KERTOMUKSEN EPISODIRAKENNE ARVIOINNIN JA KUNTOUTUKSEN KOHTEENA kokemuksia kielihäiriöisten lasten kerronnan kehittämisestä
|
|
- Leena Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KERTOMUKSEN EPISODIRAKENNE ARVIOINNIN JA KUNTOUTUKSEN KOHTEENA kokemuksia kielihäiriöisten lasten kerronnan kehittämisestä Anne Suvanto, FT, puheterapeutti, tmi Sana-Avain, Oulu Väitöskirja Lapsi tarinaa rakentamassa. Kielihäiriöisten lasten kerrontataidot ja niiden kuntoutuminen tarkastettiin Oulun yliopistossa Maanantaiseminaari , logopedia, Humanistinen tdk, Oulun yliopisto KERTOMUS = TARINA = NARRATIIVI Jo kaksi ajallisesti toisiinsa suhteessa olevaa lausetta voi muodostaa kertomuksen (Labov 1977) Mummulassa mää leikkiin autoilla ja sitten mää menin ulos hyppiin rampalla (poika 4v. 6 kk) 1
2 Logopedian alaan kuuluvissa tutkimuksissa lasten puhuttuja kertomuksia analysoidaan usein makrorakenteiden (= kertomuksen kokonaisrakenne) ja mikrorakenteiden (= lausetason kielelliset piirteet) avulla. (Boudreau 2008) KERTOMUKSEN RAKENNEMALLI LABOV (1977, 1997) 1. Abstrakti 2. Orientaatio 3. Tapahtuma eli komplikaatio 4. Arvioiva ilmaus eli evaluaatio 5. Toiminnan tulos eli resoluutio 6. Lopetus eli coda STEIN & GLENN (1979, Stein 1982, 1988) 1. Kehysasetelma 2. Alkutapahtuma 3. Päähenkilön sisäinen reaktio (ajatukset, tunteet) 4. Toimintasuunnitelma 5. Toiminta (yritys tai erehdys) 6. Seuraus 7. Loppureaktio (tavoitteen saavuttamisesta aiheutuneet ajatukset ja tunteet) Huippukohdan analyysimalli, Peterson & McCabe
3 Alle kouluikäisten lasten kertomuksissa tyypillisesti vain yksinkertainen episodirakenne, kuten esimerkin viisivuotiaalla: Nii dino huomasi dalmatialaiset. (ALKUTAPAHTUMA) Nii dino söi ne. (TOIMINTA) Ja sitten koirat rupes murisemmaan sen mahas. (SEURAUS) Arvioivat ilmaukset kuvaavat kertojan näkökulman kertomuksen henkilöihin, paikkoihin ja tapahtumiin Laji Onomatopoeettisuus Painotus, tehoste Pidennys Toisto Arvioiva sana Mielentilaviittaus Kieltoilmaus Puhelainaus Bamberg & Damrad-Frye 1991, McCabe & Bliss 2003 Esimerkki Nyt tuli tulipalo tshh! Söi melkein koko puun. Se ajoi niiin kovvaa. Ja se huuteli ja huuteli. Sammakko oli kiltisti siellä purkissa. Häntä pelotti. Se oli poro eikä hirvi. Sitte se huusi: Sammakko! (suora puhelainaus) Sitte poika huusi kololle että oletko sammakko siellä. (epäsuora puhelainaus) 3
4 Bus Story tarinan rakennemalli Kielioppikategoria Alkuasetelma Toimintajakson käynnistävä alkutapahtuma Sisäinen suunnitelma Toimintajaksot Seuraus Sisältö linja-auto, kuljettaja tuhma (linja-auto), kuljettajan yritys korjata linja-auton päätös karata ajaminen junan vieressä, kiiruhtaminen kaupunkiin, ajaminen maaseudulle, aidan yli hyppääminen, ajaminen mäkeä alas lampeen putoaminen, kuljettaja löytää Suvanto 2012, s. 76, Price ym Sammakkotarinan rakennemalli Kertomuksen käynnistävä alkutapahtuma - sammakko poistuu purkista - päähenkilöt huomaavat karkaamisen Tavoitteellinen toiminta - sammakkoa etsitään sisältä talosta ja - ulkoa pihalta ja metsästä Päätös -poika löytää sammakon - sammakko sama kuin alussa tai uusi Berman 1988, Suvanto 2012, s. 76 4
