LÄHDEAINEISTON KÄYTTÖ YRITYSSANASTOTYÖSSÄ: TAPAUSTUTKIMUS METSO AUTOMATIONIN PULP PRODUCTS OSASTON SANASTOTYÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHDEAINEISTON KÄYTTÖ YRITYSSANASTOTYÖSSÄ: TAPAUSTUTKIMUS METSO AUTOMATIONIN PULP PRODUCTS OSASTON SANASTOTYÖSTÄ"

Transkriptio

1 LÄHDEAINEISTON KÄYTTÖ YRITYSSANASTOTYÖSSÄ: TAPAUSTUTKIMUS METSO AUTOMATIONIN PULP PRODUCTS OSASTON SANASTOTYÖSTÄ Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus Pro gradu tutkielma Susanna Pura Syyskuu 2002

2 2 Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos SUSANNA PURA: Lähdeaineiston käyttö yrityssanastotyössä: Tapaustutkimus Metso Automationin Pulp Products osaston sanastotyöstä Pro gradu tutkielma, 80 sivua, 23 liitesivua, englanninkielinen lyhennelmä 7 sivua Syyskuu 2002 Tutkielman tarkoituksena on tutkia yrityssanastotyössä käytettäviä lähteitä ja sitä miten lähteet eroavat muussa sanastotyössä käytetystä lähdeaineistosta. Erityisesti pohditaan Internet-lähteiden käyttökelpoisuutta sanastotyön lähteenä. Tavoitteena on myös määritellä erilaisia kriteereitä, joiden perusteella lähdeaineiston käyttökelpoisuutta sanastotyössä voidaan analysoida. Tutkimusongelmaa käsitellään kvalitatiivisesti Metso Automationin Pulp Products osastolla tehdyn sellunvalmistuksen ja selluautomaation sanastotyön kautta. Tutkielmassa verrataan yrityssanastotyötä muuhun sanastotyöhön ja pohditaan syitä siihen, miksi yrityssanastotyötä on yleensä tarpeen tehdä. Tämän lisäksi esitellään erilaisia lähdekritiikkimalleja, joiden perusteella määritellään sanastotyön lähdeaineiston analyysissä käsiteltävät kriteerikohdat: kirjoittaja, julkaisija, ajankohtaisuus, kielen laatu, uskottavuus ja tavoite. Samoja kriteereitä käytetään myös Internet-aineiston analyysissä, mutta hieman erilaisin painotuksin kuin muun lähdeaineiston kohdalla. Käyttämällä hyväksi määriteltyjä kriteereitä tutkielmassa analysoidaan Metso Automationin sanastotyössä käytettävissä olevat lähteet. Analyysin tulosten perusteella ja vertaamalla näitä tuloksia sanastotyössä lopulta käytettyihin lähteisiin todetaan, että yrityssanastotyössä käytettävät lähteet eivät juuri poikkea muussa sanastotyössä käytetyistä lähteistä. Lisäksi Internet-lähteiden käyttö tällaisessa yrityssanastotyössä on tutkielman mukaan hyvin vähäistä. Eri lähteiden käyttö näyttääkin riippuvan lähinnä sanastotyön aihepiiristä, eikä niinkään siitä onko kyse niin sanotusta tavallisesta vai yrityssanastotyöstä. Myös Internet-lähteiden käyttöön vaikuttaa alan terminologian vakiintuneisuus. Koska kyseessä on tapaustutkimus, tutkielman tuloksia voidaan soveltaa suoraan ainoastaan tähän tapaukseen. Sen perusteella voidaan kuitenkin todeta yleisemminkin, että erilaisten lähdekritiikin keinojen avulla on mahdollista arvioida sanastotyön lähdeaineistoksi soveltuvia lähteitä. AVAINSANAT: yrityssanastotyö, lähdekritiikki, Internet-lähteet

3 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Metso Automation Keskeistä terminologiaa YRITYSSANASTOTYÖSTÄ Yrityssanastotyön kannattavuus Yrityssanastotyö Metso Automation -yrityksessä Sanastotyön tarve Kohderyhmä Sanastotyön vaikutus Työryhmä ja muut järjestelyt Käsitteiden valinta ja lopullinen sanasto SANASTOTYÖN LÄHTEET JA LÄHDEKRITIIKKI Sanastotyön lähdeaineisto Lähdekritiikki Yleinen lähdekritiikki Lähdekritiikki sanastotyössä Internet-lähteiden arviointi Internet-lähteiden arviointi sanastotyössä Lähteet Metso Automationin sanastotyössä LÄHDEAINEISTON ANALYYSI Auktorisoitu aineisto Tiedeyhteisön hyväksymä aineisto Kemiallinen metsäteollisuus I Paperimassan valmistus KnowPap 4.0 ja Chemical Pulping MOT Enteka Paperi- ja kartonkisanakirja Mittaus- ja säätötekniikan sanakirja Ajankohtainen mutta ei välttämättä yleisesti vakiintunut aineisto Metso Automationin oma dokumentaatio...59

4 Datasheetit ja referenssiesitteet Jaakko Pöyry Consultingin julkaisu Suulliset lähteet Internet-lähteet Metso Automationin ja Metso Paperin Internet-sivut Metsäteollisuus ry Automaatioväylä Sanakirjat Analyysin tulokset LOPPUPÄÄTELMIÄ...74 LÄHTEET LIITTEET

5 5 1 JOHDANTO Yrityssanastotyö on termityön osa-alue, jota ei juurikaan ole alan kirjallisuudessa käsitelty. Yrityssanastotyöllä tarkoitan tässä yhteydessä yrityksen sisällä tapahtuvaa, yrityksen omaan hyötykäyttöön tehtävää sanastotyötä. Varsinkaan lähdeaineiston käyttöä yrityssanastotyössä ei ole lähdekirjallisuudessa käsitelty. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin tutkia millaista lähdeaineistoa yrityssanastotyössä käytetään ja millä perusteilla lähdeaineistoa voidaan valita. Tavoitteena on selvittää onko lähdeaineisto erilaista muuhun sanastotyöhön verrattuna ja jos on, mistä tämä ero johtuu. Oma merkityksensä on myös uudentyyppisen lähdeaineiston käsittelyllä, toisin sanoen Internet-lähteillä. Hypoteesina onkin, että lähdeaineisto painottuu yrityssanastotyössä enemmän yrityksen omaan kirjallisuuteen ja dokumentaatioon kuin esimerkiksi niin sanottuun auktorisoituun tai tiedeyhteisön hyväksymään aineistoon. Lisäksi Internet-lähteitä todennäköisesti käytetään suhteellisen paljon, koska Internetissä on usein tarjolla kaikkein ajankohtaisinta tietoa. Tutkimus on suoritettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Lähestyn lähteiden käyttöä tapaustutkimuksena, yhden yrityssanastotyön esimerkin kautta. Metso Automationin Pulp Products -osastolla koottiin sanastotyönä sellunvalmistuksen ja selluautomaation sanasto talvella Olin mukana sanastotyössä terminologina, ja käytän tässä tutkielmassa yrityksen sanastotyöhön tarjolla olleita lähteitä materiaalina. Analysointi lähtee käytännön vaatimuksista. Aluksi määrittelen erilaisia kriteereitä, joiden perusteella sanastotyön lähteitä on mahdollista analysoida. Sen jälkeen analysoin Metso Automationin sanastotyön lähteitä mainittujen kriteerien perusteella. Näiden analyysitulosten avulla etsin vastausta tutkimusongelmiini. Tutkielman tarkoituksena on siis vastata esimerkiksi seuraavanlaisiin kysymyksiin. Mitä yrityssanastotyö on? Miksi yrityssanastotyötä tehdään? Mitä lähteitä yrityssanastotyössä voi käyttää? Millä perusteilla lähteet voidaan valita? Miten nämä lähteet eroavat muunlaisessa sanastotyössä käytettävistä lähteistä? Tutkielman aluksi selvennän mitä yrityssanastotyöllä tarkoitetaan yleensä, ja miksi ja miten sanastotyö toteutettiin Metso Automationilla. Sen jälkeen pohdin sanastotyön lähteitä ja

6 6 määrittelen erilaisia kriteereitä, joiden avulla on mahdollista arvioida yrityssanastotyön lähteiden käyttökelpoisuutta. Näiden kriteerien avulla sitten analysoin Metso Automationin sanastotyön mahdollisia lähteitä. Lopuksi vertaan analyysin tuloksia siihen lähdeaineistoon, jota sanastotyössä yleensä suositellaan. Pohdin lyhyesti myös sitä, miten paikkansapitävää alkuperäinen analyysi on, eli kuinka paljon analyysissä suositelluista lähteistä todellisuudessa oli hyötyä itse sanastotyössä. 1.1 Metso Automation Tutkielma on tehty yhteistyössä Metso Automationin kanssa. Aluksi onkin tarpeen esitellä yritystä hieman tarkemmin. Metso Automation kuuluu osana suurempaan Metso-konserniin, joka syntyi vuonna 1999 kun Valmet Oyj ja Rauma Oyj yhdistyivät. Metso-konserni on johtava prosessiteollisuuden koneiden ja järjestelmien toimittaja. Metson toiminta on jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen, joita ovat Metso Paper, Metso Minerals, Metso Ventures, sekä Metso Automation. Metso Automation suunnittelee, kehittää ja toimittaa prosessiteollisuuden automaation ja informaatiohallinnan sovellusverkkoja ja järjestelmiä sekä kenttäsäätöratkaisuja. Se on maailman kolmanneksi suurin sellu- ja paperiteollisuuden automaation ja informaation sovellusverkkojen ja järjestelmien toimittaja. Jopa 51 % Metso Automationin liikevaihdosta tulee sellu- ja paperiteollisuuden puolelta. Liiketoimintayksiköitä on muun muassa Suomessa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Meksikossa, Itävallassa, Iso-Britanniassa sekä Ranskassa. Eri liiketoiminta-alueet toimivat yhdessä toistensa kanssa, samoin kun liiketoiminta-alueiden sisäiset divisioonat ja niiden sisäiset osastot. Asiakkaita on ympäri maailmaa. (Vuosikatsaus 2001). Tässä käsiteltävä yrityssanastotyö sijoittuu nimenomaan Metso Automationin selluteollisuutta palvelevalle osastolle. Pulp Products osasto (aiemmin Pulp Automation Systems) kuuluu Metso Paper Automation divisioonaan Metso Automationin sisällä.

7 7 1.2 Keskeistä terminologiaa Tutkielman alussa on myös tarpeen määritellä sitä keskeistä terminologiaa, jota tulen myöhemmin käyttämään. Tämän tutkielman yhteydessä en kuitenkaan tarkemmin keskity termityön perusperiaatteisiin. Termityöstä löytyy lisätietoa esimerkiksi Sanastotyön käsikirjasta (1988) tai Haaralan Sanastotyön oppaasta (1981). Terminologian kartoittaminen on aloitettava perusasioista, eli määrittelemällä mikä on termi. Tekniikan sanastokeskuksen (myöhemmin TSK) mukaan termi on jollain erikoisalalla yleiskäsitteen nimityksenä käytettävä kielellinen ilmaus (luento ). Toisin sanoen on sovittu, että jotain käsitettä kuvataan tietyllä kielellisellä tunnuksella eli termillä. Termi voi olla yksittäinen sana tai yhdyssana, sanaliitto tai jopa lyhenne. Picht ja Draskau painottavat lisäksi, että termi eroaa muista kielellisistä tunnuksista siten, että se kuuluu tiettyyn termijärjestelmään (1985: 97). Haarala puolestaan tiivistää termin olemuksen seuraavalla tavalla: Termi on jonkin erikoisalan kielenkäyttöön (erikoiskieleen) kuuluva ilmaus, joka on tarkasti määritellyn käsitteen nimitys, alalla yleisesti tunnettu ja hyväksytty, käyttöön vakiintunut. (Haarala 1981: 16) Termin määritelmän ymmärtämiseksi on tarpeen selittää myös käsitteen merkitys. TSK määrittelee käsitteen näin: tiettyä tarkoitetta tai tarkoitejoukkoa vastaava mielikuva (luento ). Käsite on siis olemassa vain ihmisen mielessä. Se, mihin käsite todellisessa maailmassa viittaa on puolestaan tarkoite. Tarkoite voi olla konkreettinen, kuten ihminen tai esine, tai abstraktinen, kuten ominaisuus tai tapahtuma (Sanastotyön käsikirja 1988: 24). Termejä ryhmitellään käsitejärjestelmiin. Käsitejärjestelmä kuvaa käsitteiden välisiä suhteita. Käsitejärjestelmiä on kolme eri perusmallia: hierarkkinen, koostumussuhteinen ja funktiosuhteinen käsitejärjestelmä. Järjestelmien käyttäminen helpottaa tiedon jäsentelyä. Niistä on apua myös termien ja käsitteiden vertailussa eri kielten välillä. (TSK luento ). Käsitejärjestelmä helpottaa myös määritelmien kirjoittamista. Määritelmä on käsitteen kielellinen kuvaus. Sen avulla

8 8 käsite erotetaan muista käsitteistä ja sen suhde muihin käsitteisiin voidaan määrittää. Määritelmä tulee kirjoittaa selkeällä kielellä ja kohderyhmä huomioon ottaen. Tämän vuoksi määritelmä tulee kirjoittaa yleiskielellä, tai se saa sisältää toisaalla määriteltyjä termejä tai kohderyhmälle muuten tuttua sanastoa (Sanastotyön käsikirja 1988: 41). Monikielisessä sanastotyössä oleellinen merkitys on myös vastineella. Vastine on termi ilmaistuna jollain toisella kielellä. Vastineita on pääasiassa kolmea eri tyyppiä: termivastineita (vakiintunut termi myös kohdekielessä), lähivastineita (kielellinen ilmaus, joka vastaa samaa käsitettä kuin termi lähdekielessä) ja käännösvastineita (käytetään käsitteestä silloin kun kohdekielessä ei ole vakiintunutta termiä) (TSK luento ). Sanastotyön yhteydessä on tärkeää tietenkin määritellä myös mitä sanastolla tarkoitetaan. Sanastotyön käsikirjan mukaan sanastoksi kutsutaan normatiivista sanakirjaa, joka käsittelee yhtä tiettyä ammattikieltä ja sisältää sekä käsitteiden määritelmät että niitä vastaavat termit (1988: 121). Sanaston ei nykyaikana tarvitse kuitenkaan olla kirjamuodossa; yhä useammin sanastot tallennetaan sähköiseen muotoon, esimerkiksi termipankkiin tai Internetiin. Sanasto järjestetään yleensä käsitejärjestelmien mukaan tai aakkosjärjestykseen. Sanaluetteloissa puolestaan luetellaan ainoastaan tietyn alan termejä ja yleensä niiden vastineita. Sanaluetteloiden laatimista ei voi pitää varsinaisena sanastotyönä, vaikka niidenkin kokoamisessa on suositeltavaa noudattaa yleisiä sanastotyön käytäntöjä (Sanastotyön käsikirja 1988: 122). Yhdenlainen sanastotyyppi on myös sanastostandardi: ISO:n määritelmän mukaan sanastostandardi on standardi, joka sisältää yksinomaan tai pääosin termejä ja määritelmiä yhdellä tai useammalla kielellä. Sanastostandardin tulee täyttää sekä sanastolle että standardille asetetut vaatimukset. (Sanastotyön käsikirja 1988: 121) Vaatimusten mukaan sanastostandardin tulee olla muun muassa normatiivinen, määrittelevä ja mieluiten monikielinen (Sanastotyön käsikirja 1988: 122). Sanastotyön yhteydessä mainitaan myös termitietue. Termitietueella tarkoitetaan sanaston yhtä yksikköä, jossa on mukana kaikki tarvittava tieto yhdestä käsitteestä ja termistä, kuten esimerkiksi määritelmä ja vastine (Sanastotyön käsikirja 1988:160). Näiden termitietueiden kokoamisessa termi-inventaario on tärkeä työvaihe. Termiinventaariossa käydään läpi valittua lähdeaineistoa ja poimitaan mahdollisia termejä.

9 9 Tässä työvaiheessa termejä poimitaan huomattavasti enemmän kuin mitä lopulliseen sanastoon termejä ollaan sisällyttämässä (Sanastotyön käsikirja 1988: 145). Sanastotyössä voidaan tehdä erityyppisiä sanastoja. Normatiivisessa sanastotyössä koottavaan sanastoon sisällytetään ohjeita sanojen merkityksestä ja käytöstä. Tällainen sanastotyö voi olla myös uutta luovaa. Deskriptiivinen sanastotyö puolestaan kartoittaa jo olemassa olevaa käytäntöä. Felber esittelee myös kolmannen tyypin, preskriptiivisen sanastotyön. Tällaisessa sanastotyössä kuvataan sitä millaista terminologian tulisi olla (1984: 189).

10 10 2 YRITYSSANASTOTYÖSTÄ Kuten jo alussa mainittiin, yrityssanastotyötä ei juurikaan käsitellä sanastotyön teoriassa. Teoria on tältä osin puutteellista luultavimmin siksi, että yrityssanastotyö on periaatteiltaan hyvin samankaltaista kuin mikä tahansa muukin sanastotyö, ja näin ollen sen käsitteleminen ja tutkiminen erikseen ei ole tuntunut tarpeelliselta. Kuten Sanastotyön käsikirjassa (1988: 140) todetaan, yrityssanastotyö ei poikkea menetelmien osalta muusta sanastotyöstä. Selkeänä erona on kuitenkin se, että yrityssanastotyössä kohderyhmä on usein tarkemmin määritelty kuin muussa sanastotyössä. Yrityssanastotyössä kohderyhmänä on tavallisimmin yrityksen oma henkilöstö ja mahdollisesti asiakkaat. Tarkoituksena onkin yleensä kehittää yrityksen sisäistä viestintää, ja yhdenmukaistaa käytössä olevaa termistöä. Toisaalta monissa nopeasti kehittyvien alojen yrityksissä sanastotyötä tarvitaan myös uusien termien luomiseen. Uudet keksinnöt ja tuotekehityksen tulokset on nimettävä. Tällöin sanastotyö on yrityksen sisällä nimenomaan uutta luovaa ja normittavaa, ei niinkään deskriptiivistä. Toisin sanoen, sanastotyötä tehdään säännöllisesti yrityksen omaan tarpeeseen ja uutta termistöä luodaan tarpeen niin vaatiessa. Tällainen termityö on myös muun yhteiskunnan kannalta tärkeää, koska jotkut yrityksissä kehitetyt termit siirtyvät myös yleiskielen käyttöön. Myös Sanastotyön käsikirjassa muistutetaan, että vaikka työ olisikin yrityksen sisäistä ja normittavaa, on otettava huomioon myös ulkopuolinen näkökulma. On harvinaista, että sanastoa lopultakin käytettäisiin vain ja ainoastaan sitä kehittäneen yrityksen sisällä. Termejä voidaan käyttää yleisemminkin. Yrityssanastotyön tulokset eivät kuitenkaan automaattisesti vaikuta koko alan sanastokäytäntöihin, vaan - ainakin kehittämishetkellä - ainoastaan sanastotyötä tekevän yrityksen sisäiseen terminologiaan (Sanastotyön käsikirja 1988: 140). Sanastotyön käsikirjan mukaan yrityssanastotyössä käsitelläänkin kahden tyyppistä käsitteistöä: 1. Koko alan yhteiset käsitteet 2. Yrityksen omaan toimintaan ja tuotteisiin kiinteästi liittyvät ominaiskäsitteet. (Sanastotyön käsikirja 1988: 140)

