Työmarkkinoiden muutokset ja niillä selviytymisen ehdot

Transkriptio

1 Työmarkkinoiden muutokset ja niillä selviytymisen ehdot Asko Suikkanen Professori, Lapin yliopisto Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian 2. työpaja , Rovaniemi

2 Taustaa: työelämän muutokset länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet alityöllisyyden aikakauteen, mikä näkyy joukko- ja rakennetyöttömyytenä työelämän muutokset ovat rakenteellisesti laajoja yritykset menevät nurin, pirstaloituvat, liittoutuvat, muuttavat nopeasti tuotteitaan ja tuotantoaan 2

3 Muutokset taloudessa Talous globalisaatio pääoman herkkäliikkeisyys kasvava kilpailu perus- ja materiaalituotannon muuttunut rooli todellisen ja symbolisen talouden erottaminen osakkaan ja liikkeenjohdon muuttunut suhde 3

4 Muutokset yritysten toiminnassa Yritys Uudelleen-organisointi verkostotyö nurin meneminen (flattening), supistaminen (slimming) pirstoutuminen jatkuva muutos uusi teknologia nopea tuotanto liikkuvuus alihankinta, ulkoistaminen sosiaalinen vastuu 4

5 Muutokset työvoimassa Työvoima lyhytaikaiset sopimukset itsensä työllistäminen liikkuvuus ikääntyminen, nuoret työntekijät feminisaatio kasvava kilpailu etninen heterogeenisyys yrittäjyys työvoiman puute vähäinen järjestäytyminen työ- ja perhe-elämän yhdistäminen 5

6 Muutokset työn vaatimuksissa Palkkatyö yhden ammatin hallitsemisen merkitys vähenee toisten pätevyyksien hankkiminen korostuu kvalifikaatioiden tietoperustan keston lyheneminen, jatkuva uuden tiedon omaksuminen korostuu sosiaalisten taitojen, vuorovaikutus- ja innovaatiotaitojen vaatiminen rekrytointikriteereinä, ryhmätyö- ja projektityötaitojen edellyttäminen laadullisiin ja määrällisiin joustovaatimuksiin sopeutuminen - työaikavaatimukset - työtehtävävaatimukset - työmäärävaatimukset - varuilla olo ja kutsusta työssäkäynti työpaineiden ja työstressin sietokyky muutoksiin sopeutuminen tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen korostuminen 6

7 Muutokset työn sisällöissä Palkkatyö toistaiseksi jatkuvan palkkatyön muuttuminen projektityöksi jatkuvat, toistuvat work to work siirtymät ja job to job siirtymät katkokset ja toisaalta suorituskasaumat suunnittelevan, järjestävän, organisoivan ja suorittavan työn kombinoituminen työtehtävien ja työorganisaatioiden jatkuvat vaihtumiset aika- ja suorituspaineiden vaihdokset ja kasvu työn hallinnan tunteiden problematisoituminen työn vieraantumisen (alienation) uudet sisällöt 7

8 Yksilötaso työntekijöiden koulutus- ja vaatimustaso nousee, edellytetään määrällistä ja laadullista joustavuutta, projektimaista työtapaa, työtaitojen jatkuvaa uusintamista ja työkyvyn ylläpitämistä, sosiaalisuutta uusia vaatimuksia kohdistuu jatkuvana virtana työntekijöihin, heidän osaamiseensa, oppimiseensa ja muuntumiseensa 8

9 Lineaarinen ja limittäinen elämänkulun malli ja työvoiman uusintaminen Lähde: Suikkanen ym Suomalaisille työmarkkinoille on ollut tyypillistä ylisukupolvittainen uusintaminen, jossa ikääntynyt, vähemmän koulutettu ja terveysongelmista kärsivä työvoima on pyritty korvaamaan aina aikaisempaa nuoremmalla, paremmin koulutetulla ja terveemmällä työvoimalla Työvoiman rakenteellinen muutos edellyttää toisenlaisen uusintamismallin luomista, sellaista, jossa pyritään systemaattisesti oppimaan ja omaksumaan työuran aikana useampi uusi ammattitaito ja koulutustaso nykyisen yhden sijaan 9

10 Eri ikäkohortteihin kuuluvien työhön osallistumisen asteet (%) 26-vuotiaana Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Miehet 91,2 89,7 84,6 79,6 85,1 82,5 Naiset 84,2 78,1 75,1 68,1 74,4 75,1 Lähde: Suikkanen & Linnakangas & Karjalainen 1999 (kohorttien 60, 63,66 ja 69 osalta); muut kohortit: TK kohorttiaineisto 10