5 Kertomuksen rakenneosat sidotaan yhteen kielellisin keinoin Koheesio = jatkuvuus, jolla puhutut ilmaisut ovat sidoksissa sekä toisiinsa että kertomuksen tilanneympäristöön. (Halliday & Hasan 1976, Hakulinen & Karlsson 1988) Koheesiosuhde toteutuu joko kieliopillisin (viittaus, substituutio, ellipsi) tai sanastollisin keinoin (esim. ylä- ja alakäsitteillä). Miksi kielihäiriöinen lapsi tarvitsee kerronnan kuntouttamista? Kertomuksissa esiintyvä sanasto on puutteellista ja niukkaa : Koljataa.Te kalkaa. Ajoi nunan kanssa kilpaa ja juna ajoi tuntelia. Poliisi puhalsi pilliä. Heti äkkiä. Ajoi tiellä ja hyppäs aijan yli. Ja hehmät näki. Ja sitte ajaa vähän muttaa. Ja sitte jäi kii. Ja nostuli tuli. (Bus Story -tarina, poika 6v. 8 kk) 5
6 Lapsella on syntaksin ja kieliopin ongelmia: Sininen me mentiin ja vielä ne toiset jäi sinne nyt sinne varmasti lentäkentälle. Me mentii hirva sinne laaksi ja mikä se oli. (Omakohtainen kokemus, tyttö 4 v. 3 kk) Tai sujuvuuden ongelmia: Että että tää yrittää syyä puuta. Nii tää kaatuki tän päälle. Ja titten tää ajjaa tän nää kaks ajjaa sen tään pois. (Lelusarjakerronta, poika 5 v.11 kk) Kielihäiriöisillä lapsilla kertomuksen kielioppirakenteita ja episodeja on käytössä vähemmän kuin tyypillisesti kehittyneillä ikätovereilla. ( mm. Reuterskiöld Wagner ym. 1999, Soodla & Kikas 2010, Ukrainetz & Gillam 2009) Kertomisen vaikeudet saattavat olla pysyviä. (Boudreau 2008, Paul & Smith 1993) 6
7 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 4 6-vuotiaiden kielihäiriöisten lasten kertomusten rakennepiirteitä ja kuntoutuksen vaikutusta kerrontataitojen kehittymiseen yhdeksän kuukauden seuranta-aikana. Kolme iän ja sukupuolen mukaan kaltaistettua ryhmää: Ryhmä A (n = 10): kielihäiriöisten lasten kuntoutusryhmä Ryhmä B (n = 8): kielihäiriöisten lasten vertailuryhmä Ryhmä C (n = 10): tyypillisesti kehittyvien lasten vertailuryhmä Tutkimusasetelma A1 A2 A3 A4 A5 perustaso 4 vk Kuntoutusjakso SM/KM 10 vk tauko 2 vk kuntoutusjakso KM/SM 10 vk seuranta 10 vk A1 A5 = arviointipisteet Kuntoutusjaksot: SM = sanaston vahvistamisen menetelmät KM = kertomuksen rakenteen oppimisen menetelmät 7
8 Kerronnan arviointimenetelmät - Bus Story test (Renfrew 1997) - Frog, where are you? Sanaton kuvakirja (Mayer 1969) - Lelusarjakertomukset (Dino ja koirat sekä Ambulanssi ja nukke) - Kertominen omakohtaisesta kokemuksesta - Vanhemmille Kyselykaavake lapsen kielenkäyttötaidoista (Suvanto 2012, liite 4) Kertomuksen perusrakenteiden harjoittelu kuvastruktuurin avulla Symbolikortit: kuka, missä, milloin, mitä tapahtui, tarinan päätös (Davies, Shanks & Davies 2004) kuka? missä? milloin? mitä tapahtui? päätös alkuasetelma alkusysäys toiminta +seuraus TARINAN YKSINKERTAINEN EPISODIRAKENNE 8
9 Kertomuksen perusrakenteiden harjoittelujakso -kertomuksen rakenneluokkia harjoiteltiin vaihe vaiheelta runsaan kuvamateriaalin avulla - menetelminä käytettiin mm. satujen osatekijöiden analysointia, erilaisia kuuntelutehtäviä yhdistettyinä kuviin, lottopelejä, arvausleikkejä, kertomusten uudelleenkerrontaa symboli-kortteja hyödyntäen, lajittelu- ja sarjoittamistehtäviä Speaking and listening through narrative. WIG 1, 2nd edition (Shanks & Rippon 2003) Esimerkki terapiatunnista: AIKA (milloin-kortti) -muistellaan henkilö (kuka?)- ja paikka (missä?)-symbolit, tutustutaan aika (milloin?)-symboliin -otetaan pussista erilaisia tavaroita ja mietitään, milloin niitä tarvitaan (esim. hammasharja -> illalla) -pelataan päivä-yö -lottoa Kuva: Anne Suvanto -lapsi kuulee lauseita ja miettii, mihin vrk-aikaan ne liittyvät -muodostetaan hassuja lauseita kuka-missä-milloin-symbolien alle 9
10 Sanaston ja sanahakuprosessin vahvistamisen harjoittelujakso -hyödynnettiin semanttista lähestymistapaa, jossa sanan merkitysverkostoa laajennetaan (mm. yläkäsite, toiminta, muoto, väri) - käytiin läpi 18 eri yläkäsitettä, joissa 72 substantiivisanaa - sanasto valittiin Color Cards-sarjan Categories- värikuvista - jokaisesta substantiivista kolme kuvaa ja yksi esine yhteensä 216 kuvakorttia ja 72 esinettä Esimerkki terapiatunnista: HEDELMÄT - lajitellaan kuvat omenista, appelsiineista,viinirypäleistä ja mansikoista neljään pinoon -yhdistetään pussista löytyvät muovihedelmät vastaaviin kuviin -pelataan Arvaa mikä -kuvailupeliä (esineet tai kuvat) Kuva: Anne Suvanto -luokitellaan esineitä/kuvia muodon, värin, maun tms. mukaan -leikitään Laiva on lastattu -leikkiä, jossa yläkäsitteenä hedelmien lisäksi edellisten kertojenkin käsitteitä 10
11 Vanhempien toteuttamat lukutuokiot Kielen käytön harjoittelu tutussa vuorovaikutustilanteessa ja aikuisen tuella kehittää lapsen kieltä. (Whitehurst ym. 1988) - vanhempia pyydettiin lukemaan lapselle kuvakirjoja 3 7 x viikossa -heille opetettiin dialogisen lukemisen tekniikat, apuna opetusvideo -vanhemmat täyttivät lukutuokioista päiväkirjaa yht. 20 viikon ajan Dialogisen lukutuokion menetelmät 1. Osoittaminen ja eleet - huomio tarinan henkilöihin, tapahtumiin ja paikkoihin 2. Kysymysten käyttö (kuka, mikä, missä, miksi) - lukemisen yhteydessä tai sen päätteeksi 3. Valitseminen vaihtoehdoista - lapsen helpompi vastata 4. Lauseen täydentäminen - lukiessa pieni tauko, lapsi täydentää lauseen puuttuvan sanan 5. Mieleen palauttaminen - lapselta voi kysellä tarinan yksityiskohtia lukemisen jälkeen: ymmärsikö kuulemansa/ mitä muistaa 6. Vuorolukeminen - rohkaistaan kertomaan kirjan kuvista omin sanoin 7. Laajentaminen - yhdistetään kirjan tapahtumat lapsen omaan elämänpiiriin Zevenbergen ym
12 Tuloksia: Tutkimusryhmien kertomusten makrorakenteet perustason mittauksissa - kielihäiriöisten lasten Bus Story kertomuksissa oli perustason mittauksissa vähemmän kielioppikategorioita kuin tyypillisesti kehittyvien lasten kertomuksissa (ks. Suvanto 2012, s. 92, kuvio 2) - tyypillisesti kehittyneet lapset tuottivat sammakkotarinan pääepisodin muodostavia rakenneosia tarkemmin kuin kielihäiriöiset lapset (ks. Suvanto 2012, s. 95, taulukko 13) - Tyypillisesti kehittyvät lapset käyttivät sammakkokertomuksissaan enemmän arvioivia ilmauksia kuin kielihäiriöiset lapset - Bus Story kertomuksissa arvioivia ilmauksia oli T1-arvioinnissa eniten tyypillisesti kehittyvillä lapsilla, mutta T2-arvioinnissa kielihäiriöisten kuntoutusryhmän lapsilla - Molemmissa kertomuksissa arvioivan kielen luokat painottuivat mentaalisten, tunnetilojen sekä puhelainausten luokkiin. -Lapsen käyttämiin arvioiviin ilmauksiin saattoi vaikuttaa kuvavihje tai mallitarina 12
13 Kertomusten makrorakenteiden kehittyminen seurantajakson aikana Tutkimuksessa käytetyt harjoitusmenetelmät yhdessä vanhempien toteuttamien lukutuokioiden kanssa kehittivät kuntoutusryhmän lasten toisto- ja kuvakirjakertomusten makrorakenteita ja sisällön määrää enemmän kuin perinteinen puheterapia. - kuntoutusryhmän Bus Story kertomusten kielioppikategorioiden määrä oli kuntoutuksen päätteeksi (T4-arviointi) vastaava kuin tyypillisesti kehittyneillä lapsilla - kielihäiriöisten lasten vertailuryhmällä kielioppikategorioiden määrällinen kehitys jäi muita ryhmiä vähäisemmäksi ks. Suvanto 2012, s. 120, kuvio 7 13
14 Kertomuksen perusrakenteiden harjoittelulla parempia tuloksia?? - harjoitusohjelman järjestyksellä ei ollut selkeää vaikutusta kuntoutusryhmän Bus Story kertomusten kielioppikategorioiden määrään (ks. Suvanto 2012, s. 121, kuvio 8) - Sammakkokertomuksen pääepisodin muodostavien rakenneosien kuvailuissa esiintyi vaihtelua kaikissa ryhmissä kuntoutusjakson aikana, mutta seurannan päätteeksi kuntoutusryhmä oli kehittynyt kielihäiriöisten lasten vertailuryhmää enemmän - Tyypillisesti kehittyvät lapsen kuvasivat rakenneosia enemmän kuin kielihäiriöiset lapset ks. Suvanto 2012, s. 131, taulukko 28 PT = perustaso 14
15 Esimerkki sammakkokertomuksen alkutapahtuman kuvailun tarkentumisesta seurannan aikana Esimerkki 19 (arviointi T2, lapsi A5, ikä 4;1) Esimerkki 20 (arviointi T5, lapsi A5, ikä 4;9) *CHI: oh meni massakko pois. *CHI: ja se tullee poi(s). *CHI: heti taas. *CHI: eikä näy mittään. *CHI: ja se mennee nukku. *CHI: sammakko meni pois? *CHI: ne huomas. *CHI: se on katossu. -Kuntoutusryhmä saavutti tyypillisesti kehittyvien lasten ryhmän sammakkokertomusten tapahtumakuvausten määrässä seurantajakson aikana Kielihäiriöisten lasten vertailuryhmässä kehitys oli hitaampaa ja tapahtumien kokonaismäärä jäi muita ryhmiä alhaisemmaksi - ks. Suvanto 2012, s. 138, kuvio 13 15
16 Sanaston vahvistamisella parempia tuloksia? - Harjoitusohjelman järjestyksellä vain vähäistä merkitystä sammakkokertomuksen tapahtumakuvailujen määrän kehitykseen - ks. Suvanto 2012, s. 139, kuvio 14 - Arvioiva kielenkäyttö kehittyi kuntoutusryhmän lasten sammakko- ja Bus Story kertomuksissa enemmän kuin muissa ryhmissä. - Seurannan päätteeksi kuntoutusryhmän lasten arvioivien ilmausten määrät ylittivät jopa tyypillisesti kehittyvien lasten ilmausten määrät kaikissa kerrontatehtävissä. 16
17 Taulukko 1. Arvioivan kielenkäytön määrän kehitys ryhmissä A, B ja C. Arviointi Ryhmä A N Ryhmä B N Bus Story PT Sammakkotarina T PT T Ryhmä C N Sanaston vahvistamiseen perustuva kuntoutusjakso kehitti lasten arvioivaa kieltä enemmän kuin kertomuksen rakenteen oppimiseen tähtäävä jakso Vanhempien arviot lapsen kielenkäyttötaitojen kehityksestä -Kielenkäyttötehtävät (esim. kielen rituaalinen, säätelevä ja informatiivinen käyttö) olivat vakiintuneet sekä kielihäiriöisillä lapsilla että tyypillisesti kehittyneillä lapsilla jo seurannan alussa. -Semantiikan ja syntaksin hallinnassa oli ongelmia vain kielihäiriöisten lasten ryhmissä - -> kuntoutusryhmän lapset kehittyivät näissä osataidoissa, vertailuryhmän lasten taidot pysyivät samalla tasolla puolen vuoden seurannan ajan 17
18 - Vanhempien arvion mukaan kuntoutusryhmän lasten kerrontataidot kehittyivät muita kielenkäyttötaitoja enemmän, erityisesti kielen kuvittelukäytön osalta - > vitsien, satujen ja lorujen toistaminen tai keksiminen Erään vanhemman kommentti: On ollut mahtava huomata, kuinka tämä harjoittelu on vaikuttanut lapsen puhumiseen ja kertomiseen. Lapselle on tullut selvästi lisää rohkeutta ilmaista itseään ja kertoo myös entistä selvemmin tapahtumista. Myös aikakäsitteet ovat selkiytyneet. 18
19 Väitöskirja: Suvanto, A. (2012) Lapsi tarinaa rakentamassa. Kielihäiriöisten lasten kerrontataidot ja niiden kuntoutuminen. Acta Universitatis Ouluensis B, Humaniora 106, Oulun yliopisto Kirjan sähköinen versio on osoitteessa: Paperiversio on tilattavissa kirjakauppa Granumista osoitteesta: Mikäli kysyttävää, ota yhteyttä: Lähteitä: Bamberg M & Damrad-Frye R (1991) On the ability to provide evaluative comments: further explorations of children s narrative competencies. Child Language 18: Berman RA (1988) On the Ability to Relate Events in Narrative. Discourse Processes 11: Boudreau D (2008) Narrative Abilities. Advances in Research and Implication for Clinical Practise. Topics in Language Disorders 28(2): Davies P, Shanks B & Davies K (2004) Improving narrative skills in young children with delayed language development. Educational Review 56: Halliday MAK & Hasan R (1976) Cohesion in English. London, Longman. Hakulinen A & Karlsson F (1988) Nykysuomen lauseoppia. Helsinki, Suomalaisen kirjallisuuden seura. Labov W (1977) Language in the inner city. Studies in the Black English Vernacular. Oxford, Basil Blackwell. Labov W (1997) Some Further Steps in Narrative Analysis. Journal of narrative and life history 7(1 4): Mayer M (1969) Frog, where are you? New York, Puffin Books. McCabe A & Bliss LS (2003) Patterns of Narrative Discourse. A Multicultural, Life Span Approach. Boston, Allyn and Bacon. Paul R & Smith RL (1993) Narrative skills in 4-year-olds with normal, impaired and late-developing language. Journal of Speech and Hearing Research 36: Peterson C & McCabe A (1983) Developmental Psycholinguistics: Three Ways of Looking at a Child s Narrative. New York, Plenum Press. Price JR, Roberts JE & Jackson SC (2006) Structural Development of the Fictional Narratives of African American Preschoolers. Language, Speech and Hearing Services in Schools 37: Stein NL & Glenn CG (1979) An analysis of story comprehension in elementary school children. Teoksessa: Freedle RO (ed) New directions in discourse processing vol. 2: Advances in discourse processing. Norwood, Ablex:
20 Renfrew C E (1997) Bus Story Test. A test of narrative speech. Oxon, United Kingdom, Speechmark Publishing Ltd. Reuterskiöld Wagner C, Sahlén B & Nettelbladt U (1999) What s the story? Narration and comprehension in Swedish preschool children with language impairment. Child Language Teaching and Therapy 15: Shanks B & Ribbon H (2003) Speaking and Listening Through Narrative WIG 1, second edition. Keighley, Black Sheep Press. Soodla P & Kikas E (2010) Macrostructure in the Narratives of Estonian Children With Typical Development and Language Impairment. Journal of Speech, Language and Hearing Research 53: Stein NL (1982) The Definition of a Story. Journal of Pragmatics 6: Stein NL (1988) The Development of Children s Storytelling Skill. Teoksessa Franklin MB & Barten SS (eds) Child Language. A Reader. Oxford, Oxford University Press: Ukrainetz TA & Gillam RB (2009) The Expressive Elaboration of Imaginative Narratives by Children With Specific Language Impairment. Journal of Speech, Language and Hearing Research 52: Whitehurst GJ, Falco FL, Lonigan CJ, Fischel JE, DeBaryshe BD, Valdez-Menchaca MC & Caulfield M (1988) Accelerating Language Development Through Picture Book Reading. Developmental Psychology 24(4): Zevenbergen AA, Whitehurst GJ & Zevenbergen JA (2003) Effects of a shared-reading intervention on the inclusion of evaluative devices in narratives of children from low-income families. Applied Developmental Psychology 24:
Arkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
LisätiedotJänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille
Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Mattinen, A. 1, Kajamies, A. 2,3, Räsänen, P. 1, Hannula-Sormunen, M. M 2,. 3 & Lehtinen, E. 3 1 Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä
LisätiedotKIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEIDEN 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT
KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEIDEN 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT Milla Bucht Pro gradu -tutkielma Elokuu 2013 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Tiivistelmä Tämän pro gradu
LisätiedotLasten kerrontataitojen arviointi: Miten ja miksi? Leena Mäkinen Ammatinharjoittaja Ilosana Tmi Lapsen kielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto
Lasten kerrontataitojen arviointi: Miten ja miksi? Leena Mäkinen Ammatinharjoittaja Ilosana Tmi Lapsen kielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto Kerronta eli narraatio Pragmatiikan piiriin kuuluvaa diskurssia
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotKEINOJA PUHEEN YMMÄRTÄMISEN KUNTOUTUKSEEN. Sirpa Tarvainen Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Psykologian ja logopedian osasto
Yhteinen ymmärrys havainnoinnista tulkintaan. (toim. S. Tarvainen, S. Loukusa, T. Hautala & S. Saalasti). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry:n julkaisuja 49, 2017: 143 154. KEINOJA PUHEEN YMMÄRTÄMISEN
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotLeikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä
Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus
LisätiedotLukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotKielihäiriöisen lapsen evaluoivien ilmausten kehittyminen kuvasarjakertomuksissa kuntoutuksen aikana tapaus-verrokkitutkimus
Puhe ja kieli, 36:1, 19 32 (2016) 19 Kielihäiriöisen lapsen evaluoivien ilmausten kehittyminen kuvasarjakertomuksissa kuntoutuksen aikana tapaus-verrokkitutkimus Anne Suvanto, Sana-Avain, Oulu Anneli Yliherva,
LisätiedotVIISI- JA KUUSIVUOTIAIDEN KAKSIKIELISTEN LASTEN KERRONTATAIDOT
VIISI- JA KUUSIVUOTIAIDEN KAKSIKIELISTEN LASTEN KERRONTATAIDOT Riikka Lankila Pro gradu tutkielma Maaliskuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Tiivistelmä Tämän pro gradu tutkielman
LisätiedotAnneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto
KIELELLISET TAIDOT NUORILLA Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto Child Language Research Center (CLRC) Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Kielen kehityksestä
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotKIELIHÄIRIÖISTEN 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT. MONITAPAUSTUTKIMUS
KIELIHÄIRIÖISTEN 5 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT. MONITAPAUSTUTKIMUS Elina Rinta-Homi Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Lokakuu 2012 TAMPEREEN
LisätiedotMONITAPAUSTUTKIMUS KOMMUNIKOINTI- KANSIOLLA ILMAISEVIEN LASTEN KERRONNAN PIIRTEISTÄ
MONITAPAUSTUTKIMUS KOMMUNIKOINTI- KANSIOLLA ILMAISEVIEN LASTEN KERRONNAN PIIRTEISTÄ Enni Kattelus Logopedian pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Maaliskuu 2015 Ohjaaja:
LisätiedotKUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:
KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu
LisätiedotKIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEIDEN 7 8-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT
KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEIDEN 7 8-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT Laura Auvinen Pro gradu -tutkielma Lokakuu 2013 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Laura Auvinen TIIVISTELMÄ
Lisätiedotnarratiivinen tutkimus? Metodifestivaalit skylä
Mitä IHMEttä on narratiivinen tutkimus? Vilma HänninenH Metodifestivaalit Jyväskyl skylä 29.5.2009 NARRATIIVINEN TUTKIMUS - Fiktiivisten tarinoiden analyysiin kehitettyjen menetelmien soveltamista "tosikertomusten"
Lisätiedot3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?
Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotKielikoppa. Suomi toisena kielenä opetusmateriaali 3-5 -vuotiaille. Riitta Mikkonen Virve Savolainen
Kielikoppa Suomi toisena kielenä opetusmateriaali 3-5 -vuotiaille Riitta Mikkonen Virve Savolainen Sisällysluettelo Nimeäminen ja tunnistaminen Tavarakoppa.. 4 Kim-leikki 4 Nimeäminen ja yläkäsite... 4
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotLapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa
Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Tuija Niemi Turun normaalikoulu Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen. läsnäolo fyysinen läsnäolo ei riitä, silmät ja korvat on oltava selässäkin reagointi
LisätiedotKERRONNAN JA LUETUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYS KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ 8-VUOTIAILLA LAPSILLA
KERRONNAN JA LUETUN YMMÄRTÄMISEN YHTEYS KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ 8-VUOTIAILLA LAPSILLA Annamaria Mäntylä Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotSukupolvien välistä vuorovaikutusta
Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit
LisätiedotKERRONTATAIDOT KUULOVIKAISILLA 7 9-VUOTIAILLA LAPSILLA
KERRONTATAIDOT KUULOVIKAISILLA 7 9-VUOTIAILLA LAPSILLA Heini Mäntykenttä Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2015 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Heini Mäntykenttä TIIVISTELMÄ Pro gradu -tutkielma,
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus kouluiässä
Kielellinen erityisvaikeus kouluiässä Koulutus KELAn yhteistyökumppaneille Pia Isoaho (puheterapeutti, FT) Isoaho (2012): Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sen kehitys ensimmäisinä kouluvuosina - Osa
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotLASTEN KERRONTATAITOJEN ARVIOIMINEN
Puhe ja kieli, 29:3, 103 120 (2009) 103 LASTEN KERRONTATAITOJEN ARVIOIMINEN Leena Mäkinen, Oulun yliopisto Sari Kunnari, Oulun yliopisto Kerronnalla eli narraatiolla tarkoitetaan reaalimaailmaan tai mielikuvitukseen
Lisätiedot1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi
Ideoita kuvallisten kommunikointisanastojen harjoitteluun Muistipeli Maistiaiset Kuka - tekee - mitä? Vastakohtaisuudet ja yhteen liittyvät asiat Kuvasuunnistus Toimintaohjeet Tarrakuvakansio Tähän on
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotJuhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi
Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi Jos koulun juhla on kasvatuksen väline, - millainen väline se on? - miten se toimii? - kuka sitä
LisätiedotToiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan
Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan
LisätiedotMAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotHau hau - hauva - musta koira murisee teoriaosa ja harjoituksia Lindforsin säätiö, 33. Ääninuppi palapelit Sari Satuli, 20
Materiaalivinkkejä kuulovikaisen lapsen arkeen ja kuntoutukseen Koonneet puheterapeutit Satu Rimmanen (TYKS) ja Hannele Hyvärinen (Satakieliohjelma) 1/2011 Päivitetty 1/2013 (ei hinnat) / HH Kuuntelutaidot
LisätiedotTarinasäveltäminen luovan ilmaisun, oppimisen, terapian ja kuntoutuksen toimintamuotona ja lähestymistapana. 22.1.2015 Helsinki
Tarinasäveltäminen luovan ilmaisun, oppimisen, terapian ja kuntoutuksen toimintamuotona ja lähestymistapana 22.1.2015 Helsinki Filosofian tohtori Hanna Hakomäki, musiikkiterapeutti, psykoterapeutti (Valvira),
LisätiedotPEILI VISION. Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi Jussi Auvinen, CEO
PEILI VISION Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi jussi.auvinen@peilivision.fi +358 50 3767 150 2019 - Jussi Auvinen, CEO KOTIKUNTOUTUS 2 Potilas Liisa 55 vuotta Kroonistunut brocan afasia Erityisesti puheen
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotMitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?
Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden
LisätiedotMitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
LisätiedotLUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille
LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
Lisätiedotpäätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
LisätiedotLukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista
LisätiedotKUULOKOJETTA KÄYTTÄVIEN 4 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KERTOMUSTEN SISÄLTÖ JA KIELELLINEN RAKENNE
KUULOKOJETTA KÄYTTÄVIEN 4 6-VUOTIAIDEN LASTEN KERRONTATAIDOT KERTOMUSTEN SISÄLTÖ JA KIELELLINEN RAKENNE Anna Kiviniemi-Pulli Pro gradu -tutkielma Elokuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotKuvasarjakerronnan ja kielellisen työmuistin välinen yhteys tyypillisesti kehittyneillä lapsilla ja lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus
Puhe ja kieli, 36:1, 33 44 (2016) 33 Kuvasarjakerronnan ja kielellisen työmuistin välinen yhteys tyypillisesti kehittyneillä lapsilla ja lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus Leena Mäkinen, Oulun
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
LisätiedotKirjakettu/Hopeakettu tehtävät
Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,
LisätiedotPSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ
MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN
LisätiedotKirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma
Jarmo Saarti Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailupäivä 22.5.2013 Helsinki Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Sisältö Kirjallisuuden hakustrategiat
LisätiedotA: What s wrong? A aloittaa. Kuuntele ja auta tarvittaessa. Parisi auttaa tarvittaessa. Sinä aloitat. Sano vuorosanasi englanniksi.
High five! 4 Chapter 4 Down by the river LIITE 6a Työpistetyöskentely Piste 1 1 Valitse parisi kanssa kappaleiden 1 3 teksteistä yksi ja lukekaa se ääneen englanniksi 2 Tee alla oleva tehtävä parisi kanssa
LisätiedotKu oli semmonen poika jolla oli sammakko. Kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden 5-vuotiaiden lasten kerrontataidot
Ku oli semmonen poika jolla oli sammakko Kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden 5-vuotiaiden lasten kerrontataidot Hanna Mertanen Minna Vaarma Logopedian Pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Yhteiskunta-
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
Lisätiedot1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.
OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
LisätiedotLET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:
1 LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja
Lisätiedot1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:
,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.
LisätiedotLuetaan yhdessä Paired reading
Luetaan yhdessä Paired reading lukemisen kuntoutusohjelma lapsille Ohjemoniste Yhdessä lukeminen* on lukemisen kuntoutusohjelma, jossa vanhempi lukee yhdessä tekstiä ääneen yhtäaikaisesti lapsen kanssa.
LisätiedotKimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela
Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille
LisätiedotEnnenaikaisena syntyneiden lasten kerronnan koheesio ja. koherenssi 5 6 vuoden iässä
Ennenaikaisena syntyneiden lasten kerronnan koheesio ja koherenssi 5 6 vuoden iässä Rosa Koskinen Logopedian pro gradu tutkielma Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Syyskuu 2012
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotLASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu
LisätiedotTEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille
TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä
Lisätiedotmonta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko
Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi
LisätiedotTukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa
Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa Sillalla-seminaari 6. 2. 2014 Irina Savolainen 2014 ICF = kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus
LisätiedotPuhe ja kieli, 38:1, (2018) 23
Puhe ja kieli, 38:1, 23 40 (2018) 23 TYYPILLISESTI KEHITTYNEIDEN LASTEN JA LASTEN, JOILLA ON KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS TAI AUTISMIKIRJON HÄIRIÖ, SUORIUTUMINEN EDMONTON NARRATIVE NORMS INSTRUMENT (ENNI)
LisätiedotViisivuotiaiden tyypillisesti kehittyvien ja kielihäiriöisten lasten kerronnan kielelliset rakenteet
Viisivuotiaiden tyypillisesti kehittyvien ja kielihäiriöisten lasten kerronnan kielelliset rakenteet Nina Uotinen Pro gradu -tutkielma Logopedia Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Helmikuu
LisätiedotEnglannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa
Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014
LisätiedotTotta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotOhjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotInterventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio
Interventiot erityispedagogiikassa Professori, Pirjo Aunio 13.11.2018 Pirjo.aunio@helsinki.fi Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija: On kerännyt syvällistä tietoa arvioinnista ja interventio-ohjelmista
LisätiedotSSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) SSSSSSS Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 3(19) OHJEET S-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotSulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali
Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
Lisätiedot320075 Mitä nyt (4) What now?
320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotMultimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen
Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat KK Jaana Tolonen 1 Esityksen rakenne Lähestymisnäkökulmat digitaaliseen tarinankerrontaan Oppimisteoriat ja mallit multimediaoppimisessa
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
Lisätiedot