Korkean resoluution heijastusluotauksen käyttö pohjavesiesiintymien rakenteen ja hydrogeologisten ominaisuuksien tutkimuksessa Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkean resoluution heijastusluotauksen käyttö pohjavesiesiintymien rakenteen ja hydrogeologisten ominaisuuksien tutkimuksessa Suomessa"

Transkriptio

1 Korkean resoluution heijastusluotauksen käyttö pohjavesiesiintymien rakenteen ja hydrogeologisten ominaisuuksien tutkimuksessa Suomessa Loppuraportti FT Joni Mäkinen & FM Elina Ahokangas, Turun yliopisto / maantieteen ja geologian laitos 1. Tausta Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli ensimmäistä kertaa Suomessa selvittää liikkuvalla kalustolla tehtävän matalaseismisen heijastusluotauksen (HRSR eli High-Resolution Seismic Reflection) käyttömahdollisuuksia pohjavesiesiintymien rakenteen ja hydrologisten ominaisuuksien tutkimuksessa. Tämä korkean resoluution (optimioloissa jopa 1-2 m vertikaaliresoluutio) seisminen tutkimusmenetelmä mahdollistaa laajojen ja kerrospaksuudeltaan suurien muodostumien nopean rakennetutkimuksen. Menetelmän korkea resoluutio pyritään saavuttamaan käyttämällä seismisenä lähteenä vibraattoria, jolla on esim. rajäytyksiin verrattuna laajempi taajuuskaista. Perinteisessä heijastusseismiikassa työskentelyä hidastaa geofonien istuttaminen maahan, mikä vaatii myös usean henkilön työpanoksen. Käytettäessä liikkuvaa kalustoa kaikki geofonit on sijoitettu ja yhdistetty toisiinsa nk. streamerin avulla, jolloin koko geofonilevitys liikkuu yhtenäisesti mittauspisteeltä toiselle, mikä nopeuttaa varsinaista mittausta huomattavasti. Geofoneissa ei käytetä perinteisiä piikkejä vaan kontakti geofonien ja maankamaran välillä muodostuu ilman erillisiä toimenpiteitä. Tästä on toisaalta seurauksena rekisteröintien laadun heikentyminen, jota kompensoidaan käyttämällä tekniikkaa ainoastaan kovapohjaisilla alustoilla, kuten sorateillä. HRSR -menetelmä tarjoaa maatutkaa huomattavasti paremman syvyysulottuvuuden ja taittumisluotaukseen verrattuna mahdollisuuden tarkempaan sisäisen rakenteen kuvaamiseen riippumatta seismisiltä nopeuksiltaan erilaisten kerrosten jakaumasta. Tutkimuskohteena oli Säkylänharjun-Virttaankankaan huomattava harjumuodostuma. Alueelle sijoittuva Turun seudun tekopohjavesihanke tarjoaa kallio-, maaperä-, ja pohjavesiolosuhteiltaan vaihtelevan testialueen sekä monipuolisen referenssiaineiston, johon sisältyy myös alueen rakennetta ja sen syntyä kuvaava kerrostumismalli. Lisäksi tutkimuksen tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä alueen kolmiulotteiseen hydrogeologiseen malliin, joka toimii perustana pohjaveden 60-kerroksiselle virtausmallille. Virttaankankaan harjuaineksen paksuus on yleisesti m, mutta yltää jopa 100 m syvän kallioperän

2 murroslinjan kohdalla, jonka pohjaosissa sijaitsevat pohjavesiesiintymän vaikeimmin tutkittavissa olevat kerrostumat. Seismisillä heijastusluotauksilla saadaan tärkeää linjatietoa kalliopinnan vaihtelusta ja sen yläpuolisten maalajikerroksien/pääkerrostumisyksiköiden jatkuvuuksista ja paksuuksista, jotka ohjailevat pohjaveden muodostumista ja virtausreittejä. Seismisestä rakennetulkinnasta saadun kerrostumisympäristön tulkinnan perusteella voidaan lisäksi arvioida eri yksiköiden mahdollisia jatkuvuuksia seismisten linjojen ulkopuolella. 2. Menetelmä 2.1. Matalaseismiseen luotaukseen ja laitteistoon perehtyminen Kanadan Ottawassa tutkimusvierailulla Ennen Suomessa toteutettavia mittauksia kävimme tutustumassa heijastusluotauslaitteistoon ja sen käyttöön André Puginin (Geological Survey of Canada (GSC)) isännöiminä Ottawassa, Kanadassa. Matkalle osallistuivat hankkeen yhteyshenkilö FT Joni Mäkinen ja väitöskirjatyöntekijä FM Elina Ahokangas Turun yliopistosta, FT Antti Pasanen ja TkT Heikki Vanhala Geologian tutkimuskeskuksesta sekä FT Kari Moisio Oulun yliopistosta. Perehdyimme matalaseismiseen heijastusluotaukseen ja laitteiston käyttöön kenttäolosuhteissa 2 päivän ajan GSC:n testialueella (John Shaw Rd, Gatineau, Quebec). Testiluotauksessa käytettiin lähes samankaltaista kalustoa kuin itse Virttaankankaan luotauksissa. GSC käyttää normaalissa tuotantokäytössä Hz taajuuskaistaa. GSC:n landstreamer sisälsi 48 kolmikomponenttista geofonia (144 kanavaa), geofonivälinä oli 1,5 m ja lähdepisteiden väli 4,5 m (Pasanen 2011). Kanadan geologiset olosuhteet ovat menetelmän kannalta hyvin suosiolliset. Sedimentit ovat liki maanpintaan asti veden kyllästämiä ja ne koostuvat suurelta osin hienoainespitoisista merisedimenteistä. Niistä saatavat heijastukset ovat voimakkaita ja selviä. Vierailuun kuului lisäksi yhteinen workshop-tapahtuma (Groundwater in unconsolidated sediments), jossa esiteltiin sekä suomalaista että kanadalaista teemaan liittyvää tutkimusta. Tutustuimme lisäksi paikalliseen geologiaan päivän kenttäretkellä.

