Työn muutos ja koulutus Asko Suikkanen Emeritusprofessori, Lapin yliopisto. Valtakunnalliset työpajapäivät , Turku

Transkriptio

1 Työn muutos ja koulutus Asko Suikkanen Emeritusprofessori, Lapin yliopisto Valtakunnalliset työpajapäivät , Turku

2 Taustaa: työelämän muutokset länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet alityöllisyyden aikakauteen, mikä näkyy joukko- ja rakennetyöttömyytenä työelämän muutokset ovat rakenteellisesti laajoja yritykset menevät nurin, pirstaloituvat, liittoutuvat, muuttavat nopeasti tuotteitaan ja tuotantoaan 2

3 Muutokset taloudessa Talous globalisaatio pääoman herkkäliikkeisyys kasvava kilpailu perus- ja materiaalituotannon muuttunut rooli todellisen ja symbolisen talouden erottaminen osakkaan ja liikkeenjohdon muuttunut suhde 3

4 Muutokset yritysten toiminnassa Yritys Uudelleen-organisointi verkostotyö nurin meneminen (flattening), supistaminen (slimming) pirstoutuminen jatkuva muutos uusi teknologia nopea tuotanto liikkuvuus alihankinta, ulkoistaminen sosiaalinen vastuu 4

5 Muutokset työvoimassa Työvoima lyhytaikaiset sopimukset itsensä työllistäminen liikkuvuus ikääntyminen, nuoret työntekijät feminisaatio kasvava kilpailu etninen heterogeenisyys yrittäjyys työvoiman puute vähäinen järjestäytyminen työ- ja perhe-elämän yhdistäminen 5

6 Muutokset työn vaatimuksissa Palkkatyö yhden ammatin hallitsemisen merkitys vähenee toisten pätevyyksien hankkiminen korostuu kvalifikaatioiden tietoperustan keston lyheneminen, jatkuva uuden tiedon omaksuminen korostuu sosiaalisten taitojen, vuorovaikutus- ja innovaatiotaitojen vaatiminen rekrytointikriteereinä, ryhmätyö- ja projektityötaitojen edellyttäminen laadullisiin ja määrällisiin joustovaatimuksiin sopeutuminen - työaikavaatimukset - työtehtävävaatimukset - työmäärävaatimukset - varuilla olo ja kutsusta työssäkäynti työpaineiden ja työstressin sietokyky muutoksiin sopeutuminen tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen korostuminen 6

7 Muutokset työn sisällöissä Palkkatyö toistaiseksi jatkuvan palkkatyön muuttuminen projektityöksi jatkuvat, toistuvat work to work siirtymät ja job to job siirtymät katkokset ja toisaalta suorituskasaumat suunnittelevan, järjestävän, organisoivan ja suorittavan työn kombinoituminen työtehtävien ja työorganisaatioiden jatkuvat vaihtumiset aika- ja suorituspaineiden vaihdokset ja kasvu työn hallinnan tunteiden problematisoituminen työn vieraantumisen (alienation) uudet sisällöt 7

8 Koulutuksen käsitteestä asiaa voidaan lähestyä tarkastelutasonäkökulmasta yksilötasolla oppimisena, sosiaalistumisena, ammatillistumisena, identiteetin rakentajana ym. mesotasolla koulutusjärjestelmäkysymyksenä, valintajärjestelmänä, työnjaon toteuttajana ym. rakennetasolla integraatio-toimija, taloudellisen kasvun yksi osatekijä, uudistamisjärjestelmän osa ym. voidaan ymmärtää ajallisesti joko nykytilanteesta tai tulevaisuusperspektiivistä koulutus on kuitenkin ensisijaisesti tulevaisuuteen tähtäävä yhteiskuntapoliittinen asia ja järjestelmä, jolloin yksitasolla investointi, mesotasolla läsnä keskeisesti muutoksen ymmärtäminen ja rakennetasolla reformitekijä kaikkine ulottuvuuksineen 8

9 Koulutuksen historiasta Suomessa koulutusta alettiin suunnitella ja ohjata järjestelmänä II maailmansodan jälkeen hitaasti ja aluksi ilman selkeitä tavoitteita hitaana määrällisenä laajentamisena vasta 1960-luvulta alkaen selkeämpiä tavoitteita ja kokeiluja peruskoulun toteuttaminen vuodesta 1972 alkaen asteittain maakuntayliopistoverkoston laajentaminen 1960-luvulta alkaen ammattikorkeakoulut 1990-luvulta alkaen nykyinen suuntaus korkean koulutuksen huomattavaan laajentamiseen, mikä idea taustalla? ammatillisuuden kysymyksen ratkaisut koulutuksen taustalla? koulutusjärjestelmä luottaa ideatasolla selvästi sukupolvittaiseen uudistamiseen ja sen riittävyyteen niin yhteiskunta kuin yksilötasollakin 9

10 Koulutuksen taustalla olevat ideat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisääjä, esimerkkinä peruskoulu yhteiskunnan uudistaja ja modernisoija esim. DDR, Suomessa ammattikorkeakoulujärjestelmä, erityisesti teknologiatason nostaja koulutus investoijana vaativa toteuttaa, koska yhteiskunnan muutoksen ennustaminen on käynyt vaikeaksi ylisukupolvinen ja sukupolvittainen uusiintamisajattelu? sivistystehtävä vrt. tutkintojen sisältö, rakenne, toimintakriteerit 10

11 Työvoimaosuus, työllisyysaste, työttömyysaste ja vuoden aikana työttömänä olleet koko maassa Työvoimaosuus (15-74v.) 69,2 64,6 66,4 66,4 66,1 66,0 65,5 65,4 Työllisyysaste (15-64v.) 74,1 61,1 66,9 68,0 67,8 69,0 68,5 68,3 Työttömyysaste (15-74v.) 3,2 15,4 9,8 8,4 8,4 7,7 8,2 8,7 Vuoden aikana työttömänä olleet (eri henkilöä) * * henkilöä vuonna 1991 Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus; työttömien määrä TEM Työnvälitystilasto, vuositilastot 11

12 Jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista v Vuosi % , , , , , , , , , , , ,0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoiman vuosihaastattelu 1989 ja 1993; Työvoimatutkimus

13 Työttömyysaste vuosina Vuosi Työttömyysaste , , , , , , , , , , , , ,7 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 13

14 Eri ikäkohortteihin kuuluvien työhön osallistumisen asteet (%) 26-vuotiaana Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Miehet 91,2 89,7 84,6 79,6 85,1 82,5 Naiset 84,2 78,1 75,1 68,1 74,4 75,1 Lähde: Suikkanen & Linnakangas & Karjalainen 1999 (kohorttien 60, 63,66 ja 69 osalta); muut kohortit: TK kohorttiaineisto 14

15 Eri ikäkohorttien työttömyysasteet samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,9 / ,2 / ,0 / ,4 / ,4 / ,6 / ,6 / ,7 / ,6 / ,6 / ,3 / ,6 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,4 / ,1 / ,8 / ,7 / ,9 / ,9 / ,3 / ,2 / ,1 / ,0 / ,0 / ,1 /

16 Eri ikäkohorttien työllisyysasteet samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,9 / ,3 / ,3 / ,5 / ,9 / ,0 / ,7 / ,5 / ,6 / ,4 / ,1 / ,7 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,2 / ,6 / ,9 / ,3 / ,3 / ,7 / ,5 / ,4 / ,7 / ,0 / ,5 / ,1 /

17 Eri ikäkohorttien opiskelu samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,7 / ,1 / ,3 / ,3 / ,0 / ,2 / ,4 / ,7 / ,6 / ,8 / ,6 / ,6 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta ,2 / ,6 / ,3 / ,3 / ,3 / ,4 / ,1 / ,6 / ,2 / ,3 / ,5 / ,4 /

18 Vuonna 2007 yleissivistäviä ja ammatillisia tutkintoja suorittaneet (Lähde: Tilastokeskus) Tutkinto Henkilöä % Yht. Miehet Naiset Peruskoulu Ylioppilastutkinto Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto, ammattitutkinto Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto Yht

19 Palkansaajien osuus (%) yleissivistäviä ja oppilaitosmuotoisia ammatillisia perustutkintoja suorittaneista v ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus) Tutkinto Peruskoulu % % Ylioppilastutkinto Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto Miehet 4 37 Naiset 3 38 Miehet Naiset Miehet Naiset

20 Palkansaajien osuus (%) näyttötutkintoja suorittaneista v ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus) Tutkinto Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto, ammattitutkinto Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto % % Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset

21 Yleissivistävän ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden valtionveronalaiset mediaanitulot ( ) v ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus) Tutkinto Peruskoulu Ylioppilastutkinto Miehet Naiset Miehet Naiset Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perustutkinto Miehet Naiset

22 Näyttötutkinnon suorittaneiden valtionveronalaiset mediaanitulot ( ) v ja 2012 (Lähde: Tilastokeskus) Tutkinto Näyttötutkinto, ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto, ammattitutkinto Näyttötutkinto, erikoisammattitutkinto Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset

23 Vanhempainvapaa Hoitovapaa Vuorotteluvapaa Ammattikoulutus Harjoittelu Oppisopimuskoulutus Kokoaikainen työ Osa-aikainen työ Lyhytaikainen työ Tilapäinen työ Itsensä työllistäminen Suojatyö Osa-aikaeläke Tilapäinen työkyvyttömyys Eläke Tukityö Tilapäiset julkiset työt Irtisanomiset, takaisinkutsu Esimerkkejä modernien työmarkkinoiden riskeistä: ammattitaidon vanheneminen, vähäinen koulutus, siirtymisen mahdollisuudet toiseen ammattiin / toiselle toimialalle, pitkäaikainen työttömyys, toistuva työttömyys Kuvio. Työmarkkinasiirtymät moderneilla työmarkkinoilla (Lähde: Mäkitalo ym. 2008, 524; perustuu Schmid 2002). 23

24 Erilaiset siirtymät Schmidin mukaan siirtymät koulutuksesta työhön ja päinvastoin siirtymät erilaisten työllisyysstatusten ja sopimusten välillä siirtymät hoivatyöstä työmarkkinoille ja päinvastoin siirtymät työllisyydestä työttömyyteen ja päinvastoin siirtymät työllisyydestä eläkkeelle (esim. työkyvyttömyys) ja päinvastoin 24

25 Siirtymät (Schmid) integroivat siirtymät työllisyyttä ylläpitävät siirtymät eksklusiiviset siirtymät vapaaehtoiset siirtymät pakotetut siirtymät 25

26 Visioita työmarkkinoiden muutostendensseistä 1. Työn loppuminen 2. Siirtyminen työyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan 3. Työmarkkinoiden joustavuus 4. Työn epävarmuuden kasvu 5. Siirtymien työmarkkinat 26

27 Palkkatyön merkityksen väheneminen Työvoiman käytön joustavuuden laajeneminen Työn epävarmuuden kasvu Siirtymien työmarkkinat Teoreetikko J. Rifkin M. Castells A. Felstead U. Beck G. Schmid Siirtyminen työyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan Muutossuunta Muutoksen seuraukset Uhkakuva työelämätoimijuudelle Palkkatyön loppuminen Jatkuva alityöllisyys, epävirallisen työn merkityksen kasvu Teknologinen kehitys ei luo uusia työpaikkoja, kansalaisyhteiskunnan luominen ei onnistu Informaatioon perustuvan työn uudelleen organisoituminen Globaali verkostoituminen, uudet työnjaolliset asemat, epävarmempi ja liikkuvampi työvoima Yritysten erilaiset toimintaehdot Rekrytointipolitiikan vaihtuminen, vaatimukset muutosvalmiudesta kasvavat Siirtyminen ensimmäisestä modernista toiseen moderniin, täystyöllisyyden loppu Moderni palkkatyömalli murtuu, jatkuva epävarmuus, palkkatyön ja sosiaaliturvan uudenlainen kietoutuminen Siirtymien työmarkkinat, palkkatyön, koulutuksen, sosiaaliturvan ja kotityön uudet muodot Siirtymät työelämässä ja sen rajapinnoilla lisääntyvät Työvoiman voimakas polarisoituminen Työnteon muotojen epävakaistuminen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien väheneminen, osaamisen uudistaminen Työhön liittyvien valintojen yksilöllistyminen ja riskien kasvu, epätietoisuus valintojen seurauksista kasvaa Työelämäsiirtymien katkoksellisuus, ei onnistuta puskuroimaan työn ja toimeentulon riskejä Lähde: Suikkanen ym. 2001; Kinnunen, Suikkanen 2010; Linnakangas 2012; Lindh