LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0
|
|
- Saara Nieminen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0
2 Lastentuntiopettajien perehdytysopas Suomen bahá í-koulutusinstituutti Helmikuu 2010 Päivitetty 6/2010 LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 1
3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 4 2. Lastentunnit viisivuotissuunnitelman ydintoimintona 5 3. Lastentuntien opettajana toimiminen palvelutehtävänä 8 4. Lastentuntiopettajaksi kouluttautuminen Lastentuntien luonne ja tavoitteet Kansallisen Henkisen Neuvoston ohjaus Koulutusinstituutin linjaus Kansallinen perusopetussuunnitelma Lastentuntimateriaalit Lastentuntien materiaalipankki LAMPPU Muita lastentuntimateriaaleja netissä Lastentuntien käytännön kysymyksiä Lastentuntien aloittaminen Lastentuntien valmistelu Lastentuntien ohjaaminen Lastentuntien raportointi Usein kysyttyä Yhteistyö eri tahojen kanssa Vanhemmat Paikallinen henkinen neuvosto Koulutusinstituutti Koulu Muut Lastentuntiasioiden organisaatio ja yhteystietoja 23 Liitteet Askeleita palvelun polulla kulkemiseen tarvittavien kykyjen ja taitojen kehittämiseen, kohta kirja 3 ja 3A Lastentuntien rekisteröintilomake Lastentuntien kokoontumisseuranta Lastentuntien kausisuunnitelma LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 1
4 LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 2
5 1. Johdanto Bahá í-lastentunnit ovat yksi viisivuotissuunnitelman neljästä ydintoiminnosta, jotka muodostavat keskeisen osan jokaisen bahá í-yhteisön elämää. Bahá'í-yhteisöt kaikkialla maailmassa järjestävät lasten kasvatusta, joka auttaa lapsia kehittämään omia aineellisia, älyllisiä ja henkisiä lahjojaan. Fyysisen ja inhimillisen kasvatuksen avulla huolehditaan terveydestä ja sivistyksestä sekä yhteiskunnallisesta edistymisestä tieteiden, taiteiden ja kädentaitojen avulla. Kuitenkin kaiken kasvatuksen perusta on henkinen kasvatus, joka ohjaa ihmisen moraalista luonnetta ja käytöstä. Luotettavuus, rehellisyys, vuorovaikutustaidot, henkisyyden ymmärtäminen ja oikeudenmukaisuus ovat henkisiä ominaisuuksia, joiden kehittämiseen lastentunneilla keskitytään. Bahá í-lastentuntien tarkoitus on tukea vanhempien kasvatustyötä. Lastentunnit ovat luonteeltaan avoimia kaikille lapsille taustaan katsomatta. Suomessa bahá í-yhteisön tarjoamia lastentunteja hallinnoi Suomen bahá í-koulutusinstituutti Kansallisen Henkisen Neuvoston ohjauksen alaisuudessa. Tämä perehdytysopas lastentuntiopettajille sisältää bahá'í-uskon laitosten keskeisiä ohjauskirjeitä, joitakin yleisiä ohjeita ja toimintaperiaatteita sekä sekä käytännön toiminnassa esiin tulleita kysymyksiä, joiden avulla koulutusinstituutti haluaa välittää tukensa kaikille lastentuntiopettajan tärkeään ja arvokkaaseen tehtävään ryhtyneille. Sekä vasta lastentuntiopettajiksi valmistuneita että jo pitempään opettajina palvelleita pyydetään perehtymään tähän oppaaseen joko yksin tai ryhmässä lastentuntien seutukoordinaattorin tai kokeneen lastentuntiopettajan avustuksella. Oppaan jotkin osiot ovat etupäässä tietopuolisia, ja ne voidaan opiskella nopeasti, kun taas toisista osioista on tarpeen keskustella enemmän kunkin lastentuntiopettajan tilanteen mukaisesti. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 4
6 2. Lastentunnit viisivuotissuunnitelman ydintoimintona Tämä osio sisältää bahá i-laitoksilta joitakin ohjauskirjeitä sekä muuta ohjausta, jotka koskevat ajankohtaisia kysymyksiä bahá í-lastentunteihin liittyen. Opiskelua helpottamaan aineisto on otsikoitu ja kirjeiden yhteydessä on sivun oikeassa reunassa esitetty perehdytysopasta opiskeleville yksinkertaisia kysymyksiä joko yksin pohdittaviksi tai keskusteltaviksi pareittain tai pienryhmissä. Lasten henkinen kasvatus yhteisörakentamisen perusta Reflections on Growth -uutislehti nro 12, toukokuu 2006 Kutsuessaan maailmaa uudistumaan ja sen kansoja elpymään Bahá u lláh kehottaa seuraajiaan kiinnittämään erityistä huomiota lastenkasvatukseen: Me määräämme kaikille ihmisille sen, mikä saa aikaan Jumalan nimen ylistämisen Hänen palvelijoidensa keskuudessa ja samaten olemassaolon maailman edistymisen ja sielujen ylentymisen. Lasten kasvattaminen on paras keino tämän saavuttamiseksi. Henkisen kasvatuksen antaminen lapsille on palvelu, jota Abdu l- Bahá kuvaa seuraavin sanoin: Kaikkien ihmisen Jumalalle tekemien palvelusten joukosta suurimpia on lasten, Abhá-paratiisin nuorten taimien, kasvattaminen ja kouluttaminen - -. Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi 1. Miksi Baháu lláh on kehoittanut kiinnittämään erityistä huomiota lastenkasvatukseen? 2. Miksi bahá í-lastentuntien järjestäminen säännöllisesti tulisi olla etusijalla yhteisömme toiminnoissa? 3. Mitä erityistä on opittu 2000-luvulla saaduista kokemuksista koskien lastentunteja ydintoimintona? Ottaen huomioon, miten suuri paino pyhissä kirjoituksissa on annettu lastenkasvatukselle, ei ole yllättävää, että bahá ílastentunnit ovat olleet bahá í-yhteisöjen tärkeä huolenaihe jo varhaisista ajoista lähtien. Nelivuotissuunnitelman aloittamisen myötä ihmisvoimavarojen kouluttamisesta tätä tärkeää velvollisuutta varten tuli järjestelmällisempää ja se levisi laajemmalle. Nelivuotissuunitelmaa koskevassa sanomassaan Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto kirjoitti: The regular holding of Bahá í children s classes should be given high priority. Indeed in many parts of the world this is the first activity in a process of community building, which, if pursued vigorously, gives rise to the other developments. Neljä vuotta myöhemmin Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto kehotti 12 kuukauden suunnitelmassa bahá íta nostamaan tämän toiminnan alueen to new levels of intensity ja viisivuotissuunnitelmassa lastentunnit mainittiin yhtenä ydintoimintona, johon osallistumisen tulisi olla mahdollista kaikille lapsille, eikä vain bahá í-perheiden lapsille. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden kokemuksista on opittu merkittävästi, miten bahá í-lastentunnit voivat olla avoimia maailman lapsille ja miten tämä toiminta voi johtaa muihin kehityskulkuihin. Lukuisat kertomukset kuvaavat uskovien maailmanlaajuisia ponnistuksia moninkertaistaa lastentuntien määrää ja sitä, miten tämä ydintoiminto edistää joukkojen liittymisen prosessia. Nämä tarinat ovat osoitus siitä, miten vanhemmat maapallon kaikissa osissa ovat ottaneet vastaan bahá íden tarjoaman henkisen kasvatuksen lapsilleen. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 5
