina - Strukturoidut toimintamallit- ja menetelmät (mm. Mini-interventio, Huomioi omaiset- malli) Sähköiset palvelukartat - huomioidaan myös järjestöt yms. palveluiden tuottajat JIK ky koordinoi palveluiden kokonaisuutta, päävastuutahona johtava ylilääkäri, hoitotyön päällikkö, mielenterveys- ja päihdetyön esimies. Kuitenkin myös jokainen yksikkö ja työntekijä vastaa toiminnastaan ja sen kehittämisestä. Toimivat yhteistyömuodot ja tiedonkulku ammattilaisten välillä palveluiden vaikuttavuuden maksimoimiseksi - Moniammatillinen tiimityö - Tarkoituksenmukaiset konsultaatiot huomioiden myös etäteknologia - Mielenterveys- ja päihdepalveluiden SAStyöryhmä (Selvitä-Arvioi-Sijoita) - Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma HOITOS - Kriisiryhmät - Ryhmätoiminnot - Tukihenkilötoiminta - Kuntouttava työtoiminta Sosiaalisen osallistuvuuden vahvistaminen Kotiin suunnattujen palvelujen kehittäminen - mielenterveys- ja päihdekuntoutujat huomioiden erityisesti lapsiperheet ja ikäihmiset - päihdetyön kehittämisen erityistarpeet (kotikatko) Kehittämistyö työnkuvien tarkastelun kautta - Tuetun asumisen toiminnan kehittäminen ja uuden toimintamallin luominen - Avohoidon tukipisteiden toimintojen yhtenäistäminen 8

9 HENKILÖSTO JA OSAAMINEN MENESTYSTEKIJÄ Strategiset päämäärät TOIMENPIDE TAVOITETASO/MITTARI VASTUUTAHO Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö Palveluiden toiminnallinen ja hallinnollinen integrointi tukemaan työntekijöiden hyvinvointia - Taustatuen turvaaminen - Kollegiaalisuuden lisääminen - Työnohjauksen turvaaminen - Kehityskeskustelujen laadun parantaminen Organisaatiorakenne tukee palveluiden integroitumista - Yhteinen esimies mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijöille alkaen (pois lukien Kurikan sosiaalitoimen alaisuudessa toimivat mielenterveyspalvelut) - Yhteiset työkokoukset JIK ky koordinoi palveluiden kokonaisuutta, päävastuutahona johtava ylilääkäri, hoitotyön päällikkö, mielenterveys- ja päihdetyön esimies. Kuitenkin myös jokainen yksikkö ja työntekijä vastaa toiminnastaan ja sen kehittämisestä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimivan henkilöstön integroiminen osaksi muita peruspalveluita Perustehtävän, työnkuvien ja vastuiden kirkastaminen - Tarvittavien tehtävänsiirtojen suunnittelu Ketjulähettitoiminnan hyödyntäminen - Kumppanuusyksikkötoiminnan kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta, tavoitteena henkilöstön joustava liikkuminen tarpeen vaatimalla tavalla Työnkuvien tarkistaminen v aikana joka sektorilla - Tk:ssa toimivan psyk.sh:n työnkuva valmis syksyllä Päihdetyöntekijän työnkuva valmis keväällä Avohuollon tukipisteissä työskentelevien työntekijöiden työnkuvat valmiina syksyllä 2017 Osaamisen vaateiden tarkastelu palvelukokonaisuuden eri vaiheissa - Mikä riittävää osaamista perustasolla ja erityistasolla - Osaamiskartoitukset - Koulutussuunnitelmien laadinta - Tuetun asumisen kehittämistyö meneillään - Voimaa arkeen kurssitoiminta, luennot - Tarpeenmukainen koulutus 9

10 TALOUS MENESTYSTEKIJÄ Strategiset päämäärät Toiminnan ja hallinnon integrointi kustannustehokkaasti TOIMENPIDE TAVOITETASO/MITTARI VASTUUTAHO Ostopalveluiden muuttaminen JIK:n omaksi toiminnaksi Toimiva ja kustannustehokas asiakkaiden tarpeista lähtevä ja hyvinvointia edistävä palvelukokonaisuus JIK ky koordinoi palveluiden kokonaisuutta, päävastuutahona johtava ylilääkäri, hoitotyön päällikkö, mielenterveys- ja päihdetyön esimies. Resurssien suuntaaminen korjaavista palveluista ehkäiseviin ja kevyempiin palvelumuotoihin Lisätään tiedotusta ehkäisevien ja korjaavien palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta pidemmällä aikavälillä henkilöstölle ja päättäjille strategiakauden aikana Palveluja toteutetaan kustannustehokkaasti ehkäisevinä ja varhaisen tuen palveluina Kuitenkin myös jokainen yksikkö ja työntekijä vastaa toiminnastaan ja sen kehittämisestä. Resurssien suuntaaminen ehkäiseviin palveluihin Palvelurakenteen arvioiminen ja muuttaminen ennaltaehkäisevien palvelujen ja avohoidon suuntaan - Vastuualueittainen kustannusvertailu tehty: ennaltaehkäisevät palvelut/korjaavat palvelut strategiakauden aikana - Ryhmätoimintojen kehittäminen - Kehitteillä olevat työmuodot perheiden palveluiden kanssa Talousarvion noudattaminen Talousarvion toteutumisen aktiivinen seuranta Käsittely sektoripalavereissa 10