11 11 Alan yhteisten käsitteiden osalta yrityssanastotyö ei voi olla luovaa, vaan se lähinnä kartoittaa jo olemassa olevaa tilannetta. Kyse on siis tältä osin enemmänkin deskriptiivisestä sanastotyöstä. Sanastotyön käsikirjan mukaan on mahdollista antaa myös suosituksia jo käytössä olevien termien käytöstä, ja esimerkiksi siitä, mitä termiä mahdollisesta monesta samaan asiaan viittaavasta termistä yrityksen sisällä suositellaan käytettäväksi. Yrityksen ominaiskäsitteet puolestaan ovat joko niin sanottuja yksilökäsitteitä tai yrityksen omiin teknisiin ratkaisuihin liittyviä käsitteitä. (Sanastotyön käsikirja 1988: 141). Sanastotyön käsikirjan mukaan tällaiseen sanastoon voidaankin hyvin soveltaa normatiivisen sanastotyön yleisperiaatteita. On myös huomattava, että uutta luovan sanastotyön osalta yrityssanastotyö on usein helpompaa kuin yleinen sanastotyö. Tämä johtuu siitä, että sanaston käyttäjäkunta on suppeampi ja tarkemmin määritelty, joten muutokset ja sanastosuositukset on helpompi saada hyvin perusteluin hyväksytyiksi. (Sanastotyön käsikirja 1988: 141). 2.1 Yrityssanastotyön kannattavuus Vaikka yrityssanastotyötä on käsitelty teoriakirjallisuudessa melko vähän, sen kannattavuutta on kuitenkin pohdittu. Sanastotyön käsikirjassa perustellaan yrityssanastotyön kannattavuutta yrityksen termistön yhdenmukaistumisella ja näin ollen tuotetun tekstin laadun paranemisella ja aikaa vievien termiongelmien poistumisella (1988: 141). Mikäli alan sanasto on kovin kirjavaa ja vaihtelevaa, sanastotyö olisikin jopa suositeltavaa. Samoin jos yrityksen käyttämien ominaiskäsitteiden määrä on suuri, yrityssanastotyöllä voidaan säästää aikaa huomattavasti. Sanastotyön käsikirjassa (1988: 141) todetaan lisäksi sanastotyön olevan kannattavaa mikäli yrityksessä käytettävät kielet ovat harvinaisia. Tällöin alan yleistä sanastoa saattaa olla vaikea löytää mistään jo luodusta termistöstä, ja sanastotyön tekeminen voi osoittautua jopa välttämättömäksi. Myös Seija Suonuuti pohtii artikkelissaan sanastotyön asemaa yrityksen prosessissa (Terminfo 4/1998). Hän pitää sanastotyötä tärkeänä tukiprosessina yrityksen toiminnoissa. Tukiprosesseilla Suonuuti tarkoittaa sellaisia yrityksen prosesseja, joiden puuttuminen ei välttämättä suoraan vaikuta yrityksen toimintaan, mutta joista osa voi puuttuessaan häiritä erityisesti laatua. Hän toteaa, että usein on vaikea suoraan nähdä esimerkiksi mitä taloudellista hyötyä sanastotyön tekemisestä

12 12 yritykselle voi koitua. Sanastotyön puuttuminen kun ei myöskään välttämättä tuota yritykselle taloudellista tappiota. Suonuutin mukaan onkin siksi tärkeää, että sanastotyön määrä ja sen käyttö on riittävää. Toisin sanoen, sanastotyön on oltava niin mittavaa ja katettava niin suuri osa käytetystä tai tarvittavasta sanastosta, että sen vaikutuksia esimerkiksi dokumentaation laadun paranemisessa olisi mahdollista tarvittaessa mitata. Jos näin voidaan tehdä, sanastotyön tekemistä on myös helpompi perustella. Vaikka sanastotyön hyödyllisyyttä ei varsinaisesti mitattaisikaan, Suonuutin mukaan sanastotyön tulee kuitenkin olla riittävän kattavaa jotta sillä olisi vaikutusta. Hänen mukaansa pienimuotoinen ja hyvin rajatulla joukolla tehty sanastotyö ei ole kannattavaa. Suonuuti pohtii myös itse sanastotyön prosessia ja sen laajuutta. Hänen mukaansa myös yrityssanastotyössä ongelmana on usein kohderyhmän rajaus. On vaikeaa, tai paremminkin mahdotonta tuottaa sanastoa, joka olisi suunnattu aivan kaikille. Tämä tulisi Suonuutin mukaan huomioida myös yrityksen sanastoprosessissa. Suonuuti lähestyy aihetta dokumentaation näkökulmasta ja huomauttaakin, että yrityssanastotyössä ei tulisi pyrkiä kattamaan kaikkia yrityksen prosessien dokumentointivaiheita. Silloin helposti ajaudutaan tilanteeseen, jossa sanastotyöstä muodostuu se kaikkein laajin ja tärkein prosessi koko yrityksen prosesseissa. Tämä ei tietenkään ole hyvä, onhan kyseessä tukiprosessiksi tarkoitettu prosessi. Suonuuti neuvookin vaiheistamaan myös sanastotyöprosessia, aivan kuten dokumentointiprosessiakin. Tällä hän tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kohderyhmä - hänen tapauksessaan asiakkaat - tulisi jakaa pääasiakkaisiin ja muihin asiakkaisiin. Toinen hänen esittämänsä tapa on jakaa itse sanastoprosessi useampaan eri sanastoprosessiin, kuten yksikieliseen sanastoprosessiin ja monikieliseen sanastoprosessiin. Suonuuti huomauttaa, että tällainenkaan vaiheistus ei toki ole ongelmatonta (ongelmista lisää, ks. Terminfo 4/1998), mutta siltikin varteenotettava vaihtoehto. Sitä kannattaa ainakin yrittää, jotta sanastotyön laajuus saadaan pysymään hallittavissa rajoissa. Myös Sanastotyön käsikirjassa pohditaan sanastotyön laajuutta (1988: 141). Osalle yrityksiä voi olla riittävää sanastotyötä vain koota sanaluetteloita, tai ohjeistaa termistön käyttöä. Sanastotyön käsikirjassa todetaan kuitenkin myös, että varsinkin yrityksen ominaiskäsitteet on useimmiten tarpeen myös määritellä, joten ainakin

13 13 niiden osalta varsinainen sanastotyö on tärkeää. Huomioon tulisi ottaa myös alan kehitysvauhti sekä dokumentaation laajuus, luonne (päivittyvä vai kertaluontoinen), käyttöikä, levikki ja kohderyhmä (Sanastotyön käsikirja 1988:141). Lisäksi olisi mietittävä sanaston käyttäjien määrää ja heidän yhteistyönsä tiiviyttä. Käsikirja kehottaa pohtimaan myös itse sanastotyön laatua. Laatuvaatimukset ovat kuitenkin erilaiset riippuen siitä onko kyseessä vain sanaluetteloiden laadinta vai syvällisempi sanastotyö. Tällöin on mietittävä myös yrityksen resursseja ja mahdollisuuksia laadukkaan sanastotyön tekemiseen. 2.2 Yrityssanastotyö Metso Automation -yrityksessä Kuten jo luvussa 1.1 esiteltiin, Metso Automation on osa isoa ja laajalle levittäytynyttä konsernia. Kuitenkaan suuremmalla mittakaavalla koko konsernin laajuisesti jatkuvaa sanastotyötä ei yrityksessä ole tehty. Pulp Products -osastolla dokumentaatiota tuotetaan pääasiassa englanniksi ja suomeksi. Muille mahdollisesti tarvittaville kielille dokumentaatio käännetään useimmiten ulkopuolisen yhteistyökumppanin toimesta. Kesällä 2001 toimin osastolla harjoittelijana, ja pääasiallinen tehtäväni oli kääntää suomeksi tuotettua dokumentaatiota englanniksi. Osastolla työskentelee pääasiassa insinööri- tai diplomi-insinöörikoulutuksen saaneita selluautomaation asiantuntijoita, jotka itse myös pääasiassa tuottavat tarvittavan dokumentaation. Alan termistö on pääosin tuttua asiantuntijoille, mutta erilaisista koulutus- ja kokemustaustoista sekä erikoistumisesta johtuen termien käyttö oli jokseenkin kirjavaa. Tämä oli helposti huomattavissa, kun työskentelin yrityksessä uutena tulokkaana ja ennemminkin kielen kuin selluautomaation asiantuntijana. Asiantuntijoilla on useimmilla oma erityisalansa sellunvalmistusprosessissa, josta heidän tietämyksenä myös terminologian osalta on vahvaa, mutta muiden osa-alueiden kohdalla terminologian tuntemus on usein huonompaa.

14 Sanastotyön tarve Selluautomaatiosta tai sellunvalmistuksesta ei ole tehty varsinaisia laajempia sanastoja tähän mennessä, vaikkakin sellunvalmistus on ollut osana paperinvalmistuksesta tehdyissä useissakin sanastoissa ja jopa sanakirjoissa. Näissä sellunvalmistus on kuitenkin ollut vain pieni osa isompaa kokonaisuutta, ja sanastot eivät ole olleet kattavia, koska mukana ovat olleet vain kaikkein keskeisimmät ja yleisimmät termit. Metso Automationilla tätä ei ole aiemmin pidetty ongelmana, koska asiantuntijat tuntevat oman alueensa ja sen sanaston, ja sanastoihin ei välttämättä usein edes jouduta turvautumaan. Työskennellessäni osastolla kääntäjänä sellusanaston puute oli kuitenkin huomattava ongelma. Käännettävä dokumentaatio oli useilta sellunvalmistuksen osa-alueilta, ja työtä aloittaessani minulla ei ollut asiantuntemusta millään näistä osa-alueista. Tilanne on samanlainen useimmiten kun uusi kääntäjä aloittaa työt. Oli siis ilmiselvää, että käännöstyössä suuri osa ajasta kului terminologiaongelmien selvittämiseen. Oikeiden termien löytämien oli helppoa mikäli oli mahdollista olla suorassa yhteydessä johonkin osaston asiantuntijoista. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan aina ollut, koska osastolle oli palkattu kääntäjä nimenomaan ajan säästämiseksi. Tällöin asiantuntijoille jäisi enemmän mahdollisuuksia keksittyä tärkeisiin asiakasprojekteihin. Termistö tuli siis enimmäkseen selvittää aiemmasta dokumentaatiosta ja monista muista lähteistä. Tällöin ongelmana oli esimerkiksi termistön kirjava käyttö eri lähteissä. Samaan asiaan viitattiin dokumentaatiossa useilla eri termeillä, mikä osaltaan jälleen vaikeutti käännöstyötä huomattavasti. Lisäksi asiantuntijoilla on usein käytössä omia ns. slangisanoja, joita käytetään vain yrityksen sisällä, eikä niiden merkitystä ymmärretä muualla. Osaston sisällä oli myös huomattu, että ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden tekemiä käännöksiä jouduttiin usein korjaamaan. Nämä käännösongelmat johtuivat osittain termien sekavasta käytöstä tai väärinymmärryksistä. Näin ollen sellunvalmistuksen ja selluautomaation terminologiaa sisältävä sanasto oli tarpeellinen. Sanaston hyödyllisyyttä voitiin perustella moni tavoin. Dokumentaatiota kirjoittavat useat eri asiantuntijat, joiden lisäksi dokumentaatiota mahdollisesti

15 15 muokkaavat kääntäjät. Dokumentaation kirjoittajien ja ennen kaikkea asiakkaan kannalta termistön yhtenäistäminen oli tärkeää. Yhtenäinen ja koherentti terminologia dokumentaatiossa parantaa sen luettavuutta ja näin ollen myös laatua. Asiakkaalle voidaan yhtenäistetyn termistön ansiosta tuottaa laadukkaampaa dokumentaatiota. Sanastotyö pienentää myös asiantuntijoiden työtaakkaa. Ulkopuolisten kääntämissä teksteissä on vähemmän korjattavaa terminologian osalta, ja kääntäjän on helpompi selvittää termiongelmia itsenäisesti, kun käytössä on kattava ja ajan tasalla oleva sanasto. Asiantuntijoiden apua ei näin ollen tarvita jokaisen termiongelman selvittämisessä. Sanastosta on myös suoraa hyötyä asiantuntijoille, jotka syystä tai toisesta joutuvat tekemisiin sellaisen materiaalin kanssa, joka ei kuulu heidän vahvimpaan asiantuntemusalueeseensa. Sanastotyötä voi ajatella myös yrityksen imagon kannalta. Markkinointityössä asiakkaille voidaan entistä enemmän korostaa dokumentaation laatua, koska siihen on panostettu lisää myös sanastotyötä tekemällä. Valmista sanastoa voidaan tarjota myös yhteistyökumppaneiden käyttöön Kohderyhmä Sanaston kohderyhmä voidaan määritellä myös sen hyödyllisyyden kautta. Kuten aikaisemmin on jo todettu, kohderyhmän määrittely yrityssanastotyössä on huomattavasti helpompaa ja suoraviivaisempaa kuin muunlaisessa sanastotyössä. Kohderyhmä on kuitenkin ratkaiseva koko sanastoprojektin kannalta, joten se on tärkeää määrittää myös yrityssanastotyössä. Kohderyhmä vaikuttaa sanaston kieliin, määritelmien muotoiluun, ja selitteiden ja esimerkkien sisältöön ja määrään (Seija Suonuuti, luento ). Metso Automationilla sanaston pääasiallisena kohderyhmänä ovat yrityksen omat työntekijät eli asiantuntijat, jotka ovat päävastuussa dokumentaation tuottamisesta. Kohderyhmänä ovat myös ulkopuoliset ja talon sisällä toimivat kääntäjät tai markkinointimateriaalin tuottajat, jotka joutuvat tuottamiensa tekstien kautta tekemisiin termistön kanssa. Kohderyhmäksi voi ajatella myös asiakkaat, sekä välillisesti että suoraan. Välillisesti asiakkaat ovat kohderyhmänä dokumentaation kautta. Suoraan heidän voi ajatella olevan kohderyhmänä siinä tapauksessa, että tehtyä sanastoa luovutetaan heidän käyttöönsä. Näin ollen kohderyhmänä on asiantuntijoita laajempi joukko.

16 16 Vaikka kohderyhmän määritteleminen onkin suhteellisen helppoa, sen asiantuntemuksen tasoa ei voi yhtä helposti määritellä. Laajassa kohderyhmässä on mukana alan asiantuntijoita, mutta myös niitä, joille ala voi olla jopa tuntematon. Tällaista kohderyhmää ovat esimerkiksi yrityksen ulkopuoliset kääntäjät. Voidaan kuitenkin ajatella, että kokemuksen myötä myös heidän asiantuntemuksensa kasvaa. Vaikka sanastoa olisi hyvä rakentaa kohderyhmän niin sanotusti heikoimman lenkin mukaan, Metso Automationilla paras tapa näytti olevan jonkinlainen keskitie. Terminologin näkökulma oli hyvä mittapuu, koska terminologina olin tässä jossain määrin tulokkaan ja asiantuntijan välissä. Tekninen asiantuntemukseni on ehkä hyvinkin puutteellista, mutta kielellinen asiantuntemus puolestaan on vahvaa. Työkokemus on tuonut myös yleiskäsityksen alan teknisestä puolesta. Niinpä keskitietä haettaessa voitiin todeta, että sanastossa ei saa yksinkertaistaa liikaa, aivan perusasioita ja -sanastoa siihen ei tule ottaa mukaan. Kuitenkin myös joitain keskeisimpiä, mutta ehkä yksinkertaisilta tuntuvia termejä on tarpeen ottaa mukaan. Näiden poisjättäminen tekisi sanastosta puutteellisen, koska useat termit perustuvat tai viittaavat jollain lailla juuri näihin keskeisiin termeihin. Päätimme jättää pois myös kaikkein vaikeimmat ja erityisesti harvinaisemmat termit. Tarkoitushan oli kuitenkin kartoittaa keskeisintä sanastoa, ei poimia termejä, joita käytetään vain todella harvoin. Muut kohderyhmistä määriteltävä piirteet, eli työkenttä, koulutustaso ja kielitaito ovat piirteitä joita juuri tällä kohderyhmällä voidaan pitää keskenään samantasoisena, joten niiden määritteleminen ei ollut ongelma Sanastotyön vaikutus Koska Metso Automationilla kyseessä on verrattain vanha ala, yrityssanastotyö ei ole juurikaan uutta luovaa. Vanhalla alalla tässä tarkoitetaan sitä, että sanasto on jo melko vakiintunutta, vaikka variaatiota ilmeneekin erityisesti eri yritysten sisäisessä termien käytössä. Kuitenkin perussanasto on pääpiirteittäin vakiintunutta ja uutta terminologiaa ei jouduta luomaan tiiviiseen tahtiin. Sanastotyö on tässä luonteeltaan siis deskriptiivistä. Metso Automationin yrityssanastotyön tarkoituksen onkin kartoittaa nykyinen käytäntö selluautomaation ja sellunvalmistuksen osalta ja suositella käytettäviä termejä, ja sanaston myötä yhtenäistää terminologian käyttöä.

17 17 Kun yrityssanastotyötä pohtii Metso Automationin tapauksessa Seija Suonuutin (Terminfo 4 / 1998) ajatusten pohjalta, sanastotyöllä ei niiden mukaan olisi vaikutusta. Kyseessähän on vain pieni osa isoa konsernia, eikä sanasto tule välttämättä olemaan laajassa käytössä. Tässä tulee kuitenkin mielestäni ottaa huomioon yritysten erilaisuus. Metsossa sanastotyötä tehdään konsernin yhdessä osassa, joka on oma tiivis yksikkönsä. Näin ollen pelkästään selluautomaatioosastolla sanasto tulee olemaan mahdollisimman laajassa käytössä. Lisäksi osasto toimii tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi konsernin sellunvalmistukseen keskittyvien osastojen kanssa, joten sanaston käyttö leviää tätä kautta myös sinne. Mielestäni ei voi myöskään todeta, että sanastotyöstä ei ole mitään hyötyä jos sitä tehdään vain pienen osaston sisällä. Sanastotyön pienikin vaikutus on ehdottoman hyödyllistä Metso Automationille. Säästyyhän sanaston kokoamisen ja sen käytön myötä aikaa ja dokumentaation laatu paranee, vaikka kyseessä onkin suppeahko sanastotyö. Myös työntekijöiden vaihtuvuuden kannalta pienimuotoinenkin sanastotyö takaa laadun jatkuvuuden jollain tasolla myös tulevaisuudessa. Suonuutin ajatuksia ei siis voi suoraan soveltaa tähän sanastotyöhön. Vaikka sanastotyö on myös tässä yrityksessä yhtälailla tukiprosessi kuin Suonuutin kuvaamassa yrityksessä, kyseessä on suhteellisen vanha ala, eikä sanastotyö ole juurikaan uutta luovaa. Sanaston kartoitus ja suositusten tekeminen on kuitenkin hyödyllinen ja toimintaa tukeva prosessi pienessäkin mittakaavassa. Sanastotyöllä onkin Metso Automationille enimmäkseen vakiinnuttava vaikutus, koska asiantuntijoilla jo oleva tieto kerätään yhteen, kaikkien halukkaiden käytettävissä olevaan lähteeseen Työryhmä ja muut järjestelyt Sanastotyön suunnittelijana toimin itse terminologina. Käyttöön otettiin terminologin vetämä työryhmämalli (Sanastotyön käsikirja 1988: 128), joka usein on myös mahdollisista malleista tehokkain. Mallin mukaan terminologi kerää aineiston, suorittaa termi-inventaarion, laatii alustavat määritelmät, tekee tarvittavat korjaukset, viimeistelee, tallentaa, julkaisee ja perehdyttää. Muu työryhmä tarjoaa asiantuntemustaan, osallistuu päätöksentekoon ja tiedotukseen, sekä käsittelee terminologin valmistelemaa aineistoa. Terminologivetoinen malli oli Metso

18 18 Automationissa ainoa mahdollinen, koska asiantuntijat eivät voineet keskittyä ainoastaan terminologiatyöhön. Myös aloite sanastotyön tekoon tuli terminologilta. Näin ollen malli, jossa terminologi suorittaa niin termi-inventaarion kuin määritelmien alustavan kirjoituksenkin sopi parhaiten yrityksen tämän hetkiseen organisaatioon. Päätimme siis, että terminologina suoritan termi-inventaarion, jonka jälkeen muut työryhmän jäsenet tarkastavat esitermit. Projektiin käytettävissä oleva aika oli rajattu, vain 6 kuukautta. Näin ollen ryhdyimme kokoamaan ja kartoittamaan sanastoa, joka on osittain sanaluettelo vastineineen, ja vain osittain varsinainen sanasto sekä määritelmineen että vastineineen. Sanaston kieliksi valitsimme alkuvaiheessa suomen ja englannin, koska ne ovat yrityksen tärkeimmät ja keskeisimmät työkielet. Muiden kielien mukaan ottaminen olisi vaatinut toisen terminologin osallistumista työhön, tai vähintäänkin toisen kielen asiantuntijan, koska tällaisenaan työryhmän asiantuntemus ei muihin kieliin riittänyt. Pidimme kuitenkin tärkeänä sitä, että sanastoon tulee voida tulevaisuudessa lisätä myös muita yrityksessä käytössä olevia kieliä, kuten esimerkiksi ruotsi. Sanaston laajuutta emme rajanneet kovin tarkasti, koska sanaluettelon kokoaminen on erilailla aikaa vievää työtä kuin määritelmiä sisältävän sanaston laatiminen. Totesimme kuitenkin, että laadun takaamiseksi termejä ei saa olla liikaa. Sanaston lopullista laajuutta käsittelen tarkemmin kappaleessa Pohdimme myös sanaston julkaisumuotoa. Sähköinen muoto tuntui kaikkein luontevimmalta valinnalta, koska suuri osa kommunikaatiosta tapahtuu nykyään sähköisesti. Arvioimme myös valmiin sanaston käyttöasteen olevan korkeampi, mikäli se on sähköisessä muodossa. Sähköiseen sanastoon asiantuntijat tukeutuvat helpommin kuin paperille painettuun tai tulostettuun versioon, koska sitä on mahdollista käyttää tietokoneen ruudulla samanaikaisesti dokumenttien kirjoittamisen kanssa. Sähköisessä julkaisumuodossa voi käyttää hyödyksi myös monipuolisia ja automaattisia hakuominaisuuksia. Terminologina pohdin eri vaihtoehtoja, joista parhaimmaksi ja yritykselle sopivimmaksi totesimme Kielikone Oy:n sanakirjasto MOT:n (myöhemmin MOT). MOT on verkkokäytössä yrityksen sisällä, ja useimmat asiantuntijat ovat tottuneet sen käyttöön. Uuttakin sanastoa on näin ollen helppo käyttää muiden sanastojen yhteydessä. MOT on yleisestikin melko laajassa käytössä eri yrityksissä. Näin ollen MOT:hen laadittu sanasto on myös monelle yhteistyökumppanille ja asiakkaalle käyttökelpoinen. MOT:hen on

19 19 mahdollista liittää asiakkaan omaa sanastoa, joten sen käyttö ei vaatinut lisäinvestointeja yritykseltä. Erityisten sanasto- ja termiohjelmien käyttöä emme harkinneet juuri niiden vaatimien lisäinvestointien vuoksi. Uuden ohjelman käyttöönotto olisi vaatinut myös lisäkoulutuksia ja opastusta, jotta sen käyttö olisi tullut helpoksi kielen ja dokumentaation parissa työskenteleville. Uudet ohjelmistoinvestoinnit eivät kannattaneet siksikään, että kyseessä on vain yhtä osastoa koskeva sanastoprojekti. MOT ei kuitenkaan ole varsinainen terminologiatyökalu, joten pohdimme miten määritelmät on mahdollista sijoittaa siihen. MOT mahdollistaa kuitenkin lisäkommenttien, lausumisohjeiden ja käyttöesimerkkien lisäämisen termien yhteyteen, joten määritelmät mahtuvat tähän lisätilaan. MOT:ssä yksi termitietue voi olla 2000 merkin pituinen, ja jokainen selite tai määritelmä 500 merkkiä, joten liikkumavaraa on riittävästi sanaston tarpeisiin. Totesimme, että sanastosta on hyvä tehdä myös paperiversio. Paperiversioon on mahdollista lisätä kaikki tarvittava tieto, jota ei sähköiseen muotoon ole mahtunut. Emme erityisesti organisoineet työryhmää, koska työyhteisö ja osasto on melko pieni, ja työ oli mahdollista pitää hallinnassa ilman tarkempaa työryhmän määrittelyäkään. Koko osastoa voisi kutsuakin sanastotyön tukiryhmäksi (Sanastotyön käsikirja 1988:126). Muina ryhmän jäseninä toimi tässä tapauksessa joukko asiantuntijoita, joilla kullakin oli vastuu oman alueensa termiluettelon tarkastamisesta termi-inventaarion jälkeen. He myös avustivat lopullisten valintojen teossa. Työryhmän jäseninä olivat myös tuotepäälliköt, jotka omalta osaltaan tarkastivat termiluetteloita ja valitsivat joukosta määriteltävät käsitteet. Eri alojen asiantuntijat ja tuotepäälliköt tarkastivat lopulliset määritelmät. Näin ollen toteutui myös Sanastotyön käsikirjan suositus siitä, että työryhmän jäsenet edustavat eri osaalueita ja intressipiirejä käsiteltävästä alasta (1988: 126). Esiselvityksen, sanaston tarpeen kartoittamisen, aikatauluttamisen ja työryhmän määrittelemisen jälkeen sanastoprojektissa oli edessä materiaalin hankinta, lähteisiin perehtyminen ja käytettävien lähteiden valinta. Näissä vaiheissa käytettiin hyväksi lähdekritiikkiä, jota myös käsittelen seuraavassa luvussa.

20 Käsitteiden valinta ja lopullinen sanasto Kuten edellä mainittiin, sanastoon mukaan otettavat käsitteet valittiin asiantuntijoiden avustuksella. Termi-inventaariossa poimin esitermeiksi aineistosta runsaasti mahdollisia termejä, noin kaksinkertaisen määrän sanaston lopulliseen käsitemäärään verrattuna. Terminologina suoritin ensimmäisen karsinnan esitermiluettelosta valitsemalla mukaan useimmin lähdeaineistossa mainittuja termejä. Asiantuntijat valitsivat tästä esikarsitusta termiluettelosta sanastoon mukaan otettavat käsitteet. Kukin asiantuntija valitsi luettelosta erikoisalansa keskeisimmät tai muulla tavalla tärkeimmät käsitteet. He myös lisäsivät mahdollisesti puuttuvia tärkeitä käsitteitä. Käsitteiden kokonaismäärää ei tässäkään vaiheessa rajoitettu, mutta esitermeistä karsiutui tällä tavoin noin puolet. Tuotepäälliköt käsittelivät samat luettelot ja valitsivat myös mielestään tärkeimmät käsitteet. He valitsivat myös ne kaikkein tärkeimmät käsitteet, jotka myöhemmin määriteltiin. Lopullisessa sanastossa määriteltyjä käsitteitä oli noin 80. Kaiken kaikkiaan mukaan kelpuutettiin noin 800 käsitettä, joista suurimmasta osasta esitettiin siis vain termit ja niiden englanninkieliset vastineet. Käsitemäärä on suuri näin lyhyelle sanastoprojektille. Kuitenkin koska suuri osa terminologiasta ja jopa niiden englanninkielisistä vastineista oli minulle tuttua edellisen kesän käännöstyön kautta, työn suorittaminen määritetyssä ajassa oli mahdollista.

Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö

Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö suomi englanti ruotsi Vocabulary for Acoustics Finnish English Swedish Ordlista för akustik finska engelska svenska

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kaikki maksavat sanastotyöstä. Seija Suonuuti 30.10.2014

Kaikki maksavat sanastotyöstä. Seija Suonuuti 30.10.2014 Kaikki maksavat sanastotyöstä Seija Suonuuti Väite Kaikki yritykset tekevät sanastotyötä joko tietoisesti tai tiedostamatta Yritys voi vain valita tehdäänkö sanastotyötä kontrolloidusti ja kustannuksia

Lisätiedot

Sanastotyön tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnossa. Sanastokeskus TSK 35 vuotta Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kanslia, 29.10.

Sanastotyön tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnossa. Sanastokeskus TSK 35 vuotta Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kanslia, 29.10. Sanastotyön tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnossa Sanastokeskus TSK 35 vuotta Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kanslia, Monenlaista sanastotyötä Valtioneuvoston kanslian kielipalvelun tehtävät Terminologisen

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta M-Files OCR M-Files OCR:n avulla voidaan skannattavalle paperidokumentille tehdä tekstintunnistus skannerista riippumatta. Tällöin tekstiä sisältävät kuvat tunnistetaan varsinaisiksi tekstimerkeiksi, jonka

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Taloustieteet ja YSA. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012

Taloustieteet ja YSA. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012 Taloustieteet ja YSA Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012 Taloustieteen termit YSAssa (1) 75 Taloustieteet. Kansantalous. Liiketalous. Kauppa n. 1800 termiä (YSAn toiseksi suurin ryhmä, YSAssa yhteensä

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Työpaja Työpaja on vertaisarviointiin soveltuva työkalu. Työpaja mahdollistaa töiden palautuksen ja niiden jakelun opiskelijoiden arvioitavaksi sekä arvioinnin antamisen. Laita Muokkaustila päälle ja lisää

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum). 1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite N: Kielivaatimukset VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Käyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö

Käyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö Käyttöohje 1 (7) RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä...1 Liitynnät...1 Sovellusympäristö...1 Rassin käyttö...2 Riskien arviointi...3 Riskitarkastelu, vaaraluettelon teko...4 Riskitarkastelu,

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Terminologia, tesaurus vai ontologia? Carita Bjon, FM Kela 14.5.2014

Terminologia, tesaurus vai ontologia? Carita Bjon, FM Kela 14.5.2014 Terminologia, tesaurus vai ontologia? Carita Bjon, FM Kela 14.5.2014 Sisältö Sanastotyö: mitä, miksi miten? Sanastotyön käsitteitä Terminologinen sanasto, tesaurus, ontologia Kirjallisuutta 2 14.5.2014

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Tilituki Pro ohjelman varsinainen Sepa-päivitys tehtiin versiossa 2011.2. Siirtymäkauden pankkisiirrot ja joitakin muita Sepa-muutoksia on otettu käyttöön jo aiemmin.

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN 3 Sisällysluettelo ESIPUHE 7 OSA I PROJEKTIN HALLINTA PROJEKTITASOLLA 1 JOHDANTO 11 1.1 Projektiohjelmien

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Tiina Kemppainen Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ohjelmistotekniikan koulutusohjelma Tiina.Kemppainen@ramk.fi 18.9.2003 http://amc.pori.tut.fi/moments

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen Teknillinen korkeakoulu Mat 2.177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kevät 2007 Evli Pankki Oyj Väliraportti 28.3.2007 Kristian Nikinmaa Markus Ehrnrooth Matti Ollila Richard Nordström Ville Niskanen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

TURNITIN. Akateemisen kirjoittamisen apuna. 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto

TURNITIN. Akateemisen kirjoittamisen apuna. 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto TURNITIN Akateemisen kirjoittamisen apuna 24.10 Mika Pulkkinen / LUT Tietohallinto Mikä on Turnitin Turnitin on Moodleen integroitu Internet-pohjainen plagiaatintunnistuspalvelu, joka vertaa opiskelijan

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Menetelmäohje Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Riku Hurmalainen, 24.3.2002 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Termit...4 3. Toteutus...5 3.1. Yleiskuvaus...5 3.2. Tekninen ratkaisu...5 3.3. Tietoturva...6

Lisätiedot

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

Vaihtoehto luokkaopetukselle. Englanti

Vaihtoehto luokkaopetukselle. Englanti Vaihtoehto luokkaopetukselle Englanti osaa hakea ja soveltaa tietoa monipuolisesti sekä arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti, mm. osaa kertoa itsestään, omasta alastaan ja koulutuksestaan ja tulevasta

Lisätiedot

Kirjoittaminen ja lukeminen

Kirjoittaminen ja lukeminen Kirjoittaminen ja lukeminen Miksi ihmeessä? Lukiossa on totuttu vain pienten tekstien kirjoittamiseen Laajemmat kirjoitukset ovat olleet yleensä proosaa. Lukiossa ja aiemmin on totuttu lukemaan Koululaisille

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa

Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa Kääntäjienpäivä 1.10.2010 Kirsi Kemppainen Translatum Oy Translatum yrityksenä Päätoimipaikka Tampereella, toimistot myös Helsingissä ja Tallinnassa Yksi

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot