OULUN YLIOPISTON ALUEELLISEN TOIMINNAN MERKITYS

Transkriptio

1 Juhlaseminaari, Nivala Kerttu Saalastin syntymästä 100 vuotta OULUN YLIOPISTON ALUEELLISEN TOIMINNAN MERKITYS Rehtori Lauri Lajunen Oulun yliopisto

2 Oulun yliopiston perustamisen vaiheita 1905: Prof. Yrjö Jooseppi Wichmann esitti ensimmäisenä ajatuksen toisesta yliopistosta Suomeen ja sen paikaksi Oulua tai Kuopiota 1917: Prof. J. H. Vennola esitti taloudellisen korkeakoulun perustamista Ouluun edistämään luonnonvarojen hyödyntämistä 1919: Pohjois-Pohjalaisen osakunnan aloitteesta perustettiin Oulun Korkeakouluseura (aluksi Pohjanmaan Korkeakouluseura, Oulun yliopistoseura) ajamaan korkeakoulun perustamista Ouluun 1949: Prof. Pentti Kaitera esitti teknillis-taloudellisen tutkimuslaitoksen perustamista Pohjois-Suomen tarpeisiin 1949: Kaiteran esityksen pohjalta perustettiin Pohjois-Suomen tutkimussäätiö 1951: Kesäyliopistotoiminta alkoi Oulussa 1952: Prof. Kyösti Haatajan voimakkaat kannanotot korkeimman opetuksen ja tutkimuksen hajauttamisen puolesta. Hänen mukaansa yliopistolla olisi Pohjois- Suomessa suuri tehtävä 1953: Väliaikaisen opettajakorkeakoulun sijoittaminen Ouluun (kansakoulunopettajista oli huutava pula Pohjois-Suomessa) : Kolme komiteaa (Myrberg ; Salmela ; Kaitera 1956: Laki Oulun opettajakorkeakoulusta

3 Oulun yliopiston perustaminen : Opetusministeri Kerttu Saalastin esittelystä presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti esityksen laiksi Oulun yliopistosta : Tasavallan presidentti allekirjoitti lain Oulun yliopistosta (laki tuli voimaan )

4 Havaintoja liittyen Oulun yliopiston perustamiseen Kaikki asiaa ajaneet henkilöt olivat pohjoissuomalaisia juuriltaan (edelleenkin Pohjois-Suomen puolestapuhujat ovat kotoisin Pohjois-Suomesta tai heillä on sinne vahvat siteet!) Hanke sai kiivasta vastustusta erityisesti Helsingin yliopiston professoreiden taholta Oulun yliopiston perustamisessa otettiin ensimmäistä kertaa huomioon yliopiston sijaintialueen tarpeet Oulun yliopiston perustaminen aloitti uuden aikakauden korkeimman hengenviljelyn saralla Suomessa (siitä alkoi yliopistolaitoksen sekä maantieteellinen että määrällinen laajeneminen) Kolme ratkaisevaa henkilöä: Kerttu Saalasti: Oulun yliopiston äiti ; Pentti Kaitera Oulun yliopiston isä ja Urho Kekkonen Oulun yliopiston kummisetä

5 Hajautettu, maksuton yliopistolaitos Suomen menestystekijä (1/2) Harvaan asutussa ja vähäväkisessä, mutta pinta-alalta suuressa maassa järjestelmä on mahdollistanut kunkin ikäluokan koko lahjakkuuspotentiaalin saamista yliopistokoulutuksen piiriin Suomi menestyy vain osaamisella (Koska Suomen väkiluku on pieni, korkeakoulutukseen on saatava suhteellisesti suurempi määrä kustakin ikäluokasta kuin väkirikkaissa maissa) Valtaosa suomalaisista nuorista haluaa opiskella lähelle kotiseutuaan ja valmistuttuaan suurin osa haluaa työelämään lähelle opiskelupaikkaansa (Kullakin korkeakoululla on selvät omat rekrytointialueensa ja tutkinnon suorittaneilla omat työhönsijoittumisalueensa; järkevästi hajautettu yliopistolaitos takaa, että koko maa voidaan pitää asuttuna ja elinkelpoisena) Edellä olevasta syystä valtakunnan tiede- ja korkeakoulupolitiikka on usein ristiriidassa alueiden kehittämisen kanssa (esim. Oulun yliopiston rakentamistekniikan ja Kuopion yliopiston yliopiston hammaslääketieteen lopettamiset olivat virheratkaisuja ja johtaneet alueen työvoimapulaan)

6 Hajautettu, maksuton yliopistolaitos Suomen menestystekijä (2/2) Usein kuvitellaan, että suuret keskitetyt yksiköt olisivat laadukkaampia ja kustannustehokkaampia kuin alueelliset toimipisteet (esim.oulun yliopiston Sodankylän geofysikaalisen observatorion inversiomatematiikan tutkimusryhmä on osa valtakunnallista tutkimuksen huippuyksikköä ja Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on kustannuksiltaan tehokkain opettajankouluttaja Suomessa) Hajautettu yliopistolaitos on parasta aluepolitiikkaa: tarjoaa alueiden nuorille kouluttautumismahdollisuuden sekä yrityksille toimintaympäristön ja osaavaa henkilökuntaa muuallakin kuin ruuhka-suomessa

7 Oulun yliopisto: Monialainen tiede- ja oppimisyhteisö - kolme yliopistoa yhden sisällä Perustettu v Opiskelijat uudet perustutkinto-opiskelijat 2347 Henkilökunta 3079 professorit 242 Suoritetut tutkinnot v perustutkinnot 1333 tohtorintutkinnot 130 Rahoitus v ,0 M budjettirahoitus 123,4 M muu rahoitus 79,6 M

8 Opiskelijamäärät tiedekunnittain ja koulutusaloittain (45 koulutusohjelmaa; 70 pääainetta) terveydenhuolto hammaslääketiede lääketiede humanistinen tdk/ka kasvatustieteiden tdk/ka luonnontieteellinen tdk/ka taloustieteiden tdk/ka teknillinen tdk/ka lääketieteellinen tdk

9 Oulun yliopiston tutkimuksen painoalat a) yliopisto on tieteellisesti niillä vahva b) ne ovat tärkeitä alueen yrityksille ja kulttuurielämälle Tämä luo pohjan alueellisten innovaatioketjujen syntymiselle, kun koulutus, tutkimus, tuotekehitys, tuotanto ja markkinointi ovat linjassa keskenään; takaa myös sen, että yliopisto toimii alueensa kehityksen veturina

10 Tutkimusta painoaloilla Informaatiotekniikka ja langaton viestintä (Infotech Oulu; CWC) elektroniikka ja mittaustekniikka, langaton tietoliikenne, ohjelmistotekniikka ja informaationkäsittely (konenäkö, automaatio, multimedia) Bioteknologia ja molekyylilääketiede (Biocenter Oulu; Sotkamon biotekniikan laboratorio) biotieteet, biolääketiede, biotekniikka, molekyyli- ja solubiologia Pohjoisuus ja ympäristö (Thule-instituutti; NorNet; NorTech; Giellagas-instituutti) ympäristön ja luonnonvarojen kestävän kehityksen monitieteinen tutkimus, yhteistyö ympäristöhallinnon, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa pohjoisen luonnon globaalimuutos, geo- ja biosfäärin systeemit, arktinen lääketiede Saamen kieli ja saamelaiskulttuuri

11 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus - Seuraa ydinosaamisesta (tutkimuksesta ja siihen kytkeytyvästä opetuksesta) - Innovaatio- ja aluetoiminnassa yliopisto toimii voimakkaasti verkottuneena (muut yliopistot, VTT, sektoritutkimuslaitokset, amk:t, yritykset, kunnat) - Alueelliset toimipisteet (avoin yo (väylä-opinnot); ammatillinen täydennyskoulutus; alueelliset kehittämishankkeet; maisteriohjelmat)

12 Oulun yliopiston ensisijainen vaikutusalue Geofysiikan observatorio Tutkimusasiamies (OY, LY) Sodankylä Meri-Lappi Instituutti (OY, LY) Tutkimusasiamies Kemi Rovaniemi Kuusamo Oulangan tutkimusasema Naturpolis Kuusamo/tutk.asiamies Perämeren tutkimusasema Pehr Brahen ohjelmistolaboratorio, Raahen DI-koulutus Hailuoto Raahe Oulun yliopisto OULU Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Kajaanin yliopistokeskus Chydenius-Instituutti (JY) Tutkimusasiamies (OY, JY, VY) Kokkola Nivala Kajaani Oulun Eteläisen Instituutti Vaasa Iisalmi Kuopio Tutkimusasiamies (OY, KY) Jyväskylä Joensuu Tampere Lappeenranta Turku Helsinki

13 Heli Kurikka ja Jarmo Rusanen: OY:sta vuosina valmistuneiden alueellinen sijoittuminen vuonna 2005 Oulun yliopistosta v valmistuneet henkilöä vuosi

14 Missä ovat Oulun yliopistosta valmistuneet? Oulun yliopistosta valmistuneiden määrät t kunnittain Oulu huikeasti muita asuinkuntia suositumpi (31 %) eli 8573 (tunnettua osoitetta) Etäisyys on merkittävin muuttamisen kohdealuetta selittävä tekijä à Oulusta pitkä matka muihin vastaaviin keskuksiin: lähtökynnys nousee

15 Mistä Oulun yliopistoon on tultu ? Muistuttaa hämmästyttävässä määrin valmistuneiden sijoittumisjakaumaa Opiskelijat tulevat paljolti Pohjois- Suomesta ja moni myös jää sinne valmistuttuaan Jonkin verran havaittavissa yliopiston keskittävää vaikutusta Monista Pohjois-Suomen kunnista on tullut enemmän väkeä kuin sinne palannut ja esim. pk-seutu, Tampere, Jyväskylä, Turku ja Kuopio voittajia

16 Oulun yliopistosta ict-alalta 1970-luvulla valmistuneiden sijoittuminen v Ict ala = sähkö- ja tietotekniikan osasto + Tietojenkäsittelytieteen laitos

17 Oulun yliopistosta ict-alalta 2000-luvulla valmistuneiden sijoittuminen v luvuilla valmistuneista iso osa on pkseudulla, uudemmat ict-alalta valmistuneet asuvat suurelta osin Oulussa Ict-alan menestys on houkuttanut monet jäämään Ouluun. Samalla kyseessä on kaksisuuntainen vuorovaikutus eli teknologia-alan menestys osaltaan johtuu osaavan työvoiman tarjonnasta alueella.

18 Oulun yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus (1/3) Oulun yliopisto tarjoaa opiskelupaikan noin uudelle opiskelijalle vuosittain ja näistä noin 75 % on kotoisin Oulun ja Lapin lääneistä Oulun yliopistolla Oulun kaupungin lisäksi toimintaa noin 10 paikkakunnalla Pohjois-Suomessa (7 omaa toimipistettä) Oulun yliopisto yksi suurimmista työnantajista Oulussa, Kajaanissa ja Sodankylässä (sekä suorat että kerrannaisvaikutukset taloudelle suuret) Noin 75 % tutkinnon suorittaneista jää työelämään Pohjois- Suomeen (Pelkästään Oulun seudulle noin 60 % Oulun seudulle) Diplomi-insinööreistä noin 80 % jää Pohjois-Suomeen (valtaosa Oulun seudulle)

19 Oulun yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus (2/3) Oulun yliopistosta valmistuneet työllistyvät hyvin (Työttömyys alhainen) Koulutus vastaa hyvin työelämän tarpeita erityisesti Pohjois- Suomessa (90 % valmistuneista ilmoittaa olevansa koulutusta vastaavassa työtehtävässä) Oulun yliopisto erittäin tärkeä ICT- teollisuudelle (Nokia, Elektrobit, CCC, Polar,...), metalliteollisuudelle (OY tärkein kouluttaja ja yhteistyökumppani Rautaruukille ja Outokummulle) sekä kaivos- ja kaivannaisteollisuudelle Pohjois-Suomen lääkärit ja hammaslääkärit valmistuneet Oulun yliopistosta Vahva opettajien kouluttaja (noin 1/4 aloituspaikkamääristä erilaisessa opettajankoulutuksessa) Ainut yliopistossa Suomessa, jossa voi pääaineena opiskella saamea ja saamelaiskulttuuria

20 Oulun yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus (3/3) Oulun seudun työpaikoista Suomessa Saloa lukuun ottamatta eniten korkean teknologian työpaikkoja Oulun yliopisto on ollut keskeinen tekijä Oulun seudun teknologiakeskittymän syntymiselle; siihen on tarvittu koko monitieteistä yliopistoa vaikka sähkö- ja tietotekniikka sekä tietojenkäsittelytiede ovat olleet keskeisessä osassa - Matti Salo väitöskirjassaan toteaa, että teknologiakeskittymät eivät synny sivistykselliseen tyhjiöön Yliopiston tutkimuksen ja opetuksen taso ja maine houkuttelee alueelle yrityksiä ja niiden T&K-toimintaa Yliopiston tutkimustoiminta (yhdessä VTT:n, muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa) synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja

21 Tulevaisuus (1/3) Kilpailua ja yhteistyötä - Yliopistojen ja muiden tutkimus- ja koulutuslaitosten välinen kilpailu resursseista, vaikuttavuudesta ja maineesta kasvaa - Toisaalta yliopistot kehittävät vahvuuksiaan toimimalla verkostoissa ja luomalla strategisia kumppanuuksia myös yritysten kanssa (Oulun yliopistolla esimerkiksi jo nyt strategiset kumppanuussopimukset VTT: ja Technopoliksen kanssa, Luulajan teknillisen yliopiston, Oulun kaupungin, Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan kanssa)

22 Tulevaisuus (2/3) Strategiat ja ohjelmat - Oulun yliopiston uusittu strategia (tutkimuksen laadun kohottaminen ja kansainvälistäminen, opetuksen ajanmukaisuus ja kansainvälistäminen, opiskelijavalintojen kehittäminen, tutkijarekrytointi, tutkimuksen painoalat: informaatiotekniikka ja langaton viestintä, biotekniikka ja molekyylilääketiede, pohjoisuus ja ympäristö) - Nykyisin kuvitellaan, että vain suurissa yksiköissä ja keskuksissa syntyy merkittävää tutkimusta ja innovaatioita - kuitenkin yhden huippututkijan rekrytointi avainalueelle on paljon tärkeämpää kuin kriittisen massan näennäinen kasvattaminen; Esim. San Diegossa kaikkien menestysklustereiden (ICT, Biotekniikka) takana on yhden professorin tutkimusryhmän työ ja siitä syntyneet menestystarinat - OSKE:t, strategisen osaamisen keskittymät, 7-FP, rakennerahasto-ohjelmat (näissä oltava vahvasti mukana)

23 Tulevaisuus (3/3) Oulun yliopiston strategiset tavoitteet Tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista ja vahvuusalueilla kansainvälistä huippua Opetus kytkeytyy tiiviisti ja systemaattisesti tutkimukseen ja se on ajanmukaista Yhteiskunnallinen vuorovaikutus luo innovaatioita

24 Yliopiston suorat vaikutukset Luovuus ja kriittinen ajattelu vahvistuvat Alueen innovaatiotoiminta on tuloksellista Tutkijat, yritykset ja muut toimijat verkostoituvat Yliopisto houkuttelee alueelle yritysten T&Ktoimintaa Yliopistossa valmistuneet työllistyvät hyvin Oulun seutu ja Pohjois-Suomi kansainvälistyvät