FCG ja ilmastonmuutos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG ja ilmastonmuutos"

Transkriptio

1 Syyskuu 2008 FCG ja ilmastonmuutos FCG tukena kuntien muutoksessa Oulu kehityksen veturina FCG Consulting People 2/2008 1

2 3 Pääkirjoitus 4 Haasteena ilmastonmuutos 6 Apua, tulviiko Helsingissä? 7 Pori käynnisti ilmastotalkoot 8 Kaatopaikka kiinni hallitusti 9 Tunnuslukupatteristo jätelaitoksille 10 Energiatehokkuus kaavoituksen haasteena Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia. Tässä FCG Consulting People lehdessä on esimerkkejä niistä projekteista, joissa FCG on ollut mukana kehityksen suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi. Kannen kuva: Tero Pajukallio 11 Hulevedet hallintaan Kuopion Saaristokaupungissa 12 Koulutusta kuntien esimiestyön tueksi 13 Koulutuksella valmiuksia luottamustehtävän hoitamiseen 14 Toimiva johtamisjärjestelmä on kunnille menestystekijä 15 FCG mukana rakennemuutoksissa ja strategioissa FCG Consulting People on FCG-yhtiöiden sidosryhmälehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin , faksi Sähköposti Päätoimittaja Eeva Kokki Toimitus Marja Whitfield Pamela White Anna-Maija Gruber / Finessi Markkinointi palvelu 16 Oulun matkailulle kehittämissuunnitelma 17 Oulu kehittää tietohallintoaan yhteistyömallilla 17 Savonlinna hakee kumppaneita matkailun kehittämiseen 18 Sadan kilometrin putkilinja Varsinais-Suomeen 19 FCG selvitti vesihuoltoverkostojen tilaa 20 FCG-uutisia 22 Briefly in English 24 FCG Efeko Oy:n koulutustarjonta syksyllä Nimityksiä FCG-konsernissa Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Painopaikka Suomen Graafiset Palvelut Oy, Kuopio FCG Consulting People 2/2008

3 Pääkirjoitus Arvoisa lukija, Viimeisimmät asiantuntija-arviot ilmastomuutoksen nopeudesta viittaavat siihen, että muutoksen pelätään tapahtuvan aiemmin arvioitua nopeammin ja sen vaikutukset ovat vastaavasti dramaattisemmat. Suomessa sateet ja tuulet lisääntyvät ja ilmasto lämpenee tällä vuosisadalla jopa 4-6 astetta. Muutos on meillä nopeampaa kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa. Ilmastomme muuttuu maapallon historian perspektiivissä hirmuisella nopeudella ja sen vaikutukset tulevat olemaan mittavia. Kovin harvassa ovat ne asiantuntijat, jotka edelleen väittävät viime vuosien sääilmiöiden mahtuvan tavanomaisen vaihtelun rajoihin. Vielä vuosi, pari sitten heitä tuntui olevan paljonkin. Ilmastomuutos on tosiasia, johon on havahduttu nyt, toivottavasti ei liian myöhään. Lienee mahdotonta kokonaan pysäyttää ilmastonmuutosta, mutta paljon on tehtävissä muutosnopeuden hillitsemiseksi. Asiantuntijat tietävät muutoksen johtuvan kasvihuonepäästöistä, joiden kasvu näyttää jatkuvan pahimmissa skenaarioissa vuosikymmenet eteenpäin. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja monet energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet ovat niitä, joilla tulevaan kehitykseen tulee pystyä vaikuttamaan. Pakkokeinot, kuten energian käytön rajoittaminen tai vaikkapa asuntojen ilmanvaihdon ja lämpötilan laskeminen, eivät ehkä kuulu 2000-luvun yhteiskuntaan. Sen sijaan voidaan uskoa ihmisten olevan valmiita osaltaan osallistumaan vaadittavan muutoksen aikaansaamiseen, jos energiatehokkuuden suosiminen on helppoa ja halpaa ja vastaavasti päästöjä synnyttävä runsaspäästöinen toimintamalli vaikeaa ja kallista. FCG:n asiantuntijat ovat mukana hyvin moninaisissa ympäristönsuojeluun ja enegiatehokkuuteen liittyvissä projekteissa sekä konsultoinnissa että koulutustoiminnassa. Haluamme pysyä luontoäidin kanssa hyvissä väleissä ja tavoitella kestävän kehityksen periaatteen toteutumista. Tähän lehteemme olemme koonneet näistä eräitä esimerkkejä. Toivotan mielenkiintoisia lukuhetkiä ja hyvää syksyä ilmojenkin suhteen! Seppo Mäki konsernijohtaja FCG Consulting People 2/2008 3

4 Teksti Anna-Maija Gruber Kuva Jarmo Teinilä Ilmasto lämpenee: jäätiköt sulavat, meriveden pinta nousee, sateisuus ja tuulisuus lisääntyvät. Tarvitaan suunnanmuutos: energiankäyttöä on järkeistettävä, yhdyskuntia on suunniteltava energiapiheiksi, liikkumista on ohjattava, alueellisia ja paikallisia energiaratkaisuja on haettava. Jatkossa avainasemassa on se, miten yhteistyö saadaan toimimaan rakennuttajien ja kaavoittajien eli kuntien sekä rakennusteollisuuden ja tekno logia toimittajien välillä, sanoo FCG Planekon suunnittelupäällikkö Päivi Piispa. Haasteena ilmastonmuutos Tämä on meille kaikille iso haaste, sanoo FCG Planekon suunnittelupäällikkö Päivi Piispa. Tilannetta pitäisi pystyä katsomaan vähintään 50 vuotta eteenpäin, ja yhdyskuntasuunnittelussa pitäisi osata ennakoida ja tehdä kestäviä ratkaisuja. Haaste on maailmanlaajuinen, ja se koskee niin meitä kuin kehitysmaitakin. Kunta kantaa kaavoitusvastuuta Maankäytössä ja kaavoituksessa kunnat ovat avainasemassa, Piispa määrittelee ja toteaa, että maankäyttöön ja kaavoitukseen tarvitaan todelliset nollaenergiatavoitteet asumiselle, palveluille ja liikkumiselle. Piispa on yhdessä FCG Planekon yhteistyökumppanin konsulttiyritys Gaia Groupin kanssa kehittänyt tarkoitukseen soveltuvan suunnittelu- ja laskentamallin, jota esiteltiin kesäkuussa 2008 Vantaalla pidetyssä Tulevaisuuden aluerakentaminen -seminaarissa. FCG Planekossa alun perin kehitettyä yhdyskuntataloudellista laskentamalli AVEa on täydennetty siten, että sillä voidaan arvioida suunnittelualueen energiatase ja hiilijalanjälki. AVE on lyhennys sanasta Aluevertailu ja se soveltuu hyvin yleiskaavatasoisiin yhdyskuntatalouden tarkasteluihin ja alueellisiin rakennetarkasteluihin. Sillä voidaan tarkastella myös esimerkiksi täydennysrakentamisen alueita. AVE on jo tuttu monessa kunnassa, sillä sitä käyttävät muun muassa pääkaupunkiseudun suuret kunnat kaavoituksen työvälineenä. Projektisaldo laskee kustannukset, tulot ja toteutettavuuden AVEn avulla voidaan laskea ja arvioida esimerkiksi seuraavien 50 vuoden aikajänteellä erilaisia yhdyskuntataloudellisia kustannuksia, kuten maanhankinnan ja rakennusaikaisten sekä alueen käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten, kuten 4 FCG Consulting People 2/2008

5 AVE-laskentaperiaate soveltuu yleiskaavataloudellisiin tarkasteluihin ja alueellisiin rakennetarkasteluihin. liikenteen, lämmitystapavalintojen ja materiaalivalintojen, kuluja ja energiakustannuksia. Tavoitteena on yksinkertaisesti elinkaarikustannusten optimointi. AVEn tulopuolella näkyvät esimerkiksi verokertymä ja kunnallisten palvelujen tuottama tulokertymä. Näin kunta saa aikajaksotettuna tiedot kuntasuunnittelua ja budjetointia varten. Mallia on viimeksi sovellettu esimerkiksi Tampereen uuden asuinalueen Vuoreksen asemakaavavalmistelussa sekä Vantaan yleiskaava- ja Klaukkalan osayleiskaavavalmisteluissa, kertoo Piispa. Nyt käydään jo alustavia keskusteluja eri toteuttajien kanssa siitä, että lähdetään tarkastelemaan sekä vanhojen alueiden että seudullisten rakennemallien energiataseita ja hiilijalanjälkeä. AVE on kunnille käytännöllinen työkalu nollaenergiaratkaisujen hakemiseen. Jatkossa kestävässä yhdyskuntasuunnittelussa avainasemassa on se, miten yhteistyö saadaan toimimaan rakennuttajien kaavoittajien eli kuntien sekä rakennusteollisuuden ja teknologiatoimittajien välillä, Piispa pohtii. Hyviä alkuja on selvästi lähdössä liikkeelle. Tehokkuutta ja säästöjä Kansainvälinen energiajärjestö IAE on tutkinut sitä, miten kasvavat päästöt saataisiin hallintaan, koska ne lisääntyvät samassa suhteessa kasvavan energiantarpeen kanssa, kertoo Piispa. Uusiutuvat energiamuodot eivät riitä yksin ratkaisuksi, vaan peräti % vähennyksistä pitäisi tulla energiansäästöstä ja energiatehokkuuden paranemisesta, kuuluu IAE:n tuore arvio. Työ- ja elinkeinoministeriö eli TEM on solminut kuntien ja elinkeinoelämän kanssa uudet energiatehokkuussopimukset vuosille Niissä on tavoitteena 9 %:n säästö sopimuskauden loppuun mennessä. Uudella kuntasektorin sopimusjärjestelmällä tavoitellaan %:n kattavuutta. FCG Planeko on aloittanut yhdessä Gaia Groupin kanssa energiatehokkuussopimuksen bench marking -konsultoinnin Porin kaupungissa. Siellä tavoitteena on hakea kustannus- ja päästötehokkaimmat ratkaisut uudella sopimuskaudella ja päästä 9 %:n tavoitteeseen. Elinkaariajattelua kuntiin Pori on toki jo ollutkin hyvä esimerkkikunta energiansäästöstä. Siellä on tehty seurantakatselmukset ja kehitetty kulutusseurantaa, Piispa toteaa. Uudessa sopimusjärjestelmässä kaupunki, kunta tai kuntayhtymä voi kokonsa perusteella tehdä joko energiatehokkuussopimuksen (KETS), joka on tarkoitettu yli asukkaan kunnille, tai valita puitesopimuksen energiaohjelman (KEO), joka käy alle asukkaan kunnille. Keskikokoinen kunta voi valita näistä kumman tahansa. FCG Consulting People 2/2008 5

6 Apua, tulviiko Helsingissä? Teksti Anna-Maija Gruber Kuva Jarmo Teinilä Helsingissä tammikuussa 2005 sattunut poikkeuksellinen tulvatilanne sai kaupungin käynnistämään riskialueidensa esiselvityksen. Vesi nousi tulvan aikana erityisen korkealle, koska voimakas tuuli sai aikaan meriveden kallistuman seichen eli ns. kylpyammeilmiön. EU:n tulvadirektiivi vuodelta 2007 edellyttää jäsenmailta kokonaisvaltaista näkemystä tulvavaarojen ja -riskien hallinnasta ja hoidosta. Direktiivin tavoitteet tarkentuvat kansallisella lainsäädännöllä vuonna Riskikohteet selville FCG Planeko Oy toteutti esiselvityksen Helsingin kaupungin rakennusvirastolle kaupunkimittausosastolta saamiensa kartta- ja laserkeilausmittausaineistojen pohjalta, ja tulvien riskialueista laadittiin karttaesitykset. Niissä esiteltiin eri väreillä alueet, joihin meri tulvii meriveden korkeuden noustessa NN +1,1 metrin ja NN +2,0 metrin tasoon. Tämän pohjalta tehtiin esitykset siitä, miten riskialueita voidaan suojata tehokkaimmin. Esiselvitystyö käynnistyi keväällä 2007 ja valmistui vuoden loppuun mennessä. Se luo pohjaa kohdekohtaisten yleis- ja toteutussuunnitelmien laatimiselle. Tällöin on mahdollista perehtyä tarkemmin eri riskikohteiden suunnitteluun, suorittaa kohdekohtaiset mittaukset, selvittää suojauskohteiden eri yksityiskohdat, laatia rakenteelliset vaihtoehdot ja arvioida kustannukset. Ykkösriskikohteita olivat Marjaniemi, Laajasalo ja Vartiokylänlahden rannat, joissa rantaväylät jäävät usein veden alle. Pääsääntöisesti tarkasteltiin kaupungin omistamia tulvavaara-alueella sijaitsevia suojattavia kiinteistöjä tai ranta-alueita. Ryhmäosaamista via vahinkoja sekä rankkasateista syntyviä tulvia. Tärkeää on myös koota talteen eri tahojen tulva-aikaisia havaintoja, jotta riskitekijät voidaan ottaa huomioon suunnitelmissa. Vesi nousee tai laskee Eri puolia Suomea parhaillaan suunnitteilla olevat kelluvat asunnot ja asuntolaivat synnyttävät joukon uusia ratkaistavia ongelmia, jotka liittyvät veden korkeuden vaihteluihin. Vedenpinta voi olla vaihdellen sekä liian korkea että liian matala, jolloin voi olla vaikea päästä asuntoihin tai niistä pois. Tällainen asumismuoto edellyttää rantarakenteiden suunnittelulta sitä, että asunnot ovat saavutettavissa myös poikkeuksellisen vedenkorkeuden vallitessa, pohtii Vähäkäkelä. Jokivesistöissä on tehty tulvavaarakar- Esiselvitystä tekemässä oli kuuden hengen projektiryhmä, jossa oli laajasti edustettuina FCG Planekon vesirakennustekniikan, katuja kunnallistekniikan sekä geotekniikan asiantuntijoita. Tällaisessa hankkeessa tarvitaan tyypillisesti monialaista osaamista, jotta kaikenlaiset näkökohdat osataan ottaa huomioon, muistuttaa suunnittelupäällikkö Markku Vähäkäkelä. Tärkeää on parantaa kaupunkien valmiuksia ennakoida meritulvista aiheututoituksia jo pidempään, samoin kuin useissa rannikkokaupungeissa. Viime vuosina pahoja kaupunkitulvia on sattunut muun muassa Vaasassa ja Porissa. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt tulvavaarakartoitusten pohjalta Vantaanjoelle tulvasuojelusuunnitelman. Myös jääpeitteen puuttuminen ja talvimyrskyt aiheuttavat muutoksia tulvavaaraalueiden paikallisiin olosuhteisiin kasvavan aallonkorkeuden ja meriveden korkeuden nousun seurauksena, arvioi Vähäkäkelä. Kasvavaa mielenkiintoa Helsingin kaupungin rakennusviraston teettämä tulvaselvitys on saanut huomattavan paljon huomiota osakseen eri medioissa ja herättänyt suurta mielenkiintoa. Myös lukuisat taloyhtiöt, asukkaat ja monet muut kunnatkin ovat kääntyneet rakennusviraston puoleen kysymään neuvoja, kertoo rakennusviraston projektipäällikkö Jorma Rajala. Hän toimi hankkeessa tilaajan edustajana ja on ollut selvityksen julkaisemisen jälkeen lähes hukkumassa kyselyjen tulvaan. Helsinki aikoo rakentaa 10 vuoden kuluessa 13 kiinteää tulvasuojelurakennetta suojatakseen liian matalalle rakennettuja asuinrakennuksia meriveden korkeuden poikkeukselliselta nousulta. Rakenteet toteutetaan kaupungin maalle riskialttiimpiin paikkoihin. Yksityisten rantatonttien asukkaiden on itse suojauduttava tulvariskeiltä. Helsingin tulvaselvityksen laatiminen oli hyvin tärkeä ja onnistunut ratkaisu, kertoo Rajala. Sen ansiosta syntyi selkeä käsitys siitä, mitä suojelutoimenpiteitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä. Nyt on olemassa myös vankka perustieto yksittäisen kuntalaisen tulviin liittyvistä ongelmista. Niinpä rakennusvirasto on tyytyväinen onnistuneeseen selvitystyöhön, joka syntyi konsultin aktiivisella ja innovatiivisella työpanoksella sekä hyvällä yhteistyöllä. 6 FCG Consulting People 2/2008

7 Pori on vanha konkari energiansäästötalkoissa, sillä ensimmäinen sopimus solmittiin jo vuonna Tätäkin ennen eli vuodesta 1992 kaupungilla on ollut kestävän kehityksen ohjelma, ja sen lisäksi se on ollut mukana monissa kansainvälisissä hankkeissa, kuten Rion sopimuksessa. Uusi sopimus poikkeaa edellisestä siinä mielessä, että nyt meillä on selkeä 9 %:n säästötavoite, jolla pyritään säästämään 7,8 gigawattia vuoteen 2016 mennessä, kertoo kaupungin teknisen palvelukeskuksen projekti-insinööri Jouni Lehtinen. Edellisellä sopimuskaudella lämmityksen säästön prosenttitavoitteisiin oli helppo päästä, kun taas sähkön säästö oli hankalampaa. Nyt olemme ottaneet avuksi FCG Planekon konsultit määrittelemään kustannustehokkaimpia toimia, koska helpot säästö kohteet osasimme itsekin kartoittaa. Omat resurssit eivät riitä kaikkeen, sanoo Lehtinen, joka toimii hankkeessa yhdyshenkilönä FCG Planekon ja Porin välillä. Kimppasäästöä Sopimus kattaa kaikki sellaiset kaupungin toimialat, joilla ei ole energiantuotannon ja liikenteen tavoin omaa erityissopimusta. Niinpä mukana ovat kaupungin suoraan omistamat yhtiöt, koko rakennuskanta, satama, ulkovalaistus, Porin Vesi, kaupungin omat kuljetukset ja vapaa-aikavirasto. Viime mainitusta löytyy suurin säästöpotentiaali, koska sen hallinnassa ovat jäähallit ja luistelukentät. Niiden isoista jäädytystehoista on saatavissa merkittäviä säästöjä, kertoo Lehtinen. Myös katuvalaistusta voidaan tehostaa, kuljetukset keskittää, vedenpumppausta säästää ja kiinteistömassan käyttöä tehostaa. Lähtötietoja lupaavimmista säästökohteista kerätään Top Ten -periaatteella. Hankkeessa arvioidaan säästöjen vaikutus ja määritellään investoinnin takaisinmaksu. Pori käynnisti ilmastotalkoot Säästökohteisiin on varattu oma vuosittainen euron investointiraha. Siitä voidaan osoittaa varoja hallintokuntien tarpeiden mukaisiin muutoksiin, joilla päästään tavoiteltuihin säästöihin. Uudis- ja saneerauskohteissa pyritään suunnittelua yhteen sovittamalla energiatehokkaisiin ratkaisuihin jo suunnitteluvaiheessa, kertoo Lehtinen. Rakennukset luokitellaan valmiiksi A-, B- ja C-luokkiin kuten kodinkoneet. Myös tulevat käyttö kustannukset otetaan etukäteen huomioon. Sopimukseen sisältyy myös elinkaarimalli-tyyppinen energiansäästöhanke, jossa on mukana kolmantena osapuolena yksityinen rahoittaja win win -periaatteella. Myös suunnittelu- ja hankintaohjeistuksessa tuetaan energiatehokkaita valintoja. Porilla on pitkät perinteet ympäristönsuojelussa ja energiansäästössä. Meillä on ymmärretty, että kyseessä ei ole pelkkä ilmastopolitiikka. Viime vuoden tulvissa saimme konkreettisesti kokea, millaiset jättivahingot ilmastonmuutos voi aiheuttaa. Koko maailmaa ei voida pelastaa, mutta jospa pelastettaisiin edes Porin seutu, pohtii Lehtinen. Teksti Anna-Maija Gruber Kuva Jukka Salmi Porin kaupungin järjestyksessä toisen energiantehokkuussopimuksen kausi käynnistyi tämän vuoden alussa. Alun perin KTM:n ja nyt siis TEMin kanssa solmittu sopimus on voimassa vuoteen 2016 asti. Sen tavoitteena on löytää tehokkaimmat energiansäästötavat jokseenkin kaikilla kaupungin toimialoilla. FCG Consulting People 2/2008 7

8 Kaatopaikka kiinni hallitusti Teksti Anna-Maija Gruber Kuva Jukka Paavilainen Marraskuussa vuonna 2007 voimaan tullut valtioneuvoston päätös kaatopaikoista edellyttää kaikilta kaatopaikoilta tiiviitä pohjarakenteita Käytännössä uusi määräys merkitsee sitä, että monet isot ja pienemmätkin vanhat kaatopaikat on jo jouduttu tai joudutaan sulkemaan, koska ne eivät täytä lain vaatimuksia. Hallittua alasajoa Kaatopaikan sulkemiseen ei riitä se, että lyödään puomi kiinni ja pannaan lappu portille, vaan sulkemista säätelevät erilaiset viranomaismääräykset, huomauttaa FCG Planekon ympäristökonsultointisektorin jätehuoltotoimialan toimialapäällikkö Jukka Paavilainen. Sektori on vastannut lukuisten isompien ja pienempien kaatopaikkojen hallitusta alasajosta eri puolilla maata. Tavoitteena on minimoida kaikki haitalliset ympäristövaikutukset. Kasvihuonekaasut kuriin Ympäristövaikutusten kannalta haitallisia ovat kaatopaikan metaanipäästöt, jotka johtuvat hapettomassa tilassa tapahtuvasta orgaanisesta hajoamisesta eli mätänemisestä. Kaatopaikkojen paljon parjatut hajuhaitat liittyvät jätteen hajoamisessa syntyviin rikkiyhdisteisiin. Kaatopaikkaa suljettaessa on suunniteltava, kuinka syntyvä kaatopaikkakaasu käsitellään. Noin puolet syntyvästä kaasusta on metaania, toinen puoli hiilidioksidia. Ympäristön kannalta on tärkeintä, että metaani poltetaan vaarattomammaksi hiilidioksidiksi. Metaani on sinänsä hyvä energianlähde, jota voidaan hyödyntää sähkön tai lämmön tuotannossa, mikäli sitä syntyy tarpeeksi. Tarvittavat laiteinvestoinnit joudutaan kuitenkin harkitsemaan tarkkaan, koska vähäisillä metaanimäärillä energiantuotanto ei kannata, määrittelee Paavilainen. Vaarana valumat Suotovedet ovat toinen merkittävä kaatopaikan ympäristöongelma. Suotovettä muodostuu kaatopaikan biologisen hajoamisprosessin tuloksena ja jätetäytön läpi suotautuvasta sadevedestä. Vesien määrää pienennetään rakentamalla kaatopaikan päälle tiivis pintarakenne. Suotovesi kerätään sulkemisen yhteydessä tehtävillä rakenteilla joko paikallisesti puhdistettavaksi tai pumpattavaksi jätevedenpuhdistamolle, kertoo Paavilainen. Sulkemisprosessi hallintaan Kaatopaikan sulkemiseen tarvitaan ympäristöviranomaisen lupa. Suunnittelua tarvitaan sekä lupahakemuksiin että myöhemmässä vaiheessa tehtäviin tarjouspyyntöasiakirjoihin. Asiakkaan kannalta on edullisinta, että sama konsultti hoitaa sekä lupa- että rakennusvaiheen suunnittelun, kertoo Paavilainen, jonka yksikkö on vuosittain mukana kymmenissä hankkeissa. Isolla kaatopaikalla voi olla yhtäaikaisesti käynnissä kolme eri elinkaaren vaihetta: osa on jo suljettu, toista osaa ollaan peittämässä ja poistamassa käytöstä, kun uusinta osaa puolestaan laajennetaan. 8 FCG Consulting People 2/2008

9 FCG Planekon merkittävimpiä referenssejä on YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, johon on toteutettu monia erittäin vaativia ja korkeatasoisia kaatopaikkateknisiä ratkaisuja. Jätteenkäsittelyn tulevaisuus Tunnuslukupatteristo jätelaitoksille Teksti Eeva Kokki Kuva Tero Pajukallio Vaikka monia kaatopaikkoja ollaan sulkemassa, ne eivät kuitenkaan katoa kokonaan, koska aina tulee olemaan yhdyskuntasekajätettä, jota ei voida kierrättää tai polttaa. Jätehuollon ja jätteenkäsittelyn luonne on muuttumassa teknisemmäksi uusien käsittelylaitosten myötä, mutta jätehuollon konsultointia ja suunnittelua tarvitaan kuten ennenkin, arvioi Paavilainen. Kierrättäminen ja jätemäärien väheneminen näkyvät jo tilastoissa, mutta jätehuollon osaajille on kysyntää myös näissä jätehuollon uusissa haasteissa sekä Suomessa että ulkomailla. Perusoppimäärä ilmastonmuutoksesta FCG Efeko Oy järjestää Helsingissä opettajille suunnatun tilaisuuden ilmastonmuutoksesta otsikolla Ilmastonmuutos mitä voimme koulussa tehdä?. Tilaisuudessa käsitellään niitä teemoja, joita jokaisen oppilaan tulisi tietää ilmastonmuutoksesta. Mukana aihetta alustamassa aiheesta on myös kansanedustaja Oras Tynkkynen. Lisätietoja tilaisuudesta löytyy osoitteesta Raaka-aineiden tuotannon, käytön, kulutuksen ja näistä syntyvien jätteiden kiertokulun tehostaminen on keskeinen tekijä, jolla voidaan hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ympäristöön. Jätelaitosyhdistys ry, yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, on ollut aktiivinen uusien innovatiivisten keinojen kehittämisessä yhdyskuntajätteen uusiokäytön edistämisessä. Yhteistyökumppanina kehittämistyössä on ollut myös FCG. Kesäkuussa valmistui Jätelaitosyhdistysten raportointi ja tunnusluvut -julkaisu, joka tarjoaa jätelaitoksille käytännön välineitä vertailukelpoisten tunnuslukujen tuottamiseen. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut ovat olennainen osa raportointivelvoitetta, jota lainsäädäntö ja ympäristöviranomaiset edellyttävät jätteenkäsittelylaitoksilta. Toinen yhtä tärkeä näkökulma raportoinnissa on yhteiskuntavastuu: yhtenäisten tunnuslukujen avulla jätelaitokset voivat viestiä avoimesti toiminnastaan, tavoitteistaan ja tuloksistaan. Yhdyskuntajätteen käsittelyssä olennaista on materiaalitehokkuus. Keskeisiä ohjauskeinoja ovat jätteen syntymisen ehkäisy, kierrätyksen lisääminen ja uusiomateriaalien kysynnän lisääminen, totesi Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä raportin julkaisutilaisuudessa Tiedekeskus Heurekassa Tämä oli poikkeuksellisen mukava hanke: tekijät olivat innolla mukana ja loppuraporttikin on laadukas, kiteytti Kuntaliiton edustajana hankkeeseen osallistunut Seija Paananen omassa puheenvuorossaan. Suomessa jätelaitosten toimintaa ohjaa esimerkiksi valtakunnallinen, keväällä 2008 valtioneuvoston hyväksymä jätesuunnitelma, jossa tavoitteena on kääntää yhdyskuntajätteen määrä laskuun vuoteen 2016 mennessä. Jätelaitoksilla on iso rooli myös tavallisten kuluttajien käyttäytymisen ohjaajina. Nyt valmistunut tunnusluku-raportti tarjoaa jätelaitoksille valmiin, suoraan käytäntöön sovellettavan mallin. Raportti on 26 jätelaitoksen, FCG Efeko Oy:n ja Jätelaitosyhdistyksen yhteishanke, jonka työstämiseen osallistui kaikkiaan noin 100 ihmistä. FCG Efeko Oy:ssä projektista vastasivat Henna Knuutila ja Sara Syyrakki. Hankkeen yhteydessä valmistui myös opinnäytetyö, joka palkittiin ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa opinnäytetyökilpailussa. Samainen, FCG:n Raija Helénin opinnäytetyö palkittiin aiemmin myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vuoden opinnäytetyönä. FCG Consulting People 2/2008 9

10 Keilankannan suunnittelualue oli osa Kuopion Saaristokaupunki-hanketta. Hankkeessa panostettiin erityisesti sen maisemallisiin vaikutuksiin ja tavoiteltiin korkeatasoista ulkoasua, joka on arkkitehti Helena Ylisen suunnittelema. Hulevedet hallintaan Kuopion Saaristokaupungissa Teksti Anna-Maija Gruber Kuopion Saaristokaupunki on uusi tasokas asuntoalue, josta osia on jo rakennettu valmiiksi. Kaupunki toteutti siellä vuosina Hulevesien hallinta Kuopion Saaristokaupungissa -nimisen hankkeen. Hankkeen yhtenä osana oli Keilankannan asuntoalueen keskustan hulevesikäsittelyn suunnittelu paikalliskäsittelyn mallialueeksi. Hankkeesta vastasi FCG Planeko. Rakennetuilta alueilta tulevat sade- ja kuivatusvedet eli ns. hulevedet voivat kuormittaa ympäristöä huomattavasti ja aiheuttaa erilaisia ympäristöhaittoja. Kuormitus on erityisen suurta rakennusaikana, jolloin hulevesien mukana voi vesistöön joutua erilaisia ravinteita ja muita epäpuhtauksia. Kallavesj, Kallavesj... Keilankannan hankkeessa suunnittelu aloitettiin rakennusaikana ja sen jälkeen muodostuvien hulevesien määrän ja laadun kartoituksella. Tavoitteena oli selvittää, kuinka hulevesien hallinta tulee ottaa huomioon asemakaavasuunnittelussa ja minimoida perinteinen sadevesiviemäröinti. Suunnittelualueella valumavedet ohjautuvat kuormitukselle herkkiin mataliin lahtiin. Etsityillä ratkaisuilla pyrittiin vähentämään vesistöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, ehkäisemään kaupunkitulvia ja vähentämään eroosiota ranta-alueilta. Kuopiossa oltiin erityisen huolissaan alueen hulevesien vaikutuksesta Kallaveteen ja sen pieniin suljettuihin lahtiin, ja siksi 10 FCG Consulting People 2/2008

11 selvitys tehtiin erittäin huolellisesti ja pitkäjänteisesti, kertoo hankkeessa pääsuunnittelijana toiminut FCG Planekon Tampereen aluepäällikkö Perttu Hyöty. Hanke oli merkittävä siinäkin suhteessa, että siihen saatiin EU:n rahoitus. Luonnosta mallia Projektin aikana laadittiin myös yleispätevät hulevesien hallinnan suunnitteluohjeet, joissa on erityisesti paneuduttu niiden luonnonmukaisiin hallintamenetelmiin, kuten kosteikkojen ja erilaisten imeyttävien pintojen käyttöön, jotka viivyttävät veden virtausta. Monissa kaupungeissa on nyt käynnissä kaupunkirakenteen tiivistäminen. Silloin joudutaan ennen pitkää tilanteeseen, jossa rakennettu putkisto ei yksinkertaisesti enää riitä hulevesille, mikäli asiaan ei ole varauduttu ennakkoon. Tulvatilanteet yleistyvät sateiden lisääntyessä, mikä näyttäisi olevan yhteydessä ilmastonmuutokseen, arvioi Hyöty. Ongelmia syntyy myös siitä, että monin paikoin on rakennettu liian alas vesistöjen rannoilla. Kuopiossa on Saaristokaupungin hulevesiprojektiin liittyen rakennettu uudet Tervaniityn ja Pölläkänpohjukan kosteikot sekä maisemoitu yksi puistoalue. Keilankannan hankkeessa panostettiin erityisesti sen maisemallisiin vaikutuksiin ja tavoiteltiin korkeatasoista ulkoasua, joka on maisema-arkkitehti Taina Tuomisen ja arkkitehti Helena Ylisen suunnittelemaa. Edistyksellisiä edelläkävijöitä Hyöty kiittelee Kuopion kaupungin edistyksellistä asennetta ja huolellista paneutumista hulevesiriskien hallintaan, jota käytiin opiskelemassa myös ulkomailla Hampurissa ja Minnesotassa, Yhdysvalloissa. Mutta pitkällä asiassa on myös Tampereen kaupunki, joka tekee parhaillaan uudelle asukkaan Vuoreksen kaupunginosalle hulevesien hallintasuunnitelmia. Siellä suunnittelutarve johtuu lukuisista pienistä järvistä, joiden kunnosta halutaan pitää huolta. FCG Planekolla on Tampereen kanssa puitesopimus hulevesiin liittyvästä suunnittelusta, joten jo hankitulle kokemukselle ja asiantuntemukselle on runsaasti käyttöä, kertoo Hyöty. Energiatehokkuus kaavoituksen haasteena Teksti Anna-Maija Gruber Kuvat: Tero Pajukallio FCG Efekon ja Kuntaliiton toukokuussa Tampereella järjestämässä Kuntien 4. ilmastokonferenssissa käsiteltiin kahden päivän aikana laajasti erilaisia ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin, energiatehokkaaseen yhdyskuntaan sekä paikalliseen energianhallintaan liittyviä aiheita. Toisena seminaaripäivänä VTT:n erikoistutkija Irmeli Wahlgren esitteli yhdessä YTV:n tietopalvelujohtaja Irma Karjalaisen kanssa näkemyksiään ja tutkimustuloksiaan aiheesta Millainen on energiatehokas yhdyskunta. Tarkastelussa koko elinkaari Kuntien yhdyskuntarakenteen taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia tutkinut Wahlgren tarkastelee energiatehokkuutta rakenteiden koko elinkaaren näkökulmasta, jolloin aikaperspektiiviksi otetaan keskimäärin 50 vuotta. Arvioitavina ovat sekä rakenteiden tuottamiseen että käytön aikaan liittyvät näkökohdat: asuinrakennukset, toimitilat, liikenne-, energia-, vesihuolto-, teleja muut verkostot, kentät, puistot ja muut viherrakenteet sekä toimintojen edellyttämä liikenne. Oleellista on primäärienergiankulutus, joka sisältää rakenteissa ja liikenteessä kulutetun energian lisäksi sen tuottamiseen käytetyn energian. Kasvihuonekaasupäästöt ovat aina tarkastelussa mukana. Yhdyskunnan energiatehokkuus on rakenteiden ja toimintojen tuottamista ja käyttämistä mahdollisimman pienellä energiamäärällä. Vertailun mittareina käytetään energiankulutusta kerrosneliömetriä, asukasta tai työpaikkaa kohden laskettuna. Tällaisten mittareiden avulla on mahdollista vertailla hyvinkin erityyppisiä alueita. Sijainti on ykköskriteeri Rakennettavien kohteiden sijaintivalinnalla kunta voi vaikuttaa siihen, eheytyykö vai hajautuuko sen yhdyskuntarakenne. Hajautuva rakenne on ristiriidassa kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden kanssa, sanoo Wahlgren. Esimerkiksi asuinalueiden täydennysrakentaminen on haasteellista, mutta yleensä kokonaisuudessaan energiatehokkaampaa kuin uuden irrallisen alueen rakentaminen tai muu hajarakentaminen, hän toteaa. Hajanainen rakenne lisää henkilöautoliikennettä ja vaatii enemmän erilaisia verkostoja. Suunta on kestämätön, hän arvioi. Asuinalueiden erot energiankulutuksessa voivat olla kolminkertaisia, mutta sijainti voi nostaa erot liikenteen energiankulutuksessa 16-kertaisiksi. Kaavoittaja paljon vartijana Kunnat kilpailevat asukkaista ja työpaikoista ja tinkivät siitä syystä usein edelleen yhdyskuntarakenteen eheyttämisperiaatteista, vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää muuta, sanoo Wahlgren. Kuntien päätöksentekoon vaikuttavat monenlaiset intressit. Vaikka energiatehokkaan yhdyskuntasuunnittelun periaatteet ovat kaikkien tiedossa, kunnissa tehdään edelleen lyhytnäköisiä päätöksiä, jotka osoittautuvat kalliiksi, hän arvioi. Vaikka alueiden sisäiset ratkaisut olisivat ekotehokkaita, väärä sijainti syö helposti niiden vaikutuksen. Hajarakentaminen kuriin Wahlgren kaipaakin enemmän säätelyä hajarakentamiselle ja ohjauksen kehittämistä kaavoitukselle. Kunnat saivat lisää valtaa kaavoituksessa maankäyttö- ja rakennuslain myötä, mutta näyttää siltä, että valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei aina oteta huomioon. Hyvä alue sijaitsee edullisesti yhdyskuntarakenteessa, siellä pärjää ilman henkilöautoa, se on suhteellisen tehokkaasti rakennettu, laadukas ja monipuolinen, hän sanoo ja ehdottaa, että energiankulutukseen vaikutetaan myös hyödyntämällä paikallista pienilmastoa, etsimällä kulutusta vähentäviä ratkaisuja ja valitsemalla oikeat lämmitystavat kuten kaukolämpö ja uusiutuvat energialähteet vaikka kaavoituksen määräyksillä. FCG Consulting People 2/

12 Päivi Perämäki, Markku Jalonen ja Henrika Nybondas-Kangas näkevät kunnallisen työmarkkinalaitoksen koulutusten keskeisenä tavoitteena tiedon ohella myös hyvän hengen luomisen. Kuntatyönantajat ja FCG tekevät tiivistä yhteistyötä Koulutusta kuntien esimiestyön tueksi Teksti Eeva Kokki Kuva Jarmo Teinilä Kunnallinen työmarkkinalaitos on kunta-alan työmarkkinajärjestö, jolla on vahva jalansija myös kuntien työja palvelusuhdeasioiden kouluttajana. Yhteistyökumppaninaan KT on käyttänyt pitkään FCG Efeko Oy:tä ja tämän edeltäjää Kuntakoulutusta. Kuntatyönantajien työsuhdeasioiden ja palkkahallinnon koulutuksen kohderyhmänä ovat niin kuntien henkilöstö- ja hallintojohto kuin lähiesimiehetkin, käytännössä kaikki ne henkilöt, jotka edustavat kunnissa työnantajaa. Koulutusta toteutetaan sekä erilaisina ajankohtaisseminaareina että erillisinä, yksittäisille organisaatioille räätälöityinä koulutuksina. Keskeisenä teemana ovat kuntien viisi erilaista työ- ja virkaehtosopimusta, työja työympäristölainsäädäntö sekä näiden muutokset, erityiskysymyksenä esimerkiksi työsuojelu. Esimiesten lisäksi yhtenä tärkeänä koulutusryhmänä ovat kuntien palkkaasioiden ammattilaiset. Koulutusten kysyntä on jatkuvaa Keskitetysti kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia on tehty kuntatyönantajien perustamisesta, vuodesta 1970 lähtien. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleisiin palvelussuhdeasioihin erikoistunut työmarkkinalakimies Henrika Nybondas-Kangas huomauttaa, että sopimukset ovat kerrostuneita : sopimuksissa on vanhoina peruina merkityksiä, joita esimerkiksi uusi, kunta-alalla aloittava esimies ei välttämättä havaitse ilman koulutusta. Sopimusten kehittämisen suuntauksena onkin, että kunta-alalle syntyviä sopimuksia yksinkertaistetaan. Vaikka työsuhde- ja palkka-asioihin liittyviä koulutustilaisuuksia järjestetään vuosittain lähes sata, kysyntä niille on jatkuvaa. FCG Efekon johtava koulutuspäällikkö Päivi Perämäki toteaakin, että juosta saisi niin paljon kuin jaksaisi : Entistä enemmän korostuu tietyille esimiesryhmille suunnattujen, räätälöityjen koulutusten tarve. Esimerkiksi ajankohtaisseminaareissa tulee jatkuvasti esille pyyntöjä siitä, että juuri näistä aiheista pitäisi tulla meidänkin kuntaamme kouluttamaan. Toisaalta myös yksittäiselle kunnalle räätälöity koulutus voi olla suuri tuki esimerkiksi henkilöstöpäällikölle, joka on saattanut vuosia ajaa samaa asiaa omassa kunnassaan. Ulkopuolisen näkökulma saattaa joskus vauhdittaa asioiden toteuttamista, hän huomauttaa. Perämäki tuntee itse kunta-alan sopimusasiat oman taustansa vuoksi. Ennen nykyistä tehtäväänsä FCG:llä hän toimi pitkään henkilöstöjohdon tehtävissä kunta-alalla. Millaisena hän näkee yhteistyön kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa? FCG on KT:lle yhteistyökumppani, jolla on toki koulutusten järjestelijän rooli, mutta meillä on myös syvää substanssiosaamista työsuhdeasioissa. Nämä KT:n kanssa toteuttamamme koulutukset ovat volyymiltaan FCG:n suurimpia tapahtumia. Ja näistä koulutuksista jää esimiehille aina laadukkaat materiaalit käyttöön, toteaa Päivi Perämäki. 12 FCG Consulting People 2/2008

13 Teksti Eeva Kokki Kuva Jarmo Teinilä Tärkeintä on esimiesroolin ottaminen Kaikkein tärkeimpänä antina koulutuksissaan sekä Nybondas-Kangas että Perämäki näkevät sen, että esimiehet oppivat ottamaan oman roolinsa työnantajan edustajana. Tämä tarkoittaa käytännössä jämäkkyyttä esimerkiksi henkilöstöasioiden hoitamisessa. Kuntakenttä on valtavassa muutoksessa. Muutosjohtamisessa korostuvat käytännön esimiestaidot. Esimiesten pitää myös hallita hyvin laajasti erilaisia työsuhteeseen liittyviä käytäntöjä rekrytoinnista lähtien, Nybondas-Kangas toteaa. Oma haasteensa erityisesti kuntien henkilöstöjohdolle on palveluiden ulkoistaminen. Molemmat painottavat, että työnantajaroolia ei voi ulkoistaa, vaikka yksittäisiä palveluita, kuten palkkahallinto, ostettaisiinkin muualta. Pitää muistaa, että ulkoistamisella ostetaan vain teknistä osaamista: vastuu strategisesta henkilöstöjohtamisesta on aina kunnalla itsellään, Perämäki painottaa. Koulutuksella valmiuksia luottamustehtävän hoitamiseen Syksyn kunnallisvaaleissa valitaan jälleen tuhansia luottamushenkilöitä hoitamaan yhteisiä asioita kunnissa. Luottamustehtävän hoitaminen edellyttää perustietoja kunnallisesta päätöksenteosta ja demokraattisesta toimintamallista. Muuttuva kuntakenttä luo uusia ulottuvuuksia myös luottamushenkilöiden kouluttamiseen. Tietoa ja hengen luontia Seminaarien ja koulutusten anti esimiehille ei ole pelkästään tieto. Suuri merkitys on verkottumisella ja vuorovaikutuksella kollegoiden kanssa. Ja tärkeää on myös koulutustilaisuuksissa hyvän hengen luominen. Hyvän hengen luomisen merkitystä meneillään olevassa kuntien rakennemuutoksessa korostaa myös työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. Jalonen näkee koulutustoiminnan täydentävän Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edunvalvontatehtävää. Kunnissa tehtävät ovat hyvin työvoimavaltaisia. Poliittinen ohjaus tuo työhön oman vaativuutensa. Iso haaste on, miten saamme koulutuksilla vahvistettua tuloksellisuutta, työhyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta. Entistä enemmän koulutuksissa painottuvat sopimusasioiden rinnalla johtamistyyleihin ja -kulttuureihin liittyvät asiat, hän huomauttaa. Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa meidän työmme keskeisenä tavoitteena on se, että kuntiin saadaan pätevää ja osaavaa henkilöstöä ja että kunnat ovat vetovoimaisia ja hyviä työnantajia, Markku Jalonen kiteyttää. Kunnallisen luottamushenkilön rooli ja työ poliittisena johtajana on muuttunut entistä vaativammaksi. Jotta tässä työssä voisi onnistua, on tärkeää käydä keskustelua niistä tiedoista ja taidoista, joita luottamushenkilöltä vaaditaan, toteaa johtava konsultti Riitta Sinkkilä FCG Efekosta. Sinkkilä kollegoineen on mallintanut yksittäisen luottamushenkilön valmiudet taitokehikoksi, johon on kiteytetty ne taidot, joita luottamushenkilöt muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitsevat. Kullekin ulottuvuudelle on määritelty myönteisen ja kielteisen käyttäytymisen tunnusmerkit. Taitokehikkoa käytetään viitekehyksenä luottamushenkilöiden johtamiskoulutuksessa, FCG:n suunnittelemassa ja toteuttamassa Johtajuus akatemiassa, joita käynnistyy neljä vuonna Kuntalain normeista strategiseen työhön FCG:llä on pitkät perinteet luottamushenkilöiden koulutus- ja valmennustilaisuuksien järjestäjänä. Tätä valmennusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Perusvalmennuksessa käydään läpi kuntalain keskeiset normit ja reunaehdot, käytännössä siis vastuun rajat ja valtuudet. Näiden tunteminen antaa turvallisen kehyksen luottamushenkilön roolissa toimimiseen. Johtajuusvalmennuksessa puolestaan tarkastellaan käytännön johtajuutta, hallitustyöskentelyä, konserniohjausta ja toimintakulttuuria. Keskiössä ovat vuorovaikutustaidot. Johtajuuden lisäksi FCG tarjoaa valmennusta strategiseen työskentelyyn. Yksi valmennuksen alue on kuntien välinen yhteistyö. Tästä näkökulmasta valmennus tarjoaa välineitä löytää hyviä tapoja toimia monimutkaisessa, vasta muotoutumassa olevassa ympäristössä. 60 kuntaa häviää kartalta ensi vuodenvaihteessa. Kuntiin tulee tilapäisesti tämän muutoksen myötä tosi isoja valtuustoja. Käytännössä tämä johtaa tilanteeseen, jossa myös luottamushenkilöiden roolit pitää miettiä uudelleen. Meidän valmennuksemme tavoitteena on antaa luottamusmiehille käytännön välineitä vaativaan tehtävään, huomauttaa johtava konsultti Arja Ketonen. Tarkempaa tietoa FCG Efekon järjestämistä koulutus- ja teematilaisuuksista löytyy yhtiön verkkosivuilta osoitteessa FCG Consulting People 2/

14 Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen: Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus tarkoittaa käytännössä uudenlaisia vaatimuksia kuntien hallinnon järjestämiselle ja hallitustyöskentelylle. Kuntayksiköiden koot kasvavat, kuntahallinnon palveluiden järjestäminen muuttuu monimuotoisemmaksi ja johtajalta edellytetään entistä enemmän myös liiketoimintaosaamista. Samanaikaisesti tehtävä on myös poliittinen virka, johon kohdistuu omia erityisiä vaatimuksiaan julkisuuden ja kansalaisten puolelta. Hyvä johtaminen on kuntien strateginen menestystekijä. Tämä on käynyt ilmi esimerkiksi kuntien mainetutkimuksissa. Toimiva johtamisjärjestelmä on vetovoimatekijä rekrytointitilanteissa, toteaa Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Pelisääntöjä työkaluiksi Kuntajohtajan tehtävän kiinnostavuus on hiipunut. Kuntaliiton Uudistuva kuntajohtaminen -hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä kuntajohtajan tehtävän kiinnostavuutta luomalla yhteisiä pelisääntöjä, joiden avulla kunnanhallituksen ja kuntajohtajan suhdetta saadaan selkiytettyä. Mitä nämä pelisäännöt sitten ovat käytännössä? Konkreettista asioista sopimista, jossa syntyy yhteisymmärrys siitä, miten asioiden pitäisi olla ja jotta jokainen tietää, miten kanssakäyminen tapahtuu. Tärkeää on myös sopia siitä, miten työskentelyä arvioidaan. Pelisäännöt helpottavat esimerkiksi tilanteissa, joissa pitää puuttua epäkohtiin, sanoo Erkki Kukkonen. Pelisäännöt näkyvät myös FCG Efekon, Kuntaliiton ja Kuntajohtajat ry:n hyvän hallinnon oppaassa, jonka on tarkoitus tulla käytännön työkaluksi vuoden 2009 alussa aloittaville uusille toimielimille. Hyvän hallinnon käytäntöjä kunnille Kuntahallinnon kehittämishanke on jatkoa pörssiyhtiöiden hyvän hallinnon käytäntöjen kehittämiselle ja käyttöönotolle. Jo luodut mallit eivät kuitenkaan suoraan ole sovellettavissa kunnallishallintoon. Suurin erottava tekijä yksityiseen sektoriin verrattuna on julkisuus. Kunnanjohtajan työ on jatkuvan julkisuuden valokeilassa. Yksityinen yritys päättää itse, milloin sen johtajuutta arvioidaan, Kukkonen toteaa. Toimiva johtamisjärjestelmä on kunnille menestystekijä Teksti ja kuva Eeva Kokki Kuntien johtamiskäytäntöjen kehittäminen ja kuntajohtajien työn houkuttelevuuden lisääminen ovat keskeisiä teemoja Kuntaliiton käynnistämässä Uudistuva kuntajohtaminen hankkeessa. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää kuntajohtajalta yhä monialaisempaa osaamista ja taitoa. Kuntajohtamisen kehittämishankkeessa on tavoitteena saada aikaan hyviä käytäntöjä, jotka osaltaan lisäävät kuntajohtajan tehtävän kiinnostavuutta. 14 FCG Consulting People 2/2008

15 Kuntajohtamisessa päämäärät ovat yhteiskuntapoliittisia ja yhteisiä, kun taas yksityiselle sektorilla taustalla on omistajan etu ja sijoitetun pääoman riittävä tuotto. Kunnallishallinnossa johtaminen ei myöskään ole niin suoraviivaista kuin yksityisellä sektorilla. Kunnanjohtajan on kyettävä neuvottelemaan, tekemään kompromisseja ja tuntemaan erilaisia päätöksentekokäytäntöjä. Kun yksityisellä sektorilla toimitusjohtajalla on valtuudet suoraan toimintaan, kuntajohtaja esittelee asioita ja taivuttelee kunnanhallituksen tekemään päätöksiä. Päätöksenteko ei aina käy kivuttomasti. Kuntajohtajien tulee kuntalain mukaisesti nauttia valtuuston enemmistön luottamusta. Suomessa on aloitettu tällä vuosikymmenellä noin 50 tähän lainkohtaan perustuvaa prosessia. Kukkonen toteaa, että hallinnon kehittämisen tavoitteena on ehkäistä ennalta näiden kipupisteiden syntymistä. Vuorovaikutusta kollegoiden kanssa Kuntajohtajille merkittävä henkireikä on vuorovaikutus kollegoiden kanssa. Kuntajohtaja on aika yksinäinen oman organisaationsa pyramidin huipulla. Kollegat ovat hyvin tärkeitä työhyvinvoinnin näkökulmasta, Kukkonen huomauttaa. Yksi keskeisimmistä vuorovaikutusverkostoista on Kuntajohtajat ry, jonka puheenjohtajana Erkki Kukkonen on toiminut kaksi vuotta. Elokuun lopussa puheenjohtajan nuija siirtyi tulevalle Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistölle. Muita kohtaamisareenoita ovat mm. kuntajohtajien valtakunnalliset tapaamiset sekä erityisesti kuntayhteistyö, jossa kanssakäyminen on hyvinkin tiivistä. Verkottuminen ja kollegiaaliset suhteet ovat erityisen tärkeitä meneillään olevassa kuntien rakennemuutoksessa. Kukkonen itse näkee kuntien hallinnon kehittämisen tähtäävän siihen, että kuntajohtajilla on entistä paremmat valmiudet toimia monimuotoistuvassa kunnallisessa päätöksentekoympäristössä ja koko ajan tiukentuvien taloudellisten realiteettien puitteissa. Myös johtajan roolit eriytyvät, kun meillä on tulevaisuudessa isoja liitoskuntia, isäntäkuntia ja pieniä sopimuskuntia. Kuntajohtajan rooli muutoksen läpiviennissä on keskeinen: muutos ei onnistu, ellei kuntajohtajalla ole valmiutta viedä muutoksia myönteisesti läpi, Kukkonen painottaa. FCG mukana rakenne muutoksissa ja strategioissa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seurauksena toteutettavat kuntaliitokset vähentävät kuntien määrää vuodenvaihteessa kymmenillä. Kuntien yhdistyminen ja uudenlaiset yhteistoiminta-alueet tuovat haasteita luottamushenkilöjohdolle ja kuntajohtajille. FCG Efeko on vahvasti mukana kuntien hallinnon, palvelujen ja elinkeinojen kehittämishankkeissa. Kuntajohtajapäivillä esiteltiin Kuntajohtaminen 2015 suunta, sisältö ja välineet julkaisu, jossa on analysoitu kuntien johtamista ja esitetty suosituksia esimerkiksi hallitustyöskentelyyn ja luottamushenkilöiden valmennukseen sekä kuntajohtajien rekrytointiprosessin kehittämiseen, johtajasopimuksien tekemiseen ja palkitsemisen. FCG Efeko on ollut projektin valmistelussa mukana ja vastannut muun muassa pilottiprojektista, jossa on työstetty hyvän hallitustyöskentelyn periaatteita kuntien sovellettavaksi. Uudessa strategiatyössä nousee keskeisiksi ainakin kaksia asiaa: ensinnäkin strategiaprosessin sujuvuus ja sen toteuttamisen tehokkuus siten, että varmistetaan sekä vuorovaikutus että sitoutuminen. Toinen tärkeä haaste on strategioiden sisällön tulevaisuushakuisuus ja käyttökelpoisuus. Strategian arvo mitataan viime kädessä sillä, miten strategiset linjaukset saadaan valtuustolta vietyä päivittäiseen johtamiseen ja käytäntöön. Strategia on saatava ja vietävä elämään, johtaja Jarmo Asikainen FCG Efekolta painottaa. Uusien kuntien ja valtuustojen keskeisimpiä tehtäviä on linjata uuden valtuustokauden strategiat. FCG Efeko on jo avustanut esimerkiksi uuden Salon ja uuden Kouvolan strategioiden valmistumista. Yhtiö on luonut uusia työkaluja, joilla varmistetaan ja helpotetaan kuntien omia strategiaprosesseja. Tulevaisuuden hahmottamisen avuksi voidaan tarjota mm. muutosten ennakointia, oman tilan analyysiä ja vertailua muihin kuntiin sekä skenaarioiden hahmottamista. Strategioiden toteuttaminen edellyttää uusien tuotantotapojen ja toimintaprosessin uudistamista. FCG Efekolla on erilaisia jäsentämismalleja uusien rakenteiden hahmottamiseksi ja toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen viemiseksi käytäntöön. Meidän roolimme on antaa asiantuntijuutta ja projektien hallintatukea muutoksen onnistumiseksi. Keskeistä on, että konsultointimme tuottaa lisäarvoa asiakkaalle, toteaa Asikainen. Kuntajohtajien työn kehittäminen aiheena Turussa Kuntajohtajat ry:n, Kuntaliiton ja FCG Efekon järjestämät Kuntajohtajapäivät kokosivat Turkuun yli 200 kuntahallinnon kärkinimeä. Tämän vuosittaisen tapahtuman kantavana teemana oli tänä vuonna kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ohella kuntajohtajien työskentelyedellytysten ja hallitustyöskentelyn kehittäminen. Ajankohtaisten sisältöjensä lisäksi tämä tapahtuma on merkittävä siksi, että se tarjoaa kuntajohtajille mahdollisuuden tavata kollegoitaan ja verkottua, toteaa toimitusjohtaja Ari Kolehmainen FCG Efeko Oy:stä. Kuntajohtajapäivillä järjestetään vuosittain myös Kuntajohtajat ry:n vuosikokous. Tapahtumassa puheenvuoron käytti myös kuntaministeri Mari Kiviniemi. FCG Consulting People 2/

16 Teksti: Eeva Kokki Kuvat: Eeva Kokki, Pekka Mäntynen Oulussa kehitetään toimintoja monella sektorilla. Yhtenä kehityskohteena on lentoasema ympäristöineen. Kuvassa vasemmalla lentoaseman päällikkö Pekka Mäntynen. Oikealla Oulun kaupungin tietohallintojohtaja Ilari Heikkinen, joka johtaa useita samanaikaisia tietotekniikkaan liittyviä kehityshankkeita Oulun seudulla. Oulun matkailulle kehityssuunnitelma Pari vuotta sitten Oulun lentoasemalla pohdittiin tilojen laajentamista ja palveluiden lisäämistä. Maakunnallisella tasolla, Oulun kaupunki veturina, kehitettiin puolestaan uutta kasvustrategiaa. Molemmissa samanaikaisissa prosesseissa kasvun kivijalaksi tunnistettiin vahva kansainvälistyminen. Kun mietimme, miten lähdemme toteuttamaan kasvustrategiaa, päädyimme siihen, että tarvitsimme kansainvälisen referenssin, kertoo Oulun lentoaseman päällikkö Pekka Mäntynen. Referenssikohteeksi löytyi Barin lentoasema Etelä-Italiasta. Tästä pienestä maakunnallisesta lentoasemasta oli kasvanut kansainvälisen tason kenttä. Yhtäläisyyksiä löytyi monia: matkailijamäärä oli ennen kansainvälistymistä ollut vastaava kuin Oulussa vuonna 2004 ja myös reittiverkosto oli rakenteeltaan samankaltainen. Oulun seudulla päädyttiin käynnistämään kokonaisvaltainen kehittämisprojek- ti, joka jakautuu useampaan rinnakkaiseen hankkeeseen. Tavoitteena on lentoliikenteen ja lentoaseman ohella kehittää koko maakunnan matkailua, markkinointia ja tuotekehityshankkeita. Rahoitusta hankkeelle saatiin mm. EU:lta. Kumppaniksi kokonaisvaltaista matkailukonseptia kehittämään valittiin FCG Planeko, jolta löytyi sekä alan erityisosaamista että aiempia referenssejä matkailuhankkeiden kehittämisestä. Oulu - simply different Tässä Matkailun masterplan -hankkeessa tavoitteena on matkailijavirtojen lisääminen seudulla, matkailupalveluiden kehittäminen ja seudun yhteisen markkinointiorganisaation muodostaminen. Käytännössä hanke tarkoittaa seudun kehittämistarpeiden selvittämistä, kärkihankkeiden tunnistamista ja ehdotusta matkailumarkkinoinnin organisoinnista. Oulun lentoaseman kautta kulkee vuosittain noin lentomatkustajaa, joista puolet on vapaa-ajan matkustajia. Matkailupalveluiden kehittäminen luo pohjan nykyistä suuremmalle, kansainväliselle matkustajavirralle. Hanke tarjoaa myös paikallisille yrityksille mahdollisuuksia tuotteistaa omia palveluitaan, toteaa Pekka Mäntynen, joka toimii matkailun kehittämishankkeiden ohjausryhmän puheenjohtajana. Mäntynen painottaa, että paikallisen matkailun tuotteistamisessa on kyse paitsi oman alueen, myös koko Suomen kansainvälisestä markkinoinnista ja brändäyksestä. Emme pysty kilpailemaan Firenzen tai Rooman kanssa, mutta me olemme yksinkertaisesti erilainen kohde: Oulu simply different. Toivon, että kymmenen vuoden kuluttua Oulun seudulla on lisää kansainvälisesti menestyvää liiketoimintaa, runsaasti ulkomaistakin työvoimaa ja että Oulun lentoasemalla on vahva kansainvälinen ja kotimainen reittiverkosto, hän tiivistää. 16 FCG Consulting People 2/2008

17 kuva: Savonlinnan kaupunki Yhteistyötä Rovaniemen ja Kuusamon kanssa Oulu kehittää tietohallintoaan yhteistyömallilla Teksti Eeva Kokki Oulun kaupunki on edelläkävijä tietohallintoon liittyvien hankkeiden verkostomaisessa kehittämisessä. Kaupungin omien tietojärjestelmien ja toimintamallien kehittämisen ohella tiivistä yhteistyötä tehdään myös muiden Pohjois-Suomen kaupunkien kanssa. Kehittämistyössä konsulttina on toiminut FCG MentorIT. Oulun kaupungilla on parhaillaan menossa kolme laajaa tietohallinnon kehittämishanketta. Kuusamon ja Rovaniemen kaupunkien kanssa tekeillä on Pohjois-Suomen tietohallintostrategian toimeenpano. Kaupungit kehittävät yhteistoimintamallia, jossa pyritään kehittämään ja ottamaan käyttöön esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen sähköisiä palveluita. Rahoitusta hankkeelle on saatu sekä kunnilta itseltään että sisäasiainministeriöltä. Toinen käynnissä oleva yhteistyöhanke on työasemien vakiointi, jossa kaupunkien työntekijöille saadaan omien rooliensa mukaiset palvelut ja sovellukset käyttöön. Työasemien vakiointi tarkoittaa myös tehokkaampaa hankinta- ja hallintaprosessia: yhtenäisten laitteiden ja ohjelmistojen hankin- nassa voidaan saavuttaa volyymien kautta edullisemmat hinnat. Tähän asti Kuusamon, Rovaniemen ja Oulun kaupungeilla on kullakin ollut omat tietohallinnon yhteistyökumppaninsa ja rahoitusmallinsa. Tässä hankkeessa lähdimme liikkeelle FCG MentorIT:n kanssa laaditusta kehitysohjelmasta, jossa yhtenä lähtökohtana on infran konseptointi ja yhtenäistäminen. Kunnilla itsellään on niukat resurssit kehittämiseen, joten niitä ei kannata tuhlata päällekkäiseen työhön. Tässä haemmekin tehokkuutta yhteistyön kautta, kertoo tietohallintojohtaja Ilari Heikkinen. Kolmas hanke puolestaan liittyy Oulun kaupungin oman taloushallinnon ohjaamiseen. FCG MentorIT on tehnyt haastatteluihin pohjautuvan kartoituksen siitä, miten taloushallinnon nykyiset tekniset ja toiminnalliset ratkaisut palvelevat käyttäjien tarpeita esimerkiksi kirjanpidossa, budjetoinnissa ja laskutuksessa. Strateginen tavoite kaikissa kehittämishankkeissamme on löytää parhaat tekniset ja laadulliset työkalut palveluiden käyttäjille, Heikkinen toteaa. Savonlinna hakee kumppaneita matkailun kehittämiseen Savonlinnan kaupunki on käynnistänyt mittavan matkailualueiden kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on löytää 1 3 matkailun kehittämisen kärkialuetta sekä rahoittajat ja toteuttajat näiden kehittämiseen. Käytännössä kehittämishanke on ensimmäisessä vaiheessa kaupungin matkailualueita koskeva yleissuunnitelma, jonka toteuttajaksi on valittu FCG Planeko Oy. Kehittämishanke käynnistyi huhtikuussa 2008 ja se on edennyt vaiheeseen, jossa kohde-alueille on laadittu alustavat visiot ja toimintakonseptit. Näitä täsmennetään työn edetessä yhteistyöpalavereissa eri sidosryhmien kanssa. Yleissuunnitelma kiteyttää toimintakonseptit selkeiksi toimenpide-ehdotuksiksi. Tässä hankkeessa tunnistetuilla matkailualueilla on huomattavaa matkailullista potentiaalia. Kaupunki on jo käynyt neuvottelut potentiaalisten sijoittajien ja operaattorien kanssa, toteaa toimialapäällikkö Pauli Santala FCG Planeko Oy:ltä. Kehittämissuunnitelmassa on lähdetty liikkeelle siitä, että palveluiden tulevia käyttäjiä ovat sekä kaupungin asukkaat että alueelle tulevat matkailijat. Osa alueista joudutaan rakentamaan kokonaan, toisaalla taas riittää toiminnallisuuden ja käytettävyyden kehittäminen. Koska matkailu toimialana on kasvava, myös rahoittajien uskotaan olevan kiinnostuneita hankkeesta. Savonlinnan seudun matkailuelinkeinon kehittämisessä hyödynnetään matkailun megatrendejä, jotka korostavat yksilöllisyyttä, laatua, luonnon ja puhtauden merkitystä. Laadun ohella keskeistä kehittämisessä on ympärivuotisen kysynnän lisääminen. FCG Consulting People 2/

18 Osa Turun Seudun Vesi Oy:n putkilinjaan tarvittavista jättimäisistä putkista rahdattiin alkukesästä Turun satamasta siirtolinjan rakennustyömaalle. Kuvassa FCG:n projektipäällikkö Petteri Nieminen. Sadan kilometrin putkilinja Varsinais-Suomeen Teksti ja kuva Eeva Kokki FCG valvoo Saramäen kallioon louhittavan vesisäiliön, sadan kilometrin mittaisen putkilinjan ja siihen liittyvien laitosten koneistojen ja putkistojen rakentamista. Turun tekopohjavesihankkeessa toteutetaan noin sadan kilometrin mittainen siirtolinja, joka alkaa Kokemäenjoen raakavedenottamosta ja liittyy jakeluverkostoon Turussa Halisten vesilaitoksen pihassa. Tekopohjavesihankkeesta talousvetensä saavat jatkossa niin Turku kuin sen lähikunnatkin. Turun alueella on kärsitty erityisesti kuivina kausina raakaveden puutteesta. Tähän asti Turun alueen vesi on otettu Aurajoesta, Raisionjoesta ja Paraisilla sijaitsevasta Sysilahden makeanveden altaasta, mutta vesi on ollut laadultaan heikkoa. Hanke vesihuollon uudistamisesta on ollut vireillä jo pitkään, mutta sitä ovat viivästyttäneet osaltaan mm. markkinaoikeuskäsittelyt. Tekeillä olevan tekopohjavesihankkeen yksiselitteisenä tavoitteena on taata alueen asukkaille riittävästi hyvänlaatuista vettä. Tavoitteena on, että tekopohjavesihanke otetaan käyttöön vuonna Itse siirtolinjan lisäksi hankkeessa rakennetaan raakavedenottamo, veden esikäsittelylaitos, tekopohjavesilaitoksen laitosrakennukset sekä kalliosäiliö Saramäelle. Valmistuttuaan tekopohjavesi hanke tuot taa talousveden 10 kunnan alueella sekä teollisuudelle että noin asukkaalle, toteaa toimitus johtaja Jyrki Valtonen. Riskit liittyvät työturvallisuuteen Sadan kilometrin mittainen paineistettu siirtolinja rakennetaan valurautaisista putkista, joiden pituus on noin kahdeksan metriä ja läpimitta 1,2 metriä. Rakentamista on edeltänyt myös lupien hankkiminen noin 600 maanomistajalta, joiden maitten halki linja kulkee. Siirtolinjan rakennuttamisessa riskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen: yksit- 18 FCG Consulting People 2/2008

19 täinen vesijohtoputki painaa yli kiloa. Putkien kuljetus ja säilyttäminen edellyttää erityistä tarkkuutta ja myös niiden asentamisessa käytetään erikoiskalustoa. Muuten työ on normaalia vesiputkilinjan rakentamista, toteaa valvontaprojektien projektipäällikkö Petteri Nieminen FCG Planeko Oy:ltä. FCG on painattanut asennustyötä varten erillisen riskien havainnointilomakkeen, jonka avulla tekijät laitetaan kiinnittämään työssään huomiota työturvallisuuteen liittyviin asioihin. Kiinnostava hanke valvottavaksi Hanke on mittava myös rahallisesti: sen kustannusarvio liikkuu noin 170 miljoonassa eurossa. Kokonaisuudessaan FCG:n valvottavana Turun Seudun Vesi Oy:n hankkeessa on Saramäen kalliosäiliön kalliorakennustyöt, yli sadan kilometrin pituinen siirtolinja ja sen yhteyteen tuleva Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen aluerakennusurakka sekä laitosten koneisto- ja putkistourakat. On ollut erittäin mielenkiintoista vastata näin laajan hankkeen valvonnasta. Hyvin hoidettu valvonta antaa osapuolille mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Meidän näkökulmastamme hanke päättyy vasta sitten, kun turkulaisten hanoista juoksee hyvälaatuista tekopohjavettä, tiivistää johtaja Jari Kaukonen FCG Planeko Oy:ltä. Kaukonen kiittää myös osaavaa ja kokenutta tiimiään, joka vastaa valvontatöistä. Tiimiin kuuluu mm. putkilinjan valvonnasta vastaava projektipäällikkö Arto Heikkilä. Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihanke. FCG selvitti vesihuolto verkostojen tilaa FCG teki keväällä 2008 maa- ja metsätalousministeriölle selvityksen vesihuoltoverkostojen nykytilasta ja saneeraustarpeesta. Selvityksen mukaan noin kuusi prosenttia maamme vesijohtoverkostoista on huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Viemäriverkostoilla vastaava luku on 12 prosenttia. Viemäriverkostoja saneerataan Suomessa vuosittain noin kilometriä. Saneeraustarve olisi kuitenkin kaksinkertainen, jotta verkostojen kunto pystyttäisiin turvaamaan. Saneerausten rahoitustarve on selvityksen mukaan yli kaksinkertainen nykyiseen rahoitukseen verrattuna, minkä arvioidaan lisäävän Suomen vesihuoltolaitosten vuosikustannuksia keskimäärin %. Arvio saneeraustarpeesta pohjautuu vesihuoltolaitosten näkemyksiin omien verkostojensa kunnosta ja vaihtelee kunta- ja verkostokohtaisesti. Vesihuoltolaitoksille suunnattuna kyselytutkimuksena toteutetun selvityksen yhteydessä kävi myös ilmi, että valtakunnalliset tiedot vesijohto- ja viemäriverkostojen pituuksista eivät ole ajan tasalla 2000-luvulta. Toimenpiteenä tutkimuksessa ehdotetaan verkostotietojen kokoamisen ja hallinnan tehostamista. FCG Planeko Oy:ltä selvityksen tekivät suunnittelupäällikkö Matti Heikkinen ja suunnittelija Miika Forsberg. FCG Consulting People 2/

20 FCG Efeko Oy:n ja ISAI Consultingin kauppakirjan allekirjoitustilaisuudessa olivat läsnä FCG Efeko Oy:stä johtaja Jarmo Asikainen (vasemmalla) ja toimitusjohtaja Ari Kolehmainen (toinen oikealta), ISAI Consultingin toimitusjohtaja Päivi Korhonen sekä Kuntaliiton lakimies Pirkka-Petri Lebedeff. FCG ISAI Consulting osaksi FCG-konsernia Koulutukseen ja konsultointiin erikoistunut FCG Efeko Oy osti huhtikuussa joensuulaisen konsulttiyhtiö ISAI Consultingin. Kaupan tavoitteena oli vahvistaa erityisesti FCG Efeko Oy:n arviointiosaamista ja EU-rahoitteisten projektien hallintaan liittyvää projektiosaamista. Tarjoamme asiakkaillemme laadukkaita konsultointipalveluita, jotka tukevat ammatillista osaamista, organisaatiorakenteiden ja toimintatapojen uudistamista sekä innovatiivista kehittämistyötä. ISAI Consulting tuo tähän kokonaisuuteen projektitoiminnan konsultointiin liittyvää osaamista, jolle varmasti riittää kysyntää. Samalla se vahvistaa myös FCG:n alueellisuutta, toteaa FCG Efeko Oy:n toimitusjohtaja Ari Kolehmainen. ISAI Consultingin päätoimialana on kouluttaa ja konsultoida pääasiassa julkisen sektorin projektitoimijoita ja toteuttaa projektiarviointeja erityisesti EU:n osarahoittamille projekteille. Yhtiö nimi muuttui kaupan myötä FCG ISAI Consultingiksi. FCG ISAI Consultingin osaaminen tuo FCG:lle valtakunnallisesti lisäarvoa julkisen sektorin, erityisesti kuntien projektitoimijoitten osaamiseen, EU-osarahoitettujen projektien rahoitusten hakemiseen, projektin suunnitteluun, johtamiseen ja projektiarviointeihin konsultoinnin ja koulutusten muodossa, ISAI Consultingin toimitusjohtaja Päivi Korhonen sanoo. FCG Efeko Suomen paras kouluttaja FCG Efeko arviointiin Suomen parhaaksi kouluttajaksi Corporate Image Oy:n toteuttamassa ja Talouselämä-lehden (27/2008) julkistamassa koulutusorganisaatioita koskevassa tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan tärkeimpiä koulutusorganisaation valintaperiaatteita olivat kouluttajan ammattitaito, luotettavuus ja asiakaslähtöisyys. Tänä vuonna myös hinta-laatusuhde nousi edellisvuosia tärkeämmäksi tekijäksi. Parhaiden koulutusorganisaatioiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin myös tunnetuimmat koulutusorganisaatiot. FCG MentorIT Turun kaupungin puitesopimus - toimittajaksi Turun kaupunki ja FCG MentorIT Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen, johon liittyy kaupungin tietohallinnon kehittämisen ohella tietojärjestelmien auditointia ja tietoturvakonsultointia. Tietohallinnon kehittäminen perustuu alan parhaiden käytänteiden (ITIL, CobiT) mukaisten toimintamallien käyttöönottoon kaupungin organisaatioissa. Sopimuskausi on yli kolmevuotinen, ja päättyy keväällä FCG yhteistyökumppaniksi Helsingin kaupungille Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja rakennusvirasto ovat valinneet FCG Planeko Oy:n yhteistyökumppaniksi pilaantuneiden maiden käyttöön liittyvissä hankkeissa. Käytän nössä yhteistyösopimus tarkoittaa näytteidenottoa, riskiarviointia sekä alueiden kun nos tus toimenpiteiden suunnittelua ja valvontaa. Sopimus on voimassa kaksi vuotta. Maakaasuputki Riihimäki Tammela FCG Planekolla on parhaillaan työn alla mittava maakaasuputken rakennussuunnittelu. Kyseessä on Länsi-Siperiasta tulevan maakaasulinjan länsilaajennus (Mäntsälä- Naantali). Reitin kokonaispituus on 200 km, josta FCG Planekon osuus noin 54 km kulkee välillä Riihimäki-Tammela. Työn tilaajana on Gasum Oy. 20 FCG Consulting People 2/2008

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto 2017-2018 Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle 2017-2018 on nyt käynnissä Tarjous 01/2017 USO-verkoston lähtökohta Uusi valtuustokausi alkaa keskellä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä MAL-vision ja strategisten linjausten taustaa Helsingin seutu 14 itsenäistä ja heterogeenistä kuntaa Painetta yhteistyölle

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto 2017-2018 Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle 2017-2018 on nyt käynnissä Tarjous 11/2016 USO-verkoston lähtökohta Uusi valtuustokausi alkaa keskellä

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen suunta 2017 Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Sininen Kolmio Oy. referenssejä mm

Sininen Kolmio Oy. referenssejä mm Sininen Kolmio Oy referenssejä mm Koulutuskeskus Salpaus Salpaus Jet, 10 ohjelmaa. Teemat: strateginen aja>elu, suunni>elu ja johtaminen, strateginen osaamisen johtaminen, työhyvinvoinnin johtaminen, uudistuminen

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Johtamisen kehitysloikka

Johtamisen kehitysloikka Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely KOKO MAL verkoston Kuntayhteistyö teemaryhmä Tampere Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot