SOIHTU UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA

Transkriptio

1 SOIHTU UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA

2 JOHDANTO Sosiaali ja terveyskeskuksen strategia vuosille perustuu kaupungin Uusikaupunki uutta energiaa strategiaan. Palvelukeskuksen oman strategian tarve pohjautuu myös tavoitteeseen kehittää sosiaali ja terveystoimen tehtäväaluetta kokonaisvaltaisesti. Toiminnan taustalla oleva jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä lainsäädäntö ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä asukkaiden lisääntyvät palvelutarpeet ja vaateet edellyttävät koko palvelukeskukselta ja henkilöstöltä jatkuvaa muutosten seurantaa ja nopeaa muutoksiin reagointia. Sosiaali ja terveyskeskuksen tulee osata jakaa käytettävissä olevat sekä henkilöstö että taloudelliset voimavarat tasapuolisesti peruspalveluihin ja erityispalveluihin. Toimintaa ohjaavana periaatteena on ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työote sekä jatkuva laadunparantaminen. Palvelukeskuksessa aikaisemmin hyväksytyt hyvinvointipoliittinen ohjelma, lastensuojelusuunnitelma, varhaiskasvatussuunnitelma sekä vanhusten palvelurakenneselvitys, on otettu huomioon strategian toimenpideohjelmassa. Ikärakenteen muutos sekä työelämän ja toimintaympäristön muutokset ovat keskeisiä ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttava tekijä. Ne heijastuvat myös sosiaali ja terveysalalle. Työntekijöiden lähivuosien kiihtyvä eläkkeelle siirtyminen ja työn rasittavuus johtavat työvoimapulaan, mikäli ammatillisen henkilöstön saatavuutta ei pystytä turvaamaan. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittanut yhteistoiminta alue Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan kuntien kanssa toi omat järjestelmänsä ja tarpeensa sosiaali ja terveyspalvelujen johtamiseen.

3 UUDENKAUPUNGIN SOSIAALI JA TERVEYSKESKUKSEN STRATEGIA Visio Sosiaali ja terveyskeskus on kaupunkimme asukkaiden julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen tuottaja, jota täydentävät yksityiset palvelut. Eri alojen hoito ja palveluketjut toimivat joustavasti siten, että asiakkaat/potilaat hoidamme oikeaan aikaan oikealla paikalla käyttäen hyväksi työntekijöidemme moniammatillista tietotaitoa. Tavoitteena on kuntalaisten hyvinvointi. Henkilökuntamme on työnsä osaavaa ja motivoitunutta. 2. Arvot Toimintaamme ohjaavat seuraavat arvot: 1. Ennakoivuus 2. Ammatillisuus 3. Yhdenvertaisuus 4. Muutosvalmius 5. Ekologisuus

4 3. Toiminta ajatus Palvelukeskuksemme vastaa Uudenkaupungin asukkaiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä sekä yhteistoiminta alueen kuntien asukkaiden perusterveydenhuollon ja sovittujen sosiaalipalvelujen sekä sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä. 4. Strategian lähtökohdat Palvelukeskuksemme takaa laadukkaat, tehokkaat ja helposti saavutettavat sosiaali ja terveyspalvelut. Palvelut pyrimme järjestämään nykyistä edullisemmalla tavalla. Hyvinvointiin ja terveyteen panostamme ennakoivasti ja laaja alaisesti.

5 4.1. Palvelujen laatu ja määrä Palvelut tuotamme ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä valtakunnallisten sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisohjelmien antamat määrä ja laatusuositukset. Kehitämme ja uudistamme palvelutuotannon laatua ja rakennetta jatkuvasti. Sovitun laatupolitiikan mukaan asiakastarpeisiin perustuvat prosessimme ovat jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kohteena toimintamme laadun jatkuvan parantamisen takaamiseksi Palvelujen tuottamistapa Tuotamme palvelut moniammatillisesti. Järjestämme palvelut kaupungin oman tuotannon lisäksi yhteistyössä muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa.

6 Sosiaali ja terveyskeskuksen toimintaympäristö Muutokset väestössä ikärakenne huoltosuhde työllisyys Strategia Teknologinen kehitys Strategia Yritysmuotoiset palvelut Strategia Kolmas sektori Strategia Sotekeskus Henkilöstön eläköityminen Strategia Osaavan työvoiman tarjonta

7 5. Toimintaympäristön muutokset Seuraamme aktiivisesti ennakoiden toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja reagoimme niihin välittömästi Väestömäärän kehitys ikäryhmittäin vuosina Uudenkaupungin väkiluku Tilastokeskuksen mukaan oli henkilöä. Vuonna 2016 ennusteen mukaan asukasmäärä on eli vähennystä 410 henkilöä (2,7 %). Kaupungin strategian mukainen asukasmääräennuste vuonna 2016 on asukasta. Väestöennusteen mukaan lapsimäärä vähenee suunnitteluvuosien aikana 40 henkilöllä. Poiketen näistä ennusteista Uudessakaupungissa syntyvyys on noussut kahtena viimeisenä vuotena yhteensä kuudellakymmenellä. Vanhusväestön erityisesti vanhimman, yli 85 vuotiaiden määrä kasvaa jo vuoteen 2016 mennessä koko yhteistoiminta alueella 41,7 %:lla. Edellä esitetty ikäryhmien kehitys edellyttää sosiaalija terveyspalvelujen rakenteiden muuttamista enemmän ennaltaehkäiseviin ja kuntouttaviin työmuotoihin.

8 Vanhusten palvelurakennetta on edelleen kehitettävä avohoitopainotteiseksi ja lisättävä sekä järjestettävä tarvearvioinnin mukainen hoito oikea aikaisesti. Liitteenä taulukko: Ennuste ikäryhmittäisestä (yli 65 vuotiaat) väestökehityksestä yhteistoiminta alueella Uki Vehmaa Pyhäranta Taivassalo Kustavi

9 5.2. Teknologian kehitys ja hyvinvointiteknologia Parannamme asiakkaiden saamaa palvelua käyttämällä laajasti hyödyksi erilaisia sähköisíä asiakasjärjestelmiä. Järjestelmillä parannetaan asiakaspalvelua ja siten asiakastyytyväisyyttä. Kokeilemme ja otamme käyttöön hyvinvointiteknologiaa, jonka avulla mm. ikääntyvät voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Tähän liittyvät informaatioteknologian avulla toteutetut älykkään ympäristön mahdollistamat ratkaisut.

10 5.3. Huoltosuhteen kehitys Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15 vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhdetta työikäisten, vuotiaiden määrään. Uudenkaupungin huoltosuhde oli vuonna ,4. Vuonna 2010 koko maan huoltosuhde oli 51,6 eli yhtä työikäistä kohden oli noin 0,5 huollettavaa. Väestöennusteen mukaan Vakka Suomen huoltosuhde oli vuonna ,7. Vuonna 2015 se tulisi olemaan 69,5. Vuonna 2020 huoltosuhde olisi jo 80,9. Huoltosuhteen kehitys edellyttää erityisesti vanhusten ikäryhmissä panostusta toimintakyvyn ylläpitämiseen. Huolehdimme työikäisen väestön työkyvyn ylläpitämisestä ja lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista.

11 5.4. Työttömyys Uudessakaupungissa oli vuoden 2011 lopussa tilastotietojen mukaan työttömiä työnhakijoita lomautetut mukaan lukien 683 henkilöä, joista miehiä 344 ja naisia 339. Työttömyysprosentti oli 9,2 % (vuoden keski arvo 9,4 %). Yli vuoden työttömänä olleita oli 105 ja yli 50 vuotiaita 312, vajaakuntoisia 132 ja alle 25 vuotiaita 72. Vakka Suomen alueella oli vuoden 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita yhteensä 1.152, joista miehiä 585 ja naisia 567 ja alle 25 vuotiaita 110. Vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneita eli ns. vaikeasti työllistettäviä on ollut vuoden 2011 lopussa keskimäärin 53. Työllisten osuus työvoimasta Uudessakaupungissa oli vuoden 2011 lopussa 90,8 %. Työttömyyden vähentämiseksi teemme tiivistä yhteistyötä TE toimiston kanssa ja erityiskohderyhmänä ovat nuoret.

12 5.5. Henkilöstön saatavuus Kaupungin henkilöstöraportin (2012) mukaan vuosina palvelukeskuksemme henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän perusteella yhteensä 94 henkilöä eli 19 % koko palvelukeskuksen vakituisen henkilöstön määrästä. Vuosi Eläkkeelle jäävät Henkilöstön vähentymisestä aiheutuvaan osaamisvajeeseen ja hiljaisen tiedon siirtymiseen on varauduttava ennakoivasti ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytoinnin sekä perehdytyksen että koulutuksen avulla (mukaan lukien oppisopimuskoulutus).

13 5.6. Yritysmuotoiset palvelut ja vapaaehtoistoiminta Uusia yksityisiä sekä sosiaali että terveyspalveluja tuottavia yrityksiä syntyy erityisesti vanhusten ja vammaisten ja lastensuojelu palveluihin. Liiketoiminnallisin periaattein toimivien yritysten lisäksi sosiaali ja terveyssektorilla toimii perinteisesti erilaisia yleishyödyllisiä yhteisöjä. Myös kansainväliset palveluntuottajat tulevat kilpailemaan palvelujen järjestämisestä. Asiakkaat käyttävät myös yksityisiä palveluja julkisten palvelujen lisäksi ja ovat entistä laatutietoisempia ja vaativampia.

14 6. Prosessijohtaminen ja jatkuva laadun parantaminen Prosessiajattelulle perustuva johtamisemme on kaikilla tasoilla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Palvelukeskuksen johtaminen pohjautuu verkostomaisuuteen, avoimuuteen, luottamukseen ja laajaan seudulliseen ajattelutapaan. Johtaminen tukee henkilöstön motivoitumista, sitoutumista ja joustavuutta. Määrittelemämme laatupolitiikan mukaan asiakastarpeisiin perustuvat prosessimme ovat jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kohteena toimintamme laadun parantamisen aikaansaamiseksi. Johtamisen avulla kannustamme sosiaali ja terveyskeskuksen henkilöstöä itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen jatkuvaan tarkistamiseen ja uudistamiseen laatupolitiikan mukaisesti. Johtamisen avulla edistämme myös henkilöstön hyvinvointia ja osaamista.

15 7. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit Tavoitteet Toimenpiteet Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy? Palvelurakenteen kehittäminen kustannustehokkaammaksi. Selkiytämme sosiaali ja terveyspalveluiden työnjakoa eri toimijoiden välillä. Valmistaudumme tekemään sosiaali ja terveydenhuollonpalvelurakenteen edellyttämät muutokset. Sovitut yhteistyökäytännöt. Tunnistetut ja kuvatut prosessit. Sovitut yhteistyökäytännöt valmiina 2016 loppuun mennessä. Tunnistetut ja kuvatut prosessit valmiit Selvitys valmistellaan. Selvitys valmis Palvelu on kaupungin strategian mukaisesti laadukasta. Ylläpidämme ja laajennamme laatujärjestelmää. Ylläpito ja uusinta auditoinnit. Ylläpitoauditointi vuosina 2012 ja 2013 sekä uusinta auditointi vuonna Tunnustuksen laajentaminen sosiaalityöhön vuoteen 2016 mennessä.

16 7. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit Tavoitteet Toimenpiteet Mitä teemme tavoitteiden saavuttamiseksi? Mittarit Miten mittaamme onnistumistamme? Tavoitetaso Miten toteamme, että tavoitteeseen on päästy? Ennaltaehkäisevä ja kuntouttava toiminta. Soten yhteistoimintaalueen rakenteet ovat päivitettyjen asiakasprosessien mukaiset. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman jalkauttaminen. Otamme huomioon suunnitelman soten toimintasuunnitelmassa ja pyritään vaikuttamaan koko kaupungin taloussuunnitelmaan. Päivitämme asiakasprosessit niin, että koko terveyspalveluiden alueella toimimme yhdenmukaistettujen prosessien mukaisesti. Suunnitelma tehty Vuoden 2014 taloussuunnitelmassa. Prosessikartta on valmis. Ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa on enemmän kuin vuonna Keskeiset soten prosessit on tunnistettu ja päivitetty vuoden 2013 loppuun mennessä. sekä kuvattu 2014 loppuun mennessä. Päivitetty