11 Eri ikäkohortteihin kuuluvien työhön osallistumisen asteet (%) 59-vuotiaana (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Kohortti Kohortti Kohortti Vuosi Vuosi Vuosi Miehet 58,8 69,2 73,7 Naiset 62,1 71,6 77,3 Yhteensä 60,5 70,4 75,5 11

12 Jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista vuosina Vuosi % , , , , , , , , , ,6 Lähde: Tilastokeskus, Työvoiman vuosihaastattelu 1989 ja 1993; Työvoimatutkimus

13 Työttömyysaste vuosina Vuosi Työttömyysaste , , , , , , , , , , ,4 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 13

14 Työttömien määriä vuosina Vuosi Työttömien määrä poikkileikkaus* Työttömät vuoden aikana** Pitkäaikaistyöttömät** Lähde: * Työvoimatutkimus, Tilastokeskus; ** Vuositilastot, työministeriö 14

15 Työttömät ja työttömyysaste Lapissa ja koko maassa vuosina Vuosi Lappi Koko maa Työttömät (1000 henkeä) Työttömyysaste (%) Työttömät (1000 henkeä) Työttömyysaste (%) , , , , , , , , , ,l , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 15

16 Nuorten työttömyysaste eri maissa vuosina vuotiaat Vuosi Suomi 17,6 15,7 15,7 21,6 Saksa 13,6 11,7 10,4 11,0 Italia 21,6 20,3 21,3 25,4 Espanja 17,9 18,2 24,6 37,9 Lähde: OECD Employment Outlook

17 Nuorten työttömyysaste vuosina Ikäryhmä Vuosi ,6 25,7 26,6 31,6 31, ,9 12,3 11,7 17,0 17, ,7 7,0 6,7 9,7 9,2 Lähde: StatFin Työvoimatutkimus 17

18 Eri ikäkohorttien työttömyysasteet samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,9 / ,2 / ,0 / ,4 / ,4 / ,6 / ,6 / ,7 / ,6 / ,6 / ,3 / ,6 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,4 / ,1 / ,8 / ,7 / ,9 / ,9 / ,3 / ,2 / ,1 / ,0 / ,0 / ,1 /

19 Työllisyysaste (15 64-v.) Lapissa ja koko maassa vuosina Vuosi Lappi Koko maa ,6 64, ,0 66, ,2 66, ,8 67, ,2 67, ,9 67, ,2 67, ,1 68, ,9 68, ,9 69, ,3 70, ,5 68, ,7 67,8 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 19

20 Eri ikäkohorttien työllisyysasteet samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,9 / ,3 / ,3 / ,5 / ,9 / ,0 / ,7 / ,5 / ,6 / ,4 / ,1 / ,7 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,2 / ,6 / ,9 / ,3 / ,3 / ,7 / ,5 / ,4 / ,7 / ,0 / ,5 / ,1 /

21 Työllisyys ja työttömyys 40-vuotiaana (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Kohortti / tarkasteluvuosi Sukupuoli Työllinen Työtön Henkilöä % ikäkohortista (työvoimasta) Henkilöä % ikäkohortista (työvoimasta) 1948 Nainen ,9 (96,8) ,8 (3,2) Tilanne v Mies ,7 (99,6) ,6 (0,4) 1953 Nainen ,7 (84,7) ,5 (15,3) Tilanne v Mies ,4 (81,1) ,3 (18,9) 1963 Nainen ,2 (91,3) ,5 (8,7) Tilanne v Mies ,0 (89,7) ,3 (10,3) 21

22 Vanhempainvapaa Hoitovapaa Vuorotteluvapaa Ammattikoulutus Harjoittelu Oppisopimuskoulutus Kokoaikainen työ Osa-aikainen työ Lyhytaikainen työ Tilapäinen työ Itsensä työllistäminen Suojatyö Osa-aikaeläke Tilapäinen työkyvyttömyys Eläke Tukityö Tilapäiset julkiset työt Irtisanomiset, takaisinkutsu Esimerkkejä modernien työmarkkinoiden riskeistä: ammattitaidon vanheneminen, vähäinen koulutus, siirtymisen mahdollisuudet toiseen ammattiin / toiselle toimialalle, pitkäaikainen työttömyys, toistuva työttömyys Kuvio. Työmarkkinasiirtymät moderneilla työmarkkinoilla (Lähde: Mäkitalo ym. 2008, 524; perustuu Schmid 2002). 22

23 Erilaiset siirtymät Schmidin mukaan siirtymät koulutuksesta työhön ja päinvastoin siirtymät erilaisten työllisyysstatusten ja sopimusten välillä siirtymät hoivatyöstä työmarkkinoille ja päinvastoin siirtymät työllisyydestä työttömyyteen ja päinvastoin siirtymät työllisyydestä eläkkeelle (esim. työkyvyttömyys) ja päinvastoin 23