3 2.2. Luotauksen toteutus Virttaankankaalla Korkean resoluution seismistä heijastusluotausta testattiin liikkuvalla landstreamer-kalustolla Virttaankankaan tekopohjavesialueella välisenä aikana. Luotauskaluston toimitti COWI Consulting Group Tanskasta ja geofyysikko Soren Nielsen vastasi maastomittauksista ja kaluston käytöstä. Linjaston suunnittelusta vastasivat FT Joni Mäkinen, FT Aki Artimo (TSV Oy) ja FM Elina Ahokangas. Laitteiston toimivuus testattiin ennen varsinaista luotausta ajamalla testilinja (linja 3), jonka pituus oli 0,4 km. Luotauslinjoja ajettiin yhteensä 9 kpl ja niiden yhteispituus oli 8,2 km. Sääolosuhteet olivat suotuisat eikä yhtäkään suunniteltua linjaa jäänyt ajamatta sateen takia. Testimittauksista ja luotausohjelmasta vastasi Nielsenin ohella geofyysikko André Pugin (Geological Survey of Canada), joka suoritti aineiston esiprosessoinnin kenttätyöjakson aikana. Hankkeen maastotöissä ja käytännön järjestelyissä avustivat Turun Seudun Vesi Oy:n tutkimushenkilökunta (3 henkilöä), Geologian Tutkimuskeskuksesta pääasiassa 5 henkilöä sekä väitöskirjaohjattava FM Elina Ahokangas. Mittaushankkeen vastuullinen vetäjä Joni Mäkinen vastasi liikenne- ja liikenteenohjauksen järjestelyistä ja työturvallisuudesta. Tätä varten hän suoritti Tieturva I (perustaso) ja Tieturva II (johtotaso) koulutuksen. Lisäksi yleisillä maantieosuuksilla liikenteenohjauksessa avusti kaksi sotilaspoliisia Säkylän varuskunnasta. Aineiston prosessointi jatkui André Puginin toimesta Kanadassa loppuvuodesta Prosessointia varten tarvitut linjojen koordinaattimuunnokset tehtiin Turun yliopistolla. Geologian tutkimuskeskukselta saatiin luotausaineiston topografiakorjauksessa tarvittu laserkeilausmalli ja Turun Seudun Vesi Oy:ltä tulkinnassa tarvittava referenssikairausaineisto. Prosessoidut linjat saatiin Puginilta Suomeen marraskuussa Toukokuussa 2012 tehtiin TSV Oy:n avustamana kolme lisäreferenssikairausta linjoille 1 ja 4. Näiden tietojen perusteella A. Pugin teki tarkistukset ja korjaukset linja-aineistoon Luotauslaitteisto ja käytetyt asetukset Varsinainen landstreamer- luotauslaitteisto muodostuu kahdesta pääosasta (kuva 1): Minibuggymaastotraktorista ja sen perässä vedettävästä landstreamer-letkasta. Traktoriin on rakennettu kiinteästi mm. seismografit, tietokone, näyttö, etäisyysmittaus ja GPS-paikannin sekä Minivib - tärytin (energialähde, kuva 1). Virttaankankaan luotauksessa käytettiin taajuuskaistana Hz, 5+1 s pyyhkäisyä ja 4 m siirtoväliä (lähdepisteiden etäisyys). Landstreamer-letka muodostuu kiinteälle alustalle kiinnitetyistä geofoneista, jotka on kytketty peräkkäin jonoon ja kiinnitetty tukevaan vedettävään nauhaan.

4 Virttaankankaan tutkimuksessa landstreamerin alkuosassa oli yhteensä 48 kpl kolmikomponenttisia geofoneja 1 m välein, joiden perässä oli 74 kpl vertikaalikomponenttisia geofoneja 2 m välein. Käytössä oli siten yhteensä 216 kanavaa, joista kanavat olivat kolmikomponenttisille geofoneille ja kanavat vertikaalikomponentin geofoneille. Landstreamer-letkan kokonaispituus oli 200 m (196 m + offset 4 m täryttimestä ensimmäiseen geofoniin). Luotauksen syvyysulottuvuus on riippuvainen käytetyn letkan pituudesta ja Virttaankankaan tapauksessa tarkoituksena oli, että kalliopinnan taso saavutettiin myös oletettua syvemmältä. A B Kuva 1. A) Landstreamer-letka ja siihen kuuluvat kolmikomponenttigeofonit (keltaiset) sekä vertikaalikomponenttigeofonit. B) Lähikuva ajoneuvon keskellä sijaitsevasta Minivib täryttimestä (halkaisija 1 m). Kuvat: A) Elina Ahokangas 2011 ja B) Joni Mäkinen Käytännön kokemukset luotauksen toteutuksesta Keskeinen osa luotausta oli käytännön käyttökokemuksen saanti koskien laitteiston kasaamista, purkamista ja käyttöä kohteella. Luotaukset onnistuvat ainoastaan tiestöä ja metsäteitä tai isoja polkuja pitkin. Päällystetyn tiealueen ulkopuolella toimiva alusta on kova hiekka- tai soratie, jossa pintamaa ei tärytyksen aikana pääsee liikkumaan. Luotauksen onnistumiseksi landstreamer-letkaa täytyy jatkuvasti valvoa ja tarvittaessa siirtää ja ohjata tiellä. Tämä varmistaa sen, että laitteisto ei pääse juuttumaan alustan epätasaisuuksiin, liukumaan pois tieltä tai kääntymään ylösalaisin. Onnistunut luotaus edellyttää, että kaikki letkassa olevat geofonit ovat kunnon kontaktissa maahan eivätkä pääse kääntymään nurinpäin tai kyljelleen. Lisäksi on noudatettava erityistä varovaisuutta silloin kun laitteisto on siirtymässä. Letkan päälle ei saa astua sen liikkuessa (kaatumis-/takertumisvaara) eikä missään olosuhteissa ajaa sen

5 päältä ajoneuvolla (takertumis-/särkymisvaara). Tämän vuoksi kaikki autoliikenne oli pysäytettävä aina kun ylitettiin teitä ja jokaiseen risteykseen asetettava joku vartioimaan liikennettä. Erityisesti mutkaisilla ja kaltevilla tieosuuksilla letkaa valvovan henkilöstön määrä ja tarve kasvaa. Lisäksi mutkaiset tiet lisäävät luotaukseen kuluvaa aikaa, koska letka ei pääse kulkemaan suorassa. Tien kaltevuus aiheuttaa myös suuremman riskin, että letka pääsee liukumaan ojaan. Näissä tilanteissa on oltava riittävästi henkilöstöä siirtämässä laitteistoa, koska pelkkä letka yksistään painaa satoja kiloja. Tasaisemmalla ja suoremmalla tiellä (riippuen geofoniletkan pituudesta) 3 henkeä on riittävä määrä, alustan kaltevuuden ja tien mutkaisuuden kasvaessa tarvitaan vähintään 5 henkilöä (kuva 2). Kuva 2. Landstreamer-letkan ohjausta epätasaisella ja mutkittelevalla alustalla. Kuva: Elina Ahokangas Kaikkea ylimääräistä liikettä landstreamer-letkan vierellä tulee välttää pyyhkäisytapahtuman aikana, jotta geofonit eivät rekisteröi ylimääräistä meteliä. Rankkasade aiheuttaa voimakasta häiriötä geofoneihin, minkä vuoksi luotausta ei voida tehdä sen aikana. Laitteiston tuonti- ja käyttökustannukset huomioiden on parempi varata 1 2 ylimääräistä luotauspäivää aikatauluun huonon sään varalta kuin seisottaa laitteistoa käyttämättä.

6 3. Tulokset 3.1. Luotausaineiston resoluutiosta Vertikaaliresoluutio on riippuvainen seismisen signaalin aallonpituudesta, johon vaikuttavat signaalin taajuus ja seisminen nopeus. Virttaankankaan luotausaineiston vertikaaliresoluutio on noin 5 m. Tämä tarkoittaa, että tätä etäisyyttä lähempänä olevia rakenteita ei pystytä aineistosta enää erottamaan yksittäisiksi heijasteiksi. Tätä lukemaa on mahdollista parantaa tarkemmalla prosessoinnilla linjojen valituista osista. Tässä vaiheessa linjoja 1 ja 4 on korjattu luotauksen jälkeen tehtyjen referenssikairausten (3 kpl) tietojen perusteella. Erotuskyky on riippuvainen erityisesti korkeammista taajuuksista sekä myös migraation onnistumisesta, koska migraatiolla ei ainoastaan korjata geometriaa todellisuutta vastaavaksi vaan sillä pystytään myös parantamaan resoluutiota. Onnistuneen migraation edellytys on mahdollisimman hyvä ja realistinen nopeusmalli. Virttaankankaan tapauksessa resoluutiota heikentää oleellisesti korkeampien taajuuksien vaimeneminen paksun ja kuivan maaperäkerroksen vaikutuksesta Kallionpinta Virttaankankaan alueella kallionpinta tavoitettiin jokaisella heijastusluotauslinjalla. Sen syvyys vaihteli 6 m jopa 120 m maanpinnasta. Kalliopinnan paikantamiseksi aineiston prosessoinnissa käytettiin ns. maksimienergiapintaa, joka huomioi voimakkaimman heijastajan sektiosta. Paikoitellen kallionpinnan tuottama heijaste oli niin voimakas, että se aiheutti tämän heijasteen moninkertaistumisen (ns. sointiilmiön). Tällaiset kallionpinnat on tulkittu yhtenäisiksi ja tasaisiksi pinnoiksi, joissa ei ole juurikaan rapautumista tai rakoilua. Lisäksi luotauslinjalla 1 kallionpinta oli oletettua korkeammalla, vain 6 m maanpinnasta (kairausvarmistus), mikä osaltaan vaikutti voimakkaan heijasteen syntymiseen. Virttaankankaan itäosassa kulkeva ruhjelaakso havaittiin niin ikään selvästi luotauslinjoilla. Siihen liittyy mahdollisesti paikoitellen vanhempia sedimenttejä, joiden laajuudesta ei ole täyttä varmuutta. Saimme myös viitteitä kallioperän litologisesta vaihtelusta ja rakoilusta luotauslinjojen alueella. Virttaankankaan alla kallioperä muodostuu pääasiassa granodioriitista ja kvartsidioriitista (Veräjämäki 1998). Tutkimusalue sijaitsee noin 10 km päässä Satakunnan hiekkakivialueesta. Tämän tutkimuksen kalliopinnan tason havaintojen ja referenssikairauksen 1 pohjalta mahdollisesti tavatun 1 m paksun hiekkakiven perusteella on oletettavissa, että Virttaankankaan alla on vielä entuudestaan tuntemattomia hiekka-

7 kiven satelliittialueita. Tämän luotauksen tutkimustarkoituksen kannalta kallioperän litologian tuntemuksella ei sinänsä ole suurta merkitystä. Kallioperän rikkonaisuudella on jonkin verran vaikutusta mm. pohjaveden varastoitumisen kannalta, mutta Virttaankankaan akviferin mittakaavassa sen merkitys on vähäinen. Paikoitellen on heijastusaineistossa havaittavissa selvästi rikkonaisempaa kallionpintaa, jossa on voimakasta rakoilua ja rikkoutumista. Näiden kohdalla yläpuolisten, kalliota peittävien sedimenttien tuottamat heijasteet saattavat osittain sekoittua varsinaiseen kalliopinnan heijasteeseen. Kalliopinnan tulkinnassa muita ongelmallisia alueita ovat erityisesti karkean harjuytimen alapuoliset osat. Harjuytimessä on usein erittäin suuria lohkareita, jotka ovat seismistä aallonpituutta suurempia. Tällöin suuri osa aaltoenergiasta absorboituu ytimeen, jolloin sen alapuolelta tuleva kalliopinnan heijaste heikkenee selvästi Harjuydin ja piilosupat Harjun kivinen ydin on yleensä kohtalaisen hyvin erotettavissa heijastusaineistosta, varsinkin jos alueelta on jo tulkintaa tukevaa aiempaa rakennetietoa. Paikoin ydinosan voi tulkita suoraan heijastusaineistosta. Sen muoto on tavallisesti hieman kupolimainen, joskin tämä muoto ei aina erotu suoraan luotauslinjalta. Yksi tapa tunnistaa harjuytimen sijainti ovat sen molemmin puolin sijaitsevat suppakuopat tai Virttaankankaan tapauksessa muinaisen aallokon muokkaamat piilosupat. Ne syntyvät jäälohkareiden hautauduttua sedimenttiin kun jää alkaa vähitellen niissä sulaa. Tällöin jäälohkareen yläpuoliset kerrostumat romahtavat vähitellen sulavan jään paikalle. Suppiin liittyy usein siirroksia, jotka erottuvat mm. maatutkaprofiileissa. Seismisessä profiilissa supat erottuvat kuppimaisina rakenteina, joiden reunojen kontaktit ovat terävät. Piilosuppien erottuminen perustui paljolti niiden häiriintyneeseen sisärakenteeseen ja sen tuottaman heijasteen eroavaisuuteen häiriintymättömästä sedimentistä. Virttaankankaan osalta aineisto vahvisti maatutka- ja kairausaineiston tulkinnalla saatua kuvaa ytimen mittasuhteista ja sijainnista. Erityisen tärkeä havainto pohjavesimallinnuksen ja vedenhankinnan kannalta oli ytimen sijainnin ja muodon hahmottuminen kallioperän syvän murroslinjan kohdalla.

8 3.4. Ydintä peittävät kookkaat viuhkamaiset harjulaajentumat Harjulaajentumien sisäinen rakenne pohjaveden pintaan asti (noin 20 m syvyyteen) on määritetty aiemmin vuonna 2009 GTK:n ja Turun Seudun Vesi Oy.n kanssa yhteistyössä tehtyjen maatutkaluotausten ja TSV Oy:n kairausaineistojen avulla. Harjulaajentumat ovat erotettavissa maatutkaluotaukseen perustuvan sedimentologisen mallin tuntemuksen perusteella. Näiden rajapintojen ja/tai sisärakenteiden ominaisuuksien luotettava erottaminen heijastusaineistosta ei alustavalla prosessoinnilla ole mahdollista. Osasyynä tähän on kerrosten paksuusvaihtelu ja kerrostumien sisäisten rakenteiden monimutkaisuus. Jotta jokin tietty kerros voidaan havaita, on sekä sen ylä- että alapinnasta saatava signaali. Tämä edellyttää, että on olemassa kontrasti kerrosten välisessä seismisessä impedanssissa, eli tiheyden ja/tai seismisen nopeuden on muututtava kerrosten välillä. Signaalia ei myöskään havaita, mikäli kerros on liian ohut suhteessa vertikaaliresoluutioon. Jos saadaan heijaste ainoastaan yläpinnasta, ei kerroksen paksuutta kyetä määrittämään Harjualueen stratigrafia Seismisten luotausten ansiosta saatiin uutta tietoa Virttaankankaan kerrosjärjestyksestä. Virttaankankaan suuressa ruhjevyöhykkeessä on kalliopinnan ja harjuytimen välissä paikoitellen vanhempia moreenimaisia kerrostumia, joiden paksuus on referenssikairauksen perusteella jopa 20 metriä (kuva 3). Harjun varsinainen ydinosa ja sitä peittävät viuhkamaiset harjulaajentumat ovat kerrostuneet niiden päälle. Ruhjeessa olleet vanhemmat sedimentit ovat nostaneet kerrostumisalustan tasoa ylemmäksi kuin mitä se olisi ilman näitä vanhempia sedimenttejä. Tämän johdosta harjun ytimen kulku sekä harjuviuhkojen kerrostumissuunnat ovat muuttuneet verrattuna tilanteeseen, jossa vanhempia alapuolisia sedimenttejä ei ole. Pohjaveden virtauskuvan ja hydrologisten yksiköiden kannalta tällä tiedolla on suurta merkitystä, koska vastaavanlaisia vanhempia sedimenttejä löytyy oletettavasti muidenkin harjujen ydinosien alta.

9 Kuva 3. Heijastusluotauksen P-aalto profiilikuvaajat kallioperän murroslinjan (musta viiva, pohjataso 15 m m.p.y.) poikki viistoon kulkevalta luotauslinjalta 4 ennen referenssikairausta REF_3 (ylhäällä) ja jälkeen (alhaalla). Alakuvasta voidaan erottaa harjuytimen alainen noin 20 m paksu diamiktoni/moreenikerrostuma (yläpintana vihreä viiva) ja sen alla oleva korjattu kalliopinta (yläpintana punainen viiva). Harjuydin (keltainen viiva) näkyy linjalla kahdesti, koska se kääntyy seuraamaan murroslinjaa oikealta vasemmalle.

10 3.7. Pohjavedenpinta, orsivesi Pohjavedenpinta on jossain määrin erotettavissa seismisiltä heijastusluotauslinjoilta. Huomionarvoista oli hienoainespitoisten harjukerrostumien päällä olevien orsivesien erottuminen hyvin S-aaltokuvista. HRSR-luotauksilla on siten hyvä käyttöarvo juuri laajojen hienoainespitoisten kerrostumien ja niihin paikoin liittyvien orsivesiesiintymien alaisten sedimenttien tutkimuksessa. Näissä olosuhteissa maatutkaluotauksella ei saavuteta riittävää läpäisyä. Tällainen kohde on esimerkiksi Hämeenkangas. 4. Johtopäätökset 4.1. Seismisen luotausaineiston keruu ja prosessointi Seismisen heijastusaineiston keruu landstreamer tekniikkaa hyödyntäen on huomattavasti nopeampaa ja vähemmän työvoimaa vaativaa kuin perinteisen heijastusseismiikan käyttö. Perinteisessä heijastusseismiikassa geofonit on istutettava yksitellen maahan koko luotauslinjan pituudelta. Sillä pystytään tekemään käytettävissä olevien geofonien määrästä ja aaltolähteestä riippuen maksimissaan rekisteröintiä työvuorossa (Pasanen 2011). Normaalissa tuotantokäytössä Kanadan geologian tutkimuskeskuksen (GSC) kehittämällä landstreamerilla voidaan mitata jopa 1000 rekisteröintiä työvuorossa. Tutkittavien alueiden tulisi olla topografialtaan melko tasaisia ja niillä tulee olla riittävästi hyväkuntoista tiestöä. Seismistä heijastusluotausaineistoa on mahdollista prosessoida tarkemmin joltakin tietyltä alueelta. Nyt tehdyssä alustavassa prosessoinnissa on käsitelty koko linja ja profiilissa korostuu erityisesti linjan syvempi osa mittakaavasyistä. Luotausprofiilin mittakaavasta johtuen itse irtomaakerroksen osa jää pakostakin pienemmäksi ja erotuskyvyltään heikommaksi visuaalisessa tarkastelussa. Jotta irtomaakerroksesta saadaan yksityiskohtaisempi ja tarkempi kuva, on aineistoa prosessoitava uudelleen siltä osalta linjaa, mistä yksityiskohtaisempaa tietoa tarvitaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksessa on kuitenkin hyvin vähän matalaheijastusseismisen aineiston käsittely- ja tulkintaosaamista, mikä tarkoittaa prosessoinnin koulutuksen lisäämistarvetta.

11 4.2. Seismisen luotausaineiston tulkinta Heijastusluotausaineiston tulkinta osoittautui haasteelliseksi Virttaankankaan kompleksisuuden sekä matalaseismistä heijastusluotausaineistoa koskevan tulkintakokemuksen puuttumisen vuoksi. Seismisen heijastusaineiston prosessointi ja tulkinta on riippuvainen maankamaran seismisten nopeuksien tuntemuksesta. Heijastuluotauksen avulla seismisiä nopeuksia ei saada selville yhtä suoraviivaisesti kuten esim. refraktioseismisessä luotauksessa, vaan näiden nopeuksien määrittäminen muilla menetelmillä (aiemmat tutkimukset esim. refraktioluotaus, muut mittaukset, tuntemus kerrostumien raekokovaihtelusta) helpottaa aineiston prosessointia ja tulkintaa. Aineiston tulkinta vaatii ymmärtämystä muodostuman syntyolosuhteista ja kerrostumisympäristöstä. Tulkinnan onnistuminen vaatii lisäksi edustavan referenssiaineiston sekä rakenteeltaan ja kallioperältään nopeasti vaihtelevilla alueilla tulisi referenssikairausten sijoittua mahdollisimman lähelle ajettua linjaa Seismisen heijastusluotauksen käyttökelpoisuus ja -mahdollisuudet Suomessa Kanadassa maaperäkerrostumia tutkittaessa on käytäntönä aloittaa tutkimukset geofysiikalla, Puginin tutkimusryhmän tapauksessa HRSR-luotauksella. Virttaankankaan alueella haastavin tekijä on syvällä oleva pohjavedenpinta ja paksu kuiva maakerros. Sama ongelma on myös monilla muilla Suomen saumaharjuilla sekä reunamuodostumilla. Syvällä oleva pohjavedenpinta aiheuttaa sen, että korkeimmat taajuudet vaimenevat nopeasti ja vertikaaliresoluutio heikkenee. Saumaharjujen kohdalla haasteeksi muodostuu lisäksi ydinosan sijainti hyvin syvällä, jopa m syvyydessä maanpinnasta. Tällöin on erityisen haasteellista havaita luotettavasti kallionpinta harjun ydinosan alapuolelta. Virttaankankaan tyyppisissä olosuhteissa pääpaino on P-aaltojen tuottaman jatkuvan linjadatan tulkinnassa, joskin paikoin S-aaltojen avulla saatiin tarkempaa tietoa kerrostumien rakenteesta (varsinkin kun pohjavesi oli lähimmillään maanpintaa eli noin 10 m pinnasta). Virttaankankaan luotauskokemuksen perusteella toteamme, että menetelmä on käyttökelpoinen Suomen olosuhteissa. Pääpaino on kallionpinnan tason ja harjujen suurten geometristen rakenteiden hahmottamisessa ja jatkotutkimusten ohjaamisessa. Menetelmä soveltuu hyvin alueille, joilla pohjavesi on lähellä pintaa, jolloin myös S-aaltojen prosessoinnilla ja tulkinnalla saadaan tarkempaa tietoa kerrosrakenteesta. Näiden ohella menetelmä soveltuu erityisesti hienoainespeitteisten harjujen tutkimukseen. Tutkittavien muodostumien kerrospaksuuksien tulee kuitenkin olla riittävät, koska menetelmän yksi

12 keskeinen hyöty on sen hyvä syvyysulottuvuus. Lisäksi olisi hyvä olla aiempaa tutkimusaineistoa, josta on saatavissa alustava käsitys kalliopinnan tasosta sekä muodostuman ominaisuuksista. Luotausten perusteella voidaan tarkemmin kohdentaa tutkimuksia tietyille alueille ja sisällyttää niihin maaperän rakenteita tarkemmin kuvaavat maatutkaluotaukset ja kairaukset. Menetelmän kannalta ideaalisia olosuhteita ajatellen soveltuvia tutkimuskohteita ovat erityisesti lounais- ja länsirannikon savikkoalueet ja niillä sijaitsevat hienoaineksen/moreenin peittämät piiloharjut sekä sedimenttikivialtaat ja niiden yläpuoliset glasiaalisedimentit (Satakuntamuodostuma ja Muhosmuodostuma) (Pasanen 2011). Näillä alueilla glasifluviaalisten kerrostumien tutkimukseen parhaiten soveltuva maatutkaluotaus ei onnistu. Tutkittavia kohteita ovat myös kaikki muutkin harjumuodostumat etenkin niiltä osin, joilla maatutkan syvyysulottuvuus on riittämätön. HRSR-menetelmä ei voi kuitenkaan täysin korvata maatutkaa glasifluviaalisten sedimenttien syntyprosessien ja kerrostumisvaiheiden tutkimuksessa tai rakennemallinnuksessa. Vesihuoltohankkeiden osalta menetelmän käyttöä on harkittava tapauskohtaisesti. Jos alueella on tutkimukseen soveltuvaa tiestöä, niin menetelmän käyttö on perusteltua kun: - tutkittava alue on laaja ja/tai pääosin kerrospaksuudeltaan (> m) suuri (erityisesti jos lähtötiedot vähäiset ja pohjavesi lähellä maanpintaa) - maaperän pintaosassa on laajalti hienoa ainesta tai moreenia, jota maatutka ei läpäise - kalliopinta on maatutkan ulottumattomissa ja tarvitaan jatkuvaa linjatietoa kalliopinnan tasosta ja sen suhteesta yläpuolisiin kerrostumiin tai pohjaveden virtausta sääteleviin suurrakenteisiin - kallioperän ruhjevyöhykkeillä iso merkitys pohjavesivirtaukselle, mutta niiden kerrostumat heikosti tunnettuja Maaperäkerrostumien rakenteen (maatutkasedimentologian) ja siihen vaikuttaneen jäätikködynamiikan korkeatasoisella osaamisella voidaan usein merkittävästi korvata tutkimusaineiston vähäisyyttä. Liikkuvan heijastusseismisen tutkimuksen avulla voidaan saada jatkuvaa linjatietoa sedimenttien sisäisestä rakenteesta syvyyksillä, joihin esim. maatutkalla ei päästä Hankkeen kustannukset ja kustannus-hyöty suhde Hankkeen kokonaiskustannukset olivat (Taulukko 1), josta VVY:n osuus , Renlund säätiön osuus ja Turun seudun Vesi Oy:n osuus Tanskalaisen COWI konsulttitoimis-

13 ton seismisten heijastusluotausten osuus (5 vrk) on , josta henkilöstökulut COWI konsulttitoimiston laitteistovuokrat on saatu noin 50 % oppilaitosalennuksena. Kanadalainen tutkija A. Pugin (GSC) osallistui hankkeen toteutukseen Suomessa ja heijastusluotausaineiston prosessointiin matka- ja majoituskuluja vastaan. Geologian tutkimuskeskuksen ja Turun Seudun Vesi Oy:n henkilökunta osallistuivat hankkeeseen ilman kuluja. Liikennejärjestelyissä tarvittavat kiinteät liikennemerkit saatiin lainaan Destia Oy:ltä ja kaksi sotilaspoliisia Säkylän varuskunnasta toimi liikenteen ohjauksessa ns. ruokapalkalla. Taulukko 1. Hankkeen kustannukset (sis. alv) Pääkustannustekijät Euroa Seisminen heijastusluotaus COWI (5 vrk) Matka- ja majoituskulut Referenssikairaukset 3 kpl (Destia Oy) Aineet ja tarvikkeet Turun yliopisto, yk-lisä Muut kulut 705 Yhteensä Oman heijastusluotauslaitteiston investointikulut olisivat karkeasti arvioiden > euroa. Suurimmat investoinnit tulisivat seismografeista (144 kanavaa) sekä täryttimestä ja ajoneuvosta, johon laitteisto rakennetaan. Laitteella tulisi olla myös miehistö (2-4 hlö), jotka tuntevat laitteen ja mittaustekniikan läpikotaisesti sekä pystyvät huoltamaan sekä kehittämään sitä eteenpäin (Pasanen 2011). Lisäksi aineiston prosessointi ulkopuolisena työnä maksaisi arviolta noin 1000 euroa/päivä. Päivän aikana hankitun linja-aineiston (noin 2 km) prosessointiin kuluu suunnilleen 2 päivää. Näin ollen aineiston prosessointi ulkopuolisen ammattilaisen työnä kustantaa noin 1000 euroa/kilometri. Laitteiston ja geofyysikon vuokraus Tanskasta (ilman prosessointikuluja) tulee maksamaan arviolta noin euroa/5 vrk ja tästä kaluston kuljetuskustannusten osuus on noin viidennes. Heijastusluotauskilometrin hinnaksi vuokratyönä tulee näin karkeasti arvioiden prosessointi (noin ). Lisäksi tulevat vielä tulkintakustannukset, jotka riippuvaisia tutkimuksen toteutustavasta ja heijastusluotaus- ja referenssiaineiston määrästä. Kustannus-hyötysuhdetta voidaan pitää hyvänä, jos verrataan esimerkiksi syvien porakonekairauten/ pohjavesiputkien kustannuksiin. Kustannus-hyötysuhde on kuitenkin harkittava tapauskohtaisesti ja jotta menetelmän kustannustehokuutta ja käytön etuja pohjavesien tutkimushankkeissa vuokralaitteistoa käyttämällä voidaan paremmin arvioida, tulee maassamme tehdä muutamia lisätutkimushankkeita

14 geologialtaan ja lähtöaineistoltaan erilaisissa olosuhteissa. Kustannusten minimoimiseksi tulisi näitä hankkeita suunnitella yhdessä eri toimijoiden kesken. Lisäksi on panostettava heijastusseismisen aineiston prosessointiosaamisen kehittämiseen Aineiston julkaisu, jatkokäsittely ja suunnitellut jatkotutkimukset Hankkeen tulokset tullaan julkaisemaan kansainvälisessä julkaisusarjassa. Käsikirjoituksen teko on parhaillaan käynnissä. Virttaankankaan raaka-aineiston tarkempi prosessointi alkaa yhteistyössä Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden kanssa vuoden 2013 alussa. Virttaankankaalta hankitaan mahdollisesti refraktioseismisellä luotauksella seismisiä nopeuksia tarkempaa nopeusanalyysia jatkoprosessointia varten. Tällä hetkellä valmistelemme seuraavaa matalaseismistä heijastusluotaustutkimusta Hämeenkankaan saumakompleksille. Tutkimuksia varten on vireillä rahoitushakemus Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle ja lisärahoitusta haetaan myös K.H. Renlundin säätiöltä marraskuussa Turussa Joni Mäkinen FT Elina Ahokangas FM Liitteet Turun yliopiston raportti VVY:n rahoituksen käytöstä. Lähdeluettelo Pasanen, A. (2011). Vedettävät heijastusseismiset laitteistot (Seismic landstreamer). Muistio , Geologian tutkimuskeskus. Veräjämäki, A. (1998). Kokemäen kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkarttojen selitykset, lehti s. Geologian tutkimuskeskus, Espoo.

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

Q 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen

Q 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen Q 19/23/2623/1991/1 PELLO Naamij oki Pertti Turunen 30.5.1991 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti SEISMISET REFRAKTIOLUOTAUKSET PELLON NAAMWOELLA VUONNA 1989 Q 19/23/2623/1991/1

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 29 x RD160 x HH170 Yhteismallinnukset Seipimäki, Tikkala ja Leipiö

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari 24. - 25.4.2013 25.3.2013 1 GTK:n tehtävät kokonaisjärjestelmän

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Puutikankankaan tuulivoimapuisto LIITE 7 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY Puutikankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 9 x HH137 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.1.2015 V126 x 9 x

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 22 x V126 x HH137 VE2: 39 x V126 x HH137 VE3: 36 x V126 x HH137 Yhteismallinnukset

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V136 x 6 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2016 P26596 V136 x 6 x HH182

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Oy Civil Tech Ab:n Inkoon Venesatamat Oy:lle ja Inkoon kunnalle tuottamasta viistokaikuluotausaineistosta (CT 220 / )

Oy Civil Tech Ab:n Inkoon Venesatamat Oy:lle ja Inkoon kunnalle tuottamasta viistokaikuluotausaineistosta (CT 220 / ) INKOO 2012 Arkeologinen raportti Oy Civil Tech Ab:n Inkoon Venesatamat Oy:lle ja Inkoon kunnalle tuottamasta viistokaikuluotausaineistosta (CT 220 / 10.2.2012) Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Viistokaikuluotausaineisto

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010 Pellon tasaus Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010 Nybyn tilan peltomaisemaa Pellot ovat pääosin varsin tasaisia Lohkojen koko n. 3-15 ha Kuva: Jukka Rajala 2 3.11.2010 Tasaisia peltoja Kuva:

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha

Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha arkeologinen valvontatyö 17.6.2013 Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Vanhan Rauman alueella osoitteessa Kuninkaankatu 42 tehtiin 17.6.2013 maalämpötyöhön liittyviä

Lisätiedot

Portin tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 31.12.2015 110/2015 Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen Samrit Luoma ja Birgitta Backman GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 31.12.2015 GEOLOGIAN

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Arkistoraportti Q16.2/2002/1 26.3.2002 Heikki Vanhala Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueella

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2)

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K20006 T6 25.5.2016 ALUSTAVA KUURINNIITTY KIRJOMÄKI KORTTELI 20006 T6 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS SANTISEN HIEKANNOSTOALUEEN POHJATUTKIMUKSESTA

TUTKIMUSSELOSTUS SANTISEN HIEKANNOSTOALUEEN POHJATUTKIMUKSESTA TUTKIMUSSELOSTUS SANTISEN HIEKANNOSTOALUEEN POHJATUTKIMUKSESTA Geologisen tutkimuslaitoksen tutkimusveneella (YOLDIA) suoritettiin Oy Lohja Ab Ruduksen pyynnosta pohjatutkimus Ison Leikosaaren ja Santisen

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella. Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto LIITE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P214 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10102013 P21463 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016 1 SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Tutkimus...

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21463 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella .\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010

Lisätiedot

Venkaan maapadon pohjavesivaikutusten arviointi sekä padon sijainnin ja teknisten ratkaisujen tarkastelu

Venkaan maapadon pohjavesivaikutusten arviointi sekä padon sijainnin ja teknisten ratkaisujen tarkastelu PVO-Vesivoima Oy Työ nro 10886 Virkkulantie 207 20.1.2011 91100 Ii PVO-Vesivoima Oy Kollaja-hanke Venkaan maapadon pohjavesivaikutusten arviointi sekä padon sijainnin ja teknisten ratkaisujen tarkastelu

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot