Ge ditt barn en gåva Anna lapsellesi lahja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ge ditt barn en gåva Anna lapsellesi lahja"

Transkriptio

1 Ge ditt barn en gåva Anna lapsellesi lahja

2 folktinget Grafisk form: Christian Aarnio Foto: Charlotta Boucht Tryck: juni 2013 / DMP, Helsingfors 2 ge ditt barn en gåva

3 Inledning För människan är språket en del av identiteten och något som visar vem man är. Språk skapar delaktighet och kulturtillhörighet och fungerar som medel i samspel och lärande. Det är via språket som vi gör oss förstådda och förstår vår omvärld. Språkutvecklingen är en livslång process som börjar före födseln. Förmågan att lära sig språk har barnet då det föds, men det beror på omgivningen hur språket växer och utvecklas. Grunden till barnets språk läggs i hemmet och tiden före skolgången är betydelsefull för barnets fortsatta språkutveckling. Den tidiga språkutvecklingen har konsekvenser för barnets skolgång och ger förutsättningar för lärandet av nya språk. Därför är det viktigt att vi stöder barnets språkliga utveckling redan från början. Att kunna uttrycka sig och bli hörd är en rättighet som gäller alla barn. Det är vanligt att barn möter flera språk redan i sitt hem och barnen lär sig nya språk i skolan. Omkring 50 miljoner människor i EU-länderna talar ett regionalt språk eller ett minoritetsspråk. Det finns därför många familjer som har Då vi lär oss ett nytt språk lär vi oss samtidigt att betrakta världen på ett nytt sätt. Visa barnet att världen är full av språk och att språkkunskaper öppnar många dörrar. frågor kring fostran till flerspråkighet du är inte ensam. Johdanto Kieli on osa ihmisen identiteettiä ja kertoo siitä, kuka hän on. Kieli luo osallisuuden tunnetta ja kulttuurista yhteenkuuluvuutta ja on vuorovaikutuksen ja oppimisen väline. Kielen avulla tulemme ymmärretyiksi ja ymmärrämme muita. Kielen kehittyminen on elämän mittainen, ennen syntymää alkava prosessi. Lapsella on syntyessään kielen oppimisen kyky, mutta se, miten kieli kehittyy, riippuu ympäristöstä. Lapsen kielen perusta luodaan kotona, ja aika ennen kouluunmenoa on merkityksellinen lapsen kielen kehitykselle. Kielen varhainen kehitys vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin ja luo edellytykset Kun opimme uuden kielen, opimme samalla tarkastelemaan maailmaa uudella tavalla. Osoita lapselle, että maailma on täynnä kieliä ja että kielitaito avaa monia ovia. uusien kielten oppimiselle. Siksi on tärkeää, että tuemme jo aivan alusta saakka pikkulapsen kielellistä kehitystä. On jokaisen lapsen oikeus osata ilmaista itseään ja tulla kuulluksi. On tavallista, että lapset tutustuvat jo kotona useaan kieleen, ja koulussa he oppivat uusia kieliä. Noin 50 miljoonaa EU-maiden asukasta puhuu alueellista tai vähemmistökieltä. Siksi monella perheellä on mielessään kysymyksiä, jotka liittyvät lapsen kasvattamiseen monikieliseksi et ole yksin. Anna lapsellesi lahja 3

4 Språken i Finland Finland har två nationalspråk, finska och svenska. Tvåspråkiga äktenskap har blivit allt vanligare i Finland, och i dag finns det omkring hushåll med två språk, svenska och finska. Vilka andra språk talas i Finland? I Finland har cirka 4,5 procent av befolkningen något annat modersmål än finska eller svenska. Samerna, romerna och personer som använder teckenspråk har särskilda språkliga rättigheter. Sammanlagt beräknar man att det talas omkring 145 andra språk i Finland. Av dessa är de fem vanligaste språken ryska, estniska, somaliska, engelska och arabiska. Suomessa puhutut kielet Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Kaksikieliset avioliitot ovat meillä yhä yleisempiä. Tätä nykyä noin kotitaloudessa puhutaan kahta kieltä, ruotsia ja suomea. Mitä muita kieliä Suomessa puhutaan? Suomessa noin 4,5 prosentilla väestöstä on jokin muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Saamelaisilla, romaneilla ja viittomakieltä käyttävillä henkilöillä on erikseen säädetyt kielelliset oikeudet. Suomessa arvioidaan puhuttavan yhteensä noin 145:tä muuta kieltä, joista viisi tavallisinta ovat venäjä, viro, somali, englanti ja arabia. 4 ge ditt barn en gåva

5 Vad säger EU om språkinlärning? Inom Europeiska unionen arbetar man officiellt på 23 olika språk. EU stödjer språklig mångfald och livslång språkinlärning. Därför har man inom EU ställt upp målet att alla i EU redan som barn ska få möjlighet att lära sig två språk utöver sitt modersmål. Språkkunskaperna behövs i yrkeslivet, underlättar kontakterna över språk- och riksgränserna och ökar förståelsen för olika kulturer. Barnets språkliga utveckling Språkutvecklingen och språkinlärningen varierar från individ till individ. Då barnet lär sig ett språk står det inför många utmaningar: Barnet lär sig språkets ljudsystem, hur man bildar och böjer ord och hur orden får betydelse i ett visst sammanhang. Dessutom ska barnet lära sig hur det går till när man kommunicerar med andra. Till en typisk tvåspråkighetsutveckling hör att barnet utvecklar sina språk långsammare, helt enkelt därför att det har mer att lära sig. Däremot finns det inga bevis på att flerspråkiga barn skulle lära sig ett språk på bekostnad av ett annat. Tvåspråkigheten hjälper barnet att tänka kreativt och flexibelt. På sikt ger tvåspråkigheten barnet en bredare tillgång till tankar och erfarenheter samt öppnar dörrar för bl.a. mångsidiga sociala kontakter. Tvåspråkigheten ger alltså både språkliga, sociala och tankemässiga fördelar. Mitä EU sanoo kielten oppimisesta? Euroopan unionilla on 23 virallista työkieltä. EU tukee kielellistä monimuotoisuutta ja elinikäistä kieltenoppimista. Sen vuoksi EU:ssa on asetettu tavoitteeksi, että sen alueella kaikilla on jo lapsena mahdollisuus oppia äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä. Kielitaitoa tarvitaan työelämässä ja kielitaito helpottaa yhteydenpitoa yli kielellisten ja maiden välisten raja-aitojen. Samoin kielitaito auttaa muiden kulttuurien ymmärtämisessä. Lapsen kielenkehitys Kielenkehitys ja kielen oppiminen vaihtelevat yksilöllisesti. Kun lapsi oppii kieltä, häneltä vaaditaan paljon: Lapsi opettelee kielen äännejärjestelmää, sanojen muodostusta ja taivutusta sekä sitä, miten sanojen merkitys muodostuu asiayhteydessä. Lisäksi lapsen on opittava, miten kommunikoidaan muiden kanssa. Tyypillisesti lapsen kasvamiseen kaksikieliseksi kuuluu, että kielten oppiminen edistyy hitaammin, ihan vain siksi koska hänellä on enemmän opeteltavaa. Sen sijaan ei ole lainkaan todisteita siitä, että monikieliset lapset oppisivat yhden kielen toisen kielen kustannuksella. Kaksikielisyys auttaa lasta ajattelemaan luovasti ja joustavasti. Ajan myötä kaksikielisyys avartaa lapsen ajattelua ja kokemuksia ja aukaisee ovia muun muassa monipuolisiin sosiaalisiin kontakteihin. Kaksikielisyydestä on siis niin kielellistä, sosiaalista kuin ajattelun kehittymiseen liittyvää etua. Anna lapsellesi lahja 5

6 Lapsen kommunikoinnin tarve on kielenkehityksen voimanlähde Barnets behov att kommunicera är drivkraften till språkutveckling Vi människor är från allra första början naturligt intresserade av vår omvärld och vill bli delaktiga i den. Redan den nyfödda babyn har ett aktivt och nyanserat sätt att ta kontakt med den omgivande världen. Vid födseln har barnet också förmågan att ta till sig alla världens olika språkljud. Vid ungefär 6 10 månaders ålder blir jollret språkspecifikt genom att de vuxna förstärker språkljuden i just sitt modersmål. När barnet kring ettårsåldern yttrar sina första ord kan man börja höra vilket eller vilka Me ihmiset olemme aivan alusta saakka luontaisesti kiinnostuneita ulkomaailmasta ja haluamme olla osa sitä. Jo vastasyntyneellä vauvalla on kyky hakea aktiivisesti ja vivahteikkaasti kontaktia. Syntyessään pienokaisella on myös kyky omaksua kaikki maailman äänteet. Noin 6 10 kuukauden ikäisen vauvan jokeltelu eriytyy ympäristön kielen mukaiseksi, kun vauva saa aikuisilta vahvistusta juuri äidinkielensä äänteille. Kun lapsi noin vuoden vanhana sanoo ensimmäiset sanansa, voi jo alkaa kuulla, minkä kielen tai kielten parissa hän on kasvanut. Tuolloin hän on oppinut erottamaan kaikki ne äänteet, joista hänen yhden tai useamman kielensä puhe muodostuu. Ymmärrys edeltää aina puhetta ja lapsi ymmärtää paljon useampia sanoja kuin osaa sanoa. Lapsen toisesta ikävuodesta neljänteen puhe kehittyy ripeästi. Sanasto laajenee vauhdilla ja noin nelivuotiaana lapsi on oppinut jo tuhansia sanoja. Nyt hänellä on kielelliset perusvalmiudet. Kun lapsi lähestyy kouluikää, hän tulee tietoisemmaksi kielestä, käyttää kieltä ajattelun välineenä ja alkaa kehittää kielellistä identiteettiään. 6 ge ditt barn en gåva

7 språk barnet har vuxit upp med. Då har barnet lärt sig särskilja alla de ljud som de språk barnet kommer att tala består av. Förståelsen går alltid före talet och barnet förstår många fler ord än det kan säga. Från barnets andra år till fyraårsåldern utvecklas talet snabbt. Barnets ordförråd växer mycket och då barnet är kring fyra år gammalt har det redan lärt sig flera tusen ord. Nu är basfärdigheterna i språket utvecklade. När barnet närmar sig skolåldern blir det mer språkligt medvetet, använder språket som tankeredskap och börjar utveckla sin språkliga identitet. Du och din familj har en nyckelroll i ditt barns språkutveckling Flerspråkighet är en rikedom och alla barn kan lära sig många språk. Det som ett barn kan lära sig på ett språk, kan det lära sig på flera. Språkinlärning handlar framför allt om behovet av språket. Barnet vill förstå sin omvärld och göra sig förstådd. När olika människor i barnets vardag talar olika språk vill barnet lära sig språken. Här behöver barnet stöd och din medvetna och aktiva insats är betydelsefull. Likaså kan alla andra vuxna i barnets vardag hjälpa till. Barnets båda språk behöver ju stöd och det mindre talade språket extra mycket. Tala därför med barnet redan från början, även om barnet ännu inte förstår allt du säger. Då barnet lär sig tala, lyssna på ditt barn och visa intresse för vad barnet har att säga. Ställ frågor där barnet får svara mer än endast ja eller nej. Sinä ja perheesi olette avainasemassa lapsesi kielenkehityksessä Monikielisyys on rikkaus ja jokainen lapsi voi oppia monta kieltä. Minkä lapsi voi oppia yhdellä kielellä, hän voi oppia myös usealla. Kielen oppimisessa on ennen kaikkea kysymys kielen tarpeesta. Lapsi haluaa ymmärtää muita ja tulla ymmärretyksi. Kun ihmiset lapsen arjessa puhuvat eri kieliä, lapsi haluaa oppia niitä. Tässä hän tarvitsee apua, ja tietoinen ja aktiivinen tukesi on tarpeen. Yhtä lailla kaikki muut lapsen elämään kuuluvat aikuiset voivat olla avuksi. Lapsen molemmat kielethän tarvitsevat vahvistusta, aivan erityisesti vähemmän puhuttu kieli. Juttele siksi lapsen kanssa aivan alusta alkaen, vaikka hän ei vielä ymmärrä kaikkea mitä sanot. Kun lapsi oppii puhumaan, kuuntele häntä ja osoita olevasi kiinnostunut siitä, mitä hän haluaa sanoa. Kysele häneltä kysymyksiä, joihin hän voi vastata muutakin kuin kyllä tai ei. Anna lapsellesi lahja 7

8 Sång, lek, småprat, samtal och högläsning på barnets båda språk är också viktigt. Då ditt barn får lyssna till sagor och berättelser bekantar det sig med den kultur som är förknippad med språket. Högläsning skapar gemenskap mellan barn och vuxna och självständig läsning ger barnet kontakt med det skrivna språket. Läsning ökar barnets ordförråd, stärker språkkänslan och stimulerar läsintresset. Laulu, leikki, rupattelu, keskustelu ja ääneen lukeminen lapsen molemmilla kielillä on tärkeää. Kun lapsi kuuntelee satuja ja tarinoita, hän tutustuu siihen kulttuuriin, joka on sidoksissa kieleen. Ääneen lukeminen lujittaa lasten ja aikuisten yhteenkuuluvuutta. Lapsen itsenäinen lukeminen puolestaan luo hänelle yhteyden kirjoitettuun kieleen. Lukeminen lisää lapsen sanavarastoa, vahvistaa kielitajua ja innostaa lukemaan lisää. Ditt barn har tur många språk är en gåva! Lyssna aktivt på det ditt barn berättar. Visa att du är intresserad. Locka ditt barn till samtal genom att ställa öppna frågor: Hur menar du? Vad hände sedan? Vad sa han då? Kom ihåg att vi vuxna alltför ofta tar den största delen av samtalstiden. Benämn föremål och förklara ord, vad ni gör och vad ni stöter på. Samtala om vardagliga saker och sådant ni varit med om. Visste du att barnet ibland behöver höra ett ord upp till 60 gånger innan hon eller han börjar använda det. Lapsesi on onnekas on lahja saada monta kieltä! Kuuntele aktiivisesti, mitä lapsesi kertoo. Osoita kiinnostuksesi. Houkuttele avoimin kysymyksin lapsesi keskusteluun: Mitä tarkoitat? Mitä sitten tapahtui? Mitä hän sitten sanoi? Muista, että me aikuiset valloitamme aivan liian usein suurimman osan keskusteluajasta. Nimeä esineitä ja selitä sanoja, kerro mitä teette ja mitä ja keitä tulee vastaan. Juttele tavallisista asioista ja siitä, mitä teille on tapahtunut. Tiesitkö, että joskus lapsen on kuultava sana jopa 60 kertaa ennen kuin hän alkaa käyttää sitä? 8 ge ditt barn en gåva

9 Anna lapsellesi lahja 9

10 Språket och familjen Kieli ja perhe Att fostra ett barn på två språk ska vara ett helhjärtat val. Fundera därför kring din egen språkanvändning och dina attityder och förhoppningar gentemot de språk barnet möter i vardagen. Föräldrarna är barnets främsta språkliga förebilder, och båda föräldrarna bär ansvar för hur barnets språk utvecklas. Ju mer ni talar med ert barn, desto snabbare och lättare tar barnet till sig språken. Barnets språk utvecklas bäst när ni konsekvent använder ert eget språk i då ni talar med barnet. Då kan ni uttrycka er ledigt och är de bästa språkliga modellerna för ert barn. Lapsen kasvattamisen kahdella kielellä on oltava varaukseton valinta. Pohdi sen vuoksi omaa kielenkäyttöäsi, samoin asenteitasi ja toiveitasi, joita liität lapsen arjen kieliin. Vanhemmat ovat lapsen ensisijaisia kielellisiä esikuvia ja molemmat vanhemmat ovat vastuussa lapsen kielen kehityksestä. Mitä enemmän puhutte lapsenne kanssa, sitä nopeammin ja helpommin hän omaksuu kielet. Omaksuminen etenee parhaiten, kun käytätte lapsen kanssa johdonmukaisesti omaa kieltänne. Silloin ilmaisunne on luontevinta ja olette lapsenne parhaita kielimalleja. 10 ge ditt barn en gåva

11 Håll er till samma språk i barnets sällskap också utanför hemmet. På det sättet får barnet motivation att verkligen lära sig båda språken. Ert intresse och er respekt för varandras språk lägger grunden till ett gott självförtroende hos barnet. Ni kan också lära er av barnets tvåspråkighet och alla i familjen lära sig av varandra. En positiv tvåspråkig miljö främjar barnets språkutveckling och stärker familjens sammanhållning. Språkinlärningen underlättas också om syskonen sinsemellan talar det språk som används mindre i omgivningen. Familjens båda språk är lika värdefulla! Pitäytykää samassa kielessä lapsen seurassa myös kodin ulkopuolella. Sillä tavoin hän motivoituu todella oppimaan molempia kieliä. Teidän vanhempien kiinnostus ja arvostus toistenne kieltä kohtaan rakentaa lapsen hyvää itseluottamusta. Tekin voitte oppia lapsen kaksikielisyydestä, ja perheessä kaikki voivat oppia toisiltaan. Myönteinen kaksikielinen ympäristö edistää lapsen kielenoppimista ja vahvistaa perheen yhteenkuuluvuutta. Oppimista helpottaa vielä, jos sisarukset puhuvat keskenään ympäristön vähemmän puhumaa kieltä. Perheen molemmat kielet ovat yhtä arvokkaita! Be släktingar använda sitt eget språk med barnet, i synnerhet om de talar barnets svagare språk. Anlita en barnvakt som talar det språk som barnen kan sämre. Också syskon och kompisar som talar det språket stöder tvåspråkigheten i familjen. Spela och lek olika lekar tillsammans med barnet. Berätta sagor, lär er rim och ramsor och sjung med barnet. Se och lyssna tillsammans på program och filmer. Använd radio, tv, dator och annan media på flera språk. Upptäck tillsammans med ditt barn olika språkligt inspirerande material och spel på webben. Har du tänkt på att ljudböcker är roliga och användbara till exempel i bilen. Pyydä sukulaisia käyttämään lapsen kanssa omaa kieltään, etenkin jos he puhuvat lapsen heikompaa kieltä. Hanki lapsenvahti, joka puhuu lasten huonommin osaamaa kieltä. Myös sitä puhuvat sisarukset ja kaverit tukevat perheen kaksikielisyyttä. Pelaa ja leiki erilaisia leikkejä lapsen kanssa. Kerro satuja, opetelkaa riimejä ja loruja ja laula lapsen kanssa. Katsokaa ja kuunnelkaa yhdessä ohjelmia ja elokuvia. Hyödynnä radiota, televisiota, tietokonetta ja muuta mediaa monella kielellä. Etsi yhdessä lapsesi kanssa verkosta monipuolista kieltä rikastuttavaa aineistoa ja erilaisia pelejä. Oletko tullut ajatelleeksi, että äänikirjat ovat hauskoja ja sopivat mainiosti vaikkapa automatkoille? Anna lapsellesi lahja 11

12 12 ge ditt barn en gåva

13 Hur ser tvåspråkigheten ut i er kommun? Då ni stöder tvåspråkigheten i er familj är det värt att fundera på: Vilka är möjligheterna att få dagvård eller att gå i skola på önskat språk? Vilket är utbudet av hobbyverksamhet, klubbar och annan fritidsverksamhet på ditt barns båda språk? Har barnet möjlighet till lek med andra barn på båda språken? Kan barnet erbjudas undervisning i barnets modersmål om det inte är finska eller svenska? Miltä kaksikielisyys näyttää kotikunnassanne? Kun tuette perheenne kaksikielisyyttä, on syytä pohtia: Millaiset mahdollisuudet on saada päivähoitoa tai käydä koulua toivomallanne kielellä? Millaisia harrastusmahdollisuuksia, kerhoja ja muuta vapaa-ajan toimintaa lapsesi molemmilla kielillä on järjestetty? Onko lapsella tilaisuus leikkiä muiden lasten kanssa molemmilla kielillä? Voidaanko lapselle järjestää opetusta hänen äidinkielellään, ellei se ole suomi tai ruotsi? Använd ditt eget språk utanför hemmet i synnerhet om det är ortens minoritetsspråk. Då du gör det visar du ditt barn att det är viktigt att kunna språk och att det är naturligt att använda språket ute i samhället. Hitta någon klubb eller hobby med verksamhet på det språk som barnet har mindre kontakt med. Besök biblioteket regelbundet med ditt barn. Där kan ni låna böcker, talböcker och filmer. En del bibliotek erbjuder också sagostunder, ordverkstäder, rimlek och annan verksamhet för barn. Gå på teater, barnkonserter och guidade museibesök på barnets båda språk. Käytä omaa kieltäsi kodin ulkopuolella etenkin, jos se on paikkakunnan vähemmistökieli. Siten osoitat lapsellesi, että on tärkeää osata kieliä ja on luonnollista puhua omaa kieltään muuallakin kuin kotona. Etsi kerho tai muu harrastus, jossa puhutaan lapsen vähemmän käyttämää kieltä. Käy lapsen kanssa säännöllisesti kirjastossa. Sieltä voi lainata kirjoja, äänikirjoja ja elokuvia. Joissakin kirjastoissa järjestetään satutunteja, sanapajoja, riimileikkituokioita ja muuta toimintaa lapsille. Käykää teatterissa, lastenkonserteissa ja opastetuilla museokäynneillä, ja niin, että näitä kokemuksia kertyy lapsen molemmilla kielillä. Anna lapsellesi lahja 13

14 Språkregistrering Kielen rekisteröinti Hur går registreringen till? Föräldrarna meddelar det nyfödda barnets språk till myndigheterna i samband med namngivningen. Föräldrarna till ett minderårigt barn kan enligt eget önskemål ändra barnets språk i befolkningsdatasystemet. Ändringen görs skriftligt vid magistraten eller på pastorskansliet, eller på magistratens webbplats. Vad har språkregistreringen för betydelse? Myndigheterna ska kommunicera med invånarna på det språk som har antecknats i befolkningsdatasystemet. Språkregistreringen är ett planeringsverktyg för kommunen. Språkstatistiken ligger som grund då kommunen planerar exempelvis antalet dagvårdsplatser och elevplatser i skolor. Miten rekisteröinti tapahtuu? Vanhemmat ilmoittavat vastasyntyneen lapsen kielen viranomaisille nimenannon yhteydessä. Alaikäisen lapsen vanhemmat voivat omasta toivomuksestaan muuttaa lapsen kielen väestötietojärjestelmään. Muutos tehdään kirjallisesti maistraatissa tai kirkkoherran virastossa, tai maistraatin verkkosivuilla. Mitä merkitystä kielen rekisteröinnillä on? Viranomaisten tulee käyttää asukkaiden kanssa väestötietojärjestelmään merkittyä kieltä. Kielen rekisteröinti on kunnassa suunnittelun työkalu. Kun kunta laatii suunnitelmia esimerkiksi päivähoitopaikkojen tai koulujen oppilaspaikkojen määrästä, suunnittelun pohjana ovat kielitilastot. 14 ge ditt barn en gåva

15 Språket, dagvård och skola Det är skillnad mellan att tala ett språk och att använda det som tankeredskap. I skolan lär sig barnet läsa, skriva och tänka på skolans språk. Den utveckling av språket som sker under daghemstiden är därför betydelsefull också med tanke på det tilltänkta skolspråket. För att barnet ska klara sig bra i daghem och skola behöver språket stöd också i hemmet. Grunderna till barnets språk läggs ju i hemmet och pedagogerna i daghem och skola stöder och stimulerar det. Samverkan mellan dagvård, skola och ert hem skapar en meningsfull språklig verklighet och ett brett språkligt stöd för barnet. Kieli, päivähoito ja koulu On eri asia puhua kieltä ja käyttää kieltä ajattelun välineenä. Koulussa lapsi oppii lukemaan, kirjoittamaan ja ajattelemaan koulun kielellä. Sen vuoksi kielen kehittymisellä päivähoitovaiheessa on merkitystä myös kaavaillun koulukielen kannalta. Jotta lapsi selviytyisi hyvin päiväkodissa ja koulussa, hänen kieltään on tuettava kotona. Lapsen kielellehän luodaan perusta kotona, ja päiväkodin ja koulun kasvattajat vahvistavat kieltä ja antavat sille virikkeitä. Päivähoidon, koulun ja kotinne yhteistyö rakentaa lapselle merkityksellistä kielellistä todellisuutta ja tarjoaa hänelle runsaasti kielellistä tukea. Anna lapsellesi lahja 15

16 On tarpeen tukea myös sitä kieltä, josta ei tule kaksikielisen lapsen koulukieli. Vastuu lankeaa luonnollisesti tätä kieltä puhuvalle vanhemmalle. Det är också viktigt att stödja det språk som inte blir det tvåspråkiga barnets skolspråk, och ansvaret för detta faller naturligtvis på den förälder som talar språket. Ditt barn tillbringar fler timmar utanför skolan än i skolan. Därför är din språkliga roll betydelsefull. Börja tidigt läsa högt för barnet och fortsätt med det länge. Gör högläsning till ett sätt för hela familjen att regelbundet umgås. Forskningen visar att barnets skolframgång har samband med familjens läsvanor. Sluta inte med högläsningen när barnet har lärt sig läsa, utan välj i stället en lite svårare bok som kanske kräver förklaringar och svar på frågor. Uppmuntra ditt barn att själv skriva olika sorters texter; mejl till mormor, spännande äventyrsberättelser och önskelistor. Kom ihåg att det är viktigare att barnet vill och får skriva än att all text blir rätt. Lapsesi viettää enemmän aikaa koulun ulkopuolella kuin koulussa. Siksi sinulla on merkittävä osuus hänen kielensä kehityksessä. Ala lukea lapselle jo varhain ja jatka tapaa pitkään. Tee ääneen lukemisesta koko perheen yhteinen, säännöllinen seurustelumuoto. Tutkitusti lapsen koulumenestys on yhteydessä perheen lukutottumuksiin. Älä luovu ääneen lukemisesta, kun lapsi on oppinut lukemaan itse. Valitse sen sijaan hieman vaikeampi kirja, jota on kenties selitettävä lapselle ja josta hänellä on kysyttävää. Rohkaise lasta kirjoittamaan itse erityyppisiä tekstejä: sähköpostia mummulle, jännittäviä seikkailukertomuksia ja toivomuslistoja. Muista, että on tärkeämpää, että lapsi haluaa ja saa kirjoittaa kuin että hän kirjoittaa kaiken oikein. 16 ge ditt barn en gåva

17 Barn har rätt till dagvård och skola på sitt eget språk Finskspråkiga och svenskspråkiga barn har rätt till dagvård, förskola och skola på sitt eget språk. Om barnet talar både finska och svenska så väl att det kan följa med undervisningen på vartdera språket kan föräldern välja undervisningsspråk, utan att barnets registrerade språk inverkar på valet. Kommunen ansvarar för barndagvården och den grundläggande utbildningen. Kommunen ska dessutom se till att dagvården kan ges på barnets eget språk då detta är finska eller svenska. En kommun som har både finsk- och svenskspråkiga invånare ska ordna den grundläggande utbildningen separat för båda språkgrupperna. Också om endast ett barn önskar gå i skola på minoritetsspråket i kommunen ska kommunen ordna detta. Om elevunderlaget är litet kan kommunen ordna undervisningen i en annan kommun och stå för resorna. Lapsella on oikeus päivähoitoon ja koulunkäyntiin omalla kielellään Suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä lapsilla on oikeus saada päivähoitoa ja käydä esikoulua ja koulua omalla kielellään. Jos lapsi puhuu sekä suomea että ruotsia niin hyvin, että hän voi seurata opetusta kummalla tahansa kielellä, vanhempi voi valita opetuskielen riippumatta siitä, mikä lapsen kieli on väestötietojärjestelmässä. Kunta vastaa lasten päivähoidosta ja perusopetuksesta. Kunnan tulee lisäksi huolehtia päivähoidon järjestämisestä lapsen omalla kielellä, kun kieli on suomi tai ruotsi. Jos kunnassa on sekä suomenettä ruotsinkielisiä asukkaita, kunnan tulee järjestää perusopetus erikseen molemmille kieliryhmille. Vaikka kunnassa vain yksi lapsi haluaisi käydä koulua vähemmistökielellä, kunnan on järjestettävä asia. Jos oppilaspohja on pieni, kunta voi järjestää opetuksen toisessa kunnassa ja huolehtia matkoista. Anna lapsellesi lahja 17

18 Kommunen kan också erbjuda undervisning i modersmålet för elever med annat språk än finska, svenska, samiska, romani eller teckenspråk. Ibland väljer föräldrar som båda talar finska eller svenska att placera sitt barn på ett daghem där verksamheten går på ett annat språk än hemspråket. Föräldrarnas och daghempersonalens aktiva roll och samarbete är då speciellt avgörande. Minns därtill att du som förälder till ett barn som går på daghem på ett annat språk än ert hemspråk också kan stöda barnets språkutveckling i daghemsspråket. Kunta voi tarjota äidinkielen opetusta myös oppilaille, joiden kieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame tai romani- tai viittomakieli. Joskus vanhemmat, joista kumpikin puhuu suomea tai ruotsia, haluavat viedä lapsensa muulla kuin lapsen kotikielellä toimivaan päiväkotiin. Silloin vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan aktiivisuus ja hyvä yhteistyö on aivan ratkaisevaa. Sinä vanhempana, jonka lapsen päiväkodissa ei puhuta kotikieltänne, voit auttaa lasta myös päiväkotikielen oppimisessa. Var språkligt aktiv med ditt barn på barnets modersmål. Ett starkt modersmål stöder utvecklingen i andraspråket. Din öppet positiva och nyfikna inställning till barnets daghemsspråk uppmuntrar barnet att lära sig det. Samarbeta aktivt med daghemmets personal kring barnets språkutveckling. Be om konkreta råd och tips angående den. Utbyt med personalen information om barnets språkliga vardag hemma och på daghemmet. Läs samma bok på barnets modersmål och på daghemsspråket. Låt ditt barn tolka och förklara för dig. Se tillsammans på DVD-filmer eller lyssna på talböcker och barnsånger på daghemsspråket. Samtala om innehållet och fundera på detaljer och händelser i dem. Uppmärksamma barnet på daghemsspråket när ni stöter på det utanför daghemmet. Ole lapsen kanssa aktiivinen lapsesi äidinkielen käyttäjä. Vahva äidinkieli tukee toisen kielen oppimista. Avoimen myönteinen ja utelias suhtautumisesi lapsen päiväkotikieleen rohkaisee häntä oppimaan sitä. Tee aktiivisesti yhteistyötä päiväkodin työntekijöiden kanssa lapsen kielenkehityksen hyväksi. Pyydä konkreettisia neuvoja ja vinkkejä. Pitäkää päiväkodin henkilökunnan kanssa toisenne ajan tasalla lapsen kielen sujumisesta kotona ja päiväkodissa. Lukekaa samoja kirjoja lapsen äidinkielellä ja päiväkodin kielellä. Anna lapsesi tulkita ja selittää sinulle asioita. Katselkaa yhdessä DVD-elokuvia tai kuunnelkaa äänikirjoja ja lastenlauluja päiväkodin kielellä. Jutelkaa niiden sisällöstä ja pohtikaa yksityiskohtia ja tapahtumia. Huomaa lapsen päiväkotikieli, kun kuulette sitä päiväkodin ulkopuolella. 18 ge ditt barn en gåva

19 Språkbad Kielikylpy Den vanliga skolan är inte en språkskola. Däremot är språkbad en metod där barnen lär sig ett nytt språk genom att gå i dagvård eller skola på ett annat språk än hemspråket. Språkbadsmetoden bygger på tanken att språkbadsspråket utgör medel i allt samspel och i all undervisning. Läraren talar konsekvent språkbadsspråket med barnen och fungerar som språklig förebild. På det här sättet upplever barnen att de lär sig ett språk som de behöver och som det är meningsfullt för dem att lära sig. Barnen får praktiska språkkunskaper, ett stort ordförråd och kännedom om språkbadsspråkets kultur. Tavallinen koulu ei ole kielikoulu. Kielikylpy sitä vastoin on menetelmä, jonka avulla lapset oppivat uuden kielen päivähoidossa tai koulussa, jonka kieli on muu kuin kotikieli. Kielikylpymenetelmä perustuu siihen, että kielikylpykieltä käytetään kaikessa vuorovaikutuksessa ja opetuksessa. Opettaja puhuu lasten kanssa johdonmukaisesti kielikylpykieltä ja on kielellinen esikuva. Tällä tavoin lapset kokevat oppivansa sellaista kieltä, jota he tarvitsevat ja jonka oppiminen on heille tärkeää. Lapset omaksuvat käytännön kielitaitoa, saavat mittavan sanavaraston ja tutustuvat kielikylpykielen kulttuuriin. Anna lapsellesi lahja 19

20 Barnet börjar vanligen i språkbadsdaghem i 3-4 års ålder. På daghemmet går all verksamhet endast på språkbadsspråket. Målet är att barnen före skolstart uppnår sådana kunskaper i språkbadsspråket att de i språkbadsskolan kan lära sig innehållen i de olika läroämnena på det. Tillsammans med föräldrarna tryggar man att barnet lär sig sitt modersmål. När barnet börjar i språkbadsskolan går största delen av undervisningen på språkbadsspråket. Andelen undervisning på modersmålet och övriga språk ökar småningom till att omfatta hälften från och med årskurs 5-6. Språkbadsundervisningen omfattar oftast årskurserna 1-9. Det finns omkring 70 daghem eller skolor i landet som erbjuder språkbadsundervisning. I många kommuner finns också daghem som fungerar på andra språk än finska eller svenska. På webbplatsen finns en förteckning över svenska skolor i Finland. Där ingår också språkbadsskolorna och språkbadsgrupperna. Mera information om språkbad hittar du bl.a. på Vasa universitets webbplats, Lapsi aloittaa kielikylpypäiväkodissa yleensä 3-4-vuotiaana. Päiväkodissa kaikki tapahtuu yksinomaan kielikylpykielellä. Tavoitteena on, että lapset osaavat ennen koulun alkua kielikylpykieltä niin hyvin, että he pystyvät opiskelemaan sillä kielikylpykoulussa eri oppiaineiden sisällöt. Lapsen äidinkielen oppimisesta huolehditaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Kun lapsi aloittaa kielikylpykoulussa, opetuskieli on pääosin kielikylpykieli. Äidinkielen ja muiden kielten osuus kasvaa vähitellen, ja vuosikursseilta 5-6 alkaen niiden osuus on puolet opetuksesta. Kielikylpyopetusta järjestetään useimmiten vuosikursseilla 1-9. Suomessa on noin 70 päiväkotia tai koulua, joissa on kielikylpyopetusta. Monessa kunnassa on lisäksi päiväkoteja, joiden kieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Verkkosivuilla on luettelo Suomen ruotsinkielisistä kouluista. Sivuilla on lueteltu myös kielikylpykoulut ja kielikylpyryhmät. Lisätietoja kielikylvystä suomeksi on muun muassa Vaasan yliopiston verkkosivuilla osoitteessa sites/immersion/ 20 ge ditt barn en gåva

21 Vanliga utmaningar i tvåspråkighetsutvecklingen Tavallisia haasteita kaksikieliseksi kasvamisessa Språkblandning Många barn som växer upp med två språk går igenom en period då de blandar språken. Det är ett sätt för barnet att fylla i luckor i ordförrådet med ord och uttryck från det första språket och på så sätt bygga upp kunskaperna i det nya språket. Så småningom blir språkblandningen mer sällsynt. Olika ordförråd på de olika språken Tvåspråkiga barn får en stark känsla för vilket språk de använder med olika personer, på olika platser och i olika situationer. De behärskar ofta vissa ämnesområden bättre på det ena språket än på det andra, vilket är helt naturligt. Det kan bero på barnens hobbyer, vänner, släktingar, och givetvis på skolspråket. Du kan hjälpa barnet att jämna ut luckor i ordförrådet genom att visa intresse för och samtala om exempelvis de hobbyer som barnet har på det andra språket. Kom ihåg att vi utvecklar våra språk hela livet. Talvägran Att lära sig två språk eller ett nytt språk kan vara energikrävande, och kan någon gång leda till talvägran. Tvinga aldrig barnet att använda det ena eller det andra språket. Locka och utmana barnet i stället och visa att du blir glad när barnet säger något på ditt språk. Ge inte heller upp genom att byta språk utan tala konsekvent ditt språk med barnet. Minns att barnets behov att förstå och göra sig förstådd är drivkraften till att lära sig språk. Kielet sekoittuvat keskenään Moni kahden kielen keskellä kasvava lapsi käy läpi vaiheen, jossa hän sekoittaa kielet. Lapselle se on tapa täyttää sanavarastonsa aukkoja siten että hän poimii sanoja ja ilmauksia ensimmäisestä kielestä. Samalla hänen uusi kielensä kehittyy. Vähitellen kielet sekoittuvat yhä harvemmin. Erilainen sanavarasto eri kielissä Kaksikielisille lapsille kehittyy vahva taju siitä, kumpaa kieltä he käyttävät eri ihmisten kanssa sekä eri paikoissa ja tilanteissa. Usein he hallitsevat tiettyjä aihealueita paremmin jommallakummalla kielellä, mikä on aivan luonnollista. Syynä voivat olla lasten harrastukset, ystävät, sukulaiset, ja tietenkin koulukieli. Voit auttaa lasta paikkaamaan sanaston aukkoja, kun osoitat olevasi kiinnostunut ja haluat jutella hänen kanssaan esimerkiksi harrastuksista, joihin hän osallistuu toisella kielellä. Muista, että kielitaitomme kehittyy koko elämän ajan. Lapsi kieltäytyy puhumasta Kahden kielen tai uuden kielen oppiminen voi viedä voimia ja joskus lapsi jopa kieltäytyy puhumasta. Älä koskaan pakota häntä puhumaan, oli kyse kummasta kielestä tahansa. Sen sijaan houkuttele ja rohkaise lasta ja näytä, että ilahdut, kun hän sanoo jotain sinun kielelläsi. Älä anna periksi äläkä vaihda kieltä, vaan puhu lapsen kanssa johdonmukaisesti omaa kieltäsi. Muista, että kielen oppimisen voimanlähde on tarve ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Anna lapsellesi lahja 21

22 Läs in godnattsagan eller en bok som ditt barn kan lyssna på då du är borta hemifrån. En positiv inställning till barnets båda språk har positiva effekter. Om barnet blandar språk eller säger fel, upprepa det sagda och fyll i med rätt ord. Förklara och ge exempel utan att rätta och kritisera. Koppla det svagare språket till roliga aktiviteter. Familjen förändras Då familjeförhållandena förändras till exempel efter en skilsmässa, ett dödsfall eller på grund av utlandsvistelse är det viktigt att fortsättningsvis stöda barnets båda språk. I en ny familjesammansättning ger positiva attityder till alla familjens språk goda förutsättningar för de olika språken. Barnets språkliga vardag påverkas också av att den ena föräldern ofta är borta hemifrån. Då gäller det att tillsammans fundera på hur föräldrarna fördelar ansvaret för barnets två språk. Perhe muuttuu Kun perhesuhteet muuttuvat esimerkiksi avioeron tai kuolemantapauksen jälkeen tai ulkomailla oleskelun vuoksi, on tärkeää tukea edelleen lapsen molempia kieliä. Uudessa perhetilanteessa myönteinen suhtautuminen perheen kaikkiin kieliin on hyvä perusta, jolla eri kielet kukoistavat. Lapsen kielenkäyttöön arjessa vaikuttaa myös, jos toinen vanhempi on usein poissa kotoa. Silloin vanhempien on tarpeen pohtia yhdessä, miten he jakavat vastuun lapsen kahdesta kielestä. Lue nauhalle iltasatu tai kirja, jota lapsesi voi kuunnella, kun olet poissa kotoa. Myönteinen asennoituminen lapsen molempiin kieliin vaikuttaa myönteisesti. Jos lapsi sekoittaa kieliä tai sanoo sanan väärin, toista hänen sanomansa niin että sanot sanan oikein. Selitä ja kerro esimerkkejä mutta älä korjaa äläkä arvostele. Yhdistä heikompi kieli hauskoihin puuhiin. 22 ge ditt barn en gåva

23 Anna lapsellesi lahja 23

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

Pienryhmässä opiskelu

Pienryhmässä opiskelu Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta / Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten Venäjän kielten ja kirjallisuuden valintakoe /

Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta / Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten Venäjän kielten ja kirjallisuuden valintakoe / Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta / Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten Venäjän kielten ja kirjallisuuden valintakoe / sivuainekoe (äidinkielen linja) Urvalsprov / Biämnesprov i

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Juttu luistaa: åk 3-6

Juttu luistaa: åk 3-6 A-finska Juttu luistaa: åk 3-6 - enspråkiga elever/elever med elementära kunskaper i finska Textbok - 25 kapitel + fyra tematexter - 6 inlärningshelheter - varje kapitel > två texter av olika svårighetsgrad

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Nina Pilke & Gun-Viol Vik

Nina Pilke & Gun-Viol Vik Nina Pilke & Gun-Viol Vik 11.6.2013 Esityksen rakenne 1. Tutkimusryhmä BiLingCo 2. Kokousaineistot 3. Kokouskäytänteet Kielivalinta Kielenvaihdot Kielenvälitys tulkkaus/ilman tulkkausta Käytänteiden toimivuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Keskustelukahvilamme Mitä on hyvä elämä joka päivä

Keskustelukahvilamme Mitä on hyvä elämä joka päivä Medborgardialog Ett gott liv var dag 2015-02-25 Keskustelukahvilamme Mitä on hyvä elämä joka päivä Allmänna frågor/yleiset kysymykset Kvinna/nainen 59 71,1 Man/mies 24 28,9 Total 83 100 100% (83/83) Ålder/Ikä

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

2011 Bryggan.

2011 Bryggan. 2011 Bryggan www.riksbryggan.se @brygganorg Bryggan YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsille joilla on vanhemmat vankilassa/ tutkintavankeudessa/ valvontarangaistuksella 2011 Bryggan 2 3 Artikla, Lapsen

Lisätiedot

Katse Nikkilään! Nickby i fokus! Ympäristö, kokemukset ja osallistuminen Miljö, upplevelser och deltagande

Katse Nikkilään! Nickby i fokus! Ympäristö, kokemukset ja osallistuminen Miljö, upplevelser och deltagande Katse Nikkilään! Nickby i fokus! Ympäristö, kokemukset ja osallistuminen Miljö, upplevelser och deltagande Pilvi Nummi-Sund kaavoittaja, Sipoon kunta planläggare, Sibbo kommun Nikkilästä vetovoimainen

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 290/2007 vp Viittomakielentaitoisen luokanopettajan pätevyys Eduskunnan puhemiehelle Asetuksessa kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista (724/1984) säädellään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus

Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus We do it your wayfinding We do it your Wayfinding Upplev Vista Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus MCFT - Modular Curved Frame Technology: Modern, nutida

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Var kan jag hitta formuläret för? Kysyt, mistä löydät lomakkeen När var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Vart var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2010 vp Maksuhäiriömerkintöjen vaikutus puhelin- ja nettiliittymien hankintaan Eduskunnan puhemiehelle Saunalahti ja DNA solmivat Internet-laajakaistasopimuksia melko edullisella

Lisätiedot

Rajoista raameihin med hjälp av smidigt samarbete

Rajoista raameihin med hjälp av smidigt samarbete Rajoista raameihin med hjälp av smidigt samarbete Siv Björklund ja Karita Mård-Miettinen Kari Sajavaaran rahasto myönsi meille tunnustuspalkinnon siitä yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä, jota olemme

Lisätiedot