Työelämän muutos, syrjäytyminen ja sosiaalipolitiikka

Transkriptio

1 1 Työelämän muutos, syrjäytyminen ja sosiaalipolitiikka Ari Nieminen, sosiaalialan yliopettaja, VTT Luento Studia Generalia sarjassa , klo Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki Sturenkatu 2, luentosali 119 Luennon kirjallinen materiaali osoitteessa: Esitys perustuu pääosin kahteen aiempaan kirjoitukseen: Inclusiveness of Employment Systems Finland and Denmark Compared (Harri Kostilainen & Ari Nieminen) sekä Exclusion from Wage Work and Regulation of Capitalism. Nämä kummatkin paperit ovat saatavilla yllä mainitussa WWW-osoitteessa. Sisältö 1 Inkluusion (mukaan ottaminen) ja ekskluusio (syrjäyttäminen) Talouden ja työn muutokset ja syrjäyttäminen ansiotyöstä Syrjäytyminen ansiotyöstä, yksilöiden ja ryhmien intressit Talouden ja kapitalismin muutos Työllisyyden rakenteet Työmarkkinoiden inklusiivisuus Suomessa ja ssa Syrjäytyminen ssa ja Suomessa Poliittis- institutionaaliset ratkaisut Miten vaikuttaa talous-, työllisyys- ja sosiaalipoliittisiin ratkaisuihin?... 7

2 2 1 Inkluusion (mukaan ottaminen) ja ekskluusio (syrjäyttäminen) Sosiaalipoliittinen syrjäytymisen käsite etenkin EU:ssa 198-luvulta lähtien. Syrjäytyminen liittyy kuitenkin hyvin yleisiin sosiaalisten ryhmien muodostamisen prosesseihin. Teesit eksluusiosta ja inkluusiosta: Ekskluusiolla on dialektinen suhde sen vastakohtaan inkluusioon ja molemmat ovat aktiivisia sosiaalisia ja taloudellisia tapahtumia. Ekskluusio yhdestä ryhmästä tai sosiaalisesta kategoriasta johtaa tavallisesti inkluusioon toiseen ryhmään. Näin syntyvät erilaiset sisä- ja ulkoryhmien väliset suhteet. Vain hyvin harvoin ekskluusio johtaa täydelliseen sosiaalisista suhteista häviämiseen (täydelliseen disintegraatioon). Kaikkien ihmisten inkluusio on vanha unelma ihmiskunnan yhtenäisyydestä. 2 Talouden ja työn muutokset ja syrjäyttäminen ansiotyöstä Ansiotyö = palkkatyö ja yrittäjät. Syrjäytyminen / syrjäyttäminen ansiotyöstä = työttömyys tai ulossulkeminen työvoimasta (ala-ikäiset, työkyvyttömät, eläkeläiset, ne joilla ei ole lupaa ansiotyössä käymiseen). 2.1 Syrjäytyminen ansiotyöstä, yksilöiden ja ryhmien intressit Syrjäytyminen ja riski siihen kohtaa eri tavalla eri ryhmiä tämän jatkumon mukaisesti: ydintyövoima / yrittäjät periferinen työvoima (määräaikaiset ja muut epätyypilliset työsuhteet) tuetusti työllistetyt työttömät työvoiman ulkopuolella olevat (kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella). Syrjäytymisen dynamiikka nostaa esille vanhan kysymyksen siitä, kenen syytä syrjäytyminen on, yksilön, jonkin ryhmän vai laajemman sosio-ekonomisen järjestelmän. Tavallisesti mielekäs ratkaisu tähän kysymykseen löytyy tarkastelemalla yksilöiden ja ryhmien sekä laajemman sosio-ekonomisen järjestelmän välistä vuorovaikutusta. Erilaiset (intressi)asemat suhteessa syrjäytymisen riskiin johtavat erilaisiin toimintatapoihin ja poliittisiin kannanottoihin. Ydintyövoima voi esimerkiksi pyrkiä puolustamaan asemiaan suhteessa periferiseen työvoimaan. Työnantajat voivat pyrkiä siirtämään työntekijöitä yrittäjäasemaan tai periferiseen asemaan

3 3 2.2 Talouden ja kapitalismin muutos Taulukko 2. Talouden muutokset viime aikoina ja syrjäytymisen riskit Talous -> Työmarkkinat / työorganisaatiot -> Syrjäytymisen riski taantuma konkurssit, säästäminen irtisanomiset talouden rakennemuutokset, globalisaatio ( globaali työpaikkakilpailu ) työmarkkinoiden rakennemuutokset, koulutusvaatimusten nousu irtisanomiset ja toiminnan supistaminen toimialoittain, alhainen tai väärä koulutus lisääntyvät vaatimukset voittoihin arvopaperikaupan noussut painoarvo työorganisaatioiden toiminnan tehostaminen, automatisointi koskee myös toimihenkilöitä, lisääntyvät vaatimukset työntekijöiden toiminnalle ja olemisen tavalle omistaja-ohjauksesta tulee vaativampaa ja ennakoimattomampaa, organisaatioiden epävarmuus muuta? muuta? muuta? altistaa syrjäyttämiselle riski syrjäytymiseen, jos ei pysy mukana työorganisaation muutoksissa tai ei ole sopivan tyyppinen työntekijä syrjäytymisriskit nopeita, kohtaavat uusia työntekijäryhmiä 2.3 Työllisyyden rakenteet 2-21 Työllisyyden rakenteiden tarkastelun kautta voidaan nähdä, mitkä ryhmät ovat laajentuneet ja mitkä supistuneet viimeaikaisissa talouden muutoksissa. Tämä antaa myös tietoa eri työntekijäryhmien asemasta suhteessa inkluusioon ja ekskluusioon ansiotyöstä.

4 4 Taulukko 2 Työlliset toimialan mukaan (TOL 28) Työlliset, (1 henkeä) Toimialat yhteensä (-99) A, B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta (1-9) C-E Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesija jätehuolto yms. (1-39) F Rakentaminen (41-43) G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (4-47) H Kuljetus ja varastointi (49-3) I Majoitus- ja ravitsemistoiminta (- 6) J Informaatio ja viestintä (8-63) K, L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala (64-68) M, N Liike-elämän palvelut (69-82) O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (84) P Koulutus (8) Q Terveys- ja sosiaalipalvelut (86-88) R-U Muu palvelutoiminta (9-99) X Toimiala tuntematon () Lähde: Työvoimatutkimus 211. Tilaston kotisivu: 3 Työmarkkinoiden inklusiivisuus Suomessa ja ssa Talous-, työllisyys- ja sosiaalipoliittisilla ratkaisuilla on suuri merkitys syrjäytymisen laajuuteen, tästä esimerkkinä ja.

5 Syrjäytyminen ssa ja Suomessa Työvoiman %-osuus 1-64 vuotiaista Työttömyysaste 3 Pitkäaikaistyöttömien %-osuus kaikista työttömistä 4 Nuorisotyöttömyys (%-osuus 1-24 v. työvoimasta) Ikääntyneiden työttömyysaste (%- osuus -4 v. työvoimasta) 6 Työttömyysaste (%-osuus 2-64 v. työvoimasta, koulun keskeyttäneet, perusaste ja ammattikoulu) 1 1 Lähteet: OECD 211, Eurostat 211. Kuviot 1-6. Ekskluusio työmarkkinoilta Suomessa ja ssa Johtopäätös: n työllisyysjärjestelmä on inklusiivisempi kuin Suomen. Mistä tämä johtuu?

6 Prosentti Miljardia Euroa Poliittis- institutionaaliset ratkaisut 7 Investoinnit aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan 8 Investoinnit aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan / henkilö Koulutuksen %-osuus työmarkkinapolitiikan investoinneista 6 1 Tuetun työllistämisen ja kuntoutuksen %-osuus aktiivisen työmarkkinapolitiikan investoinneista Työllistämistukien %-osuus aktiivisen työmarkkinapolitiikan investoinneista 12 Työllisyystyön %-osuus aktiivisen työmarkkinapolitiikan investoinneista Lähde: OECD 211. Kuviot Investoinnit aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan Suomessa ja ssa Kuvioista 7-12 näkee, että on investoinut selvästi enemmän kuin.

7 7 Investoinneissa on joitakin mielenkiintoisia painotuseroja. Taulukko 3. Talous-, työmarkina- ja sosiaalipolitiikka Suomessa ja ssa 2-luvulla Talouspolitiikka Työmarkkinapolitiikka Sosiaalipolitiikka kilpailukyky globalisoituvassa taloudessa, inkluusio kilpailukyvyn osana työvoiman tarjonnan ylläpito, työn ja pääoman inklusiivinen konsensus inklusiivinen hyvinvointivaltio kilpailukyvyn tekijänä, sosiaaliset tuet perustuvat työhön osallistumiseen, kunnat tuloksiin painottuva valtion ohjaus työllistäminen keskittyy erityisiin kuntien jobcentreihin, joita valtio ohjaa tulosten mukaan kunnat on sidottu valtion politiikan viitekehykseen ja rahoitukseen kilpailukyky globalisoituvassa taloudessa, ekskluusio kilpailukyvyn osana työvoiman tarjonnan ylläpito, työn ja pääoman eksklusiivinen konsensus korporatistinen / universaali hyvinvointivaltio?, kunnat taloudellinen itsenäisyys, budjettirajoitteet vastuu työllistämisestä Työ- ja elonkeinoministeriöllä / kunnilla Työ- ja elinkeinoministeriö, kunnilla autonomiaa toimintansa painopisteissä 4 Miten vaikuttaa talous-, työllisyys- ja sosiaalipoliittisiin ratkaisuihin? Poliittiset ratkaisut ovat tärkeitä sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työlle, koska näissä päätetään työn resursseista (rahoitus, henkilökunta) ja toiminnan tavoista (lainsäädäntö), poliittiset ratkaisut, ohjelmat ja ideologiat vaikuttavat työntekijöiden ja asiakkaiden asenteisiin (esimerkiksi suhtautumiseen ansiotyöstä syrjäytymisen syistä). Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on osa näillä toimialoilla tehtävää työtä. Kuten edellä näkyy, ansiotyöstä syrjäytymisen ongelman ratkaisun ydin ei ole sosiaalipolitiikassa vaan talous-, ja työmarkkinapolitiikassa. Keskeisiä toimijoita, joihin vaikuttaminen voi kohdistua: poliittiset puolueet, työn ja pääoman intressiorganisaatiot (ammattiyhdistysliike, työnantajajärjestöt), työlliset, työmarkkinoiden instituutiot, viralliset ja epäviralliset normit, tavat ja käytännöt, työorganisaatiot.

8 8 Ainakin kaksi tietä muutokset: Keskitetyn politiikan tie (näin tehtiin ssa 198 ja 199-luvuilla) Keskeiset talous- ja työmarkkinapolitiikan toimijat näkevät muutoksen tarpeellisuuden -> neuvottelut muutoksen sisällöstä -> päästään yhteisymmärrykseen uudesta toimintatavasta ja sen tuomista eduista kaikille osapuolille -> sovitaan uuden politiikan sisällöstä -> uuden politiikan toteuttaminen -> uuden politiikan vakiintuminen (institutionalisoituminen). Kokeilujen ja asteittaisten muutosten tie Tehdään erilaisia kokeiluja toisenlaisesta politiikkalinjasta -> jotkin kokeilut osoittautuvat onnistuneiksi -> tietoisuus onnistuneista kokeiluista leviää -> lisää samanlaisia kokeiluja -> keskeiset talous- ja työmarkkinapolitiikan toimijat näkevät muutoksen tarpeellisuuden -> neuvottelut muutoksen sisällöstä -> päästään yhteisymmärrykseen uudesta toimintatavasta ja sen tuomista eduista kaikille osapuolille -> sovitaan uuden politiikan sisällöstä -> uuden politiikan toteuttaminen -> uuden politiikan vakiintuminen (institutionalisoituminen).