7 Bahá í-lastentuntien tarkoitus ja sisältö YLEISMAAILMALLINEN OIKEUSNEUVOSTO, Sihteeristö 3. joulukuuta 2006 Rakas bahá í-ystävä Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston puolesta kirjoitettu kirje, joka liittyi bahá í-perheiden lasten sekä ei-bahá í-perheiden lasten osallistumiseen bahá í-lastentunneille. Tässä yhteydessä olemme iloisia voidessamme tarjota alla olevan otteen tätä aihetta koskevasta Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston puolesta vastikään kirjoitetusta kirjeestä, joka on päivätty Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto olettaa, että tätä aihetta koskevassa kaikessa viestinnässänne yhteisöllenne teette selväksi, että kautta maan instituuttiprosessin tuloksena moninkertaistuvien naapurustojen lastentuntien tarkoituksena on tarjota bahá í-kasvatusta. Vaikka Ruhi-instituutin tätä tarkoitusta varten suunnittelemat ensimmäiset oppitunnit käsittelevätkin lasten luonteen kehittämistä, se tapa, miten ne saattavat lapset Jumalan sanan yhteyteen, esittelevät uskon opetuksia ja vahvistavat heidän suhdettaan Abdu l-baháan, eivät jätä mitään epäilystä siitä, että nämä materiaalit ovat luonteeltaan bahá í-materiaaleja. Koska niissä ei käsitellä teologisia aiheita, ne viehättävät puoleensa lapsia kaikista uskonnollisista taustoista. Oppituntien edistyessä niiden sisältö tietenkin muuttuu käsittämään sisällöltään yksinomaan bahá í-aiheita, kuten uskon historia ja Jumalan kaksoisilmaisijat. Mitä materiaaleja käytetäänkin näiden lisäksi lasten oppitunneilla, joita syntyy naapurustoihin, on tärkeää, että oppituntien bahá í-luonne säilytetään, eikä niistä tule eri uskontojen välisiä moraalisia oppitunteja. Ystävien tulisi täysin luottaa siihen, että ne vanhemmat, jotka itse eivät ole bahá íta mutta lähettävät lapsensa tällaisille oppitunneille, riemuitsevat nähdessään, minkälainen vaikutus bahá í-kasvatuksella on heidän lastensa herkkään sydämeen ja mieleen. Uskomme yllä olevan lainauksen olevan teille avuksi ja toivomme pyrkimyksillenne kaikkea parasta. Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi 1. Mikä on bahá ílastentuntien tarkoitus? 2. Minkälainen on se tapa, jolla Ruhi-instituutin ensimmäiset lastentuntimateriaalit saattavat lapset Jumalan Sanan yhteyteen? 3. Mikä on tärkeää valittaessa materiaaleja lastentunneille? 4. Mihin meidän tulisi luottaa vanhempien lähettäessä lapsiaan lastentunneille? 5. Pohdi, miten meidän tulisi esitellä bahá ílastentunnit niiden lasten vanhemmille, jotka eivät itse ole bahá íta? Rakkain bahá í-terveisin Sihteeristö LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 6
8 Bahá í-lastentuntien tarkoitus ja sisältö YLEISMAAILMALLINEN OIKEUSNEUVOSTO, Sihteeristö 25. syyskuuta 2001 Eräälle kansalliselle henkiselle neuvostolle... Rakkaat bahá í-ystävät Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto on saanut päivätyn sähköpostiviestinne, pyysitte selvennystä lastentunteihin, jossa on mukana ei-bahá í-lapsia. On tietenkin mahdollista luoda lapsille ohjelma, joka on bahá íuskon innoittama ja johon sisältyy sellaisia aineita kuten moraalikasvatus, vertaileva uskontotiede, rauha, ympäristöasiat tai maailmankansalaisuus. Tällaisiin ohjelmiin voi sisältyä myös käytännön aineita, kuten lukutaito, akateeminen koulutus tai ammattikoulutus. 9. tammikuuta 2001 päivätyssä sanomassaan Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto kuitenkin viittaa erityisesti bahá í-lastentunteihin, jotka ovat myös avoimia ei-bahá í-lapsille. Näiltä oppitunneilta, joiden tarkoituksena on kattaa bahá íden koko henkinen kasvatus, ei ole mahdollista jättää pois bahá í-uskon uskonnollisia opetuksia, ja sellaisten aineiden kuin bahá í-historia, bahá í-lait ja Liitto tulisi olla erottamaton osa näitä oppitunteja. Vaikka bahá í-uskon uskonnolliset opetukset ovat osa bahá ílastentuntien lastenkasvatusohjelmaa, ohjelman suunnitelma, etenkin sisällön järjestys, saattaa tehdä siitä kutsuvamman ei-bahá ílle. Esimerkiksi Ruhi-instituutin kirjan 3 lähestymistavassa painotetaan luonteen kehittämistä ja vasta myöhemmin esitellään Bahá u lláhin ja Bábin elämään liittyviä tietoja. Voimme myös havaita tätä samaa periaatetta noudatettavan runkokurssisarjassa, jonka opiskeluun myös monet eibahá í-nuoret ovat osallistuneet. Kirjassa 1 käsitellään sellaisia laajoja aihepiirejä kuten rukousta sekä elämää ja kuolemaa (tietenkin bahá ínäkemyksen kannalta). Vasta kirjassa 4 käsitellään historiaa yksityiskohtaisesti. Näin ollen ei-bahá í voi tuntea olevansa tervetullut osallistumaan eikä häkelly uusista, puhtaasti uskonnollisista opetuksista. Sen jälkeen, kun ei-bahá ít ovat viehättyneet bahá í-uskon periaatteisiin ja yleisisiin henkisiin opetuksiin, he eivät epäröi jatkaa koko ohjelman opiskelua. Vaihtoehtoisesti he voivat myös jäädä pois tai olla osallistumatta kurssisarjan joihinkin osiin. Tietenkin bahá ít selostavat aina ohjelman luonteen selkeästi ystävilleen ja tuttavilleen. Joillakin alueilla monet ei-bahá í-vanhemmat saattavat mielellään haluta lastensa osallistuvan bahá í-lastenkasvatusohjelmaan sen kokonaisuudessaan. Muilla alueilla kansallinen yhteisö saattaa pitää parempana täydentää bahá í-lastentunteja bahá í-uskon innoittamalla ohjelmalla, koska se voi vetää puoleensa suurempia osallistujamääriä. Selvästikin yksi ainoa ohjeisto ohjelman laatimiseksi tai ohjelmista koottu yhdistelmä ei voisi täyttää kaikkien yhteisöjen tarpeita. Kansallisen instituuttinne ja/tai lastenkasvatuskomitean on neuvoteltava alueenne yleisväestön ja bahá í-yhteisön olosuhteista ja kiinnostuksen kohteista, valittava lupaavin vaihtoehto ja sitten muokattava ja kehitettävä tätä lähestymistapaa ajan myötä kertyvien käytännön kokemusten mukaisesti. Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi 1. Mikä on avointen bahá ílasten tuntien tarkoitus? 2. Mitä opetusta avointen bahá í-lasten tuntien tulee sisältää? 3. Mitä seikkoja on hyvä huomioida suunniteltaessa ja valittaessa sopivia lähestymistapoja avointen lasten tuntien pitämiseksi omassa naapurustossa ja yhteisössä? Rakkain bahá í-terveisin Sihteeristö LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 7
9 Historiallisen kaksijakoisuuden väistyminen Avointen lastentuntien tarjoaminen järjestelmällisesti YLEISMAAILMALLINEN OIKEUSNEUVOSTO Ridván, 2010 Huoli lasten henkisestä kasvatuksesta on pitkään ollut yksi bahá'í-yhteisön kulttuurin piirre, ja tämä huoli johti kahden rinnakkaisen todellisuuden syntymiseen. Iranin bahá'íden saavutuksia jäljitellen toiselle niistä oli luonteenomaista kyky tarjota bahá'í-perheiden lapsille luokkatasolta toiselle eteneviä järjestelmällisiä oppitunteja, joiden tavoitteena oli yleensä antaa perustiedot uskon historiasta ja opetuksista uusille sukupolville. Suurimmassa osassa maailmaa tällaisista oppitunneista hyötyneiden määrä on ollut suhteellisen pieni. Toinen todellisuus syntyi alueilla, joilla tapahtui yhteisön laajamittaista kasvua niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Tuota kokemusta hallitsi muut paremmin mukaan ottava asenne. Vaikka kaikenlaisten perheiden lapset olivat heti innokkaita ja tervetulleita osallistumaan bahá'í-oppitunneille, erilaiset syyt estivät niiden järjestämisen riittävän säännöllisesti vuosi toisensa jälkeen. Olemmekin erittäin mielissämme voidessamme havaita tämän historiallisista oloista johtuneen kaksijakoisuuden alkavan vähentyä sitä mukaa, kun instituuttien kouluttamat ystävät pyrkivät kaikkialla tarjoamaan kaikille avoimia lastentunteja järjestelmällisesti. Pohdittavaksi ja keskusteltavaksi 1. Minkälaisesta kaksijakoisuudesta meidän tulisi päästä eroon, kun on kyseessä bahá ílastentunnit? 2. Mikä on vauhdittuvan yhteisörakentamisen edellytys naapurustoissa? 3. Mikä on lasten henkisen kasvatusohjelman ydin? Näitä lupaavia alkuponnistuksia on nyt jatkettava tarmokkaasti. Jokaisella intensiivisen kasvuohjelman käynnistäneellä seudulla on edelleen ponnisteltava järjestelmällisen henkisen kasvatuksen tarjoamiseksi yhä useammille eritaustaisen perheiden lapsille, mikä on naapurustoissa ja kylissä vauhdittuvan yhteisörakentamisen edellytys. Tämä on vaativa tehtävä, joka edellyttää kärsivällisyyttä ja yhteistyöhalua niin vanhemmilta kuin laitoksilta. Ruhi-instituuttia on jo pyydetty nopeuttamaan suunnitelmia saada valmiiksi kurssit lastentuntien opettajien kouluttamiseksi eri tasoilla niihin sisältyvine oppitunteineen, jotka alkavat 5- tai 6-vuotiaista ja etenevät 10- tai 11- vuotiaisiin, jotta voidaan täyttää nykyinen aukko olemassa olevien lasten oppituntien ja varhaisnuorille tarkoitettujen oppikirjojen välillä. Näitä kirjoja ovat Uskon henki ja tuleva Pyhän hengen voima, jotka tarjoavat selkeän bahá'í-osion tuolle ikäryhmälle suunnattuun ohjelmaan. Kun nämä lisäkurssit ja -oppitunnit ovat saatavilla, koulutusinstituutit kykenevät kaikissa maissa valmentamaan ne opettajat ja koordinaattorit, jotka tarvitaan asettamaan paikalleen kullakin luokkatasolla lasten henkisen kasvatusohjelman ydin, jonka ympärille voidaan järjestää toissijaisia aineksia. Samaan aikaan instituuttien tulisi tehdä parhaansa voidakseen tarjota opettajille sopivia materiaaleja muista nykyisistä aineistoista käytettäväksi tarpeen mukaan oppitunneilla eri-ikäisten lasten kanssa. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 8
10 3. Lastentuntien opettajana toimiminen palvelutehtävänä KESKUSTELUN TUEKSI: ETSI JA LIITÄ TÄHÄN SOPIVIA LAINAUKSIA 5-VUOTISSUUNNITEL- MAN OHJAUSKIRJEISTÄ JA RIDVÁN-SANOMISTA, KASVATUSKOKOELMASTA, YMS. Otsikoi lainaukset ja kirjoita omat muistiinpanosi tärkeinä pitämistäsi oivalluksista. Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston haaste bahá í-nuorille Muistiinpanojani Tässä kaikkein tärkeimmässä hankkeessa teidät erottaa muista vilpittömyytenne, tarmonne ja peloton päättäväisyytenne olla kaihtamatta tämän päivän vaatimuksia. Kyvykkäästi koulutettuina, henkisesti syttyneinä ja innokkaina hankkimaan kokemuksia olette nousseet ja tarttuneet tilaisuuksiin lähiympäristössänne ja muualla. Tarve teidän palvelullenne erityisesti kahdessa tehtävässä lastentuntiopettajina ja varhaisnuorten ryhmien valmentajina ei ole koskaan ollut selvempi. Lukemattomat vanhemmat kaipaavat keinoja kehittää lastensa henkisiä kykyjä, jotka muodostavat periaatteisiin pohjautuvan ja rehellisen luonteen perustan. Ja varmastikin jokainen nuori kukoistaa ohjelmassa, joka auttaa heitä muodostamaan vahvaan moraaliin perustuvan identiteetin varhaismurrosiän kriittisinä vuosina ja voimauttaa osallistujansa antamaan oman panoksensa yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. (Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto 1. tammikuuta 2010 Yhdistyneen kuningaskunnan nuorisokonferenssiin kokoontuneille nuorille) LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 9
11 3. Lastentuntien opettajana toimiminen palvelutehtävänä KESKUSTELUN TUEKSI: ETSI JA LIITÄ TÄHÄN SOPIVIA LAINAUKSIA 5-VUOTISSUUNNITEL- MAN OHJAUSKIRJEISTÄ JA RIDVAN-SANOMISTA, KASVATUSKOKOELMASTA, YMS. Otsikoi lainaukset ja kirjoita omat muistiinpanosi tärkeinä pitämistäsi oivalluksista. Muistiinpanojani LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 10
12 4. Lastentuntiopettajaksi kouluttautuminen Bahá í-lastentuntiopettajien kouluttamisesta vastaa Suomessa bahá í-koulutusinstituutti. Vaikka toistaiseksi lastentuntiopettajana toimimiseen ei vaadita instituutin kurssisarjan opiskelua, hyvät valmiudet lastentuntiopettajana toimimiseen saa suorittamalla koulutusinstituutin runkokurssisarjan kirjat 1 (Pohdintoja hengen elämästä), 2 (Nouse palvelemaan) ja 3 (Lastentuntien opettaminen, taso 1, lastentunnit 5 6-vuotiaille). Tämän koulutuksen jälkeen on mahdollista pitää lastentunteja kirjaan 3 sisältyvien oppituntien pohjalta. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos yhteisössä ei ole koulutettuja lastentuntiopettajia pitämään kaikille avoimia lastentunteja, joilla halutaan käyttää kirjan 3 oppitunteja, on mahdollista kouluttautua kirjan 3 oppitunteja hyödyntäväksi lastentuntiopettajaksi nopeammin suorittamalla kirjan 1 ja kirjan 3, vaikka kirja 2 jäisi vielä suorittamatta. Kirjan 3 suorittamiseen sisältyy ohjattua harjoittelua lastentuntien pitämisessä ja muun lapsille suunnatun toiminnan järjestämisessä (ks. liite Askeleita palvelun polulla kulkemiseen tarvittavien kykyjen ja taitojen kehittämiseen, kohta kirja 3). Koulutusinstituutti suosittelee myös lisäkoulutusta kirjan 3A (lastentunnit 7 8-vuotiaille) muodossa, minkä jälkeen lastentuntiopettaja voi aloittaa opetuksen kirjaan 3A sisältyvien 30 oppitunnin pohjalta tälle ikäluokalle. Monin tavoin hyödylliseksi ja avartavaksi on osoittautunut myös kirjan 5 varhaisnuorten valmentajakoulutukseen kuuluva aineisto varsinkin niille lastentuntien opettajille, joiden ryhmässä on vuotiaita. Varhaisnuorten materiaaliin kuuluu tällä hetkellä yksi kirja, Uskon henki, joka on tarkoitettu lastentuntien jatkoksi tälle ikäryhmälle. Kirjan materiaalia voi käyttää, kun on kouluttautunut varhaisnuorten valmentajaksi opiskelemalla kirjan 5 ja siihen liittyvät muut varhaisnuorten materiaalit, joihin myös kirja Uskon henki kuuluu. Instituuttien täytyy varmistaa, että niiden ohjelmaan sisältyy koulutus lastentuntien opettajille, jotka voivat tarjota palveluksiaan paikallisille yhteisöille. Mutta vaikka henkisen ja tiedollisen kasvatuksen järjestäminen lapsille on olennaista, tämä edustaa vain osaa siitä, mikä täytyy sijoittaa heidän luonteensa kehittämiseen ja heidän persoonallisuutensa muovaamiseen. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto Ridván-sanoma 2000 Lisäksi koulutusinstituutti pyrkii räätälöimään lisäkoulutusta lastentuntien opettajille tarpeiden ja toiveiden mukaan. Koulutus voi sisältää esimerkiksi työpajamuotoista perehtymistä kansalliseen perusopetussuunnitelmaan tukea oman kausisuunnitelman ja tuntisuunnitelmien laatimiseen tutustumista olemassa oleviin lastentuntimateriaaleihin valmiuksien kartuttamista omien materiaalien tuottamiselle taiteiden, leikkien, tarinoiden ja draaman hyödyntämistä opetuksessa LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 11
13 Koulutusinstituutti voi suunnitella räätälöityjä koulutuksia, kursseja ja työpajoja yhteistyössä paikallisten ja seututoimijoiden kanssa, ja niitä voidaan toteuttaa sekä kansallisella (esim. kesä- ja talvikouluissa) että paikallisella ja seudullisella tasolla. Tärkeää on, että aloite tällaisen koulutuksen järjestämiselle tulee ruohonjuuritasolta mielellään lastentuntiopettajilta itseltään, jotka ovat parhaita asiantuntijoita siinä, mitä ja minkälaista lisätukea tarvitsevat, jotta lastentuntiopettajana palveleminen olisi mahdollisimman antoisaa ja onnistuisi hyvin. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 12
14 5. Lastentuntien luonne ja tavoitteet 5.1 Kansallisen Henkisen Neuvoston ohjaus Koulutusinstituutin johtokunnalle osoittamassaan päivätyssä ohjauskirjeessään Kansallinen Henkinen Neuvosto pyysi huomioimaan mm. seuraavat näkökulmat, joita se piti erityisen tärkeinä: Lastentunnit ovat erityisesti bahá í-lastentunteja, jotka ovat avoimia kaikille. Tulisi pitää huolta siitä, ettei lastentuntien sisältöä vesitetä, kun tunneille osallistuu muitakin kuin bahá í-lapsia. Lastentuntien muotoa paikallisella tasolla ei ole rajattu tiettyyn muotoon, vaan ne voivat olla esim. kouluissa pidettäviä virallisia oppitunteja, kollektiivisia tunteja yhteisön kaikille lapsille tai naapurustossa järjestettäviä lastentunteja. 5.2 Koulutusinstituutin linjaus Kesällä 2008 Koulutusinstituutin johtokunta ryhtyi johdonmukaistamaan ja yhtenäistämään 5 14-vuotiaille suunnattuja suomenkielisiä lastentuntimateriaaleja ja määritteli seuraavan suuntaa-antavan fokuslistan lastentuntien tavoitteeksi: Lapset oppivat palvelemaan bahá í-uskoa ja ihmiskuntaa Lapset tiedostavat että heillä on kykyjä, joita kehittää Lapset tuntevat kuuluvansa bahá í-yhteisöön ja heillä on siinä aktiivinen rooli Varhaisnuorilla on selkeä kuva muista uskonnoista ja bahá íuskon historiasta vuotiaiden tunnit moraalisen ja eettisen sisällön lisäksi sisältävät: o bahá í-hallinto ja lait o bahá í-uskon yhteiskunnalliset opetukset o erityisesti vuotiaat: bahá í-uskon ja muiden maailmanuskontojen perusopetukset ja tunteminen siten, että kypsyy tekemään oman henkisen ratkaisunsa vakaumuksestaan Koulutusinstituutin johtokunta haluaa nykyisen viisivuotissuunnitelman hengessä korostaa lastentuntien avointa luonnetta ja rohkaista paikallisia bahá í-yhteisöjä lastentuntien eriyttämiseen naapurustoihin pikemminkin kuin että kerätään kaikki paikkakunnan bahá í-lapset yhteen ryhmään. Lastentuntien tulisi olla kutsuvia ja naapurustot aktiivisesti mukaanottavia. Koulutusinstituutti haluaa myös kannustaa oman paikallisen henkisen neuvoston tuella toteutettujen pienimuotoisten avoimet ovet -kampanjoiden ja mallituntien pitämiseen sekä lasten että varhaisnuorten ryhmille. Bahá í-lastentuntien materiaalipankki LAMPUSTA löydät esimerkkikutsuja ja esitteitä, joita on laadittu eri paikallisissa yhteisöissä. Lapsia on kasvatettava jumalallisissa hyveissä ja rohkaistava ja kannustettava kehittämään luonnettaan. Sen jälkeen on ponnisteltava, jotta he saavat mahdollisimman laajaa opetusta tieteissä, taiteissa ja tiedoissa, sillä ilman taivaallisia hyveitä ja rehtiä luonnetta pelkkä oppineisuuden ja taitojen hankkiminen ei ole riittävää. Abdu l-bahá (lainattu kirjasta Furutan: Bahá í Education for Children Book 1) Hyvän käytöksen ja korkean moraalisen luonteen on oltava ensisijalla, sillä ellei luonnetta kasvateta, tiedon hankkiminen osoittautuu pelkästään vahingolliseksi. Tieto on ylistettävää silloin, kun se on kytkeytynyt eettiseen käytökseen ja hyveelliseen luonteeseen, muutoin se on tappavaa myrkkyä, pelottavan vaarallista. Abdu l-bahá, kokoelmasta Kasvatus, nro 74 ) LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 13
15 5.3 Kansallinen perusopetussuunnitelma Kansallisen Henkinen Neuvosto julkaisi marraskuussa 2008 uudistetun kansallisen perusopetussuunnitelman (POPS) 5 14-vuotiaiden baha i-lasten uskonnon opetuksen tavoitteistoksi. POPS on tarkoitettu kaikille lastentuntiopettajille antamaan suuntaviivoja lastentuntien suunnitteluun. Tavoitteiston johdannossa todetaan, että perusopetussuunnitelman päätarkoitus on esittää yhteen koottuna ja eri ikäryhmille sovellettuna baha i-kirjoitusten antamat opetustavoitteet, jotka kuuluvat jokaisen bahá í-lapsen peruskoulutukseen. Opetussuunnitelma on kuitenkin suunnattu sekä bahá í- että ei-bahá í-lapsille. Tavoitteiston johdanto-osiossa todetaan lisäksi, että perusopetussuunnitelmaa on tarkoitus hyödyntää soveltaen kunkin paikallisen yhdyskunnan tarpeisiin ja voimavaroihin. On siis suositeltavaa, että jokainen yhdyskunta laatii tämän opetussuunnitelman pohjalta omiin olosuhteisiinsa sopivat oppisuunnitelmansa. Uudistettu perusopetussuunnitelma on syntynyt pitkällisen ja perusteellisen valmistelutyön tuloksena. Keskeisenä uudistuksena nykyisessä opetussuunnitelmassa on laajennettu ymmärryksen sekä luonteenkasvatuksen ja moraalin päätavoitteita ja ikäkausikohtaisia tavoitteita. Perusopetussuunnitelman tavoitteet on jaettu ikäkausittain kahden vuoden mittaisiin jaksoihin (5 6-, 7 8-, 9 10-, ja vuotiaat). Kunkin lastentuntiopettajan suunnitellessa tuntejaan on syytä huolella perehtyä uuteen tavoitteistoon, jotta näin saadaan tukeva perusta tuntien suunnittelulle. Lastentuntien kausisuunnitelmapohja (liite) on hyvä apuväline omien tuntien kokonaiskuvan hahmottamisessa kunkin lukukauden alussa. On olennaista pitää kausisuunnitelman avulla kirjaa lasten opetuksessa kunakin lukukautena käsitellyistä tavoitteista ja opetussisällöistä, jotta mahdollisen uuden opettajan ryhtyessä opettamaan lasta olisi helposti saatavilla tieto, mitä lastentunneilla on jo opetettu ja mitä mahdollisesti kyseisessä ikäryhmässä on vielä käsittelemättä. Toivomus on, että lastentunnit tulevat tarjoamaan puitteet kehittää lapsissa henkisiä ominaisuuksia, jotka saattavat heidät lähemmäksi Jumalaa. Ykköstason oppituntien painopiste on henkisissä ominaisuuksissa ja vähemmän huomiota on annettu uskon yleiselle tuntemukselle. Kun perusteet lapsen luonteelle on rakennettu, on täysin riittävästi aikaa myöhempinä vuosina tarpeellisen tiedon opettamiseen. Ruhi-instituutin kirja 3, s.2 Lopuksi on hyvä huomioida, että kansallisessa perusopetussuunnitelmassa kuvataan ainoastaan paikallisten lastentuntien opetuksen tavoitteita siinä ei esitetä oppimateriaaleja eikä määritellä opetusmetodeja. Opetussuunnitelmassa annetut tavoitteet mahdollistavat suuren kirjon erilaisia opetuksellisia aineksia ja lähestymistapoja, jotka vaativat sekä pitkäjänteistä kehittelytyötä että opettajien harjaantumista. Kansallinen perusopetussuunnitelma löytyy osoitteesta LAMPPU Tavoitteet LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 14
16 6. Lastentuntimateriaalit Perinteisesti bahá í-lastentunneille valmistetuissa materiaaleissa tiedolliset tavoitteet ovat painottuneet hyvin vahvasti. Ruhi-instituutin materiaalien tarjoama malli ja niiden henki tukevat Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston esittämää visiota lasten luonteen ja persoonan kehittämisestä, vaikka materiaalit sisältävät myös joitakin tiedollisia elementtejä. Koulutusinstituutin johtokunta suositteleekin lastentuntien materiaaleina hyödynnettäväksi ensisijaisesti Ruhi-instituutin lasten ja varhaisnuorten opetukseen tarkoitettuja materiaaleja, jotka tällä hetkellä kattavat ikäryhmät 5 6- vuotiaat (kirja 3) ja 7 8-vuotiaat (kirja 3A). Lisäksi on saatavilla vuotiaiden varhaisnuorten bahá í-kasvatukseen suunnattu kirja Uskon henki. Ruhi-instituutin materiaaleja ei vielä toistaiseksi ole saatavilla ja vuotiaiden ikäryhmille. Koulutusinstituutti on parhaillaan kokoamassa Ruhi-instituutin materiaalien yhteyteen ikäryhmittäin kokonaista sarjaa lastenopetukseen suunnattuja materiaaleja, jotka sisältävät tiedollisten aiheiden lisäksi myös runsaan kirjon muita bahá í-identiteetin muodostumisen kannalta tarpeellisia aihealueita. Koulutusinstituutin suosittelemille materiaaleille yhteistä on se, että niissä korostuu moraalinen ja eettinen kasvatus sekä luonteen harjaannuttaminen ja ne seuraavat Ruhi-Instituutin materiaaleista tuttua pedagogisesti johdonmukaista ja selkeää rakennetta. Tulevaisuudessa Ruhi-instituutin tarjoamat lastenopetusmateriaalit tulevat kattamaan monipuolisen kokonaisuuden, ja tarkoitus on siirtyä käyttämään niitä kokonaisuudessaan ensisijaisina materiaaleina lastenopetuksessa. On tärkeää huomioida, että yllä esitetty linjaus lastentuntien sisällöstä ja materiaaleista ei millään muotoa sulje pois myös muiden tahojen ja yksilöiden tuottamien materiaalien käyttämistä tai omien materiaalien laatimista. Lastentuntiopettajilla on vapaus käyttää omaa harkintaansa lastentuntien tuntisuunnitelmia valmistaessaan ja sisältöä suunnitellessaan. Viime kädessä kunkin lastentuntiryhmän ja ryhmässä olevien lasten yksilöllisten tarpeiden ja tilanteiden huomioiminen ohjaavat ja määrittävät, millaisia tuntikokonaisuuksia on mielekästä rakentaa. Lastentuntien sisällön muokkaamisessa kullekin lastentuntiryhmälle sopivaksi on tarpeen käyttää luovuutta, joustavuutta, avointa kokeilumieltä ja herkkyyttä. Jotta fokus lastentunneilla kuitenkin säilyisi, on hyvä pitää kirkkaana mielessä lastentunneille asetetut tavoitteet, jotka tekevät tunneista nimenomaan bahá í-lastentunteja. 6.1 Lastentuntien materiaalipankki LAMPPU Koulutusinstituutin tehtäviin kuuluu lastentuntimateriaalien koostaminen, muokkaaminen ja tuottaminen vaivattomasti hyödynnettäväksi ja saataville kaikille materiaaleja tarvitseville. Lastentuntiopettajien työtä helpottamaan Koulutusinstituutti kokoaa tavoitteet, tuntisuunnitelmat, erilaiset tunti-ideat ja kaikki tarpeelliset lomakkeet kätevästi saataville sähköisenä instituutin nettisivuille. Materiaalipankkia koostetaan ja päivitetään jatkuvasti ja myös sinä voit tarjota Kansallisen lastentuntien koordinaattorin kautta ideoitasi ja materiaalejasi materiaalipankkiin muiden hyödynnettäväksi! Lastentuntien materiaalipankki LAMPPU löytyy osoitteesta LAMPPU LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 15
17 6.2 MUITA LASTENTUNTIMATERIAALEJA NETISSÄ Lastentuntimateriaaleja löytyy monenlaisia ja moneen tarpeeseen Internetistä bahá íden laatimilta sivustoilta. Linkkilista on julkaistu ja sitä päivitetään lastentuntien materiaalipankki LAMPUSSA. Kun löydät muita hyviksi havaitsemiasi linkkejä, lähetä niistä vinkki kansalliselle lastentuntien koordinaattorille. Core Curriculum for Spiritual Education Henkisen kasvatuksen opetussuunnitelma, USA Spiritual Education website sisältää laajan tuntisuunnitelmavalikoiman erityisesti 7-8 ja vuotiaille The Shining Lamp The Life of Bahá'u'lláh Bahá'u'lláhin elämä kuvina Brilliant Star Magazine Näiltä sivuilta erityisesti opettajille antoisaa materiaalia oppitunneille löytyy otsikolla Parents and Teachers Resources LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 16
18 7. Lastentuntien käytännön kysymyksiä 7.1 Lastentuntien aloittaminen Kun aloitat lastentunnit, tiedota asiasta paikkakuntasi paikallisen henkisen neuvoston lisäksi myös kansalliselle lastentuntien koordinaattorille käyttämällä lastentuntien rekisteröintilomaketta (liite). Toimita ilmoituksesi viikon sisällä lastentuntien aloittamisesta. Ei haittaa vaikka kaikki lomakkeessa kysytyt tiedot eivät vielä olisikaan sinulla tiedossa, lomakkeen tietoja voi helposti päivittää myöhemminkin. Muistathan myös lastentuntiesi edetessä päivittää tiedot lastentunteihin liittyvistä muutoksista eli jos tulee esimerkiksi muutoksia lastentuntien osallistujiin, opettajiin tai jos lastentunteja syystä tai toisesta ei jatketakaan. Lisää tietoa lastentuntien aloittamisessa huomioitavista asioista on kohdassa 8. Yhteistyö eri tahojen kanssa. 7.2 Lastentuntien valmistelu Suosituksen mukaan oppitunnin tai oppituokion kestoa ei tulisi rajata liiaksi. Opettajan tulisi ottaa huomioon oppilaiden keskittymiskyvyn kesto ja, jos mahdollista, jakaa oppitunti pienempiin jaksoihin. Voisi olla hyvä, jos oppitunneilla olisi perusrunko, johon oppilaat tottuisivat. Seuraavassa yksi esimerkki tuntirakenteesta nuoremmille oppilaille, mutta tuntien rakenne voi luonnollisesti vaihdella oppilaiden iän ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Oppitunti alkaa rukouksin. Opettaja ja oppilaat kertaavat edellisen tunnin asiat. Uusi oppitunti esitellään, useimmiten lyhyt selostus ja sopiva tarina. Usein opetellaan ulkoa lainaus tai rukous osana oppituntia. Jokin toiminnallinen tehtävä, leikki, peli tai askartelu, joka liittyy käsiteltävään aiheeseen. Lopuksi opettaja voi ehdottaa lapsille esimerkiksi jotakin erityistä tehtävää kotona tulevan viikon aikana Oppitunti päättyy rukoukseen. 7.3 Lastentuntien ohjaaminen Vuorovaikutteiset (interaktiiviset) lähestymistavat: Opettajan tulisi välttää pitkään puhumista tai luennoimista lapsille, sillä sellainen lähestymistapa ei edistä tehokasta oppimista. Oppitunnille tulisi olla luonteenomaista aktiivinen, rakastava ja vilkas keskustelu. Kysymysten ja vastausten käyttö on tärkeä osa vuorovaikutteista opetusta. Osallistumalla keskusteluun ja ilmaisemalla vapaasti mielipiteensä oppilaat eivät ainoastaan lisää ymmärrystään ja itsensä ilmaisemisen taitoaan, vaan he myös havaitsevat omat virheensä ja oppivat ottamaan aloitteen niiden korjaamiseksi. Tämä kaikki rohkaisee myönteisen oppimisilmapiirin muodostumista. Vertauskuvien käyttäminen: Henkiset ja moraaliset aiheet välittyvät usein parhaiten vertauskuvien avulla. Jumalan sanansaattajat ovat esitelleet monia henkisiä käsitteitä tarinoiden ja esimerkkien avulla. Audiovisuaalisten havaintovälineiden käyttäminen: Valokuvat, joissa on Abdu l-bahá (esim. yksi, jossa Hän hymyilee, toinen, jossa Hän on lasten kanssa, jne), Shoghi Effendi ja Kaikkein Pyhin Lehvä Postikortit, joista näkyy bahái-yhteisön erilaisuus LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 17
19 Postikortit, joissa näkyy pyhiä paikkoja ja muita tärkeitä bahá í-rakennuksia, kuten esimerkiksi bahá í-temppelit (Mashriqu l-adhkár) Kartat, joista näkyvät Bahá u lláhin ja Abdu l-bahán matkat jne. CD:t, joissa on bahá i-kirjoituksia, -lauluja tai runoja musiikin säestämänä Lapsille ja nuorille sopivista aiheista valmistetut videonauhat/dvd:t Internetistä löytyvät monet materiaalit Tasapainoisen oppitunnin suunnittelu: Lapsilla on paljon kapasiteettia ja suuri jano oppimiseen. Usein opettajat ja vanhemmat aliarvioivat lasten kyvyn vakavaan opiskeluun ja heidän vastaanottavaisuutensa oppimiseen. Tästä johtuu, että he ovat ylihuolehtivaisia ja pelkäävät lasten kyllästyvän liiankin helposti. Vaikka musiikki, taiteet ja pelit voivat kehittää lasten oppimiskokemuksia ja tulisi tehdä kaikki mahdollinen niiden kytkemiseksi oppitunteihin, tulee pitää huolta siitä, ettei niitä painoteta suhteettomasti muun sisällön ja vakavan opiskelun kustannuksella. Jos luokan ilmapiiriä sävyttävät rakkaus ja järjestys, lapset voivat oppia suuren määrän asioita. 7.4 Lastentuntien raportointi Kansallisen lastentuntien koordinaattorin tehtävänä on koostaa ajantasaiset tilastotiedot kaikista Suomessa käynnissä olevista lastentunneista kolmen kuukauden välein. On erittäin tärkeää, että lastentuntiopettajat pitävät omalta osaltaan huolta lastentuntejaan koskevien tietojen päivittämisestä. Näitä tietoja tarvitsevat koulutusinstituutin lisäksi myös Kansallinen Henkinen Neuvosto ja Bahá í-maailmankeskus, jotta on mahdollista analysoida tämän ydintoiminnon kehittymiseen liittyviä tekijöitä, esim. lisääntyvätkö kaikille avoimet lastentunnit ja onko kaikille bahá í-lapsille tarjolla lastentunteja heidän omalla paikkakunnallaan. Tilastojen pitäminen ajantasalla edesauttaa myös koulutusinstituutin ja lastentuntiopettajien välisen vuorovaikutuksen tehokkuutta. Kaikki lastentuntien päivittämiseen liittyvät lomakkeet löytyvät sähköisenä lastentuntien materiaalipankki LAMPUSTA LAMPPU Työkalut, ja ne voi toimittaa sähköpostitse kansalliselle lastentuntien koordinaattorille. Muutoksista voi ilmoittaa koordinaattorille myös puhelimitse. Mikäli seudulle on nimetty lastentuntien seutukoordinaattoori, hän vastaa seudun lastentuntitilastojen keruusta ja vastaanottamisesta. 7.5 Usein kysyttyä 1. Kysymys: Mitä eroa on koulussa ja koulun ulkopuolella järjestetyillä bahá í-uskonnon tunneilla? Vastaus: Opetus koulussa ei saa lain mukaan olla luonteeltaan tunnustuksellista. Perusopetuksen oman uskonnon tunneilla annettava opetus on oppiaine, kuten esimerkiksi matematiikka ja historia. Oppiaineet ovat koulun valvonnassa. Se tarkoittaa, että koulun tunnit eivät ole hartaudellisia. Yhteisön järjestämät lastentunnit ovat vapaasti bahá'í-yhteisön hallinnassa. 2. Kysymys: Kumpaan nyt pyrkisin, kun resursseja ei löydy molempiin - POPSin mukaiseen opettamiseen vai lähinnä Ruhi-instituutin lastentuntien mukaiseen opetukseen? Ehkä pitäisi vielä etsiä lisää lapsia ja toimia sitten näitä kahta yhteen sovittaen, läsnäolijoiden mukaan? Vastaus: Koulutusinstituutin visiona on nivoa kansallisen perusopetussuunnitelman (POPSin) sisällöt ja tavoitteet sekä nykyinen käytettävissä oleva lastentuntimateriaali Koulutusinstituutin runkokurssisarjan Ruhi-instituutin materiaalien kanssa yhteisen sateenvarjon alle. Koulutusinstituutilla on työn alla tuottaa jokaiselle ikäryhmälle yhtenäinen 15 oppitunnin materiaalikokonaisuus, joka on saatavana sähköisenä bahá í-lastentuntien materiaalipankki LAMPUSSA Koulutusintituutin nettisivuilla. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 18
20 Koulutusinstituutti kannustaa yhteisöjä etsimään päämäärätietoisesti luovia ja aktiivisia tapoja käynnistää naapurustoon suunnattuja kaikille avoimia lastentunteja ja hyödyntää entistä tehokkaammin nykyisiä lastentuntiresurssejaan. Tämä perustuu näkemykseen kaikille lapsille (vakaumukselliseen taustaan katsomatta) suunnatusta lastentuntitoiminnasta, periaatteella "se opetus, mikä sopii ja on tarpeen baha'i-lapsille, soveltuu ja on tarpeen myös muille lapsille". Opetuksessa suositellaan hyödynnettäväksi ensisijaisesti kaikkea saatavilla olevaa Ruhi-instituutin lastentuntimateriaalia, joka tällä hetkellä sisältää kirjat 3 (5 6-vuotiaat), 3A (7 8-vuotiaat) ja Uskon henki (12-vuotiaat). Näitä materiaaleja voidaan täydentää muilla materiaaleilla. Mikäli yhteisössänne päädytään tämän lisäksi järjestämään bahá í-uskon opetusta myös koulussa, tulee opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä noudattaa nykyisin voimassa olevaa Kansallista perusopetussuunnitelmaa. 3. Kysymys: Mikä on nykyinen ohjaus koulun uskontokasvatustunneille osallistumisesta? Saavatko kaikki koululaisten vanhemmat asiasta ohjausta? Vastaus: Kun bahá í-lapsi aloittaa koulun, vanhemmat joutuvat valitsemaan, osallistuuko lapsi koulussa tarjottavaan evankelisluterilaisen uskonnon vai elämänkatsomustiedon opetukseen, anovatko he lapselle oikeutta oman uskonnon opetukseen vai vapautusta uskonnon opetuksesta. Bahá í-laitoksilla ei ole virallista kantaa oikeasta valinnasta tässä asiassa. Vanhemmat voivat kääntyä kysymystä puntaroidessaan paikallisen henkisen neuvostonsa puoleen, joka mahdollistaa kunkin perheen tapauskohtaisen tilanteen harkinnan. Paikallisilla henkisillä neuvostoilla on velvollisuus järjestää bahá í-uskonnon opetusta kaikille toimialueensa bahá í-lapsille viidestä ikävuodesta eteenpäin. Vanhemmilla on vapaus valita, haluavatko he lapsensa saavan opetusta koulussa vai koulun ulkopuolella ja haluavatko he opetuksesta merkinnän lapsensa todistukseen vai eivät. Vanhemmat voivat asiaa pohtiessaan huomioida myös muiden bahá í-vanhempien asiaan liittyviä kokemuksia ja neuvoja. Seuraavassa on muutama vinkki vanhemmilta. Jos harkitset lapsesi osallistumista muuhun kuin oman uskontonsa opetukseen: voi olla viisasta ottaa etukäteen selvää, minkälainen suhtautuminen koulun uskonnonopettajalla on muihin uskontoihin ja siihen, että uskonnon tunnille osallistuisi kirkkoon kuulumaton. Onko lapsellasi positiivisessa ilmapiirissä mahdollisuus kyseenalaistaa ja ääneen pohtia tunnilla opetettuja asioita? onko lapsellasi koulun uskonnon opetuksen rinnalla mahdollisuus osallistua koulun ulkopuolisena aikana hyvin ja säännöllisesti järjestettyihin bahá í-lastentunteihin, jotta hän saa tarvitsemaansa tukea bahá í-identiteetin muodostamisessa? on myös hyödyllistä etukäteen tutustua koulussa käytettäviin uskonnon oppikirjoihin. Varsin yleinen bahá í-vanhemmilta kuultu perustelu sille, miksi heidän lapsensa osallistuvat evankelisluterialiseen uskonnon opetukseen bahá í-lastentuntien rinnalla on, että näin lapset saavat riittävän yleissivistyksen eli käsityksen siitä, mihin Suomi uskoo. Tämäkin näkökulma voi olla hyvä huomioida omaa ratkaisua tehtäessä. 4. Kysymys: Millä edellytyksillä lapsi saa koulutodistukseensa merkinnän bahá í-uskonnon opiskelusta? Vastaus: Bahá í-uskonnon tuntien pitäminen koulussa edellyttää, että opetuksen on tapahduttava Kansallisen Henkisen Neuvoston ja Opetushallituksen hyväksymän kansallisen perusopetussuunnitelman ikäkohtaisia tavoitteita ja sisältöjä noudattaen. Uskonnon tunteja tulisi lain mukaan pitää 38 x 45 minuutin oppituntia lukuvuoden aikana eli esimerkiksi 18 tuntia syksyllä + 20 keväällä. Yläasteella luokilla 7 9 yhtenä vuotena uskonnontunnit pitäisi järjestää kaksoistunteina, eli yksi LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 19
21 kaksoistunti viikossa. Uskonnon tunnit järjestävä taho voi päättää, minä vuotena näistä kolmesta se toteutetaan. Oppituntien pitäminen yhteisön omissa puitteissa edellyttää opiskelua samassa laajuudessa ja opiskelun tasossa kuin koulussakin, jolloin oppilas saa suorituksestaan merkinnän todistukseen. Jos on tiedossa, että lapsella on mahdollisuus osallistua kansalliseen bahá í-talvikouluun, voidaan niissä pidettävät tunnit laskea hyväksi kevätlukukauden suoritukseen ja vastaavasti kesäkoulussa saatava opetus syyslukukauden suoritukseen. Tällaista intensiivisemmän opetuksen jaksoa kutsutaan periodiopetukseksi, eli kun raportoit osan tunneista suoritetuiksi kansallisissa kouluissa, voit käyttää tällaista termiä. Näistä tunneista saa todistuksen kansallisten bahá í-koulujen rehtorilta. 5. Kysymys: Koululle pitäisi toimittaa todistus siitä, että lapsemme saa riittävää oman uskonnon opetusta. Miten toimin? Vastaus: Voidaksesi toimittaa koulun pyytämän todistuksen uskonnon tunneista, täytä bahá íkoulutuntien rekisteröintilomake. Muistathan toimittaa lomakkeen tiedoksi myös kansalliselle lastentuntien koordinaattorille! Voit vaihtoehtoisesti pyytää vapaamuotoisen todistuksen paikalliselta henkiseltä neuvostolta, josta ilmenee koulun pyytämät tiedot. Lisäksi on hyvä pitää kirjaa tunneista bahá í-koulutuntien kokoontumisseurantalomakkeen avulla, jolla voit myös koululle osoittaa lukukauden päätteeksi oppimäärän täytetyksi. Myös poissaolot ja niiden syyt on syytä merkitä läsnäoloseurantaan. Kun vielä muistat huolella kirjata bahá í-koulutuntien kausisuunnitelmaan tavoitteet POPSista, jonka mukaan olet opettanut, sinun tai jonkun muun bahai-opettajan on jatkossa helppo seurata, mitä lapselle on jo opetettu ja mitä on vielä opettamatta. (Kaikki mainitut lomakkeet löytyvät Lastentuntien materiaalipankki LAMPUSTA osoitteesta LAMPPU Työkalut) 6. Kysymys: Millainen opettajainkoulutus tarvitaan turvaamaan kaikille bahá'í-lapsille hyvin järjestetty oman uskonnon opiskelu kouluvuosien aikana niin, että se vastaisi ymmärryksen, moraalin, tiedon ja taidon tavoitteisiin lasten ikätasoa vastaavalla tavalla? Vastaus: Ridván-sanomassaan 2000 Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto toteaa Instituuttien täytyy varmistaa, että niiden ohjelmaan sisältyy koulutus lastentuntien opettajille, jotka voivat tarjota palveluksiaan paikallisille yhteisöille. Mutta vaikka henkisen ja tiedollisen kasvatuksen järjestäminen lapsille on olennaista, tämä edustaa vain osaa siitä, mikä täytyy sijoittaa heidän luonteensa kehittämiseen ja heidän persoonallisuutensa muovaamiseen. Ruhi-instituutin materiaalien tarjoama malli ja niiden henki tukee tätä visiota luonteen ja persoonan kehittämisestä. Koulutusinstituutin runkokurssisarjan kurssi 3 sekä siitä haarautuva kurssi 3A antavat näin ollen hyvän pohjan lastentuntiopettajana toimimiseen. Koulutusinstituutin johtokunta yhteistyöneuvottelussaan Kansallisen Henkisen Neuvoston, Neuvonantajan ja avustajalautakunnan jäsenten kanssa vuonna 2006 päätyi yhteiseen näkemykseen, jonka mukaan opettajainkoulutuksen tulee perustua Ruhi-instituutin kirjan 3 pedagogiseen malliin ja kaikkea käytettävää materiaalia tulee soveltaa sen mukaan. Opettajainkoulutusta tullaan jatkossa monipuolistamaan ja kehittämään mm. räätälöimällä paikallisiin ja seudullisiin tarpeisiin vastaavaa perehdytystä sekä hyödyntämällä kansallisia kesä- ja talvikouluja mahdollisuutena jakaa lastentuntiopettajana toimimisen tietotaitoa. Lastentuntien materiaalipankki LAMPUSTA löytyy päivitettävä Usein kysyttyä palsta osoitteesta LAMPPU Info. Voit lähettää kansalliselle lastentuntien koordinaattorille lisää kysymyksiä ja myös vastausehdotuksia lastentunteja koskien julkaistavaksi palstalla. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 20
22 8. Yhteistyö eri tahojen kanssa Lastentunteja järjestäessään lastentuntiopettajan on hyvä huomioida eri tahojen kanssa tehtävän yhteistyön merkitys lastentuntien onnistumisen kannalta. Hyvä yhteistyö poikii usein mahdollisuudet pitkäjänteiseen toimintaan, joka ei tyrehdy ja kuivu kokoon heti ensimmäisten haasteiden tullessa vastaan. Vahvan perustan yhteistyölle luo esimerkiksi lastentuntiopettajan oma-aloitteisuus, aktiivisuus vuorovaikutuskanavien luomisessa ja ylläpitämisessä sekä tilannetaju minkälainen lähestymistapa kussakin tilanteessa voi olla tarpeen, toivottavaa ja toimivaa. Yhteistyö ei aina suju luonnostaan. Se vaatii harjoittelua, harjaantumista ja yhteistyötaidot usein karttuvat kokemuksen myötä. Kiperissä tilanteissa ei onneksi tarvitse jäädä yksin: lastentuntiopettajalla on hyödynnettävänään bahá í-yhteisössä laaja verkosto asiaan vihkiytyneitä, joita konsultoida halutessaan (ks. luku 9, Lastentuntiasioiden organisaatio). Seuraavassa esimerkkejä joistakin keskeisistä yhteistyötahoista ja yhteistyön muodoista. 8.1 Vanhemmat Lastentuntien käynnistämisessä on luontevaa ja välttämätöntäkin tehdä tiivistä yhteistyötä lasten vanhempien kanssa. Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto huomauttaa eräälle kansalliselle henkiselle neuvostolle lähettämässään päivätyssä kirjeessään: "Tietenkin bahá ít selostavat aina ohjelman luonteen selkeästi ystävilleen ja tuttavilleen. Joillakin alueilla monet ei-bahá í-vanhemmat voivat mielellään haluta lastensa osallistuvan bahá í-lastenkasvatusohjelmaan sen kokonaisuudessaan." Suomessakin on saatu jo joitakin hyviä ja rohkaisevia kokemuksia siitä, miten avoin ja suora lähestymistapa suhteessa ei-bahá í-lasten vanhempiin kerrottaessa heille lastentunneista luo vanhemissa luottamusta lastentuntiopettajan tekemää työtä kohtaan ja sitouttaa heitä suhtautumaan vakavasti lastensa kasvatukseen. Sekä bahá í- että muiden lasten vanhempien kanssa tehtävään hyvään yhteistyöhön kuuluu se, että lastentuntiajoista sovitaan yhdessä, mahdollisista muutoksista ja peruutuksista ilmoittamisista sekä muista lastentunteja koskevista pelisäännöistä sovitaan etukäteen ja että lastentuntiopettaja huomioi vanhempia kertomalla heille lastentuntien sisällöstä, opettamistaan asioista, antamistaan kotitehtävistä sekä jakamalla kuulumisia lastentunneista ylipäätään. Luottamussuhteen luominen ja vaaliminen lastentuntiopettajan ja lasten vanhempien välillä edellyttää herkkyyttä ja vaatii ponnisteluja. Kunnioittava ja avarakatseinen asenne molemmin puolin on edellytys hyvälle yhteistyölle vanhempien ja lastentuntiopettajan välillä, tämä sisältää myös lapsen ja perheen yksityisyyden kunnioittamisen. Ridván-sanomassaan vuonna 2000 Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto puhuttelee erityisesti bahá í-lasten vanhempia sanoen: Ja nyt tahdomme osoittaa muutaman sanan vanhemmille, jotka kantavat ensisijaisen vastuun lastensa kasvattamisesta. Me vetoamme heihin, jotta he kiinnittäisivät jatkuvasti huomiota lastensa henkiseen kasvatukseen. Jotkut vanhemmat näyttävät ajattelevan, että tämä on yhteisön yksinomainen velvollisuus. Toiset uskovat, ettei uskoa tulisi opettaa lapsille, jotta heillä säilyisi mahdollisuus tutkia totuutta itsenäisesti. Vielä muut tuntevat olevansa riittämättömiä ryhtymään tällaiseen tehtävään. Mikään tästä ei pidä paikkaansa. - - Tietenkin vanhempien pitäisi kotona tehtyjen ponnistusten lisäksi tukea yhteisön järjestämiä bahá í-lastentunteja. Tulee myös pitää mielessä, että lapset elävät maailmassa, jossa kovat tosiasiat tulevat heidän tie- LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 21
23 toonsa jo kuvailtuja hirveyksiä suoraan kokemalla tai joukkotiedotusvälineiden väistämättömien vuodatusten kautta. Monien heistä on sen vuoksi pakko kypsyä ennenaikaisesti, ja näiden joukossa ovat ne, jotka etsivät mittapuita ja kuria, joilla ohjata elämäänsä. Tätä turmeltuneen yhteiskunnan synkeää taustaa vasten bahá í-lasten tulisi loistaa paremman tulevaisuuden tunnusmerkkeinä. Jos vanhemmat kokevat lastentuntien olevan tärkeä lisä heidän omalle kasvatustyölleen, on luonnollisesti todennäköisempää, että he myös tukevat lastentunteja. Kun he ymmärtävät, kuinka tunnit vahvistavat heidän omia yrityksiään vastustaa ympäröivän yhteiskunnan kielteisiä vaikutteita, he ovat innokkaampia lastentuntien tukijoita. Vanhemmat voisivat avustaa lastentuntien onnistumista esimerkiksi seuraavin keinoin: tuntien pitäminen, opettajana oleminen lasten mukana olemisen varmistaminen esimerkiksi tarjoutumalla kuljettajaksi rahastoon lahjoittaminen tätä tarkoitusta varten osallistuminen erityisesti lapsille ja lasten vanhemmille laadittuihin ohjelmiin erilaisten kykyjen ja taitojen tarjoaminen joko lastentuntien järjestelyissä tai vierailevina puhujina mielenkiinnon osoittaminen sille, mitä lapset oppivat tunneillaan ja edistymisen rohkaiseminen lasten auttaminen kotiläksyjen tekemisessä yhteydenpito opettajan kanssa lapsensa edistymisen seuraamiseksi rakentavan palautetteen antaminen opettajalle koskien lastentunteja, esimerkiksi jakamalla lapsensa kotona kertomia kokemuksia lastentunneista. 8.2 Paikallinen henkinen neuvosto Paikallisten lastentuntien järjestämistä ja toteutusta ohjataan paikallisesti, ja tämä kuuluu kunkin paikkakunnan paikallisen henkisen neuvoston tehtäviin. Kun yhteisössä on bahá í-lapsia, paikallisen henkisen neuvoston vastuulla on huolehtia heidän lastentuntiensa järjestämisestä alkaen viidestä vuodesta eteenpäin. Se, järjestetäänkö tunnit avoimina (naapuruston) lastentunteina vai osana koulussa tapahtuvaa opetusta, on kysymys, josta paikallisen henkisen neuvoston ja bahá ílapsen vanhempien tulee neuvotella keskenään. Usein paikallinen henkinen neuvosto lähestyy yhteisössä asuvia sopivaksi katsomiaan bahá íta ja pyytää heitä palvelemaan lastentuntiopettajina. Lastentuntiopettajan ja paikallisen henkisen neuvoston välinen yhteistyö pitää tällöin sisällään lastentuntien käytännön järjestelyistä sopimisen yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Mikään ei estä lastentuntiopettajan koulutusta saanutta tarjoutumaan myös itse tähän palvelutehtävään. Jos lastentuntiopettaja haluaa aloittaa avoimet lastentunnit esimerkiksi oman naapurustonsa lapsille, hän voi tehdä näin oma-aloitteisesti, eikä tällaiseen palvelutekoon tarvita lupaa bahá'í-uskon laitoksilta. On toki sopivaa ja suotavaa, että lastentuntiopettaja kertoo suunnitelmistaan paikalliselle henkiselle neuvostolle ja pitää paikallista henkistä neuvostoa ajan tasalla toiminnastaan. 8.3 Koulu Aloitteen bahá í-uskonnon opetuksen tarjoamisesta bahá í-lapselle koulussa tekevät lapsen vanhemmat koulun rehtorille. Vanhempien on myös syytä ensin neuvotella paikallisen henkisen neuvoston kanssa opettajan tarjoamisesta kouluvirastolle. Kun nämä esivalmistelut on tehty ja bahá í-tunneista sovittu, alkaa lastentuntioettajan työ. Vastuu bahá í-uskonnon opetuksen ja siihen liittyvien käytännön järjestelyiden moitteettomasta sujumisesta koululla jakautuu sekä lastentuntiopettajan että lapsen vanhempien kesken. LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 22
LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0
LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 0 Lastentuntiopettajien perehdytysopas Suomen bahá í-koulutusinstituutti Helmikuu 2010 LASTENTUNTIOPETTAJIEN PEREHDYTYSOPAS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 4 2. Lastentunnit
Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
Horisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012
1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen
Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
USKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
Pienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen
Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
OPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
ASKOLAN KUVATAIDEKOULU
Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
Lastentuntien opettaminen Taso 1
Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen?
Miten säästän uuteen käännykkään? Kuinka paljon rahaa tarvitsemme luokan juhlaan? Miten hankimme rahaa luokkaretkeen? Talousasioiden tuntemus ja ymmärtäminen eivät ole itsestäänselvyys nykypäivän lapsille
SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus
Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva
PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT
OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja
OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
Aikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
Kyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).
1 KYSELY YKSITYISILLE PERHEPÄIVÄHOITAJILLE Opetushallitus julkaisi syksyllä 2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat kaikkea varhaiskasvatustoimintaa Suomessa. Perusteiden pohjalta kaikki
1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
Luku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
Lisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
Miten kurssit tehdään Eirassa?
Miten kurssit tehdään Eirassa? Peruskoulussa sinun pitää olla tunneilla, tehdä kurssiin kuuluvat tehtävät ja osallistua loppukokeisiin. Verkkokurssit (suomen kielen kirjoituskurssi s2kki2v ja s2klu2v)
ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS
1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen
Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
Arvo- ja terveyskasvatus
Opettajien perehdytyksen merkitys Arvo- ja terveyskasvatus v15.2.2018 Toimintamallin perusta Sosiaalipedagogiikka Seikkailupedagogiikka Kokemusoppiminen Positiivinen mielenterveys (SWEMWBS) 1 Opettajien
Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko
Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min
Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma
POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu
Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta
Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa
Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa Erja Vitikka & Eija Kauppinen OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU
KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot
- Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,
OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi
OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...
MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka
MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina
Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu
PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet
PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun
Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO
Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
Koulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
Pari sanaa arvioinnista
Pari sanaa arvioinnista Joensuun seudun ops Jokaisella oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen jokaisena työpäivänä (Perusopetuslaki 30) Mitä minun tulee tehdä, liittyen oppiainekohtaisiin
2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio
2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja
7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
Arviointi Isojoen Koulukolmiossa
Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.
TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen
Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Kuopio 15.5.2018 Kirsi Tarkka, Opetushallitus Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa
Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
Mitä arvioidaan ja milloin?
Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja
Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA
ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan
Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
Kuva: SXC/S. Braswell. Näky
Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena
Osaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu
Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun