Korkean resoluution heijastusluotauksen käyttö pohjavesiesiintymien rakenteen ja hydrogeologisten ominaisuuksien tutkimuksessa Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkean resoluution heijastusluotauksen käyttö pohjavesiesiintymien rakenteen ja hydrogeologisten ominaisuuksien tutkimuksessa Suomessa"

Transkriptio

1 Korkean resoluution heijastusluotauksen käyttö pohjavesiesiintymien rakenteen ja hydrogeologisten ominaisuuksien tutkimuksessa Suomessa Loppuraportti FT Joni Mäkinen & FM Elina Ahokangas, Turun yliopisto / maantieteen ja geologian laitos 1. Tausta Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli ensimmäistä kertaa Suomessa selvittää liikkuvalla kalustolla tehtävän matalaseismisen heijastusluotauksen (HRSR eli High-Resolution Seismic Reflection) käyttömahdollisuuksia pohjavesiesiintymien rakenteen ja hydrologisten ominaisuuksien tutkimuksessa. Tämä korkean resoluution (optimioloissa jopa 1-2 m vertikaaliresoluutio) seisminen tutkimusmenetelmä mahdollistaa laajojen ja kerrospaksuudeltaan suurien muodostumien nopean rakennetutkimuksen. Menetelmän korkea resoluutio pyritään saavuttamaan käyttämällä seismisenä lähteenä vibraattoria, jolla on esim. rajäytyksiin verrattuna laajempi taajuuskaista. Perinteisessä heijastusseismiikassa työskentelyä hidastaa geofonien istuttaminen maahan, mikä vaatii myös usean henkilön työpanoksen. Käytettäessä liikkuvaa kalustoa kaikki geofonit on sijoitettu ja yhdistetty toisiinsa nk. streamerin avulla, jolloin koko geofonilevitys liikkuu yhtenäisesti mittauspisteeltä toiselle, mikä nopeuttaa varsinaista mittausta huomattavasti. Geofoneissa ei käytetä perinteisiä piikkejä vaan kontakti geofonien ja maankamaran välillä muodostuu ilman erillisiä toimenpiteitä. Tästä on toisaalta seurauksena rekisteröintien laadun heikentyminen, jota kompensoidaan käyttämällä tekniikkaa ainoastaan kovapohjaisilla alustoilla, kuten sorateillä. HRSR -menetelmä tarjoaa maatutkaa huomattavasti paremman syvyysulottuvuuden ja taittumisluotaukseen verrattuna mahdollisuuden tarkempaan sisäisen rakenteen kuvaamiseen riippumatta seismisiltä nopeuksiltaan erilaisten kerrosten jakaumasta. Tutkimuskohteena oli Säkylänharjun-Virttaankankaan huomattava harjumuodostuma. Alueelle sijoittuva Turun seudun tekopohjavesihanke tarjoaa kallio-, maaperä-, ja pohjavesiolosuhteiltaan vaihtelevan testialueen sekä monipuolisen referenssiaineiston, johon sisältyy myös alueen rakennetta ja sen syntyä kuvaava kerrostumismalli. Lisäksi tutkimuksen tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä alueen kolmiulotteiseen hydrogeologiseen malliin, joka toimii perustana pohjaveden 60-kerroksiselle virtausmallille. Virttaankankaan harjuaineksen paksuus on yleisesti m, mutta yltää jopa 100 m syvän kallioperän

2 murroslinjan kohdalla, jonka pohjaosissa sijaitsevat pohjavesiesiintymän vaikeimmin tutkittavissa olevat kerrostumat. Seismisillä heijastusluotauksilla saadaan tärkeää linjatietoa kalliopinnan vaihtelusta ja sen yläpuolisten maalajikerroksien/pääkerrostumisyksiköiden jatkuvuuksista ja paksuuksista, jotka ohjailevat pohjaveden muodostumista ja virtausreittejä. Seismisestä rakennetulkinnasta saadun kerrostumisympäristön tulkinnan perusteella voidaan lisäksi arvioida eri yksiköiden mahdollisia jatkuvuuksia seismisten linjojen ulkopuolella. 2. Menetelmä 2.1. Matalaseismiseen luotaukseen ja laitteistoon perehtyminen Kanadan Ottawassa tutkimusvierailulla Ennen Suomessa toteutettavia mittauksia kävimme tutustumassa heijastusluotauslaitteistoon ja sen käyttöön André Puginin (Geological Survey of Canada (GSC)) isännöiminä Ottawassa, Kanadassa. Matkalle osallistuivat hankkeen yhteyshenkilö FT Joni Mäkinen ja väitöskirjatyöntekijä FM Elina Ahokangas Turun yliopistosta, FT Antti Pasanen ja TkT Heikki Vanhala Geologian tutkimuskeskuksesta sekä FT Kari Moisio Oulun yliopistosta. Perehdyimme matalaseismiseen heijastusluotaukseen ja laitteiston käyttöön kenttäolosuhteissa 2 päivän ajan GSC:n testialueella (John Shaw Rd, Gatineau, Quebec). Testiluotauksessa käytettiin lähes samankaltaista kalustoa kuin itse Virttaankankaan luotauksissa. GSC käyttää normaalissa tuotantokäytössä Hz taajuuskaistaa. GSC:n landstreamer sisälsi 48 kolmikomponenttista geofonia (144 kanavaa), geofonivälinä oli 1,5 m ja lähdepisteiden väli 4,5 m (Pasanen 2011). Kanadan geologiset olosuhteet ovat menetelmän kannalta hyvin suosiolliset. Sedimentit ovat liki maanpintaan asti veden kyllästämiä ja ne koostuvat suurelta osin hienoainespitoisista merisedimenteistä. Niistä saatavat heijastukset ovat voimakkaita ja selviä. Vierailuun kuului lisäksi yhteinen workshop-tapahtuma (Groundwater in unconsolidated sediments), jossa esiteltiin sekä suomalaista että kanadalaista teemaan liittyvää tutkimusta. Tutustuimme lisäksi paikalliseen geologiaan päivän kenttäretkellä.

3 2.2. Luotauksen toteutus Virttaankankaalla Korkean resoluution seismistä heijastusluotausta testattiin liikkuvalla landstreamer-kalustolla Virttaankankaan tekopohjavesialueella välisenä aikana. Luotauskaluston toimitti COWI Consulting Group Tanskasta ja geofyysikko Soren Nielsen vastasi maastomittauksista ja kaluston käytöstä. Linjaston suunnittelusta vastasivat FT Joni Mäkinen, FT Aki Artimo (TSV Oy) ja FM Elina Ahokangas. Laitteiston toimivuus testattiin ennen varsinaista luotausta ajamalla testilinja (linja 3), jonka pituus oli 0,4 km. Luotauslinjoja ajettiin yhteensä 9 kpl ja niiden yhteispituus oli 8,2 km. Sääolosuhteet olivat suotuisat eikä yhtäkään suunniteltua linjaa jäänyt ajamatta sateen takia. Testimittauksista ja luotausohjelmasta vastasi Nielsenin ohella geofyysikko André Pugin (Geological Survey of Canada), joka suoritti aineiston esiprosessoinnin kenttätyöjakson aikana. Hankkeen maastotöissä ja käytännön järjestelyissä avustivat Turun Seudun Vesi Oy:n tutkimushenkilökunta (3 henkilöä), Geologian Tutkimuskeskuksesta pääasiassa 5 henkilöä sekä väitöskirjaohjattava FM Elina Ahokangas. Mittaushankkeen vastuullinen vetäjä Joni Mäkinen vastasi liikenne- ja liikenteenohjauksen järjestelyistä ja työturvallisuudesta. Tätä varten hän suoritti Tieturva I (perustaso) ja Tieturva II (johtotaso) koulutuksen. Lisäksi yleisillä maantieosuuksilla liikenteenohjauksessa avusti kaksi sotilaspoliisia Säkylän varuskunnasta. Aineiston prosessointi jatkui André Puginin toimesta Kanadassa loppuvuodesta Prosessointia varten tarvitut linjojen koordinaattimuunnokset tehtiin Turun yliopistolla. Geologian tutkimuskeskukselta saatiin luotausaineiston topografiakorjauksessa tarvittu laserkeilausmalli ja Turun Seudun Vesi Oy:ltä tulkinnassa tarvittava referenssikairausaineisto. Prosessoidut linjat saatiin Puginilta Suomeen marraskuussa Toukokuussa 2012 tehtiin TSV Oy:n avustamana kolme lisäreferenssikairausta linjoille 1 ja 4. Näiden tietojen perusteella A. Pugin teki tarkistukset ja korjaukset linja-aineistoon Luotauslaitteisto ja käytetyt asetukset Varsinainen landstreamer- luotauslaitteisto muodostuu kahdesta pääosasta (kuva 1): Minibuggymaastotraktorista ja sen perässä vedettävästä landstreamer-letkasta. Traktoriin on rakennettu kiinteästi mm. seismografit, tietokone, näyttö, etäisyysmittaus ja GPS-paikannin sekä Minivib - tärytin (energialähde, kuva 1). Virttaankankaan luotauksessa käytettiin taajuuskaistana Hz, 5+1 s pyyhkäisyä ja 4 m siirtoväliä (lähdepisteiden etäisyys). Landstreamer-letka muodostuu kiinteälle alustalle kiinnitetyistä geofoneista, jotka on kytketty peräkkäin jonoon ja kiinnitetty tukevaan vedettävään nauhaan.

4 Virttaankankaan tutkimuksessa landstreamerin alkuosassa oli yhteensä 48 kpl kolmikomponenttisia geofoneja 1 m välein, joiden perässä oli 74 kpl vertikaalikomponenttisia geofoneja 2 m välein. Käytössä oli siten yhteensä 216 kanavaa, joista kanavat olivat kolmikomponenttisille geofoneille ja kanavat vertikaalikomponentin geofoneille. Landstreamer-letkan kokonaispituus oli 200 m (196 m + offset 4 m täryttimestä ensimmäiseen geofoniin). Luotauksen syvyysulottuvuus on riippuvainen käytetyn letkan pituudesta ja Virttaankankaan tapauksessa tarkoituksena oli, että kalliopinnan taso saavutettiin myös oletettua syvemmältä. A B Kuva 1. A) Landstreamer-letka ja siihen kuuluvat kolmikomponenttigeofonit (keltaiset) sekä vertikaalikomponenttigeofonit. B) Lähikuva ajoneuvon keskellä sijaitsevasta Minivib täryttimestä (halkaisija 1 m). Kuvat: A) Elina Ahokangas 2011 ja B) Joni Mäkinen Käytännön kokemukset luotauksen toteutuksesta Keskeinen osa luotausta oli käytännön käyttökokemuksen saanti koskien laitteiston kasaamista, purkamista ja käyttöä kohteella. Luotaukset onnistuvat ainoastaan tiestöä ja metsäteitä tai isoja polkuja pitkin. Päällystetyn tiealueen ulkopuolella toimiva alusta on kova hiekka- tai soratie, jossa pintamaa ei tärytyksen aikana pääsee liikkumaan. Luotauksen onnistumiseksi landstreamer-letkaa täytyy jatkuvasti valvoa ja tarvittaessa siirtää ja ohjata tiellä. Tämä varmistaa sen, että laitteisto ei pääse juuttumaan alustan epätasaisuuksiin, liukumaan pois tieltä tai kääntymään ylösalaisin. Onnistunut luotaus edellyttää, että kaikki letkassa olevat geofonit ovat kunnon kontaktissa maahan eivätkä pääse kääntymään nurinpäin tai kyljelleen. Lisäksi on noudatettava erityistä varovaisuutta silloin kun laitteisto on siirtymässä. Letkan päälle ei saa astua sen liikkuessa (kaatumis-/takertumisvaara) eikä missään olosuhteissa ajaa sen

5 päältä ajoneuvolla (takertumis-/särkymisvaara). Tämän vuoksi kaikki autoliikenne oli pysäytettävä aina kun ylitettiin teitä ja jokaiseen risteykseen asetettava joku vartioimaan liikennettä. Erityisesti mutkaisilla ja kaltevilla tieosuuksilla letkaa valvovan henkilöstön määrä ja tarve kasvaa. Lisäksi mutkaiset tiet lisäävät luotaukseen kuluvaa aikaa, koska letka ei pääse kulkemaan suorassa. Tien kaltevuus aiheuttaa myös suuremman riskin, että letka pääsee liukumaan ojaan. Näissä tilanteissa on oltava riittävästi henkilöstöä siirtämässä laitteistoa, koska pelkkä letka yksistään painaa satoja kiloja. Tasaisemmalla ja suoremmalla tiellä (riippuen geofoniletkan pituudesta) 3 henkeä on riittävä määrä, alustan kaltevuuden ja tien mutkaisuuden kasvaessa tarvitaan vähintään 5 henkilöä (kuva 2). Kuva 2. Landstreamer-letkan ohjausta epätasaisella ja mutkittelevalla alustalla. Kuva: Elina Ahokangas Kaikkea ylimääräistä liikettä landstreamer-letkan vierellä tulee välttää pyyhkäisytapahtuman aikana, jotta geofonit eivät rekisteröi ylimääräistä meteliä. Rankkasade aiheuttaa voimakasta häiriötä geofoneihin, minkä vuoksi luotausta ei voida tehdä sen aikana. Laitteiston tuonti- ja käyttökustannukset huomioiden on parempi varata 1 2 ylimääräistä luotauspäivää aikatauluun huonon sään varalta kuin seisottaa laitteistoa käyttämättä.

6 3. Tulokset 3.1. Luotausaineiston resoluutiosta Vertikaaliresoluutio on riippuvainen seismisen signaalin aallonpituudesta, johon vaikuttavat signaalin taajuus ja seisminen nopeus. Virttaankankaan luotausaineiston vertikaaliresoluutio on noin 5 m. Tämä tarkoittaa, että tätä etäisyyttä lähempänä olevia rakenteita ei pystytä aineistosta enää erottamaan yksittäisiksi heijasteiksi. Tätä lukemaa on mahdollista parantaa tarkemmalla prosessoinnilla linjojen valituista osista. Tässä vaiheessa linjoja 1 ja 4 on korjattu luotauksen jälkeen tehtyjen referenssikairausten (3 kpl) tietojen perusteella. Erotuskyky on riippuvainen erityisesti korkeammista taajuuksista sekä myös migraation onnistumisesta, koska migraatiolla ei ainoastaan korjata geometriaa todellisuutta vastaavaksi vaan sillä pystytään myös parantamaan resoluutiota. Onnistuneen migraation edellytys on mahdollisimman hyvä ja realistinen nopeusmalli. Virttaankankaan tapauksessa resoluutiota heikentää oleellisesti korkeampien taajuuksien vaimeneminen paksun ja kuivan maaperäkerroksen vaikutuksesta Kallionpinta Virttaankankaan alueella kallionpinta tavoitettiin jokaisella heijastusluotauslinjalla. Sen syvyys vaihteli 6 m jopa 120 m maanpinnasta. Kalliopinnan paikantamiseksi aineiston prosessoinnissa käytettiin ns. maksimienergiapintaa, joka huomioi voimakkaimman heijastajan sektiosta. Paikoitellen kallionpinnan tuottama heijaste oli niin voimakas, että se aiheutti tämän heijasteen moninkertaistumisen (ns. sointiilmiön). Tällaiset kallionpinnat on tulkittu yhtenäisiksi ja tasaisiksi pinnoiksi, joissa ei ole juurikaan rapautumista tai rakoilua. Lisäksi luotauslinjalla 1 kallionpinta oli oletettua korkeammalla, vain 6 m maanpinnasta (kairausvarmistus), mikä osaltaan vaikutti voimakkaan heijasteen syntymiseen. Virttaankankaan itäosassa kulkeva ruhjelaakso havaittiin niin ikään selvästi luotauslinjoilla. Siihen liittyy mahdollisesti paikoitellen vanhempia sedimenttejä, joiden laajuudesta ei ole täyttä varmuutta. Saimme myös viitteitä kallioperän litologisesta vaihtelusta ja rakoilusta luotauslinjojen alueella. Virttaankankaan alla kallioperä muodostuu pääasiassa granodioriitista ja kvartsidioriitista (Veräjämäki 1998). Tutkimusalue sijaitsee noin 10 km päässä Satakunnan hiekkakivialueesta. Tämän tutkimuksen kalliopinnan tason havaintojen ja referenssikairauksen 1 pohjalta mahdollisesti tavatun 1 m paksun hiekkakiven perusteella on oletettavissa, että Virttaankankaan alla on vielä entuudestaan tuntemattomia hiekka-

7 kiven satelliittialueita. Tämän luotauksen tutkimustarkoituksen kannalta kallioperän litologian tuntemuksella ei sinänsä ole suurta merkitystä. Kallioperän rikkonaisuudella on jonkin verran vaikutusta mm. pohjaveden varastoitumisen kannalta, mutta Virttaankankaan akviferin mittakaavassa sen merkitys on vähäinen. Paikoitellen on heijastusaineistossa havaittavissa selvästi rikkonaisempaa kallionpintaa, jossa on voimakasta rakoilua ja rikkoutumista. Näiden kohdalla yläpuolisten, kalliota peittävien sedimenttien tuottamat heijasteet saattavat osittain sekoittua varsinaiseen kalliopinnan heijasteeseen. Kalliopinnan tulkinnassa muita ongelmallisia alueita ovat erityisesti karkean harjuytimen alapuoliset osat. Harjuytimessä on usein erittäin suuria lohkareita, jotka ovat seismistä aallonpituutta suurempia. Tällöin suuri osa aaltoenergiasta absorboituu ytimeen, jolloin sen alapuolelta tuleva kalliopinnan heijaste heikkenee selvästi Harjuydin ja piilosupat Harjun kivinen ydin on yleensä kohtalaisen hyvin erotettavissa heijastusaineistosta, varsinkin jos alueelta on jo tulkintaa tukevaa aiempaa rakennetietoa. Paikoin ydinosan voi tulkita suoraan heijastusaineistosta. Sen muoto on tavallisesti hieman kupolimainen, joskin tämä muoto ei aina erotu suoraan luotauslinjalta. Yksi tapa tunnistaa harjuytimen sijainti ovat sen molemmin puolin sijaitsevat suppakuopat tai Virttaankankaan tapauksessa muinaisen aallokon muokkaamat piilosupat. Ne syntyvät jäälohkareiden hautauduttua sedimenttiin kun jää alkaa vähitellen niissä sulaa. Tällöin jäälohkareen yläpuoliset kerrostumat romahtavat vähitellen sulavan jään paikalle. Suppiin liittyy usein siirroksia, jotka erottuvat mm. maatutkaprofiileissa. Seismisessä profiilissa supat erottuvat kuppimaisina rakenteina, joiden reunojen kontaktit ovat terävät. Piilosuppien erottuminen perustui paljolti niiden häiriintyneeseen sisärakenteeseen ja sen tuottaman heijasteen eroavaisuuteen häiriintymättömästä sedimentistä. Virttaankankaan osalta aineisto vahvisti maatutka- ja kairausaineiston tulkinnalla saatua kuvaa ytimen mittasuhteista ja sijainnista. Erityisen tärkeä havainto pohjavesimallinnuksen ja vedenhankinnan kannalta oli ytimen sijainnin ja muodon hahmottuminen kallioperän syvän murroslinjan kohdalla.

8 3.4. Ydintä peittävät kookkaat viuhkamaiset harjulaajentumat Harjulaajentumien sisäinen rakenne pohjaveden pintaan asti (noin 20 m syvyyteen) on määritetty aiemmin vuonna 2009 GTK:n ja Turun Seudun Vesi Oy.n kanssa yhteistyössä tehtyjen maatutkaluotausten ja TSV Oy:n kairausaineistojen avulla. Harjulaajentumat ovat erotettavissa maatutkaluotaukseen perustuvan sedimentologisen mallin tuntemuksen perusteella. Näiden rajapintojen ja/tai sisärakenteiden ominaisuuksien luotettava erottaminen heijastusaineistosta ei alustavalla prosessoinnilla ole mahdollista. Osasyynä tähän on kerrosten paksuusvaihtelu ja kerrostumien sisäisten rakenteiden monimutkaisuus. Jotta jokin tietty kerros voidaan havaita, on sekä sen ylä- että alapinnasta saatava signaali. Tämä edellyttää, että on olemassa kontrasti kerrosten välisessä seismisessä impedanssissa, eli tiheyden ja/tai seismisen nopeuden on muututtava kerrosten välillä. Signaalia ei myöskään havaita, mikäli kerros on liian ohut suhteessa vertikaaliresoluutioon. Jos saadaan heijaste ainoastaan yläpinnasta, ei kerroksen paksuutta kyetä määrittämään Harjualueen stratigrafia Seismisten luotausten ansiosta saatiin uutta tietoa Virttaankankaan kerrosjärjestyksestä. Virttaankankaan suuressa ruhjevyöhykkeessä on kalliopinnan ja harjuytimen välissä paikoitellen vanhempia moreenimaisia kerrostumia, joiden paksuus on referenssikairauksen perusteella jopa 20 metriä (kuva 3). Harjun varsinainen ydinosa ja sitä peittävät viuhkamaiset harjulaajentumat ovat kerrostuneet niiden päälle. Ruhjeessa olleet vanhemmat sedimentit ovat nostaneet kerrostumisalustan tasoa ylemmäksi kuin mitä se olisi ilman näitä vanhempia sedimenttejä. Tämän johdosta harjun ytimen kulku sekä harjuviuhkojen kerrostumissuunnat ovat muuttuneet verrattuna tilanteeseen, jossa vanhempia alapuolisia sedimenttejä ei ole. Pohjaveden virtauskuvan ja hydrologisten yksiköiden kannalta tällä tiedolla on suurta merkitystä, koska vastaavanlaisia vanhempia sedimenttejä löytyy oletettavasti muidenkin harjujen ydinosien alta.

9 Kuva 3. Heijastusluotauksen P-aalto profiilikuvaajat kallioperän murroslinjan (musta viiva, pohjataso 15 m m.p.y.) poikki viistoon kulkevalta luotauslinjalta 4 ennen referenssikairausta REF_3 (ylhäällä) ja jälkeen (alhaalla). Alakuvasta voidaan erottaa harjuytimen alainen noin 20 m paksu diamiktoni/moreenikerrostuma (yläpintana vihreä viiva) ja sen alla oleva korjattu kalliopinta (yläpintana punainen viiva). Harjuydin (keltainen viiva) näkyy linjalla kahdesti, koska se kääntyy seuraamaan murroslinjaa oikealta vasemmalle.

10 3.7. Pohjavedenpinta, orsivesi Pohjavedenpinta on jossain määrin erotettavissa seismisiltä heijastusluotauslinjoilta. Huomionarvoista oli hienoainespitoisten harjukerrostumien päällä olevien orsivesien erottuminen hyvin S-aaltokuvista. HRSR-luotauksilla on siten hyvä käyttöarvo juuri laajojen hienoainespitoisten kerrostumien ja niihin paikoin liittyvien orsivesiesiintymien alaisten sedimenttien tutkimuksessa. Näissä olosuhteissa maatutkaluotauksella ei saavuteta riittävää läpäisyä. Tällainen kohde on esimerkiksi Hämeenkangas. 4. Johtopäätökset 4.1. Seismisen luotausaineiston keruu ja prosessointi Seismisen heijastusaineiston keruu landstreamer tekniikkaa hyödyntäen on huomattavasti nopeampaa ja vähemmän työvoimaa vaativaa kuin perinteisen heijastusseismiikan käyttö. Perinteisessä heijastusseismiikassa geofonit on istutettava yksitellen maahan koko luotauslinjan pituudelta. Sillä pystytään tekemään käytettävissä olevien geofonien määrästä ja aaltolähteestä riippuen maksimissaan rekisteröintiä työvuorossa (Pasanen 2011). Normaalissa tuotantokäytössä Kanadan geologian tutkimuskeskuksen (GSC) kehittämällä landstreamerilla voidaan mitata jopa 1000 rekisteröintiä työvuorossa. Tutkittavien alueiden tulisi olla topografialtaan melko tasaisia ja niillä tulee olla riittävästi hyväkuntoista tiestöä. Seismistä heijastusluotausaineistoa on mahdollista prosessoida tarkemmin joltakin tietyltä alueelta. Nyt tehdyssä alustavassa prosessoinnissa on käsitelty koko linja ja profiilissa korostuu erityisesti linjan syvempi osa mittakaavasyistä. Luotausprofiilin mittakaavasta johtuen itse irtomaakerroksen osa jää pakostakin pienemmäksi ja erotuskyvyltään heikommaksi visuaalisessa tarkastelussa. Jotta irtomaakerroksesta saadaan yksityiskohtaisempi ja tarkempi kuva, on aineistoa prosessoitava uudelleen siltä osalta linjaa, mistä yksityiskohtaisempaa tietoa tarvitaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksessa on kuitenkin hyvin vähän matalaheijastusseismisen aineiston käsittely- ja tulkintaosaamista, mikä tarkoittaa prosessoinnin koulutuksen lisäämistarvetta.

11 4.2. Seismisen luotausaineiston tulkinta Heijastusluotausaineiston tulkinta osoittautui haasteelliseksi Virttaankankaan kompleksisuuden sekä matalaseismistä heijastusluotausaineistoa koskevan tulkintakokemuksen puuttumisen vuoksi. Seismisen heijastusaineiston prosessointi ja tulkinta on riippuvainen maankamaran seismisten nopeuksien tuntemuksesta. Heijastuluotauksen avulla seismisiä nopeuksia ei saada selville yhtä suoraviivaisesti kuten esim. refraktioseismisessä luotauksessa, vaan näiden nopeuksien määrittäminen muilla menetelmillä (aiemmat tutkimukset esim. refraktioluotaus, muut mittaukset, tuntemus kerrostumien raekokovaihtelusta) helpottaa aineiston prosessointia ja tulkintaa. Aineiston tulkinta vaatii ymmärtämystä muodostuman syntyolosuhteista ja kerrostumisympäristöstä. Tulkinnan onnistuminen vaatii lisäksi edustavan referenssiaineiston sekä rakenteeltaan ja kallioperältään nopeasti vaihtelevilla alueilla tulisi referenssikairausten sijoittua mahdollisimman lähelle ajettua linjaa Seismisen heijastusluotauksen käyttökelpoisuus ja -mahdollisuudet Suomessa Kanadassa maaperäkerrostumia tutkittaessa on käytäntönä aloittaa tutkimukset geofysiikalla, Puginin tutkimusryhmän tapauksessa HRSR-luotauksella. Virttaankankaan alueella haastavin tekijä on syvällä oleva pohjavedenpinta ja paksu kuiva maakerros. Sama ongelma on myös monilla muilla Suomen saumaharjuilla sekä reunamuodostumilla. Syvällä oleva pohjavedenpinta aiheuttaa sen, että korkeimmat taajuudet vaimenevat nopeasti ja vertikaaliresoluutio heikkenee. Saumaharjujen kohdalla haasteeksi muodostuu lisäksi ydinosan sijainti hyvin syvällä, jopa m syvyydessä maanpinnasta. Tällöin on erityisen haasteellista havaita luotettavasti kallionpinta harjun ydinosan alapuolelta. Virttaankankaan tyyppisissä olosuhteissa pääpaino on P-aaltojen tuottaman jatkuvan linjadatan tulkinnassa, joskin paikoin S-aaltojen avulla saatiin tarkempaa tietoa kerrostumien rakenteesta (varsinkin kun pohjavesi oli lähimmillään maanpintaa eli noin 10 m pinnasta). Virttaankankaan luotauskokemuksen perusteella toteamme, että menetelmä on käyttökelpoinen Suomen olosuhteissa. Pääpaino on kallionpinnan tason ja harjujen suurten geometristen rakenteiden hahmottamisessa ja jatkotutkimusten ohjaamisessa. Menetelmä soveltuu hyvin alueille, joilla pohjavesi on lähellä pintaa, jolloin myös S-aaltojen prosessoinnilla ja tulkinnalla saadaan tarkempaa tietoa kerrosrakenteesta. Näiden ohella menetelmä soveltuu erityisesti hienoainespeitteisten harjujen tutkimukseen. Tutkittavien muodostumien kerrospaksuuksien tulee kuitenkin olla riittävät, koska menetelmän yksi

12 keskeinen hyöty on sen hyvä syvyysulottuvuus. Lisäksi olisi hyvä olla aiempaa tutkimusaineistoa, josta on saatavissa alustava käsitys kalliopinnan tasosta sekä muodostuman ominaisuuksista. Luotausten perusteella voidaan tarkemmin kohdentaa tutkimuksia tietyille alueille ja sisällyttää niihin maaperän rakenteita tarkemmin kuvaavat maatutkaluotaukset ja kairaukset. Menetelmän kannalta ideaalisia olosuhteita ajatellen soveltuvia tutkimuskohteita ovat erityisesti lounais- ja länsirannikon savikkoalueet ja niillä sijaitsevat hienoaineksen/moreenin peittämät piiloharjut sekä sedimenttikivialtaat ja niiden yläpuoliset glasiaalisedimentit (Satakuntamuodostuma ja Muhosmuodostuma) (Pasanen 2011). Näillä alueilla glasifluviaalisten kerrostumien tutkimukseen parhaiten soveltuva maatutkaluotaus ei onnistu. Tutkittavia kohteita ovat myös kaikki muutkin harjumuodostumat etenkin niiltä osin, joilla maatutkan syvyysulottuvuus on riittämätön. HRSR-menetelmä ei voi kuitenkaan täysin korvata maatutkaa glasifluviaalisten sedimenttien syntyprosessien ja kerrostumisvaiheiden tutkimuksessa tai rakennemallinnuksessa. Vesihuoltohankkeiden osalta menetelmän käyttöä on harkittava tapauskohtaisesti. Jos alueella on tutkimukseen soveltuvaa tiestöä, niin menetelmän käyttö on perusteltua kun: - tutkittava alue on laaja ja/tai pääosin kerrospaksuudeltaan (> m) suuri (erityisesti jos lähtötiedot vähäiset ja pohjavesi lähellä maanpintaa) - maaperän pintaosassa on laajalti hienoa ainesta tai moreenia, jota maatutka ei läpäise - kalliopinta on maatutkan ulottumattomissa ja tarvitaan jatkuvaa linjatietoa kalliopinnan tasosta ja sen suhteesta yläpuolisiin kerrostumiin tai pohjaveden virtausta sääteleviin suurrakenteisiin - kallioperän ruhjevyöhykkeillä iso merkitys pohjavesivirtaukselle, mutta niiden kerrostumat heikosti tunnettuja Maaperäkerrostumien rakenteen (maatutkasedimentologian) ja siihen vaikuttaneen jäätikködynamiikan korkeatasoisella osaamisella voidaan usein merkittävästi korvata tutkimusaineiston vähäisyyttä. Liikkuvan heijastusseismisen tutkimuksen avulla voidaan saada jatkuvaa linjatietoa sedimenttien sisäisestä rakenteesta syvyyksillä, joihin esim. maatutkalla ei päästä Hankkeen kustannukset ja kustannus-hyöty suhde Hankkeen kokonaiskustannukset olivat (Taulukko 1), josta VVY:n osuus , Renlund säätiön osuus ja Turun seudun Vesi Oy:n osuus Tanskalaisen COWI konsulttitoimis-

13 ton seismisten heijastusluotausten osuus (5 vrk) on , josta henkilöstökulut COWI konsulttitoimiston laitteistovuokrat on saatu noin 50 % oppilaitosalennuksena. Kanadalainen tutkija A. Pugin (GSC) osallistui hankkeen toteutukseen Suomessa ja heijastusluotausaineiston prosessointiin matka- ja majoituskuluja vastaan. Geologian tutkimuskeskuksen ja Turun Seudun Vesi Oy:n henkilökunta osallistuivat hankkeeseen ilman kuluja. Liikennejärjestelyissä tarvittavat kiinteät liikennemerkit saatiin lainaan Destia Oy:ltä ja kaksi sotilaspoliisia Säkylän varuskunnasta toimi liikenteen ohjauksessa ns. ruokapalkalla. Taulukko 1. Hankkeen kustannukset (sis. alv) Pääkustannustekijät Euroa Seisminen heijastusluotaus COWI (5 vrk) Matka- ja majoituskulut Referenssikairaukset 3 kpl (Destia Oy) Aineet ja tarvikkeet Turun yliopisto, yk-lisä Muut kulut 705 Yhteensä Oman heijastusluotauslaitteiston investointikulut olisivat karkeasti arvioiden > euroa. Suurimmat investoinnit tulisivat seismografeista (144 kanavaa) sekä täryttimestä ja ajoneuvosta, johon laitteisto rakennetaan. Laitteella tulisi olla myös miehistö (2-4 hlö), jotka tuntevat laitteen ja mittaustekniikan läpikotaisesti sekä pystyvät huoltamaan sekä kehittämään sitä eteenpäin (Pasanen 2011). Lisäksi aineiston prosessointi ulkopuolisena työnä maksaisi arviolta noin 1000 euroa/päivä. Päivän aikana hankitun linja-aineiston (noin 2 km) prosessointiin kuluu suunnilleen 2 päivää. Näin ollen aineiston prosessointi ulkopuolisen ammattilaisen työnä kustantaa noin 1000 euroa/kilometri. Laitteiston ja geofyysikon vuokraus Tanskasta (ilman prosessointikuluja) tulee maksamaan arviolta noin euroa/5 vrk ja tästä kaluston kuljetuskustannusten osuus on noin viidennes. Heijastusluotauskilometrin hinnaksi vuokratyönä tulee näin karkeasti arvioiden prosessointi (noin ). Lisäksi tulevat vielä tulkintakustannukset, jotka riippuvaisia tutkimuksen toteutustavasta ja heijastusluotaus- ja referenssiaineiston määrästä. Kustannus-hyötysuhdetta voidaan pitää hyvänä, jos verrataan esimerkiksi syvien porakonekairauten/ pohjavesiputkien kustannuksiin. Kustannus-hyötysuhde on kuitenkin harkittava tapauskohtaisesti ja jotta menetelmän kustannustehokuutta ja käytön etuja pohjavesien tutkimushankkeissa vuokralaitteistoa käyttämällä voidaan paremmin arvioida, tulee maassamme tehdä muutamia lisätutkimushankkeita

14 geologialtaan ja lähtöaineistoltaan erilaisissa olosuhteissa. Kustannusten minimoimiseksi tulisi näitä hankkeita suunnitella yhdessä eri toimijoiden kesken. Lisäksi on panostettava heijastusseismisen aineiston prosessointiosaamisen kehittämiseen Aineiston julkaisu, jatkokäsittely ja suunnitellut jatkotutkimukset Hankkeen tulokset tullaan julkaisemaan kansainvälisessä julkaisusarjassa. Käsikirjoituksen teko on parhaillaan käynnissä. Virttaankankaan raaka-aineiston tarkempi prosessointi alkaa yhteistyössä Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden kanssa vuoden 2013 alussa. Virttaankankaalta hankitaan mahdollisesti refraktioseismisellä luotauksella seismisiä nopeuksia tarkempaa nopeusanalyysia jatkoprosessointia varten. Tällä hetkellä valmistelemme seuraavaa matalaseismistä heijastusluotaustutkimusta Hämeenkankaan saumakompleksille. Tutkimuksia varten on vireillä rahoitushakemus Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle ja lisärahoitusta haetaan myös K.H. Renlundin säätiöltä marraskuussa Turussa Joni Mäkinen FT Elina Ahokangas FM Liitteet Turun yliopiston raportti VVY:n rahoituksen käytöstä. Lähdeluettelo Pasanen, A. (2011). Vedettävät heijastusseismiset laitteistot (Seismic landstreamer). Muistio , Geologian tutkimuskeskus. Veräjämäki, A. (1998). Kokemäen kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkarttojen selitykset, lehti s. Geologian tutkimuskeskus, Espoo.

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Mäkinen Joni FT, Luonnonmaantieteen yliopistonlehtori Maantieteen ja Geologian laitos, Turun yliopisto

Mäkinen Joni FT, Luonnonmaantieteen yliopistonlehtori Maantieteen ja Geologian laitos, Turun yliopisto Pohjavesialueiden Rakenneselvitykset Mäkinen Joni FT, Luonnonmaantieteen yliopistonlehtori Maantieteen ja Geologian laitos, Turun yliopisto Hydrogeologisen tutkimuksen vaiheet Kolme mallinnusvaihetta:

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 9098 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna SISÄLLYSLUETTELO 2. MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Majvik, Metrolinjaus

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Majvik, Metrolinjaus 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Majvik, Metrolinjaus TJM201313/22.4.2013 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 9098 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012 1 (6) Prosessikuvaus Jussi Lehtinen Reijo Pitkäranta 1.1 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan ulkoasusta ja luokittelusta

Lisätiedot

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara 26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara Teräspaalujen käytön edut paalulaatoissa Teräspaalun edut paalutyypin valinnassa Paalutustyön ympäristövaikutukset maan syrjäytyminen tiivistyminen tärinä Asennuskaluston

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia

Lisätiedot

ISO-HENNA, ORIMATTILA

ISO-HENNA, ORIMATTILA MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI ISO-HENNA, ORIMATTILA TJM201332/18.11.2013 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna SISÄLLYSLUETTELO 2. MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

TYÖOPAS. Sora ja hiekka-arvioinnin. Geologian tutkimuskeskus 31.01.2002 2002 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LAATUJÄRJESTELMÄ SFS EN ISO 9001

TYÖOPAS. Sora ja hiekka-arvioinnin. Geologian tutkimuskeskus 31.01.2002 2002 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LAATUJÄRJESTELMÄ SFS EN ISO 9001 Maa-ainestutkimukset Työopas 1 Geologian tutkimuskeskus Sora ja hiekka-arvioinnin TYÖOPAS 31.01.2002 2002 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LAATUJÄRJESTELMÄ SFS EN ISO 9001 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. YLEISTÄ 1 2.

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 31.12.2015 110/2015 Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen Samrit Luoma ja Birgitta Backman GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 31.12.2015 GEOLOGIAN

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Venkaan maapadon pohjavesivaikutusten arviointi sekä padon sijainnin ja teknisten ratkaisujen tarkastelu

Venkaan maapadon pohjavesivaikutusten arviointi sekä padon sijainnin ja teknisten ratkaisujen tarkastelu PVO-Vesivoima Oy Työ nro 10886 Virkkulantie 207 20.1.2011 91100 Ii PVO-Vesivoima Oy Kollaja-hanke Venkaan maapadon pohjavesivaikutusten arviointi sekä padon sijainnin ja teknisten ratkaisujen tarkastelu

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Arkistoraportti Q16.2/2002/1 26.3.2002 Heikki Vanhala Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueella

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

Pohjois-Savon PaMa -hanke

Pohjois-Savon PaMa -hanke GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 2.5.2015 Pohjois-Savon PaMa -hanke Pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten tutkimus kahdeksalla harjukohteella Pohjois-Savon alueella Arto Hyvönen Anu

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS

SIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 30.11.2012 8/2014 Pohjois-von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari Geologinen ja geotekninen selvitys Reijo Pitkäranta 28.4.2015 Kääntänyt suomeksi J. Loukonen (EFE Ab) 21.9.2015 28.4.2015 1 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 2 3 TULOKSET... 2 3.1 Tielinjaukset

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

Merenmittaus ja näytteenotto

Merenmittaus ja näytteenotto Merenmittaus ja näytteenotto Ennen uuden vedenalaisen projektin suunnittelua on hyvä selvittää pohjan topografia sekä maakerrosten paksuus. Merirakennusprojektit ja muut vedenalaiset projektit hyötyvät

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005 Geologi palvelu K. Uusikartano geologi Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? *maaperäkartoitus

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 2.5 Kerimäki Savonlinnan Kerimäen alueelta valittiin 11 potentiaalista kohdetta, joista Kuutinkukkulan, Ahmalahti Hangaslammen ja Sorvalammen alueilla suoritettiin

Lisätiedot

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA

POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010 Pellon tasaus Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010 Nybyn tilan peltomaisemaa Pellot ovat pääosin varsin tasaisia Lohkojen koko n. 3-15 ha Kuva: Jukka Rajala 2 3.11.2010 Tasaisia peltoja Kuva:

Lisätiedot

LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA. Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola. J.

LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA. Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola. J. LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola J. Vanne Geologinen kartoitus Perustietoa kaivannaisteollisuuden, maankäytön

Lisätiedot

Ahlaisten pohjavesialueen riskikartoitus ja virtausmalli Porin Vesi Jussi-Pekka Kinnunen ja Reijo Pitkäranta

Ahlaisten pohjavesialueen riskikartoitus ja virtausmalli Porin Vesi Jussi-Pekka Kinnunen ja Reijo Pitkäranta Ahlaisten pohjavesialueen riskikartoitus ja virtausmalli Porin Vesi Jussi-Pekka Kinnunen ja Reijo Pitkäranta Ahlaisten pohjavesialueen riskikartoitus 1 2 Ahlaisten pohjavesialueen riskikartoitus Ahlaisten

Lisätiedot

Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät

Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Nina Leppäharju FM, geofyysikko Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen 15-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kokoushotelli Sofia, Helsinki SULPU:n energiakaivojen mitoitustyöryhmä

Lisätiedot

Videon tallentaminen Virtual Mapista

Videon tallentaminen Virtual Mapista Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeammin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot