Teuro-Kuuslammi osayleiskaava

Transkriptio

1 Teuro-Kuuslammi osayleiskaava Aluerajaus kunnanhallituksen päätös x.x.2015 OAS nähtävänä x.x.-x.x.2015 päivitetty ei mittakaavassa

2 Kohde ja suunnittelualue Teuron kyläkeskusta sijoittuu Teuronjoen kummallekin puolelle siten, että on vanha kylätontti jää joen pohjoispuolelle. Kylätontilla on Ali- Tuomolan sekä Ali- ja Yli-Lekkalan maatalot. Näistä vähän matkan päässä on Rekolan entinen virkatalo. Joen eteläpuolella on Ranssilan ja Yli- Tuomolan talot. Kylällä on myös ollut mäkitupalaisasutusta sillan läheisyydessä, mutta tämä on pitkälti korvautunut uudemmilla pientaloilla. Heposuontien varrella on 1900-luvun puolivälin pieniä asutustiloja. Kylällä on myös joitakin julkisia rakennuksia, sillä kylällä on sekä toimiva alakoulu että kylätalo (alkujaan rukoushuone). Kylällä oli vielä luvulle tultaessa kyläkauppa, mutta nykyisin tämä toimii asuinrakennuksena. Kuninkaankartasto Tunnusomaista Teuron kylälle on sillan kohdalla aivan tien varteen rakennetut vanhat rakennukset. Myös maantie kapenee kylätontin tiiviin rakentamisen kohdalla. Kuuslammin kylä on sekin vanha tiivis kyläympäristö. Vanhimmat tilat alueella ovat Kujala ja Pietilä. Kuuslammin kylällä on paikallinen kyläläisten monitoimitalo. Teuron ja Kuuslammin kylien alueella asuu noin 400 asukasta. Lisäksi alueen järvien rannoille on vuosien aikana muodostunut paljon kesäasutusta. Senaatinkartasto Kylien alueella elinkeinotoiminta perustuu pitkälti maatalouteen ja siihen liittyviin elinkeinoihin. Teuron kylien alueella pidetään joka vuosi Teuron Tekniikkatapahtuma, jossa on esillä vanhoja maatalouskoneita ja liikennevälineitä. Asutus alueelle on muodostunut tiiviisti kyläympäristöön tai hajanaisemmin maatalouden tilakeskuksiin. Asutusta sijoittuu myös kylien välisellä alueella, mutta kyliin verrattuna väljemmin. Etenkin Pehkijärvi ja alueen koillisosa useampine järvineen ovat vapaa-ajanasutuksen käytössä. Lähteenä käytetty mm. Hämeen Ympäristökeskuksen raporttia 9/2009 Tammelan kunnan rakennusinventointi (Teija Ahola, Laura Vikman) sekä Teuron kylien kotisivua Pitäjänkartat 1922

3 Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata alueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Myös kaavaalueen liittyminen koko kunnan muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen tulee kaavoituksessa huomioon otetuksi. Kaavaprosessin tehtävänä on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka avulla voidaan tutkia alueen maankäytön tarpeita alueen kehittämiseksi. Alueen ja kylien täydennysrakentamispaineet selvitetään kaavoituksen avulla, pyrkimyksenä on myös tulevaisuudessa yhtenäistää ja helpottaa käsittelyä haettaessa rakennuslupia / poikkeamislupia kaavoituksen pohjalta. Myös elinkeinotoiminnan mahdollistaminen on olennaista kaavoitusta laadittaessa. Kaavoituksen tavoitteena on myös turvata aluerajauksen alueella olevat valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, joka omalta osaltaan ohjaa kaava-alueen maankäytön suunnittelua ja etenkin uutta rakennuskantaa - tavoitteena on kylien kehitystä edistävän täydennysrakentamisen ohjaaminen. Alueen ja kylien täydennysrakentamispaineet ja mahdollisuudet pyritään selvittämään kaavoituksen pohjaksi mm. maanomistajien toiveita ja ajatuksia keräämällä. Tarvittaessa tehdään emätilaselvityksiä tilojen rakennusoikeuksien selvittämiseksi. Työssä laaditaan rakennustapaohjeisto rakennusvalvonnan avuksi. Näkymä Teuron kylältä Kaavan lähtökohdat Vuoden 2009 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen (MRL 44) myötä oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan voidaan rakennuslupia myöntää suoraan ilman poikkeamislupakäsittelyä, mikäli tämä on kaavaa laadittaessa otettu riittävästi huomioon. Todennäköisesti osayleiskaava kuitenkin laaditaan tavallisena yleiskaavana, mutta MRL 44 mahdollinen käyttö osayleiskaavan yhteydessä arvioidaan kaavatyön edetessä. Kaavoitusta ohjaavat kunnan maankäyttötavoitteet, Kanta-Hämeen maakuntakaava sekä alueella tehdyt / tehtävät selvitykset. Olennainen huomioitava asia on valtakunnallisesti merkittävä Teuron kylän kulttuuriympäristö. Kaavarajauksen alueella sijaitsee yhdeksän kiinteää muinaisjäännöstä: Keskinen, Rautahuhta, Veräjäntausta, Lyhönlahti, Koitti sekä Talvitienlahden kohteet 2-5. Alueella on myös kaksi muuta kulttuuriympäristökohdetta eli Teuron ja Kuuslammin kylätontit. Mahdollisia kiinteitä muinaisjäännöksiä alueella on useampia (Likolammit, Kyläsillanjoki, Siltain- Muinaisjäännökset (

4 suu, Talvitienlahti 6, Salmenmäki ja Vehkomäki). Löytöpaikkoja alueella on Lamminranta, Hongisto, Ruokosuo, Yli-Lekkalan Ruokosuo ja Kauhtio. Maakuntakaava Osayleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2014) Teuron kylä on osoitettu kyläalueena, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (ATs). Teuron kylä on myös osoitettu valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä (violetti katkoviiva). Teuron ja Kuuslammin kyläalueet sekä tienvarsien rakentaminen ja peltomaisema on osoitettu maaseudun kehittämisen kohdealueena (pystyviivoitus). Teuron ja Kuuslammin alueet on myös osoitettu arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä (ra-pistekatkoviiva). Maakuntakaavassa on osoitettu alueella yhdeksän kiinteää muinaisjäännöstä (turkoosi neliö). Teuron kylätie 283 on osoitettu seututienä (ST). Teurontie on osoitettu merkittävän yhdystien merkinnällä (YT), jolla osoitetaan kyläverkoston tai ylikunnallisten yhteyksien kannalta tärkeitä teitä. Merkintään on liitetty m-alaindeksi, sillä kyse on kehitettävästä matkailu- ja maisematiestä. Pehkijärven pohjoisosa on Natura 2000 aluetta (SL-merkintä sekä palloviiva). Alueelle ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueelle ei ole voimassaolevia asemakaavoja. Ranta-asemakaavoja kaava-alueella on kaksi: Koverojärven ranta-asemakaava 1991 Rautijärven ja Uljasjärven ranta-asemakaava 1997 Forssan seudun strategisessa rakennetarkastelussa Teuron kylä on kylämäinen ja omakotitalovaltainen alue. Alueen kehittämisessä vahvistetaan alueen ominaispiirteitä ja muodostetaan identiteetiltään omaleimaisia asumisen miljöitä. Alueen sisällä voi olla myös rakentamattomia alueita, kuten historiallisia alueita, maisemaalueita, virkistys- ja viheralueita, metsäalueita ja peltoja. Teuro on myös rakennetun ympäristön identiteettikohde: Identiteettikohdetta kehitettäessä otetaan huomioon paikalliset rakennetun ympäristön, kylärakenteen, kartanokulttuurin, teollisen yhdyskunnan ja maiseman erityispiirteet. Identiteettikohteet toimivat suunnannäyttäjinä ja esimerkkeinä, kun uusia alueita kehitetään. Kaava-alueen koillisosa on loma-asutuksen vyöhykettä: Alueet liittyvät vapaa-ajan ja virkistyksen kannalta merkittäviin alueisiin sekä kyläalueisiin ja vesistöihin. Nykyisiä loma-asutuksen alueita voidaan tiivistää, kunhan huolehditaan riittävien Valtakunnallisesti arvokas Teuron kyläalue Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta Ote Forssan seudun strategisesta rakennetarkastelusta 2011

5 alueiden, erityisesti ranta-alueiden säilyttämisestä vapaina virkistyskäyttöön. Tiiviit lomaasumisen alueet mahdollistetaan kaavoituksella. Alueen eteläosa on luontomatkailun ja - virkistyksen hiljaista aluetta. Teuron kylällä on kolme suurta eläintilaa. Maanomistus tilanne Vaikutusalue Alue on suurimmaksi osaksi yksityisessä omistuksessa. Vaikutuksia tullaan arvioimaan koko siltä alueelta, johon kaavan katsotaan merkittävästi vaikuttavan. Pääosin vaikutukset tulevat kohdistumaan suunnittelualueeseen ja sen läheisyyteen. Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuottaa vaikutuksia koskevaa tietoa suunnittelun, osallistumisen ja päätöksenteon tueksi. Suunnitteluprosessin aikana vaikutuksia arvioidaan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Arvioinnit tehdään seuraavan rakenteen mukaan. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEE- SEEN asutuksen ja työpaikkojen alueellinen sijoittuminen yhdyskuntarakenteen toimivuus sekä eheys tai hajaannus VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Moottoriajoneuvoliikenteen järjestäminen Eri liikennemuodot Liikenneturvallisuus Joukkoliikenne Kävely ja pyöräily VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA YMPÄRISTÖÖN Sosiaaliset vaikutukset: turvallisuuteen, viihtyisyyteen, sosiaaliseen toimivuuteen, arjen sujuvuuteen ja sosiaaliseen tasaarvoisuuteen Terveysvaikutukset VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt (VAT-alueet) ja maakunnallisesti arvokas rakennusperintö (MAT) Kulttuurimaisema Maisema-alueet Kyläkuva Rakennusperintö Muinaisjäännökset Uuden rakentamisen sopeutuminen ympäristöön Teuron entinen kauppa vuonna 2008 Teuron koulurakennus Teuron kyläraittia

6 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVA- ROIHIN Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Kasvi- ja eläinlajit sekä luonnon monimuotoisuus Luonnonvarat Pohjavedet Natura-alueet VAIKUTUKSET ELINKEINOELÄMÄÄN Yritysten toimintaedellytykset (sisältää maatilayritykset) Työllisyys Kaupalliset vaikutukset VAIKUTUKSET YHDYSKUNTA- JA ENERGIA- TALOUTEEN Maan hankinta, kunnallistekniikka, palvelujen toteuttaminen ja ylläpito sekä tulot Energian kulutus Teurojoki virtaa kylän halki

7 Tehdyt selvitykset Johanna Enqvist: Arkeologiset inventoinnit Tammelassa Museovirasto Petro Pesonen: Arkeologiset inventoinnit Tammelassa Museovirasto Jari-Matti Kuusela ja Jasse Tiilikkala: Tammelan rautakauden periodiinventointi 2009, Oulun yliopisto ja Turun yliopisto Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset, Hämeen liiton julkaisu V:88, toim Minna Seppänen, Hämeenlinna 2008 Hanna Virkki ja Kalevi Hokkanen, Geologian tutkimuskeskus GTK: Kanta- Hämeen muinaisrannat. Itämeren varhaisvaiheen visualisointi. Hämeen liiton julkaisu V:84, Hämeenlinna 2007 Arvokkaat maisema-alueet. Maisemaaluetyöryhmän mietintö. Osa 2, Hämeen Härkätie Maisemanhoidon yleissuunnitelma, Tielaitos, Hämeen tiepiiri, Hämeen liitto, Hämeenlinna, Hattula, Renko, Loppi ja Tammela. Natura-alueet ja selvitykset Olemassa olevat pohjavesiselvitykset Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto ja Ympäristöministeriö. Rakennettu Häme, Hämeen liitto. Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi, Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeen liiton julkaisu II:190 VORSKI-hankkeen rakennetun kulttuuriympäristön inventointeja Tammelassa, Vesihuollon kehittämissuunnitelma Viemäröinnin yleissuunnitelma 2008 Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2006, Insinööritoimisto Paavo Ristola / Tammelan kunta. Vesihuollon yleissuunnitelma Ote kirjasta Rakennettu Häme, 2003

8 Tehtävät selvitykset Asukkaiden näkemysten selvittäminen Kulttuuriympäristöselvitys Maisemaselvitys Luontoselvitys (sisältäen liitooravaselvityksen) Tarvittavat tarkennukset pohjavesiselvityksiin Tarvittavassa määrin emätilatarkasteluja Osalliset Osallisia tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja mahdollisista yleisötilaisuuksista, kaavaehdotuksesta sekä kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta Forssan lehdessä, kunnan kotisivuilla ja ilmoitustaululla sekä ulkopaikkakuntalaisille kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset selostuksineen asetetaan nähtäville OAS:n mukaan kunnantalolle ja kunnan kotisivuille internetissä. Osallisia ovat kaikki, joiden toimintaan kaava vaikuttaa: Yksityiset / yritykset - maanomistajat - asukkaat - maatalousyrittäjät - alueen yrittäjät - muut alueella toimivat yritykset (sähköyhtiöt, puhelinyhtiöt, jätehuoltoyhtiöt) - alueella tai siihen liittyen toimivat yhdistykset - naapurit - kuntalaiset Viranomaiset - Hämeen liitto - Hämeen ELY-keskus (ympäristö) - Uudenmaan ELY-keskus (liikenne) - Museovirasto - Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos - Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Tammelan kunta - ympäristölautakunta - tekninen lautakunta Käsittelyaikataulu Valmistelija , kaavoittaja Tammelan kunta

9 Päiväys ja allekirjoitus Tammelassa , arkkitehti Palaute Mielipiteet voi toimittaa osoitteeseen: Tammelan kunta Kunnanhallitus Hakkapeliitantie Tammela Yhteyshenkilö: Kaavoittaja Tammelan kunta Tammela puh miika.tuki@tammela.fi

10 Tavoitteellinen aikataulu Kaavaprosessin eteneminen 1. Kaavoituspäätös KH syksy 2015 syksy 2016 talvi 2017 kesä Osallistumisja arviointisuunnitelma nähtävillä 30 vrk mielipide kaavaan Osallistumismahdollisuudet Osalliset Kunta tiedottaa vireille tulosta, tavoitteista keskusteleminen 3. Kaavaluonnos nähtävillä 30 vrk mielipide kaavaan Tilaisuus mielipiteen vapaamuotoisempaan esittämiseen kaavaa valmisteltaessa 4. Kaavaehdotus nähtävillä 30 vrk virallinen muistutus kunnan vastine muistutukseen Mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kunta antaa virallisen vastineen 5. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös valitusmahdollisuus hallinto-oikeudelle 30 vrk syksy Voimaantulo Ilmoitus muistuttajille / kirjallisesti kuulutus pyytäneille valitusoikeus hallintooikeuteen oikaisukehoitusmahd. tiedoksi kirje Hämeen ELYkeskus lausunnolle lausunnolle lausunnolle/neuvottelu Uudenmaan lausunnolle lausunnolle lausunnolle/neuvottelu ELY-keskus Museovirasto lausunnolle lausunnolle lausunnolle/neuvottelu tiedoksi Hämeen liitto lausunnolle lausunnolle lausunnolle/neuvottelu Kunnan viranomaistahot Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto asettaa nähtäville asettaa nähtäville asettaa nähtäville hyväksyminen Tekninen lautakunta lausunnolle/ lausunnolle/ kokous lausunnolle/kokous tiedoksi tiedoksi kokous Ympäristölautakunta lausunnolle/ lausunnolle/ kokous lausunnolle/kokous tiedoksi kokous Aluepelastuslaitos tiedoksi kirje / lausunnolle lausunnolle Lounea Oy Elenia Oy Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Kaavoituksen etenemisestä ilmoittaminen Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, vuokran-haltijat Naapurit Muut kuntalaiset / kirje / kirje / kirje / neuvottelu / kirje / kirje / neuvottelu / kirje / kirje Valitusoikeus hallinto-oikeudelle 30 vrk Toteutunut aikataulu päivitetty, Päivämäärä Kuulutus x.x.2015 Nähtävillä x.x.-x.x.2015 Päivämäärä Kuulutus Nähtävillä Päivämäärä Kuulutus Nähtävillä