PYHÄRANTA STRATEGIA. Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 PYHÄRANTA STRATEGIA Kunnanvaltuusto

2 1 Kuntastrategia on toimintasuunnitelma, johon pohjautuen kunta sopeuttaa toimintansa toimintaympäristön muutoksiin ja valmistautuu tulevaisuuteen valitsemallaan tavalla. Edellinen strategia oli laadittu valtuustokaudeksi Strategian pidempi tähtäin oli vuoteen 2020 asetetussa visiossa. Nyt strategia on päivitetty ja uuden strategian PYHÄRANTA 2025 valmistelusta on vastannut kunnanhallituksen perustama työryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: Heimo Mäki-Tanila, hallituksen pj. KOK Oili Järvi, SDP Iiris Peltomaa, PS Mauri Helminen, KESK Mervi Puonti, KESK Kari Ranta, sitoutumattomat Heikki Vainio, KOK Pauliina Sarilo, kunnanjohtaja Katja Törrönen, kunnansihteeri Maarit Liikanen, sosiaalisihteeri Tanja Nurmi, sivistystoimenjohtaja Olli Lahtonen, rakennustarkastaja Juha Teräsvasara, vapaa-aikasihteeri Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Strategiatyö aloitettiin kyselyllä, jossa selvitettiin vastaajien näkemyksiä kunnan palveluista ja tulevaisuudesta. Kyselyyn vastasivat poliittiset ryhmät, kunnan johtoryhmä ja kuntalaiset. Avoimeen kuntalaiskyselyyn vastasi yhteensä 87 henkilöä. Strategiaa on käsitelty valtuustolle, hallitukselle ja lautakuntien puheenjohtajille järjestetyssä seminaarissa. Strategiasta on pyydetty lausunnot lautakunnilta ja sitä on käsitelty lähiesimiespalaverissa sekä yhteistyötoimikunnassa. Strategian hyväksyy kunnanvaltuusto. KUNNAN NYKYTILAN KUVAUS Pyhärannan kunta kuuluu Vakka-Suomeen. Kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa Satakunnan rajalla. Pyhärannan kunta sijaitsee kolmen kaupungin, Laitilan, Rauman ja Uudenkaupungin keskellä. Tilastotietoja Väestö asukasluku oli Taulukossa asukasluvun kehitys ajalla Väestöennusteissa asukasluvun arvioidaan olevan hieman laskusuunnassa. VUOSI Pyhäranta

3 2 Perheiden lukumäärä oli 674 ja vastaava lkm oli 667. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 61,2 % (koko maa 67,7) ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 19,0 % (koko maa 28,2). Asuminen Asuntokuntien lukumäärä oli 956 ja vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus 6,2 % (koko maa 30,4). Kesämökkien lukumäärä 2012 oli 988. Pyhärantaan muuttaneista suurin osa on lähtöisin Raumalta, Uudestakaupungista tai Laitilasta (vuonna 2008 n. 80 %). Työmarkkinat kunnassa olevien työpaikkojen lkm oli 552 ja vuonna 2012 työssäkäyvien henkilöiden osuus (18-74-vuotiaista) väestöstä oli 61,2 %, lukumääränä 1072 (koko maassa 60,7 %). Vuonna 2010 omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä oli 27,0 % (koko maassa 67,4 %). Työpaikkaomavaraisuusaste 2011 oli 58,1 % (Vakka-Suomi 93,1 %). Tärkein pendelöintisuunta on Rauma, jossa käy töissä n. 40 % työvoimasta. Laitilassa käy n. 10 % ja Uudessakaupungissa n. 9 %. Vuoden 2012 työttömyysasteen vuosikeskiarvo Suomessa oli 7,7 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia. Samalla myös työllisyysaste parani hieman. Vuoden 2012 työllisyystilanne kunnassa on heikentynyt 2011 vuodesta. Työttömyysaste 2012/12 oli 8,9 %, 2011/12 8,5 %, 2010/12 9,3 %, 2009/12 9,3 % ja 2008/12 8,4 %. Kuten aiempinakin vuosina työttömyysaste on Varsinais-Suomen (11,1 %), Vakka- Suomen (9,9 %) ja koko Suomen (10,7 %) työttömyysastetta parempi. Alle 25- vuotiaita oli työttöminä tammikuussa ja joulukuussa (tammikuussa ) ja yli vuoden työttöminä olleita oli 20, kun vastaava luku on kahtena edellisvuotena (joulukuussa) ollut 15. Työttömien määrä kunnassa oli 95 ( ) ja 78 (6/2013). Työpaikat jakautuivat vuonna 2011 toimialoittain seuraavasti: Alkutuotanto 7,5 % (3,51), jalostus 52,24 % (22,06), palvelut 37,57 % (73,09) ja muut 2,60 % (1,33). Suluissa koko maan luvut. Yritystoimipaikkojen lukumäärä oli , ja Pyhärannan kunnan palveluksessa oli vuodenvaihteessa 76 henkilöä.

4 3 Kunta Työttömyysaste, % 12/2012 Kustavi Gustavs 5,2 Laitila 7,7 Pyhäranta 8,9 Rauma Raumo 12,1 Taivassalo Tövsala 9,2 Uusikaupunki - Nystad 12,1 Lähteet: tilastokeskus ja ELY-keskus työllisyyskatsaus. Työttömyysaste lasketaan työttömien osuutena työvoimasta. Työvoimaan kuuluvat vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Vuodesta 2005 lähtien työllisten alaikäraja on ollut 18 vuotta. Palvelurakenne Pyhärannan kunnassa on kolme taajamaa, Rohdaisten kirkonkylä, Ihode 8-tien varrella ja Reila meren rannalla Rauman läheisyydessä. Jokaisessa taajamassa on alakoulu. Esiopetusta järjestetään alakoulujen yhteydessä, käytännössä tämä yleensä tarkoittaa sitä, että kunnassa on kaksi tai kolme esiopetusryhmää. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja koululaisten kerhotoimintaa järjestetään jokaisessa taajamassa. Alakouluilla on yhteinen kiertävä erityisopettaja. Pyhärannan kunnalla on yläkoulusopimukset Laitilan, Uudenkaupungin ja Rauman kanssa. Pyhäranta kuuluu Vakka-Suomen kansalaisopistoon ja musiikkiopistoon. Pyhärannassa järjestetään päivähoitopalvelut jokaisessa taajamassa, Rohdaisissa ja Reilassa on ryhmäperhepäiväkoti ja Ihodessa on päiväkoti. Lisäksi kunnassa on kaksi perhepäivähoitajaa. Pyhäranta kuuluu Uudenkaupungin perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Rohdaisissa on terveysasema, jossa on lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto ja laboratoriopalvelut. Muut palvelut järjestetään Uudessakaupungissa. Hammaslääkäripäivystys on Raumalla. Pyhäranta kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Uudessakaupungissa sijaitsee Vakka-Suomen aluesairaala. Lisäksi pyhärantalaiset voivat käyttää Rauman sairaalan palveluita läpilaskutuksella. Pyhärannan, Laitilan ja Rauman yhteinen vanhainkoti, Kaukolankoti, sijaitsee Laitilassa. Vanhusten palveluasuminen ostetaan naapurikunnista. Palvelukeskus Ankkurissa Rohdaisissa sijaitsevat kotipalvelun tilat ja lisäksi siellä järjestetään vanhusten päivätoimintaa.

5 4 Kirjastopalvelut löytyvät jokaisesta taajamasta. Kirjasto sijaitsee Ihodessa. Reilassa, Rohdaisissa, Santtiolla ja Ylikylässä käy kirjastoauto kerran kuukaudessa. Kouluissa ovat liikuntasalit ja Rohdaisissa urheilukenttä ja muissa taajamissa koulujen yhteydessä hiekkakentät. Kirikalliossa ja Rohdaisissa on pururadat. Reilasta ja Kirikalliolta löytyvät frisbeegolfradat. Nuorisotilat löytyvät Reilasta, Rohdaisista ja Ihodesta. Pyhärannan kunnalla on kolme pohjavedenottamoa: Alho, Kaunissaari ja Ropa. Liittymisaste vesijohtoverkostoon on n. 80 %. Kunnalla on vesijohtoyhteydet Uuteenkaupunkiin ja Raumalle. Kunnassa on neljä erillistä viemäriverkostoa: Rohdainen, Reila, Ihode ja Kukola. Liittymisaste on 36 %. Pyhärannan kunnan alueella on kaksi jätevedenpuhdistamoa. Jätevedenpuhdistamot ovat Ihodessa ja Reilassa. Rohdaisten alueen jätevedet johdetaan Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamolle. Uudenkaupungin Pyhämaan jätevedet johdetaan Rohdaisten verkoston kautta siirtoviemäriin. TOIMINTA-AJATUS Pyhäranta tarjoaa turvallisen ja luonnonläheisen asuinympäristön kolmen kaupungin sylissä. Se tukee kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä ja hyvinvointia. Kunta järjestää kuntalaisten tarpeisiin perustuvat palvelut monin eri tavoin kunta- ja seutukuntarajat ylittäen. VISIO 2025 Vuonna 2025 Pyhäranta on vetovoimainen asuinkunta. Olemme taloudellisesti vahva ja teemme rohkeasti omat valintamme. Osaamistamme, vastuullisuuttamme ja yhteistyökykyämme arvostetaan. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat yhteisöömme ja edistävät kanssamme kuntalaisten hyvinvointia. Meidät tunnetaan tuulipuistosta, perinteisistä tuulimyllyistä sekä kannattavasta matkailu- ja teollisuusalan yritystoiminnasta. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Pyhärannan kunta toteuttaa strategiaansa johtamisjärjestelmällä. Johtamisen työkalut on kuvattu taulukossa. Vuositasolla talous- ja henkilöstöjohtamisen keskeisimmät toimenpiteet on kuvattu johtamisen vuosikellossa. ARVOT Pyhärannan kunnan johtamisessa noudatetaan seuraavia arvoja: Kuntaa johdetaan

6 5 avoimesti asiakaslähtöisesti uudistuskykyisesti ja vastuullisesti PYHÄRANNAN 2025 STRATEGIAN PAINOPISTEET Painopistealueiksi on valittu elinvoimainen kunta, palvelujärjestelmän toimivuus sekä johtamisjärjestelmän toimivuus. Painopisteiden päämäärät ja toimenpiteet on kuvattu taulukoissa. STRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN JA SEURANTA Strategia laaditaan valtuustokausittain. Strategiatyö aloitetaan kauden ensimmäisen vuoden syksynä ja hyväksytään toisen vuoden keväällä. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat seuraavat vuosittain strategian toteutumista toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Toimenpiteille nimetyt vastuutahot pitävät huolta, että toimenpiteet etenevät tavoitteiden ja suunnitellun aikataulun mukaisesti. Strategia-asiakirja on talousarvioiden ja taloussuunnitelmien lähtökohtana. Lisäksi vuosikellon mukaisesti järjestetään strategiaseminaari. Seminaarissa arvioidaan strategian toteutumista käytännössä: arvioidaan päätösten/toimenpiteiden linjaus strategiaan ja analysoidaan strategiasta poikkeavien päätösten/toimenpiteiden perusteet. Jos toimintaympäristön muutokset edellyttävät, muutetaan visioita, kriittisiä menestystekijöitä ja toimenpiteitä. Valtuusto valitsee joka vuosi teeman, johon päivittämisessä keskitytään esim. arvokeskustelut, johtaminen tai jokin painopistealue. Kunnan kaikessa toiminnassa huomioidaan valtuuston hyväksymä kuntastrategia.

7 6 JOHTAMISEN VUOSIKELLO Talousarvion hyväksyntä Lisämäärärahaanomukset Tuloveroprosentin määrääminen Kunnanjohtajan kehityskeskustelut helmikuussa Valtuuston talousarvioseminaari lokakuussa Lautakuntien TAehdotukset syyskuussa Osavuosikatsaus 1-8 Johtoryhmän kehityskeskustelut maaliskuussa Strategiaseminaari maalis-huhtikuussa Osavuosikatsaus 1-4 Tilinpäätöksen hyväksyminen Talousarvioraami Henkilöstön kehityskeskustelut elokuun loppuun mennessä.

8 7 UUSI STRATEGIA: ELINVOIMAINEN KUNTA Päämäärät Toimenpiteet Seuranta/Mittarit Vastuutaho ja aikataulu Kylien hyvä imago Monipuoliset tapahtumat Palveluliikenne Kyläyhdistysten ja muiden yhdistysten vastuuttaminen ja aktivointi Tapahtumien määrä/osallistujat Käyttäjien määrä Lautakunnat ja muut toimijat Kuntakuvan parantaminen Kaavoitus: Asuintontit tasaisesti koko kunnan alueelle Runkoviemäri tiheästi asutuille alueille Rivitalotonttien markkinointi Palvelut Liittymisprosentti KV, KH ja tekla Lautakunnat ja muut toimijat Palvelujärjestelmän toimivuus Toiminta elinkeinoelämän parantamiseksi Yritystonttimaan hankkiminen Kasitien yrityskeskittymä Elinkeinopoliittinen ohjelma KV, KH ja tekla

9 8 Laadukas opetus Koulujen opetuksen kehittäminen Tilastot Sivla Koulujen välisen yhteistyön kehittäminen Oppimistulokset Lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat palvelut Etsivä nuorisotyö Nuorisotilat Erityislastentarhanopettajapalvelut Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Kuntoutustyöryhmä Vapla Sivla Perhetyö Asiakaspalaute Pertula Alakoulujen erityisen tuen suunnittelu ja palvelurakenne Sopimukset, tilastot Sivla Hyvinvointia edistävät, ennaltaehkäisevät, omatoimista selviytymistä tukevat palvelut ja monipuolisesti aktivoivat ikäihmisten palvelut Terveellisten elintapojen edistämistä tukevat palvelut Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Vammaisten ja vanhusten palvelusuunnitelmien päivittäminen Palvelusetelin käyttöönotto Liikuntaneuvonta Liikuntaryhmät ja tapahtumat Koulutukset Vanhuspoliittinen ohjelma Vanhusneuvoston palaute Asiakaspalaute Palvelusetelien käyttäjät Palveluyrittäjien lukumäärä Liikuntastrategia V-S Hyvinvointipoliittinen ohjelma Pertula Vapla Asiakaspalaute

10 9 Toimintojen tehostamista tukevat it-palvelut ja ohjelmisto- /laiteratkaisut Taitoa Tiera Kuntatoimisto-ohjelma Omat tai sote-alueen yhtenäiset ohjelmat TVT-hanke kouluissa Sähköiset lomake/palautemahdollisuudet Uudet ohjelmat käytössä Asiakaspalaute KV, KH ja lautakunnat Tuulivoima Kaavoitus elinkeinopoliittinen ohjelma KV, KH, tekla Myllyjen hyödyntäminen (uudet ja vanhat) kiinteistöverotulot Johtamisjärjestelmän toimivuus Talouden muutoksen hallinta Vertailukelpoiset (ed.vuosiin) ja ajantasaiset tiedot luottamushenkilöille säännöllisesti Osavuosikatsaukset KV, KH, lautakunnat Pyritään ennakoivaan ennustamiseen Kuntaliiton ennusteet Kassavarojen ja lainanoton suunnitelmallisuus Huomioidaan vaikutukset talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Kunnallisten taksojen ja maksujen kilpailukykyisyys Kassavarat euroina Paremmat talouden tunnusluvut kuin valtioneuvoston asetuksen 205/2011 määrittelemät talouden tunnuslukujen raja-arvot. vrt. muut seudun kunnat

11 10 Toimiva työyhteisö Perehdyttäminen Palaute KV, KH, lautakunnat Koulutukset Keskustelun tulokset Kehityskeskustelut Sairauspoissaolot Työterveyshuolto Työhyvinvointikyselyjen tulokset Mitoitus Yhteistyötoimikunta Henkilöstön osaaminen kartoitettu 100 % kehityskeskustelujen yhteydessä Henkilöstöohjeet Aloitepankki Henkilöstön joustava käyttö Osaamispankki