Yrittäjyysohjelma EnergyVarkaus Työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Transkriptio

1 Yrittäjyysohjelma EnergyVarkaus Työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

2 Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi Suomessa. Ohjelmassa esitetään konkreettisia ratkaisuja, jotta pk-yritykset voisivat vastata odotuksiin kasvun, uudistumisen ja työllisyyden parantamiseksi. Suomeen on palautettava kilpailukykyinen toimintaympäristö. Pk-sektorin kasvua ja kansainvälistymistä on edistettävä. Yrittäjävaliokunta edustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä omistajayrittäjyyttä koskevaa asiantuntemusta Teknologiateollisuudessa. Sen puheenjohtaja toimii Teknologiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtajana.

3 Yrittäjyysohjelman painopisteet Toimintaympäristö - Verotus kannustamaan investointeja ja uudistumista. - Palautetaan suomalaisen työn kilpailukyky. - Kevennetään hallinnollista taakkaa. - Turvataan yritysten rahoitus. Liiketoiminnan strategia ja johtaminen - Panostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä strategiseen erikoistumiseen. Vienti ja kansainvälistyminen - Tuetaan yritysten kansainvälistymistä. - Nostetaan myynti- ja markkinointiosaaminen kansainväliselle tasolle. Operatiivinen toiminta - Parannetaan tuottavuutta ja kilpailukykyä investointilaman jäljiltä. - Lisätään tietotekniikan hyödyntämistä tuotteissa ja toiminnan tehostamisessa.

4 Pk-yritysten toimintaympäristö kuntoon Turvataan yritysten rahoitus. Palautetaan suomalaisen työn kilpailukyky. Parannetaan osaajien saatavuutta. Kevennetään hallinnollista taakkaa. Verotus kannustamaan investointeja ja uudistumista. Tervehdytetään julkinen sektori.

5 Turvataan yritysten rahoitus ONGELMA Yritysrahoitusmarkkinat ovat voimakkaasti polarisoituneet. Finanssialan lisääntyvän sääntelyn takia yritysrahoitusehtojen kiristyminen uhkaa jatkua. Julkiset rahoitusinstrumentit eivät ole riittävän joustavia hyväksymään pk-yritysten riskejä. RATKAISU Finnveran, Tekesin ja ELY-keskusten rahoitusinstrumenteissa tulisi varmistaa uudistavien investointien rahoituksen saatavuus nopeasti muuttuvissa markkinatilanteissa. Pk-yrityksille soveltuvaa viennin rahoitusta on kehitettävä hyväksymällä riittävät riskinoton tasot. Myös viejän alihankintaketjua on rahoitettava. Yritysten referenssitoimitusten vientirahoitusmalleja on kehitettävä joustaviksi. Pk-yritysten tietämys pääomasijoittajien tarjoamista rahoitusvaihtoehdoista on heikolla tasolla.

6 Suomi tarvitsee lisää investointeja Yritysten kiinteät investoinnit Indeksi, 2005=100 Lähde: OECD, Economic Outlook, November 2013

7 Palautetaan suomalaisen työn kilpailukyky ONGELMA Työvoimakustannusten nousu ja heikko tuottavuuskehitys viime vuosina on vienyt kilpailukykyä. Monet tes-määräykset ovat jäykkiä, eivätkä vapaus ja valmiudet sopia asioista yksityiskohtaisesti yrityksissä ole riittäviä. Työllisyysaste ei ole pohjoismaisella tasolla. Nuorten työllistyminen on heikkoa ja eläkkeelle jäädään kilpailijamaita varhemmin. Palkalliset poissaolot lyhentävät tehtyä työaikaa, aiheuttavat yrityksille kustannuksia ja korottavat merkittävästi tehdyn työn hintaa. Suomi on lakkoherkkä maa. RATKAISU Suomesta tulee tehdä kilpailukykyisin maa Euroopassa; työn hinta ei voi lähivuosina nousta ja tuottavuutta on parannettava myös työehtoja uudistamalla. Työpaikkojen päätösvaltaa työehdoista on lisättävä ja valmiuksia käyttää joustoja on parannettava. Aitoa paikallisen sopimisen kulttuuria tarvitaan. Työuria on pidennettävä molemmista päistä. Työn välilliset kustannukset eivät saa nousta. Työntekijällä ja työnantajalla on vastuu työkykyä ylläpitävistä toimista. Harjoittelupaikkoja on voitava tarjota suhdanteista riippumatta. Työrauha on varmistettava työpaikoilla ja yhteiskunnassa lailla.

8 Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin vuosiin Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa 2005=100 Viimeisin tieto loka-joulukuu Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet )

9 Parannetaan osaajien saatavuutta ONGELMA Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt. RATKAISU Matematiikan ja luonnontieteiden osaamiseen on panostettava kaikilla asteilla. Osaavan työvoiman saatavuudessa on haasteita erityisesti pienillä paikkakunnilla sekä alihankintayrityksissä. Alojemme koulutuspaikkoja on vähennetty säästötoimenpiteinä ja vähäisien hakijamäärien takia. Opintonsa aloittaneista vain osa suorittaa opintonsa valmistumiseen saakka. Koulutuksen on tuettava yrityselämän osaamistarpeita. Valmistumisajan nopeuttamiseksi on lisättävä opiskelijoiden motivaatiota nostavia tekijöitä: Opettajien osaaminen ja pedagogiset taidot Opetusmateriaalien ajantasaisuus ja työelämäläheiset opetussisällöt Yrityksissä suoritettavat projektityöt Vaihto-oppilastoiminta Koulujen hallituksiin on saatava elinkeinoelämän edustus.

10 Teknologiateollisuuden henkilöstö kasvaa pk-yrityksissä Määrän muutos toiminnoittain Suomessa , % Lähde: Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016

11 Kevennetään hallinnollista taakkaa ONGELMA Suomen infrastruktuuri on hyvä, mutta sitä ei hyödynnetä täysmääräisesti. RATKAISU Viranomaiset eivät saa kysyä yksittäistä tietoa kuin kerran. Hallinto on siiloutunut eikä jaa tietoa. Sähköistetään palvelut ja tehdään niistä eri hallintoaloille läpinäkyvät. Tieto sekä tiedon keruu on pirstaloitunutta ja päällekkäisyyksiä on liikaa. Lupaprosessit ovat byrokraattisia ja vaativia, luvan saanti kestää kauan. Kilpailu julkisten palveluiden tuottajien ja yritysten välillä on vääristynyttä. Kootaan palvelut ja sääntely yhden kontaktin taakse. Yhtenäistetään ja tasavertaistetaan käytännöt. Lainsäädäntöä saa uudistaa vain sääntelyn keventämisen ja vanhan purkamisen kautta. Lainsäädännölle tuntemattomat asiat eivät ole automaattisesti kiellettyjä. Uudistuminen on hidasta ja laimeaa.

12 Verotus kannustamaan investointeja ja uudistumista ONGELMA Yrityksillä ja omistajilla ei ole todellista verotuksellista kannustinta investoida Suomeen pitkäjänteisesti. RATKAISU Otetaan ns. Viron yritysveromalli käyttöön ja poistetaan sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjavero. Tällä tavoin palautetaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmä käänteisenä, jolloin liikevoittojen kahdenkertainen verotus loppuu. Tarve investointien poisto-oikeuksille lakkaa. Teknologiateollisuuden investoinnit ovat 1,5 miljardia euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008 (kuvio 1). Poukkoileva veropolitiikka yhtiöveroasteella, poistooikeuksilla sekä sukupolvenvaihdosten verokohtelulla jatkuu vuodesta toiseen.

13 Teknologiateollisuuden investoinnit kaksi miljardia euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008 Suomen verojärjestelmä ei kannusta investointeihin Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2013)

14 Tervehdytetään julkinen sektori ONGELMA Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen on vaikeuksissa. RATKAISU Julkisten menojen bkt-osuuden palauttaminen vaatii noin 10 miljardin euron menoleikkauksia. Julkiset menot suhteessa bkt:hen ovat nousseet 49 %:sta 58 %:iin 2008 jälkeen (kuvio 2). Osuus on OECD-maiden korkein. Yritysten tuotantokapasiteetilla ja näköpiirissä olevalla kasvulla ei kyetä rahoittamaan julkisia menoja. Leikkausten kohdentamisella ei saa vaarantaa kasvun edellytyksiä. Julkiset investoinnit, kuten väylähankkeet ja ICT on varmistettava. Palveluseteleillä edistetään kustannusten läpinäkyvyyttä ja valinnanvapautta julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien välillä. Kuntien yhdistymiseen liittyvä henkilöstön irtisanomissuoja on lopetettava.

15 Julkisten menojen bkt-osuuden palauttaminen vuoden 2008 tasolle edellyttää noin 10 miljardin euron menoleikkauksia Verojen kiristäminen ei ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan Julkisten menojen osuus bkt:stä, % Lähde: OECD, Economic Outlook, November 2013

16 Vienti ja kansainvälistyminen tuo kasvun Tuetaan yritysten kansainvälistymistä. Nostetaan myynti- ja markkinointiosaaminen kansainväliselle tasolle.

17 Nostetaan myynti- ja markkinointikoulutus kansainväliselle tasolle ONGELMA Myynnin ja markkinoinnin osaamista ja opetusta on Suomessa liian vähän, varsinkin tekniikan alojen opinnoissa. Kansainvälinen myynti- ja markkinointitaito on viennin ehdoton edellytys. Myynti- ja palveluosaaminen erottaa tulevaisuudessa menestyjät muista. RATKAISU Myynti- ja markkinointikoulutus on nostettava kansainväliselle tasolle. Liiketoimintaymmärrys ja myyntitaidot on saatava osaksi opintoja kaikilla koulutusasteilla. Yhteistyötä yritysten kanssa on lisättävä. Myyntityön arvostusta on nostettava.

18 Tuetaan yritysten kansainvälistymistä ONGELMA Pk-yritysten heikot valmiudet kansainvälistyä (puutteita osaamisessa, heikko riskinottokyky). Kansainvälistymispalveluiden hinta, laatu ja saatavuus. Tarjoajia on ollut useita, mutta pelisäännöt ovat olleet erilaisia. Liiallinen byrokratia. Valtiontalouden säästöpaineet ovat kohdistuneet kansainvälistymisen rahoitukseen. Pk-yrityksillä on heikko osaaminen innovaatioiden suojaamisesta esim. patentilla tai mallisuojalla. RATKAISU Järjestelmän uudistustyö on jo käynnissä, Finpron maksulliset konsulttipalvelut eriytetään omaksi yhtiökseen. Tavoitteena on oltava yhden kontaktin periaate. Team Finland on saatettava yritysohjaukseen ja palvelemaan yritysten tarpeita Digitaalisten palvelujen kehittämistä on nopeutettava. Kansainvälistymispalvelujen rahoituksen tasoa ei saa rapauttaa. Pk-yrityksien mahdollisuus saada korkeatasoista palvelua on varmistettava. Pk-yritysten IPR-osaamista ja IPR-järjestelmän strategista hyödyntämistä on parannettava.

19 Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Lisätään pk-yritysten liiketoimintaosaamista. Panostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä strategiseen erikoistumiseen. Lisätään tietotekniikan hyödyntämistä tuotteissa ja toiminnan tehostamisessa. Lisätään hankintatoimen opetusta.

20 Liiketoimintaosaamisen merkitys korostuu muutoksessa ONGELMA Pk-sektorin liiketoiminta- ja johtamisosaamisessa on puutteita (mm. talousasiat, johtoryhmä- ja hallitustyöskentely, myynti ja markkinointi). RATKAISU Liiketoimintakonsepteja ja johtamisjärjestelmiä tulee kehittää. Hallituksiin monipuolista osaamista. Omia tuotteita kehitettävä ja kaupallistettava.

21 Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2010 Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, % *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon. Lähde: Eurostat, External Trade Statistics by Enterprise Characteristics

22 Innovointi, investoinnit ja automaatio ovat avain tuottavuuden nousuun ONGELMA Teollisuuden kiinteät investoinnit vähenivät viime vuonna runsaalla viidellä prosentilla. Tänä vuonna laskua ennustetaan lisää noin neljä prosenttia. Tuottavuuskehitys ja kilpailukyky rapautuvat tuotantokoneiston ikääntyessä. Suomalainen laadun ja prosessien kehittäminen on jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista. RATKAISU Yritykset investoivat, kun kannustimet saadaan kuntoon (verotus ja rahoitus). Rakennemuutosalueiden investointeja on tuettava julkisin toimin. Tekesin rahoitusvaltuuksia on korotettava ja rahoitus on suunnattava teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen. Pk-yritysten on panostettava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä osallistuttava kansallisiin ja EU-kehittämishankkeisiin. Teollinen internet on Suomelle mahdollisuus, koska Suomessa on hyvät ICT-taidot ja innovatiivinen kulttuuri. Tekesiin on käynnistettävä teollista internetiä edistävä ohjelma ja tähän on saatava pk-yritykset mukaan.

23 ICT-lisäosaamisen tarve teknologiateollisuudessa Osuus yrityksistä, % Lähde: Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016

24 Hankintaosaaminen on vasta kehittymässä ONGELMA Hankintaosaaminen on suomalaisyrityksissä luultua heikompaa, vaikka hankintojen osuus yritysten liikevaihdosta on keskimäärin puolet, tuotantoyrityksillä jopa 80 prosenttia. Monissa pk-yrityksissä hankinnat hoidetaan hajautetusti ja yhteistyö toimittajien kanssa on olematonta. Hankintojen osaamista sekä asiantuntijoita tarvitaan lisää. Nyt opetusta on hyvin vähän tarjolla. RATKAISU Hankintatoimen opetusta on lisättävä niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin. Opetuksen sisältö on suunniteltava yhteistyössä yritysten kanssa sen vetovoimaisuuden ja ajantasaisuuden varmistamiseksi. Strategisen hankinnan ammattilaiseksi kehittymiseen tarvitaan osaamista, jolla hallitaan hankintojen volyymi ja globaali toimintakenttä sekä kokonaiskustannukset ja hinnat. Hankintatoimessa osallistutaan tuotteiden kehittämiseen optimoimalla raaka-aineiden, komponenttien ja järjestelmien ostot. Lisäksi otetaan huomioon tuotteiden elinkaaret, prosessien kehittäminen sekä yhteistyöverkostojen toimivuuden parantaminen. Työssä tarvitaan sosiaalisia taitoja, kielitaitoa sekä kykyä muutosjohtamiseen.

25 Yrittäjyysohjelma LISÄTIETOJA Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen puh