Selkoa selkokielestä. Pertti Rajala

Transkriptio

1 Selkoa selkokielestä Pertti Rajala

2 Miksi selkokieltä? Mietittyäni asiaa 50 vuotta voin nyt sanoa, että maailma on sana. Samuli Paronen Sana tuntuu hauraalta aseelta, mutta kuitenkin sillä hakataan ihminen pökerryksiin, hallitaan häntä. Pentti Haanpää Kaikista lähetetyistä viesteistä 95 % ei voi milloinkaan tavoittaa vastaanottajaa, eikä sitä ansaitsekaan. Erno Paasilinna

3 Miksi selkokietä? Viestintäkouluttaja Jyrki Pietilä kysyy kirjansa Viestintää jo vähän kaikki pakinassa Pihtiputaan mummo, minäkin : Kuka onkaan kuvannut kielen vaikeaselkoisuutta paremmin kuin Pentti Haanpää Noitaympyrässään? Metsuri Lukuhullu Täkyn puheesta oli tavallisen puunkaatajan työlästä saada minkäänlaista käsitystä. Kirjassaan Noitaympyrässä Haanpää jatkaa: Oppineita, outoja sanoja pirahtelee ikään kuin rautalangan kappaleita hänen kiireisessä puheessaan. Lukuhullu Täky kun ei voinut sanoa mitään ilman oppineisuuksia, kirjasanoja, herraskieltä. Haanpään sitaatti kuvaa hyvin myös monen selkokieltä tarvitsevan ihmisen kokemusta arkisissa viestintä ja vuorovaikutustilanteissa.

4 Onko ilmaisu selkeää? Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. Lähde: Voimassa oleva koululaki

5 Kielen tehtäviä Kieli on ihmisen lajityyppinen ominaisuus sosiaalisen vuorovaikutuksen väline ajattelun väline ajatusten, kokemusten ja tunteiden ilmaisemisen väline elämänhallinnan väline valtaa. Tiede, taide ja koko inhimillinen kulttuuri lepää kielen varassa. Tieto kielestä auttaa ihmistä ymmärtämään ja jäsentämään kokemuksiaan. Kieli on osa identiteettiä. Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja (Mikkola ym., WSOY 2003)

6 Saavutettavuuden osa-alueet fyysinen saavutettavuus saavutettavuus eri aistien avulla tiedollinen saavutettavuus tiedotuksen saavutettavuus kulttuurinen saavutettavuus taloudellinen saavutettavuus päätöksenteon saavutettavuus asenteiden saavutettavuus

7 Saavutettavuuden osa-alueet Asenteiden saavutettavuus toimintojen suunnittelijoiden, rahoittajien ja toteuttajien valveutuneisuus Fyysinen saavutettavuus tasaiset kulkureitit, riittävän suuret hissit, inva-wc:t jne. Saavutettavuus eri aistien avulla aistivammaisten huomioon ottaminen Tiedollinen saavutettavuus ymmärtämisen helpottaminen esimerkiksi selkokielen avulla Tiedottamisen saavutettavuus esitteiden, opasteiden ja tiedotteiden visuaalinen ja kielellinen selkeys, saavutettavat verkkosivut, kohdistettu mainonta ym.

8 Saavutettavuuden osa-alueet Taloudellinen saavutettavuus esim. porrastetut lippujen hinnat tai ajankohdat, jolloin hinnat alennettuja tai avustaja ilmaiseksi Sosiaalinen ja kulttuurinen saavutettavuus toimintojen sisällöt, tapahtumat jne. heijastelevat valittujen kohderyhmien kiinnostuksen kohteita Päätöksenteon saavutettavuus yleisöpalautteen huomioon ottaminen, kaikkien osallistujien todellinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon

9 Kirkon saavutettavuusohjelma Viestinnässä saavutettavuus tarkoittaa erityisesti niiden ihmisten huomioimista, joille kielen ymmärtäminen on tavallista vaikeampaa. Yleisesti ottaen on aina hyvä käyttää selkeää puhuttua tai kirjoitettua yleiskieltä. Tarvittaessa voi käyttää viittomakieltä, pistekirjoitusta, selkokieltä tai kuvasymboleja.

10 Kirkon saavutettavuusohjelma Seurakunnassa valitaan kokeilukohde, jossa saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoite on, että tämä kohde toimii esimerkkeinä alueen muille toimipisteille ja seurakunnille. Seurakuntien kotisivujen saavutettavuuden kehittäminen Seurakunnan kotisivut aukeavat erilaisilla päätelaitteilla ja selaimilla. Seurakunta lisää kotisivuilleen myös selkokielisiä osioita. Seurakunta tekee yhteistyötä paikallisten vammaisneuvoston ja vammaisyhdistysten kanssa.

11 Kirkon saavutettavuusohjelma Toimenpide-esitykset seurakunnille: Seurakunta määrittelee toimintasuunnitelmassaan, että tavoitteena on luoda kaikille jäsenille saavutettava kotiseurakunta. Seurakunnan täytyy ottaa huomioon sekä toiminta että toimintaa tukevat palvelut, jotta tavoite toteutuu. Talous- ja toimintasuunnitelmassa asetetaan joka vuosi saavutettavuustavoitteet, joita voidaan arvioida ja mitata.

12 Selkokielen määritelmä Selkokieli Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä.

13 Selkokielen tarve Selkokielen tarpeesta ei ole laajoja tutkimuksia. Arvio (Hannu Virtanen 2001) pohjautuu eri tahoilta kerättyihin tilasto- ja tutkimustietoihin. Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: lapset ja nuoret 4 8 % työikäiset 4 6 % yli 65-vuotiaat %. Selkokielen kohderyhmiin kuuluu yhteensä noin (4 7 %) suomalaista. Heistä pieni osa on täysin lukutaidottomia ja pieni osa tarvitsee puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia.

14 Selkokielen käyttäjäryhmät Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt, 1. joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä (esim. ADHD, FASD) 2. joilla on kielellisiä vaikeuksia (lukivaikeus, dysfasia) 3. joiden kehitys on viivästynyt (kehitysvammaiset henkilöt ja muut, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia) 4. joilla on autismin kirjoon liittyviä oppimisvaikeuksia 5. joilla on aivoverenkierron häiriö (esim. afasia) 6. joilla on muistihäiriö (erityisesti dementoituneet henkilöt) ja osa hyvin iäkkäistä henkilöistä 7. jotka opettelevat suomea toisena tai vieraana kielenä (tavallisimmin maahanmuuttajat).

15 Selkokielen periaatteita tiivistetysti Teksti kokonaisuutena Sido lauseet toisiinsa eri sidoskeinoja käyttäen. Tarkista, että tekstin rakenne on looginen. Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan. Ole konkreettinen ja anna esimerkkejä. Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä. Käytä myönteistä kieltä. Käytä aikuisten kieltä, kun kirjoitat aikuisille. Tarkista teksti Hanki palautetta kohderyhmiltä!

16 Selkokielen periaatteita tiivistetysti Mieti, mitä haluat sanoa ja kenelle Rajaa aihe. Tarkista tekstin johdonmukaisuus. Sanasto Käytä yleistä, tuttua sanastoa. Vältä pitkiä sanoja ja selitä vaikeat ilmaisut. Yksinkertaiset rakenteet Korvaa vaikeat sijamuodot tai verbirakenteet helpommilla. Vältä passiivia, käytä persoonaan viittaavia sanoja. Lyhyet lauseet Kirjoita vain yksi tärkeä asia yhteen lauseeseen. Käytä suoraa sanajärjestystä. Kirjoita tärkein asia päälauseeseen ja tarkennukset sivulauseeseen.

17 Selkokielen periaatteita tiivistetysti Älä pakkaa liikaa asiaa yhteen virkkeeseen. Vältä hankalia ja pitkiä lauserakenteita. ei kapulakieltä tai monimutkaisia rakenteita laita tekijät esiin ja syy seuraus-suhteet näkyviin Vältä pitkiä määriteketjuja pääsanojen edellä. esimerkiksi verbien partisiippeja (vaikeasti puhdistettavissa oleva ruostunut pata) Vältä vaikeita rakenteita, joita esiintyy vain kirjoitetussa kielessä. paperinmakuisia lauseenvastikkeita (Pulssi nousi korkealle laskeakseen taas normaaliksi; Hän kokee tulleensa iloiseksi; Sieltä luultiin löydetyn avain) potentiaalia (Ehdotus hyväksyttäneen; Hän tullee huomenna) verbien infinitiivimuotoja (luistelemaisillaan, tehden, seisoskelemassa) Vältä vaikeita sijamuotoja abstrakteissa yhteyksissä. esimerkiksi essiivi voi olla vaikea (EU näyttäytyy hankalana kansalaisille), mutta se voi olla myös käyttökelpoinen rakenne (Pirjo on koulussa opettajana)

18 Esimerkki hyvästä selkotekstistä Mikael Agricola ja ABC-kirja Kustaa Vaasan aikaan Suomen piispana oli Mikael Agricola. Hän kirjoitti ABC-kirjan eli ensimmäisen suomenkielisen aapisen. Agricola loi perustan kirjakielelle eli sille kielelle, jota kirjoitamme. Hän halusi, että suomalaiset voisivat lukea myös Raamattua omalla kielellään. Siksi hän käänsi Uuden testamentin suomen kielelle. Pertti Rajala 1989: Suomen historia selkokielellä

19 Mikä tekee esimerkistä hyvän? Leena Laurinen, Jyväskylän yliopisto Alussa kuvataan lukijalle aika ja paikka. Tekstin teemana on Mikael Agricola, joka esitellään heti alussa. Uudet käsitteet (ABC-kirja, kirjakieli) määritellään tekstissä. Teeman kuljetus ja lauseiden sidosteisuus on loogista. Laajasta historiallisesta tiedosta on valittu oleellisin.

20 Selkojulkaisujen ulkoasu Teksti on ladottu oikealta liehuksi. Tavujakoja ei juuri käytetä. Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä pistettä. Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein päätteellinen kirjain.

21 Selkojulkaisujen ulkoasu Rivien välit ovat ilmavia. Välit ovat 2 6 pistettä kirjainkokoa suurempia. Palstan leveys määräytyy kirjaimen koon mukaan. Liian leveä palsta hankaloittaa lukemista. Suositeltava merkkimäärä on 50 merkkiä rivillä, enintään 60 merkkiä. Taitossa eri elementtien välinen hierarkia on oikea. Esimerkiksi pääotsikko, väliotsikko, ingressi ja leipäteksti erottuvat riittävästi toisistaan.

22

23 Selkokuva Erityisryhmien tapaa ymmärtää kuvia on tutkittu vähän. Informoivalle kuvalle voidaan nimetä joitakin vaatimuksia: Valitse laadultaan korkeatasoisia kuvia. Tarkista, että painojälki on korkeatasoinen. Valitse kuva, joka on yhtenevä tekstin kanssa, ei esimerkiksi vastakohta. Vältä erikoisia kuvakulmia. Vältä symbolisia kuvia. Rajaa turhat yksityiskohdat pois. Tarkkaile kuvien suhdetta toisiinsa, esimerkiksi hiiri ja norsu vierekkäisissä kuvissa. Huomio! Kaikki ohjeet eivät koske taidekuvia.

24 Vihdoinkin hiihtosäät! Onko kuva hyvä suhteessa otsikkoon?

25 Vihdoinkin hiihtosäät!

26 Viestivätkö otsikko ja kuva samaa? Saksa siirtyy nyt EU:n johtoon Vaasa täyttää 400 vuotta Kuvateksti: Myös Ruotsin kuningaspari osallistuu Vaasan juhlallisuuksiin.

27 Viestivätkö kuva ja otsikko samaa? Turistit etsivät Suomesta talvista tunnelmaa Nikolai Valujev on pelottava vastustaja

28 Viestivätkö kuva ja otsikko samaa? Alkoholin juominen on vähentynyt

29 Selkouutiset

30 Selkosanomat Selkosanomat on 8 12-sivuinen ajankohtaislehti, joka kertoo kotimaan ja ulkomaiden tapahtumista, kulttuurista, urheilusta ja viihteestä. Siinä käsitellään samoja aiheita kuin muissakin tiedotusvälineissä, mutta kokonaiskuva on myönteisempi. Lehti on suunnattu monille eri lukijaryhmille. Se ilmestyy joka toinen viikko. Lehden välissä on usein liitteitä eri aihepiireistä. Lehden julkaisija on Selkokeskus/Kehitysvammaliitto. Se julkaistaan myös ruotsiksi nimellä LL-Bladet (yhteistyössä FDUV:n kanssa). Verkkosivut ovat luettavissa internetissä osoitteessa Selkouutiset ilmestyy myös näköislehtenä.

31 Radion selkouutiset Uutiset on suunnattu ensisijaisesti maahanmuuttajille, nyt myös ikääntyville. YLE aloitti Selkouutiset vuonna 1992, vuonna 2003 kohderyhmä vaihtui nykyiseksi. Selkouutisia tehdään maahanmuuttajille, joiden kielitaito on perinteisen kuusiportaisen kielitaitoasteikon puolimaissa.

32 Selkokirja Selkokirja voi olla suoraan selkokielelle kirjoitettu aiemmin ilmestyneestä kirjasta selkokirjaksi mukautettu. Selkokielellä on julkaistu tietokirjoja oppikirjoja kaunokirjallisuutta: romaaneja, novelleja, runoja ja näytelmiä.

33 Selkokirjat Selkokirjoja on julkaistu kaikilta kirjallisuuden aloilta. Kaikkiaan niitä on Suomessa ilmestynyt lähes 250 nimekettä. Suosituin selkokirja on Seitsemän veljestä, josta on otettu jo viides painos. Tavallisesti painosmäärä on kpl.

34 Mukautetut selkokirjat (Ari Sainio) Selkomukautus ei ole sama kirja kuin alkuperäinen teos. Selkomukautusta voi verrata kirjoista tehtyihin teatteri- tai elokuvasovituksiin. Lähtötekstiä ei saa jäädä tuijottamaan liian tiiviisti, vaan asioita on välillä kerrottava rennosti täysin omin sanoin. Mukauttaminen vaatii lähtötekstin syvällistä sisäistämistä.

35 Mukautetut selkokirjat (Ari Sainio) Selkomukautuksessa lähtöteoksen pääjuoni (tarina) esitetään yleensä melko yhtäpitävästi. Sivujuonia ja juonipoikkeamia karsitaan. Tarina kerrotaan usein samassa järjestyksessä kuin lähtöteoksessa. Selkomukautukseen pääsevät lähtöteoksen päähenkilöt; sivuhenkilöitä on mukautuksissa karsittu tarvittaessa rankastikin. Parhaimmillaan mukautettu selkokirja syntyy kirjailijan ja mukauttajan yhteistyönä. Ensimmäinen mukautus (Arto Paasilinnan Isoisää etsimässä) ilmestyi vuonna 1990.

36 Mukautetut selkokirjat (Ari Sainio) Laajat ympäristön tai olosuhteiden kuvaukset jätetään usein pois kokonaan tai niitä karsitaan reilusti. Jack Londonin kirjassa Whitefang on laajoja kuvauksia asumattomasta erämaasta. Mukautuksen alkuun niistä jäivät jäljelle seuraavat lauseet: Joki oli jäässä. Joen molemmilla rannoilla kohosi uhkaavana tumma kuusimetsä. Kaikkialla oli hiljaista. Oli kylmä. Villi erämaa oli autio ja kolkko. (Jack London: Valkohammas. Selkokielinen mukautus)

37

38

39

40

41

42

43

44 Selkokeskus palvelee

45 Selkokeskuksen palvelut Selkouutiset selkokirjat eri kustantajien selkokirjojen kirjavälitys internetissä ilmainen esite vuosittain valtiontukea selkokirjojen tekijöille ja kustantajille apua selkotekstien kirjoittamiseen ja muokkaamiseen selkologo julkaisuille tai nettisivuille selkokieleen liittyvää koulutusta ja esittelyjä myös selkoryhmistä ja vuorovaikutuksesta toimiva yhteistyöverkosto (myös kansainvälinen) kampanjoita yhteistyössä eri tahojen kanssa laaja sivusto internetissä osoitteessa

46 Selkokeskuksen internetsivut

47 Tietoa internetissä selkokielellä Selkokielisillä sivuilla on tietoa selkokirjoista (myös tilaus) Selkouutisista (myös tilaus) selkoesitteistä (myös tilaus) yhteiskunnasta monista arkipäivän asioista. Selkokielisten sivujen ohjaussivu

48 Selkokeskus Selkokeskus toimii aloitteentekijänä ideoi uusia selkosovellutuksia. on osa Kehitysvammaliiton toimintaa, mutta palvelee kaikkia selkokielestä kiinnostuneita. Selkokeskuksella on asiantuntijoita eri puolilla Suomea. Selkokeskuksen tukena toimii neuvottelukunta, johon 35 eri tahoa on nimennyt edustajansa. Voit tilata sähköpostiisi ilmaisen verkkotiedotteen, jossa kerrotaan ajankohtaisista selkoasioista.

49 Uudet teoriakirjat Hannu Virtanen: Selkokielen käsikirja ilmestyi lokakuussa 2009 tietoa kielen tehtävistä osoitteisiin lopussa asiahakemisto Johanna Kartio: Selkokieli ja vuorovaikutus ilmestyi joulukuussa 2009 ensimmäinen laajempi esitys aiheesta

50 Yhteystiedot Selkokeskus Viljatie 4 A Helsinki puhelin (09) selkouutiset@kvl.fi Ruotsinkieliset palvelut: LL-center Nordenskiöldsgatan 18 A Helsingfors (09) ll-center@fduv.fi

51 Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja. Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita. Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha. Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli. Opi käyttämään pieniä sanoja suurista asioista. Se on vaikeaa. Mutta pienillä sanoilla sanot, mitä todella tarkoitat. Kun et tiedä, mitä tarkoitat, käytä silloin pitkiä, suuria sanoja ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner Käännös Ari Sainio