PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTA MINEN. Etelä Pohjanmaan Voima Oy Frilundintie VAASA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS LAP 2006 R ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTA MINEN HANKKEESTA VASTAAVA Etelä Pohjanmaan Voima Oy Frilundintie VAASA Etelä Pohjanmaan Voima Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista yhteistyössä Outokumpu Oyj:n ja Oy Perhonjoki Ab:n kanssa. HAKEMUS HANKE Etelä Pohjanmaan Voima Oy on pyytänyt Lapin ympäristökeskukselta päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta tuulivoimapuistohankkeeseen. Tuulivoimalaitokset eivät kuulu hankeluetteloon, jonka mukaisiin hankkeisiin sovelletaan aina arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentin nojalla. Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) on muutettu (458/2006) ja lähtien, lain 6 :n mukaisesti, Lapin ympäristökeskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksissa. Kyseessä on yhteensä 8 tuulivoimalaitoksen hanke. Voimalaitokset ovat kokoluokaltaan 3 MW tai 5 MW, yhteistehon ollessa 28 MW. Voimalat sijoittuisivat Tornion kaupungissa Röyttän niemessä sijaitsevan tehdas ja satamaalueen läheisyyteen seuraavasti: Vaihe 1, toteutus vuosina Röyttän niemen länsirannalle (5 MW) patopenkan sisäpuolelle (3 x 3 MW) (patoallas on rakennettu laivaväylän ruoppausmassojen läjittämistä varten terästehtaan edustalle) Vaihe 2, toteutus vuosina merivartioaseman viereen (3 MW) satamaan (3 MW) Taljan saareen (3MW) Kuusiluodonselän merialueelle (5 MW). Taljan saareen rakennetaan 5 metriä pintaleveydeltä oleva ajotie. Tuulivoimalaitokset liitetään kaapeleilla 20 kv:n sähköverkkoon (tehdasverkkoon ja Tornion Voima Oy:n käyttöön tulevalle merivesipumppaamolle suunniteltuun verkkoon). Suunnittelualue on esitetty huomattavasti tuulivoimalaitosten esitettyjä sijaintipaikkoja laajempana. Tämä päätös koskee kahdeksaa hakemuksessa mainittua ja sijainniltaan yksilöityä tuulivoimalaa. Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Asiakaspalvelu Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Kundservice

2 2/9 ASIAN KÄSITTELYN VAIHEET Hakija on esitellyt hanketta Lapin ympäristökeskukselle Torniossa ja Rovaniemellä. Hakemus on jätetty Lapin ympäristökeskukselle Selvityksiä on täydennetty , 1.11., , ja Lapin ympäristökeskus järjesti Torniossa YVA lain 6 :n mukaisen neuvottelun arviointimenettelyn tarpeesta asianomaisten viranomaisten kanssa. Neuvottelun tarkoituksena oli keskustella mahdollisista hankkeen valtioiden rajat ylittävistä haitallisista vaikutuksista ja saada eri viranomaistahojen näkemykset hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta. Kutsukirjeessä mainittiin, että mikäli jokin taho on estynyt osallistumasta neuvotteluun, mutta halua esittää kannanoton, tulee se toimittaa kirjallisesti Lapin ympäristökeskukseen mennessä. Espoon sopimuksen 2. artiklan kohdan 5 mukaisesti neuvotteluun pyydettiin myös Haaparannan kaupunki ja Norrbottenin lääninhallitus sekä Naturvårdsverket, mikäli lääninhallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Ympäristökeskuksen lisäksi neuvotteluun osallistuivat Tornion kaupunki, Norrbottenin lääninhallitus ja Haaparannan kaupunki sekä hankkeesta vastaava. Neuvottelussa todettiin tarpeelliseksi täydentää tietoja Ruotsin puolelle aiheutuvista maisemavaikutuksista sekä pohjasedimentti ja linnustotietoja. Ruotsin puolen kannanottojen määräajaksi sovittiin , mikäli lisäselvitykset on saatu. Neuvottelussa otettiin seuraavat kannanotot: Lapin liitto ilmoitti (puhelu Tiensuu/Ruokanen ) neuvottelulle, ettei sen näkemyksen mukaan yva menettely ole tarpeen. Hankeen sijoittumispaikka olisi ollut maakuntakaavan mukainen, mikäli Outokumpu olisi tuolloin hyväksynyt paikan. Alue on sopiva tuulivoimarakentamiselle. Alkaneessa asemakaavoituksessa voidaan tehdä tarkentavia lisäselvityksiä ja ratkaista yksityiskohtia, esimerkiksi se, voidaanko kaikkia tuulivoimaloita sijoittaa suunnitellusti. Tähän mennessä esitetyt selvitykset eivät ole kaikilta osin riittäviä asemakaavoitukselle. Finavia Ilmailulaitos ilmoitti sähköpostitse, ettei osallistu neuvotteluun ja viittasi internetsivuihin, joilla on heidän kannaltaan huomioitavia seikkoja. Tornion kaupunki ilmoitti, ettei sen mielestä yva menettelyä tarvita. Tuulivoimalat sijoittuvat teollisuusalueelle ja asia on ratkaistu maakuntakaavassa. Yksityiskohtia voidaan huomioida asemakaavassa. Kaavoitusmenettelyt ovat avoimia prosesseja ja vuorovaikutus toteutuu niissä. Merialueelle tulevan voimalan sijaintia tulee erityisesti tarkastella. Norrbottenin lääninhallitus piti paikkaa periaatteessa hyvänä, koska alue sijoittuu teollisuuden läheisyyteen ja maakuntakaavan tuulivoimavarauksen väliin. Maiseman muutos on olennaista harkittaessa tarvetta tehdä yva. Lopullinen kanta yva menettelyn tarpeeseen ilmoitetaan täydennysselvitysten saavuttua. Lääninhallitus konsultoi tarvittaessa Naturvårdsverketiä. Haaparannan kaupunki ilmoitti, että Ruotsissa tämän tyyppisiin asioihin otetaan kantaa poliittisesti ja seuraava lautakunnan kokous tai kokousta valmisteleva elin ottaa tarvittaessa kantaa yvan tarpeellisuuteen. Melu ja maisema ovat olennaisimpia seikkoja. Tuulivoima on ympäristöystävällistä teknologiaa. Neuvottelussa todettiin tarpeelliseksi täydentää tietoja seuraavasti: 1) maisemavaikutukset: Kuinka kauas tuulivoimalat näkyvät? Kartta analyysi Ruotsin puolelle aiheutuvista maisemavaikutuksista.

3 3/9 2) pohjasedimenttitiedot mahdollisten ympäristömyrkkyjen aktivoitumisen arvioimiseksi. 3) linnustotietoja. Hankkeesta ovat toimittaneet lausuntonsa seuraavat tahot: Outokummun Tornion tehtaat ( ) ei näe estettä tuulivoimapuiston perustamiselle. Maa ja vesialueen omistajana tehdas pidättää itsellään oikeuden sopia yksittäisten voimaloiden sijoitusehdot ja paikat. Ympäristövaikutuksia on Outokumpu Tornio Worksin kannalta selvitetty riittävästi jo maakuntakaavan yhteydessä ja esiselvityksessä Vaikutuksia tullaan edelleen selvittämään asemakaavanmuutoksen yhteydessä. Tarvetta erilliseen ympäristövaikutusten arviointiprosessiin ei ole. Sataman alueesta ja hallinnoinnista vastaava satamapäällikkö ( ) ei näe esteitä tuulivoimapuiston sijoittumiseen terästehtaan edustalla olevan satama alueen läheisyyteen. Koska ympäristövaikutuksia on selvitetty jo tuulivoimamaakuntakaavaa varten tehdyssä tuulivoimatuotannolle soveltuvien alueiden kartoituksessa sekä Röyttän tuulivoimapuiston esiselvityksessä, ei tuulivoimaloista uskota aiheutuvan toiminnallisia tai haitallisia ympäristöllisiä vaikutuksia satamatoiminnoille. Tuulivoimaloille laadittavan asemakaavamuutoksen yhteydessä tehtävän ympäristövaikutusten arvioinnin uskotaan olevan riittävä menettely satamatoimintoihin vaikuttavien ympäristövaikutusten kannalta eikä erilliselle ympäristövaikutusten arviointimenettelylle nähdä tarvetta. Tornion kaupunki on muuttamassa asemakaavaa Röyttänniemen länsiosissa. Kaavamuutoksella tarkistetaan ensisijaisesti satama aluetta ja sinne johtavaa liikenneväylästöä. Alkuvaiheessa tutkittiin mahdollista tuulivoimaloiden sijoittamista rantavyöhykkeelle. Outokummun kannanoton perusteella selvittely jätettiin tuolloin tekemättä. Kaupungilla on mahdollisuus käynnissä olevan asemakaavahankkeen puitteissa tutkia asiaa. Haaparannan kaupunki tulee ottaa mukaan kaavaprosessiin ja antaa asian osalta mahdollisuus kannanotoille. Voimaloiden osoittaminen asemakaavassa ei kohdanne vastustusta miltään taholta. Tuulivoimaloiden sijoittelu merialueelle tulisi tutkia erillisellä kaavoitushankkeella. (Lausunto ). Kemin lintuharrastajat Xenus ry.( ) pitää suunnitelmaa lintujen kannalta pääosin hyväksyttävänä. Myllyä V 08 esitetään siirrettäväksi jonkin verran länteen päin. Kuusiluodonselällä oleva mylly V 08 aiheuttaa vaaraa Puuluodonjuovalle mereltä suunnistaville linnuille. Kyseinen juova on merkitty karttaan FINIBA alueena eli valtakunnallisesti tärkeänä lintualueena. Suunniteltu tuulivoimaloiden paikka on muilta osin sopiva, koska se sijaitsee alueella, joka on jo ennestään voimakkaan ihmistoiminnan piirissä. Tuulimyllyjen vaikutuspiirissä on yksi lintuluoto, joka sijaitsee Taljan kaakkoispuolella. Taljan tuulimylly on siitä kuitenkin niin kaukana, ettei haittaa linnuille aiheudu. Suomen puolen lähimmät suojelualueet Perämeren kansallispuisto ja Alkunkari Pajukarin Natura alue ovat niin kaukana, ettei tuulimyllyistä ole haittaa niiden linnustolle. Lintujen tärkeimmät muuttoreitit kulkevat pitkin Suomen ja Ruotsin rannikkoja. Tuulivoimala alue ei ole näillä reiteillä, koska se sijaitsee niemen kärjessä. Vesilintujen tärkein muuttoreitti menee mereltä kohti Tornionjoen suuta. Tuulimyllyt jäävät siitä sivuun, koska vesilinnut muuttavat pääosin vesialuetta pitkin. Norrbottenin lääninhallitus ilmoitti , ettei se katso yva menettelyä tarpeelliseksi. Hankkeesta vastaavalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi edellä mainituissa neuvotteluissa.

4 4/9 HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Hakija on teettänyt soveltamispäätöstä ja asemakaavoitusta varten selvityksiä vaikutusten arvioimiseksi. Tietoja on toimitettu hankkeen vaikutuksista maisemaan, melutasoihin ja linnustoon sekä tietoja lähimmistä häiriytyvistä kohteista ja pohjasedimenttien laadusta sekä edellä esiintuotujen tahojen lausunnot. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon haitallisten ympäristövaikutusten laatu ja laajuus, eri hankkeiden yhteisvaikutukset sekä hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne. Ohjeet merkittävien haitallisten vaikutusten tunnistamisperusteiksi on annettu myös ns. Espoon sopimuksen liitteessä III. Ne ovat hankkeen koko, sijainti (ympäristön erityinen herkkyys tai tärkeys sekä merkittävät vaikutukset väestöön) ja vaikutukset. Hankkeen ominaisuudet 3 MW:n tuulivoimaloiden napakorkeus on arviolta metriä, lavan pituus metriä, 5 MW:n vastaavat noin metriä ja metriä. Lopulliset napakorkeudet ja lavan pituudet riippuvat alueen tuulennopeuksista. Tuulivoimalan tornissa on kaksi lentoestevaloa, jotka eivät vilku. Hankkeen sijainti Hanke sijoittuu Tornion kaupungin Röyttän niemen teollisuusalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Rannan lisäksi yksi tuulivoimalaitos sijoittuu saareen ja yksi mereen. Teollisuusalueella on voimassa oleva Röyttän niemen asemakaava ja Tornion kaupunki on muuttamassa asemakaavaa. Asemakaavassa alue on varattu erilaisille teollisuustoiminnoille ja satama alueeksi. Lisäksi merivartioston alue on osoitettu kaupunki tai kyläkuvallisesti tärkeäksi alueeksi, jossa uudisrakentamisen tulee sopeutua suojeltuun rakennuskantaan. Tällä alueella sijaitsee myös suojeltavia rakennuksia. Teollisuusalueella sijaitsee sähköasema ja sähköasemalle tulee 400 kv:n ja 2 kpl 110 kv:n voimajohtoja. Lapin meri ja tunturialueen tuulivoimamaakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi Kaavassa on ratkaistu alueet, joille voidaan sijoittaa tuulivoimaloita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon maakuntakaavaratkaisussa. Kaavan mukaan tv 2281 varaus, Röyttä, sijoittuu Röyttän niemen ja Kuusiluodon saaren eteläpuolelle siten, että se sisältää mm. Taljan saaren. Muut tuulivoimaloiden sijoittamiseen varatut alueet ovat Ajos, Maakrunnin matalikko ja Pitkämatala. Röyttän aluerajausta on pienennettiin maakuntakaavoituksen aikana mantereen puolelta lähinnä kalastukseen kohdistuvien haittojen vähentämiseksi. Perämeren kansallispuisto (Natura alue luontodirektiivin perusteella) sijaitsee lähimmillään 5 km:n etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalaitoksesta. Lähimmät Natura 2000 verkostoon sisältyvät alueet ovat Ruotsissa 3,5 km:n etäisyydellä Torne Furö (perustettu Natura 2000 alueeksi luontodirektiivin perusteella) ja 2,5 km:n etäisyydellä Kraaseri (samoin luontodirektiivin perusteella). Suomen puolella 1,5 km etäisyydellä sijaitsee Pajukari Uksei Alkunkarinlahti, joka on Natura 2000 alue sekä luonto että lintudirektiivin perusteella. FINIBA linnustoalue sijaitsee 1,3 km etäisyydellä pohjoiseen.

5 Alueen saaristo on sekä loma asunto että virkistyskäytössä. Lähin pysyvä ja loma asutus sijaitsee 700 metrin etäisyydellä. Taljan saaressa on kalastusmökki. Lähimpään Ruotsin puolella sijaitsevaan asutukseen on kilometri. Kuusiluodonselällä sijaitsee rysäkalastuspaikka. Alueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, Röyttän entinen merivartioasema. Ruotsissa Sandskär on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi ja Haaparannan saaristo on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi matkailulle ja liikkuvalle ulkoilulle. Vaikutusten luonne Tuulivoimalaitosten keskeisimmät vaikutukset ovat maisemavaikutus mukaan lukien vaikutus kulttuuriympäristölle, törmäysvaikutus mm. linnuston kannalta, häiriövaikutus mm. melu ja rakentamisaikainen pohjasedimenteissä olevien aineiden lähteminen liikkeelle ja sen aiheuttamat vaikutukset. Maisema Tuulivoimapuiston vaikutusvyöhykkeinä on esitetty 0 3 km, jolloin tuulivoimalat erottuvat yksittäisinä kohteina, 3 5 km, jolloin tuulivoimalat ovat osa teollista maisemakokonaisuutta, ja 5 10 km, jolloin ne ovat osa taustaa. Yli 10 km etäisyydellä tuulivoimaloita on vaikea huomata/hahmottaa paljaalla silmällä. Yleistäen voidaan kuitenkin todeta, että selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa 5 10 km:n säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike korostaa km :n säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa kilometrin päähän. Vilkkumisefekti korostaa näkyvyyttä (esim. Weckman 2006:10). Maisemavaikutus on suurin Perämeren kansallispuistoon, Haaparannan saaristoon sekä lähimmälle loma asutukselle. Maisemavaikutus on näin ollen myös Suomen rajan ylittävä vaikutus. Maisemavaikutuksen merkittävyyttä heikentää tuulivoimaloiden sijoittuminen teollisessa toiminnassa olevalle alueelle. Mereltä ja saaristosta, mm. Perämeren kansallispuistosta päin katsottaessa olemassa oleva teollisuusalue on taustana ja sen maisemassa näkyvät rakenteet lievittävät tuulivoimaloiden aiheuttamaa maiseman muutosta. Teollisuuden korkeimmat rakenteet ovat metriä. Korkeusefektiä lisäävät savuvanat ja korkeassa soihdussa palava avotuli. Tuulivoimalaitosten sijoittuminen teollisuusalueen yhteyteen voidaan kokea joko olevaa tilannetta elävöittävänä eli parantavana tai maisemaan tulevana lisärasituksena eli kielteisenä vaikutuksena. Vilkkumis ja varjoefektit lisäävät visuaalista häiriötä. Hankkeen vaikutusta valtakunnallisesti merkittävälle kulttuurihistorialliselle ympäristölle, Röyttän entinen merivartioasema, ei ole arvioitu. Melu Tuulivoimalat sijoittuisivat tasaiseen maastoon, jolloin melun leviäminen kaikkiin suuntiin on suhteellisen tasaista. Pohjois itä suunnan melualueisiin voimaloilla ei ole havaittavaa vaikutusta, koska alueen melu tulee terästehtaasta. Suurimmat muutokset tapahtuvat lähellä tuulivoimalaitoksia, Kuusiluodonselällä ja Launikarin suunnalla. 5/9

6 Melualueet ulottuvat seuraavasti: L Aeq 55 db 50 db 45 db 5 MW m 300 m m 3 MW m m m 6/9 Tuulivoimaloiden toimiessa niiden aiheuttama lisä aluetta lähinnä olevien häiriytyvien kohteiden äänitasoissa on päiväaikana 0,1 1,1 db. Yöaikana vastaava lisäys on 0,1 2,0 db. Koivuluodossa, jossa on suurin tehtaan aiheuttama melu (55,8 ja 55,3 db), lisäys äänitasoissa olisi 0,1 db. Asutuista alueista sekä päivällä että yöllä korkein lisäys on Riskilön ja Launinkarien saarien alueilla. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset ympäristön melutasoissa ovat suurimmat Ruotsin puolella. Yhteisäänitasot (L Aeq, db) olisivat seuraavat. Suluissa tuulivoimaloiden aiheuttama lisäys : päivä yö Hamppuleiviskä 46,2 (1,0) 44,9 (1,3) Östra Launinkari 42,8 (1,0) 41,2 (1,5) Riskilö 41,8 (1,1) 39,7 (2,0) Olosuhteissa, joissa tuulivoimalat tuottavat maksimimelutason, myös tuulesta ja merenkäynnistä johtuva taustaäänitaso on merkittävä. Käytännössä muutosta melutasossa ei todennäköisesti voi havaita taustamelusta johtuen. Veden laatu ja vesiekosysteemi Mereen pystytettävän tuulivoimalaitoksen perustamistapa ei ole vielä selvillä Mahdollisuuksia ovat keinosaari tai patoperusta. Alueella on läjitysaluetta ja lähialueella on veneväylä. Outokummun velvoitetarkkailun piirissä seurataan pohjasedimenttien metallipitoisuuksia. Tornion edustalla sedimentissä esiintyy kohonneita nikkelin, kuparin, kromin, arseenin ja tibutyylitinan (TBT) pitoisuuksia, minkä takia sedimenteistä on tehtävä riskinarviointi hankekohtaisesti. Outokummun velvoitetarkkailun piste Perämeri 1 sijoittuu suunnitellun Kuusiluodonselän tuulivoimalaitoksen välittömään läheisyyteen. Velvoitetarkkailuun liittyen pohjasedimenttinäytteistä määritellään useita aineita, mutta lähinnä happoliukoisella kromilla voi olla biologista merkitystä. Uusin pohjasedimenttitieto on syyskuulta 2002 ja näytteenottosyvyydestä riippuen vaihteluväli on happoliukoiselle kromille on ollut mg/kg. Suomen merialueiden taustapitoisuutena pidetään 62 mg/kg (vaihteluväli 10 90, Perämeren alueen keskipitoisuus 66 mg/kg). Sedimenteille sovitettuja ohjearvoja ei ole. Ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointia varten on laadittu haitallisten aineiden laatukriteerit: haitaton ruoppausmassa eli taso 1 (yleisesti kemiallisen laadun puolesta meriympäristölle merkityksetön), mahdollisesti pilaantunut (arvioitava tapauskohtaisesti) ja pilaantunut eli taso 2 (mereen läjityskelvoton). Kromin taso 1 on 65 ja taso 2 on 270 mg/kg kuiva ainetta. Näin ollen aiotun tuulivoimalan sijaintipaikan sedimentit ovat ruoppausmielessä meriympäristölle merkityksettömiä tai niitä on arvioitava tapauskohtaisesti. Perustusalueelta voi aiheutua vähäisiä samentumia perustustentekovaiheessa, mutta sedimentaation kannalta Tornionjoen ainevirrat ovat huomattavasti merkittävämpiä. Lyhytkestoinen rakentamisaika vähentää vaikutuksia veden laatuun. Rakentamisaikainen veden samentuminen heikentää kalastusmahdollisuuksia sekä väliaikaisesti ja paikallisesti myös virkistyskäyttömahdollisuuksia.

7 YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄTÖS 7/9 Linnusto Linnustoon kohdistuvat vaikutukset on esitetty edellä Kemin lintuharrastajien lausunnossa. Lentoliikennettä varten tuulivoimalaitoksiin sijoitettavat valot sotkevat yöllä lentävien lintujen suunnistusmekanismin, mikäli ne ovat kirkkaita. Tuulivoimalaitokset muodostavat huomattavia lentoesteitä. Lentoesteet nostavat minimilentokorkeutta ja vaikeuttavat pelastusta huonoissa sääoloissa. Merivartioasema on siirtynyt Kemiin, joten sen puolesta ei ole estettä tuulivoimalan sijoittamiselle. Tuulivoimaloihin tulevat valot lisäävät näkyvyyttä maisemassa. Päätös Perustelut Lapin ympäristökeskus päättää, että Röyttän edustan tuulivoimapuistoon ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat luovat ympärilleen teknistä maisemaa. Tuulivoimaloiden maisemaa muuttavaa vaikutusta lieventää hankkeen sijoittuminen teollisuusalueen välittömään yhteyteen. Puheena olevalla teollisuus ja satama alueella on useita korkeita rakenteita ja vaikka tuulivoimalat ovat korkeampia kuin ne, ei maiseman sietokyvyn voida katsoa ylittyvän. Hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia maisemaan. Ounin saaressa yöajan melutaso sivuaa ohjearvoa jo ennen tuulivoimaloita ja nousee yhden desibelin ja samoin Östra Launinkarissa 1 db:n ohjearvon ylitse. Muilla asutuilla alueilla tuulivoimalaitosten aiheuttaman melun vaikutus ohjearvoon on merkityksetön. Luonnonsuojelualueilla melutasot eivät muutu. Tuulivoimaloilla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta alueen melutasoihin. Lapin ympäristökeskus yhtyy Kemin lintuharrastajien arvioon linnustovaikutuksista. Tuulivoimalaitoksen V 08 siirto ja sijaintimahdollisuus on selvitettävä. Hanke ei olemassa olevien tietojen perusteella heikennä läheisten luonnonsuojelualueiden muitakaan suojeluperusteita. Mahdollinen Natura tarveharkinta tai Natura arviointi on tehtävä riippumatta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta. Merialueelle sijoittuvan tuulivoimalan linnustolle aiheutuvat ja pohjasedimenteistä mahdollisesti liikkeelle lähtevien aineiden haitalliset vaikutukset eivät ole niin merkittävät, että ympäristövaikutusten arviointimenettely olisi sen vuoksi tarpeen. Myös massamäärien voidaan arvioida olevan vähäisiä. Merialueelle sijoittuvan voimalaitoksen perustamis ja sijoitusmahdollisuus haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä Taljan saarelle tehtävän tien ja merikaapeleiden vaikutusten arvioimiseksi on tarkasteltava asemakaavoituksessa ja lupamenettelyissä. Muidenkaan arvioitujen haitallisten vaikutusten ei voida katsoa olevan niin merkittäviä, että ympäristövaikutusten arviointimenettely olisi tehtävä. Hankkeen sijoittumista suunnitellulle alueelle puoltaa alueen teollinen luonne ja alueen kaavoitustilanne, jossa tuulivoimapuistojen sijainti on Perämeren alueella ratkaistu maakuntakaavalla. Edellä esitetyn perusteella, huomioiden hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne, hanke ei aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri

8 8/9 hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 :n hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen ei ole katsottava uhkaavan vaikutusalueen olemassa olevaa tai mahdollista käyttöä tai aiheuttavan lisäkuormitusta, mikä ei ole kestävää ympäristön kantokyvylle. Hankkeen ei ole myöskään katsottava aiheuttavan erityisen monimutkaisia ja todennäköisiä haitallisia vaikutuksia mm. vakavia vaikutuksia ihmiseen tai arvokkaille lajeille. Espoon sopimuksen täytäntöön paneminen ei edellytä arviointia. Sovelletut oikeusohjeet Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 ja muutos 458/2006 4, 6, 17 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/ ja 7. Yleissopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista SopS 67/1997 eli ns. Espoon sopimus 2. artiklan 5. kohta ja liite III. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Rovaniemen hallinto oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LAP 01 R). Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupaasian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 19 3 momentti.) Apulaisjohtaja Olavi Parpala Ylitarkastaja Leena Ruokanen

9 PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 9/9 Kuulutus Tornion kaupungin ilmoitustaululla Päätös nähtävänä saman ajan kaupungintalolla ja toistaiseksi sähköisesti internetissä osoitteessa hakupolkuna Lappi > ympäristönsuojelu> ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset. JAKELU JA MAKSUT Päätös Maksu Tiedoksi Hakijalle saantitodistuksin maksutta Ympäristöministeriö, Seija Rantakallio, Jukka Reinikainen, Antti Irjala SYKE, Anna Leena Manner, sähköpostilla Lapin liitto Tornion kaupunki Finavia Ilmailulaitos, Kemi Tornion lentoasema Länsi Suomen Merivartiosto, Oulun merivartioalue Merenkulkupiiri Länsstyrelsen i Norrbottens län Haparanda stad Pentti Rauhala, Xenus ry., Juntonkatu 4 as. 20, Kemi LAP/ Mha, TKä, HRn, PH, TK, sähköpostilla