24 Siirtymät (Schmid) integroivat siirtymät työllisyyttä ylläpitävät siirtymät eksklusiiviset siirtymät vapaaehtoiset siirtymät pakotetut siirtymät 24

25 Työpaikan toimialamuutos työllisillä ikäkohorteittain (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Työpaikan toimiala sama 1988 ja 2007 Työpaikan toimiala eri 1988 ja 2007 Ei työpaikan toimialatietoa molemmilta vuosilta Työllinen sekä 1988 että 2007 N Kohortti ,9 35,2 4, Kohortti ,7 38,1 4, Kohortti ,7 40,0 4, Kohortti ,6 48,1 4, Toimialaluokitus 2-luokkainen vuodelta

26 Ammatin (pääluokan) muutos työllisillä ikäkohorteittain (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ammatin pääluokka sama 1988 ja 2007 Ammatin pääluokka eri 1988 ja 2007 Ei ammatin pääluokkatietoa molemmilta vuosilta Työllinen sekä 1988 että 2007 N Kohortti ,6 32,4 1, Kohortti ,3 33,7 1, Kohortti ,4 36,8 0, Kohortti ,8 40,7 0, Ammattiluokitus 1-luokkainen vuodelta

27 Työllisen työvoiman pendelöinti ikäkohorteittain vuonna 2007 (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Työpaikka asuinkunnan ulkopuolella Työpaikka asuinkunnassa Kohortti ,8 71,2 Kohortti ,8 70,2 Kohortti ,6 69,4 Kohortti ,9 67,1 Kohortti ,4 63,6 Kohortti ,0 60,0 Kohortti ,0 59,0 27

28 Työllisen työvoiman koulutusrakenne ikäkohorteittain vuonna 2007 (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ei perusasteen jälkeistä koul. Keskiaste Enemmän kuin keskiaste Kohortti ,0 25,7 37,3 Kohortti ,7 35,2 36,1 Kohortti ,4 42,0 35,6 Kohortti ,4 45,1 38,5 Kohortti ,9 48,3 40,8 Kohortti ,0 46,9 42,1 Kohortti ,1 41,7 48,2 28

29 Eri ikäkohorttien opiskelu samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,7 / ,1 / ,3 / ,3 / ,0 / ,2 / ,4 / ,7 / ,6 / ,8 / ,6 / ,6 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,2 / ,6 / ,3 / ,3 / ,3 / ,4 / ,1 / ,6 / ,2 / ,3 / ,5 / ,4 /

30 Perheellisyys 26-vuotiaana (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Niiden osuus (%), joilla alaikäisiä lapsia Naimattomien osuus (%) Kohortti 1963 Tilanne vuonna ,2 62,6 Kohortti 1968 Tilanne vuonna ,9 70,0 Kohortti 1973 Tilanne vuonna ,3 74,5 Kohortti 1978 Tilanne vuonna ,3 77,7 30

31 Asuminen 26-vuotiaana (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Omistaa talon tai asunnon osakkeet Kohortti 1963 Tilanne vuonna ,2 Kohortti 1968 Tilanne vuonna ,5 Kohortti 1973 Tilanne vuonna ,4 Kohortti 1978 Tilanne vuonna ,6 31

32 Julkinen sektori ja työelämän muutos missä roolissa julkinen sektori toimii tässä tilanteessa? aikaisemmin hyvinvointivaltio on ollut jopa työmarkkinallisten normien asettaja (työlainsäädäntö), kiellettyjen olosuhteiden poistaja (työsuojelu), normaalityösuhteiden varmistaja (työeläkeperiaatteet, verotus, yhteiskuntapolitiikka), työvoiman uusintaja (ylisukupolvittainen, koulutustason nostaminen, ammatillinen koulutus) ym. 32

33 Julkinen sektori ja työelämän muutos nyt julkinen sektori vetäytyy vastuusta, ei tee aikakautta ja muutostilannetta vastaavia sosiaalisia innovaatioita (esim. uudet palvelut, kuntien ja valtion tehtävien yhdistäminen monissa kysymyksissä, integroidut ratkaisut, siirtymien työmarkkinoiden sosiaaliset investoinnit ym.) jatketaan hedelmätöntä jakoa kuntien ja valtion tehtäviin työttömyyskysymysten ratkaisuissa mm. uudessa hallitusohjelmassa työttömyyden ratkaisuja ei ymmärretä työllisyyspolitiikan ratkaisuina, ei edes työvoimapolitiikan ratkaisuina, vaan erityisen ongelman ratkaisuna, spesifinä arvokysymyksenä, marginaalista huolehtimisena 33