Konnevesi Wind Farm Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta

Transkriptio

1 Keski-Suomi Konnevesi Wind Farm Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA KESELY/19//07.04/ ELY-2009-R-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Hankkeet: Konneveden Halmemäen, Jouhtimäen ja Silmutmäen tuulivoimahankkeet Päätöspyyntö YVA -menettelystä Megatuuli Oy on pyytänyt Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta yhteysviranomaisen päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Halmemäen, Jouhtimäen ja Silmutmäen tuulivoimahankkeisiin, laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 (YVA - laki). Hankkeiden kuvaus Megatuuli suunnittelee yhteensä kuuden tuulivoimalaitosyksikön rakentamista. Niitä on suunniteltu Halmemäkeen 3, Jouhtimäkeen 1 ja Silmutmäkeen 2. Halme- ja Jouhtimäki sijaitsevat n. 5 km päässä toisistaan ja Silmutmäki n. 6 km etelään Jouhtimäestä. Voimaloiden tehoa ei ole vielä päätetty. Niiden napakorkeudet arvioidaan tässä vaiheessa metriksi ja roottorin halkaisijaksi metriä. Voimaloiden lähellä on 110 kilovoltin sähkölinjoja, joihin tuotettu sähkö voidaan liittää. Hankealueen ympäristön kuvaus ja arvio hankkeen ympäristövaikutuksista oli liitetty Megatuulen pyyntöön YVA -menettelyn tarpeesta. Kuuleminen YVA -yhteysviranomainen ELY- keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta on kuullut pidetyssä neuvottelussa Megatuuli Oy:n edustajia hankkeista. Tämä neuvottelu oli ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 468/ tarkoittama hankkeesta vastaavan kuuleminen. Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaista on kuultu asiassa. Kannanotto on saatu Kannanotossa kunnan ympäristölautakunnan lupajaosto toteaa, että tuulivoimaloiden pienitaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoja ja sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon mukaan tuulivoimala-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km. Lupajaosto katsoo, että tällä perusteella vaaditaan YVA -menettelyä. Ratkaisu Keski-Suomen ELY -keskus päättää, että Halmemäen, Jouhtimäen ja Silmutmäen tuulivoimahankkeisiin ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä. KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Cygnaeuksenkatu Jyväskylä PL Jyväskylä

2 2/5 Päätöksen perustelut Hankkeet ovat kooltaan 1, 2 ja 3 tuulivoimalaa, joiden teho jää alle 30 megawatin. YVA -asetuksen mukaan (713/2006, muutettu asetus 359/2011) hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä YVA -lain 4 :n 1 momentin nojalla, ovat asetuksen 6 :n hankeluettelon kohta 7) energian tuotanto: e) kohdan mukaan tuulivoimahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. YVA -lain 4 :n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, tämän lain 4 :n 1. momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA -lain 6 :n mukaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta 4 :n 2 momentissa tarkoitettuihin hankkeisiin. ELY-keskus on harkinnut vaikutusten merkittävyyttä tarkastelemalla hankkeita YVA -asetuksen (359/2011) 7 :n harkintaperusteiden valossa, joita ovat hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne. ELY -keskuksen ympäristövastuualueella on perehdytty hankkeita koskeviin ympäristövaikutusten selvityksiin ennen päätöksen tekemistä. Hankealueet ovat metsätalousvaltaisia. Maisemalliset vaikutukset ovat laajimmalle ulottuvia. Melu- ja välkevaikutuksista on laadittu karttapohjaisia arvioita. Ne on tehty sekä valtioneuvoston päätöksen v.1992 että ympäristöministeriön tuulivoimaloiden suunnitteluohjeen mukaisina. Lähtökohtana on ollut nk. maksimimelutilanne, missä tuulen nopeus ylhäällä on 8 m/s ja alhaalla tyyntä. Tuulivoimaloissa voi olla valmistajakohtaisia eroja melussa, laitekohtaiset valinnat Megatuuli tekee myöhemmässä vaiheessa. Hankealueelle on tehty seuraavat luontoon kohdistuvat selvitykset, joihin ELY -keskus on perehtynyt: Ahlman, S. & Kinnunen, J. 2013: Konneveden Halmemäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013, Ahlman Group Oy, Konneveden Halmemäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013, Ahlman Group Oy, Ahlman, S. 2013: Konneveden Halmemäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto- ja liito- oravaselvitys 2013, Ahlman Group Oy. Ahlman, S. & Kinnunen, J. 2013: Konneveden Jouhtimäen tuulivoimapuiston lepakko- ja kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy, Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Konneveden Jouhtimäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013, Ahlman Group Oy, Ahlman, S. 2013: Konneveden Jouhtimäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys 2013, Ahlman Group Oy. Ahlman, S. & Kinnunen, J. 2013: Konneveden Silmutmäen tuulivoimapuiston lepakko- ja kasvillisuusselvitys 2013, Ahlman Group Oy, Ahlman, S. 2013: Konneveden Silmutmäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto- ja liito- oravaselvitys 2013, Ahlman Group Oy.

3 3/5 Linnustoselvityksiä on hankealueilla tehty ainoastaan vuonna Linnustoselvityksissä ei ole otettu kantaa hankealueiden muutonaikaiseen merkitykseen muiden kuin Jouhtimäen alueen osalta. Jouhtimäenkin selvitys koskee ainoastaan kevätaikaista muuttolinnustoa. Tiira-järjestelmän tiedoista olisi mahdollisesti hyötyä arvioitaessa, voisiko voimala-alueilla olla huomattavaa syysmuuton aikaista merkitystä. Neituri on syysmuuton johtolinja ja jos muuttosuunta kääntyy Kuhjonpohjan kapean pohjukan suulla tyypilliseen päämuuttosuuntaan eli lounaaseen, se suuntautuu suoraan Halmemäkeen. Syysmuuton mittasuhteita ja suuntautumista ei ole selvityksessä lainkaan arvioitu; yksilömäärät ovat joka tapauksessa syysmuuttoaikaan selvästi keväisiä suuremmat. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan on epävarmaa tehdä johtopäätöksiä ainoastaan yhtenä vuotena toteutettujen maastoselvitysten pohjalta esimerkiksi myyräsyklien mukaan vaihtelevien pöllöjen pesinnästä. Kaikkien lajien kartoitukseen pöllönkuuntelu ei edes sovellu. Tietyt lajit ovat vanhoilla reviireillä passiivisia huutelun suhteen hyvinäkin myyrävuosina. Ainoa oikea reviirin kartoitustapa tässä tapauksessa olisi ollut oleskelumerkkien etsiminen pesintään soveltuvilta paikoilta. Tosin huonoina ravintovuosina näitäkään ei ole välttämättä löydettävissä. Tehtyjen linnustoselvitysten perusteella on vaikea ottaa kantaa hankkeiden linnustovaikutuksiin. Linnustovaikutusten keskeistä roolia hankkeita arvioitaessa korostaa se, että Konnevesi-järvi kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin eli FI- NIBA-alueisiin (kohde Keitele-Konnevesi). Kohteen Keitele-Konnevesi valintaperusteena on ollut alueella pesivä selkälokkikanta. Lisäksi hankealueiden tuntumasta on tiedossa sääksen pesäpaikkoja (kolmen kilometrin säteellä neljä paikkaa). Edellä esitetyn perusteella linnustoselvityksiä tulee ELY-keskuksen näkemyksen mukaan täydentää. Jouhtimäen hankealueen osalta on huomionarvoista, että ns. turbiinipaikka 2 on osana tilan aluetta hankittu 2010 valtiolle suojelutarkoituksiin METSO-ohjelman toteuttamisen yhteydessä. Turbiinien sijoittaminen tälle alueelle ei ole mahdollista. Metsähallituksen hallinnassa olevat alueet Etelä-Konnevesi -järven rantaalueilla ja saaristossa kuuluvat Etelä-Konneveden kansallispuiston perustamisedellytysselvityksen alueeseen. Mikäli selvitysalueesta päädytään perustamaan kansallispuisto, sijoittuvat puistoon kuuluvat alueet Näresaaressa lähimmillään noin neljän kilometrin etäisyydelle Silmutmäen hankealueesta, noin kuuden kilometrin etäisyydelle Jouhtimäen hankealueesta ja noin viiden kilometrin etäisyydelle Halmemäen hankealueesta. Keski-Suomen ELY - keskuksella ei ole edellä esitetyn tai selvityksissä esiin tuotujen tietojen lisäksi tiedossa muita luontoon liittyviä taustatietoja, joka tulisi ottaa huomioon hankkeen vaikutuksia arvioitaessa. Hankkeiden tarvitsemaa sähkön siirtoa voimala-aluilta kantaverkkoon ei ole kuvattu tarkasti. Tuotettava sähkö johdetaan tuotantoalueilta Varuskunnan alueella sijaitsevalle sähköasemalle liitettäväksi sähköverkkoon. Siirtomatkat voimaloista vaihtelevat 3-4,5 kilometriin. Varsinkin ilmajohdolla saattaa olla ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Käytettäessä ilmajohtoja tarvittava 110 kilovoltin

4 4/5 johto edellyttää yleensä metrin levyisen johtoaukean sekä lisäksi molemmin puolin reunavyöhykkeen, missä puuston pituus on rajattu, jotta puut eivät kaatuessaan yllä johtoon. Reunavyöhykkeen leveys on johtoaukean molemmin puolin 10 metriä. Sähkönsiirron tarvitseman rakennusrajoitusalueen leveys on näin ollen yhteensä metriä käytettäessä ilmajohtoja. 110 kilovoltin pylvään korkeus on n. 20 metriä. Käytettäessä 20 kilovoltin jännitettä sähkön siirron vaatima tila on pienempi. Sähkön siirtoyhteyksien ympäristövaikutukset tulisi selvittää suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Myös vaikutukset kaavoitettuihin mutta vielä rakentamattomiin alueisiin tulisi selvittää ja ottaa huomioon hankkeen suunnittelussa. YVA -lain 25 :n mukaan hankkeesta vastaavalla on selvilläolovelvollisuus hankkeiden ympäristövaikutuksista. Mikäli hankkeet laajenevat myöhemmin, YVA- menettelyn tarve arvioidaan uudelleen. Hankkeiden edellyttämä maankäytön ohjaus ja muu viranomaistoiminta kuuluu Konneveden kunnan toimivaltaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa puitteet nyt tarkasteltavien hankkeiden vaikutusten arvioimiselle. Myös suunnittelutarveratkaisu edellyttää hankkeen keskeisten vaikutusten selvittämistä ja arviointia maankäyttö- ja rakennuslain 1999/ :n mukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja sen muuttamisesta (1584/2009) 4, 6, 19 ja 25 sekä valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) ja sen muuttamisesta (359/2011) 4, 6, 7 ja 8, maankäyttö- ja rakennuslaki (1999/132) 137 Muutoksenhaku Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on tämän päätöksen liitteenä. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Tähän päätökseen ei muutoin saa valittamalla hakea muutosta. Kuuluttaminen Päätös on nähtävillä Konneveden kunnan ilmoitustaululla ja sähköisenä Keski- Suomen ELY -keskuksen Internet-sivuilla osoitteessa: > YVA-päätökset (aluevalinta Keski-Suomi)... Kari Lehtinen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Esa Mikkonen ylitarkastaja

5 5/5 Jakelu Tiedoksi Megatuuli Oy saantitodistuksin, liitteenä valitusosoitus Konneveden kunta, kuulutettavaksi virallisella ilmoitustaululla vähintään 14 päivän ajan Keski-Suomen liitto