Höykinnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, lupamääräysten tarkistaminen, Alajärvi

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 19/2019 Dnro LSSAVI/13/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Höykinnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, lupamääräysten tarkistaminen, Alajärvi HAKIJA Maansiirto ja Turveurakointi Lampimäki Oy Ahvenlammintie Länsikylä HAKEMUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Alajärven kaupungissa sijaitsevan 58,7 ha:n Höykinnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. SOVELLETTAVA LAKI Koska hakemus on tullut vireille ennen , päätöksessä on sovellettu ympäristönsuojelulain (86/2000) säännöksiä muuten kuin muutoksenhaun osalta. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Höykinnevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi--Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 4/2004/2 ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 4/2004/2 myöntänyt Heikki Lampimäelle turvetuotantotoimintaa koskevan ympäristöluvan, johon sisältyvät mm. seuraavat lupamääräykset: 1) Turvetta saadaan nostaa enintään suunnitelman mukaisella 56,9 ha:n alueella. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaoja-altaiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava sarkaoja-allas ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaat on rakennettava riittävän suuriksi tuotantolohkojen mukaan mitoitettuina ja niiden poistopäihin on rakennettava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista ja ojastosta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja laskeutusaltaiden ohitse. 3) Vesiensuojelurakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja tiedoksi Alajärven kaupungin ja Lehtimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 4) Luvan saajan on pidettävä virtausta säätelevät padot, laskeutusaltaat ja muut vesiensuojelurakenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toiminta on tarkistettava säännöllisesti ) Luvan saajan on suoritettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua päätöksen liitteessä 2 esitetyn ohjelman mukaisesti. Ohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutusta alapuolisessa vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla ) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu kuivatusvesien johtamisesta ) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalakannoille sekä kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ympäristöluvan haltija on tällä hetkellä Maansiirto ja Turveurakointi Lampimäki Oy. 2

3 Tuotantoalue sijaitsee hakijan omistamilla tiloilla Rapaneva ja Höykinneva Vesienkäsittelyrakenteet kosteikko ja kasvillisuuskenttä sijaitsevat kiinteistöllä Eetun palaturve Kyseinen kiinteistö on vuokrattu tätä tarkoitusta varten 30 vuodeksi. 3 Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole merkintöjä hankealueella. Höykinneva sijaitsee turvetuotantovyöhykkeellä tt-3. Koko maakunnan alueella on voimassa turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys I, jonka mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnontai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantovyöhykkeellä tt-3 on voimassa suunnittelumääräys IV, jonka mukaan vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa tai asemakaavaa. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Höykinnevan turvetuotanto on aloitettu vuonna Hakemus koskee yhteensä 52,7 ha:n suuruista, kahdesta tuotantolohkosta muodostuvaa tuotantoalaa. Tuotannosta poistunutta aluetta on 6,0 ha. Tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatusvedet johdetaan myös vesienkäsittelyn kautta. Auma- ja tukikohta-alueiden pinta-ala on 2 ha. Auma-alueilta ei nosteta turvetta. Tuotantoalueella olevan pienen tukikohdan lisäksi toiminnanharjoittajalla on tukikohta osoitteessa Ahvenlammintie 233, jossa tehdään huoltotyöt sekä varastoidaan polttoaineita. Noin kymmenen vuoden kuluttua tuotantoalueen pinta-alasta jää puolet pois tuotannosta. Turvetuotannon arvioidaan päättyvän koko alueen osalta vuonna Alustava uusiokäyttösuunnitelma tehdään 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat metsä- tai maatalous. Höykinnevan vuosittaisen tuotantomäärän on arvioitu olevan m 3 jyrsinturvetta ja lisäksi pieniä määriä ympäristöturvetta ja palaturvetta. Vuosittainen tuotantoaika on noin vuorokautta. Vuosittainen kuljetusmäärä on arviolta rekkakuormaa. Suurin osa turvekuljetuksista tapahtuu talvella. Höykinnevalta turve kuljetetaan ensin Mutikankorven metsäautotietä pitkin Ahvenlammintielle, josta edelleen Leppälänkyläntielle ja kohti käyttöpaikkoja. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin metrin etäisyydellä tuotantoalueen lounaispuolella.

4 4 Vesien käsittely Höykinnevalla on tällä hetkellä vesienkäsittelynä virtaamansäätö ja laskeutusallas (A3). Laskeutusaltaasta kuivatusvedet johdetaan mittapadon kautta metsäojia pitkin soistuneeseen, 1800-luvulla kuivattuun Verijärveen. Hakija on esittänyt vesienkäsittelyn tehostamista siten, että alueelle lisätään kaksi laskeutusallasta ja rakennetaan pintavalutuskenttä. Pintavalutuskenttä sijoitetaan ojitetulle alueelle, jossa olemassa olevat ojat tukitaan mahdollisien oikovirtauksien estämiseksi. Pintavalutuskentällä kasvaa pientä männikköä ja aluskasvillisuus on rahkarämettä. Pintavalutuskentän turvepaksuus on 0,7 1,2 m. Vedet pumpataan kentälle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,0 ha, josta tehollinen ala on noin 2,8 ha. Pintavalutuskentän valuma-alueen pinta-ala on yhteensä 61,4 ha, josta tuotannossa on 52,7 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala valuma-alueestaan on 4,6 %. Uudet laskeutusaltaat A1 ja A2 sijaitsevat ennen pintavalutuskenttää ja nykyisin olemassa oleva laskeutusallas A3 on pintavalutuskentän jälkeen. Hakija on muuttanut hakemusta vesienkäsittelyn osalta myöhemmin kuulutuksen jälkeen. Muutokset käyvät ilmi kohdassa Vastineen jälkeen tehdyt täydennykset. Varastointi ja jätteet Tuotantoalueella ei varastoida suuria määriä poltto- ja voiteluaineita. Tuotannossa käytetään traktoreita, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 45 l/v sekä muita voiteluaineita 4 kg/v. Polttoöljy varastoidaan irrallisessa ja siirrettävässä farmarisäiliössä tuotantoalueen ulkopuolella varastoalueella hallitiloissa. Tuotannossa syntyy hakijan arvion mukaan vuosittain noin 40 l jäteöljyä, 20 kg kiinteää öljyjätettä, 10 kg paristoja ja akkuja, 20 kg metallia, 1 m 3 sekajätettä sekä 10 öljynsuodatinta ja 20 voitelupatruunaa. Tuotantoalueella syntyvät jätteet toimitetaan yrityksen huoltokiinteistölle, josta edelleen asianmukaiseen käsittelyyn Millespakka Oy:lle. Hakemuksen yhteydessä on toimitettu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Vesistö ja vedenlaatu Höykinneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen (44) Kätkänjoen valumaalueen (44.07) Saukkopuron valuma-alueella (44.074). Höykinnevan tuotantoalan osuus on noin 2,5 % Saukkopuron valuma-alueesta (21,39 km2). Kuivatusvedet johdetaan metsäojien kautta soistuneen Verijärven pohjoisosaan ja edelleen Järviojaa pitkin Saukkopuroon ja Kätkänjokeen. Pintavalutuskentältä on matkaa Kätkänjokeen noin 5,0 km. Laskuojan keskivirtaaman on arvioitu olevan alueelle tyypillisen valuman mukaisesti noin 0,02 m3/s ja keskiylivirtaaman 0,32 m3/s. Alivirtaaman aikaan uoma kasvillisuuskenttä rakenne oletettavasti kuivuu kokonaan. Saukkopuron keskivirtaama on arviolta noin 0,14 m3/s ja alivirtaama alle 0,1 m3/s. Kätkänjoessa keskivirtaama on 2,4 m3/s.

5 Hakija on toimittanut tarkkailutuloksia havaintopaikasta Verijärvi (koord. ykj , ) vuosilta Verijärvestä otettujen näytteiden mediaaniarvot ovat olleet seuraavat: kokonaisfosforipitoisuus 120 µg/l, kokonaistyppipitoisuus µg/l, kiintoainepitoisuus 27 mg/l ja kemiallinen hapenkulutus 53 mg O 2/l. Kätkänjoesta on vedenlaatutietoja näytepisteestä Kätkänjoki 1 Y3. Näytepiste sijaitsee noin 16 kilometriä alavirtaan kohdasta, jossa Höykinnevan kuivatusvedet laskevat Kätkänjokeen. Vuosilta on kuusi näytettä, joiden keskiarvona kokonaisfosforipitoisuus on ollut 57,3 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 926 µg/l, kiintoainepitoisuus 8,2 mg/l ja kemiallinen hapenkulutus 25,2 mg O 2/l. Vuosien näytteenottojen keskiarvot ovat seuraavat: kokonaisfosfori (n=31) 51,7 µg/l, kokonaistyppi (n=31) 844 µg/l, kiintoaine (n=28) 8,6 mg/l ja kemiallinen hapenkulutus (n=28) 25,6 mg O 2/l. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Höykinnevan laskeutusaltaasta lähtevän veden keskiarvopitoisuudet vuosilta ovat olleet seuraavat: kokonaisfosfori (n=19) 76,5 µg/l, kokonaistyppi (n=19) µg/l, kiintoaine (n=17) 16 mg/l ja kemiallinen hapenkulutus (n=17) 58 mg O 2/l. Laskeutusaltaan ja virtaamansäädön keskimääräinen puhdistusteho vuosien kuormitustarkkailutulosten perusteella on ollut seuraava: fosforin osalta pitoisuudet ovat kasvaneet laskeutusallaskäsittelyssä, typen ja kiintoaineen osalta pitoisuusreduktio on ollut noin 10 %. Hakija on arvioinut tulevat päästöt talven osalta käyttäen Vapo Oy:n Läntisen Suomen pintavalutuskentällä varustettujen turvetuotantoalueiden vuoden 2012 keskimääräisiä talvikauden ominaiskuormituslukuja. Muiden vuodenaikojen arviot on laskettu Höykinnevan omista kuormitustarkkailutuloksista vuosilta Hakijan arvion mukaan vuosittaiset bruttopäästöt ovat jatkossa seuraavat: kokonaisfosfori 5 kg, kokonaistyppi 148 kg ja kiintoaine 783 kg. Hakija on esittänyt uudet päästöarviot myöhemmin. Nämä tiedot on kuvattu kohdassa Vastineen jälkeen tehdyt täydennykset. Höykinnevan turvetuotannon vaikutukset kohdistuvat hakijan mukaan lähinnä alapuolisiin metsäojiin ja Verijärveen. Höykinnevan turvetuotantoalueen osuus Verijärven valuma-alueesta (5,9 km 2 ) on 8,9 %. Merkittävimpiä Verijärven kuormituslähteitä ovat Höykinnevan turvetuotantoalueen lisäksi peltoalueet, joiden osuus on 7,7 % järvikuivion valuma-alueesta. Hakijan mukaan Verijärven valumaalueen ravinnekuormitus on 119 kg fosforia ja kg typpeä. Höykinnevan keskimääräinen nettovuosikuormitus on ollut 3 kg fosforia ja 89 kg typpeä, jolloin 3 5 % Verijärven ravinnekuormituksesta olisi peräisin turvetuotantoalueelta. Kuivuneessa Verijärvessä ei ole kaloja. Alueella on kaksi lintutornia. 5

6 6 Höykinnevan turvetuotantoalueen alapuolisessa vesistössä Saukkopurossa on tehty koekalastuksia vuonna 2009 kahdessa kohteessa. Kummaltakaan kohteelta ei saatu saalista, eikä kaloista tai ravuista tehty näköhavaintoja. Vesienhoitosuunnitelma Alueella on voimassa Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma Toimenpideohjelmassa todetaan yleisellä tasolla, että vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi tulisi ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä happamista sulfaattimaista liukenevien happamien aineiden ja metallien aiheuttaman kuormituksen vähentyä. Kätkänjoki on luokiteltu toimenpideohjelmassa 2.suunnittelukaudella ekologiselta tilaltaan hyväksi, mutta sen hyvä tila on uhattuna. Kätkänjoen ekologinen tila on parantunut edellisestä arviointikierroksesta, mutta muutos johtuu pääasiassa muuttuneista aineistoista ja kriteereistä. Hyvän ekologisen tilan säilyttämisen tavoitteena mm. Kätkänjoessa on ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lasku 0 30 % sekä joen ja sen rantavyöhykkeen monimuotoisuudesta huolehtiminen tai sen lisääminen. Kätkänjoki on luokiteltu kemialliselta tilaltaan 1. suunnittelukaudella hyvään tilaan ja 2. suunnittelukaudella hyvää huonompaan tilaan. Kemiallisen tilan luokitteluperusteet ovat muuttuneet siten, että 2. suunnittelukaudella vesistö luokitellaan hyvää huonompaan tilaan, jos yhdenkin EUprioriteettiaineeksi nimetyn aineen pitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin. Saukkopuroa ei ole luokiteltu vesien hoidossa erikseen. Toimenpideohjelmassa Lapuanjoen vesistöalueelle suositeltuja turvetuotannon vesienhoidon toimenpiteitä ovat pintavalutus, kemiallinen käsittely ja kasvillisuuskentät. Vuoteen 2021 mennessä kaikille toiminnassa oleville turvetuotantoalueille suositellaan kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää ja/tai kemiallista käsittelyä. Kasvillisuuskenttiä voidaan käyttää lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesienkäsittelyn tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Tärkeitä toimenpiteitä ovat myös virtaaman säätö ja uusien turvetuotantoalueiden sijainnin ohjaus. Pöly ja melu Lähin asutus on Höykinnevasta noin 600 metrin päässä. Tuotantoalueen lähiympäristö on suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä, joten mahdollisia suuria pölyhaittoja ei lähiasutukselle hakijan mukaan todennäköisesti synny.

7 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan näkemyksen mukaan Höykinnevan vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon, jäljellä olevan tuotantoajan ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Korvaukset Höykinnevan turvetuotannosta ei hakijan mukaan todennäköisesti aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakija on esittänyt pintavalutuskentän puhdistusteholle seuraavia vuosikeskiarvoja: kiintoaine 40 %, kokonaisfosfori 30 % ja kokonaistyppi 20 %. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen alapuolelta. Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kolmena vuotena. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän ajan. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Niinä vuosina, kun päästötarkkailua ei tehdä, mitataan virtaama kerran viikossa. Näytteistä määritetään ph, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Poikkeustilanteissa (esimerkiksi kovat sateet, kaivutyöt) päästötarkkailuvuosina tuottaja ottaa ylimääräisiä kuormitusnäytteitä. Näytteistä määritetään ph, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja rauta. Vesistötarkkailussa on kaksi näyteasemaa V1 ja V2, joista toinen sijaitsee turvetuotantoalueelta laskevassa ojassa ennen Verijärveä, noin 800 m vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen, ja toinen sijaitsee Verijärven alapuolella. Vesistönäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa kuormitustarkkailun yhteydessä, maalis-toukokuussa, kesä-heinäkuussa, syys-lokakuussa ja jouluhelmikuussa vuosina ja Näytteistä määritetään ph ja kemiallinen hapenkulutus sekä kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet, lämpötila, happi (pitoisuus ja kylläisyys %), rauta, väri ja sameus. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan ja muun muassa vesienkäsittelyä, valuma-aluetta ja alapuolisten vesistöjen tilaa koskevilla tiedoilla. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa.

8 8 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Alajärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Torstai-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Alajärven kaupungilta, Alajärven kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että ympäristönsuojelulain 39 mukaan ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. Hakemuksen laatijalla on oltava riittävä asiantuntemus. Alkuperäinen hakemus on ollut puutteellinen ja sitä on täydennetty useita kertoja. ELY-keskus katsoo, että tämän vuoksi hankkeen kannalta oleellisten seikkojen arviointi lausunnon antamisen yhteydessä on hankaloitunut. Luvanhakijan olisi tullut laatia uusi ympäristölupahakemus, missä on esitetty oikeat ja oleelliset asiat selkeässä muodossa. Hankealue Maansiirto- ja Turveurakointi Lampimäki Oy hakee lupamääräysten tarkistamista 52,7 hehtaarin laajuiselle Höykinnevan turvetuotantoalueelle Alajärvelle. Alue on vanhaa tuotantoaluetta, jossa tuotanto on aloitettu vuonna Hankealue on kokonaisuudessaan tuotannossa ja se rajautuu peltoja metsäalueisiin sekä ojitettuihin turvemaihin. Tuotantoalueen koillispohjoispuolella on ojittamaton suoalue, Pahanlamminneva. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat tuotantoalueesta noin 670 metrin etäisyydellä. Hakemuksen mukaan lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita eikä pohjavesialueita. Vesienkäsittely Höykinnevan nykyisen ympäristöluvan mukaan alueen kuivatusvedet käsitellään kahdella laskeutusaltaalla, jotka sijaitsevat tuotantoalueen kaakkois-eteläkulmassa. Hakemuksen mukaan vedet käsitellään kuitenkin luvasta poiketen vain yhdellä laskuojaan sijoitetulla laskeutusaltaalla (8 m * 80 m). Alueelle määrättyä eristysojitusta ei ole tehty. Aluehallintoviraston pyynnöstä hakemusta on täydennetty tuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Viimeisimmän suunnitelman mukaan Höykinnevan vedet käsitellään kolmella laskeutusaltaalla ja pintavalutuskentällä. Hakemuksessa ei ole esitetty rakennettavien laskeutusal-

9 taiden mitoituksia (A1 ja A2). Laskeutusaltaan 3 (A3) osalta Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) huomauttaa, että nykyisin pintakuorman tulee olla korkeintaan 0,6 m 3 /m 2 /h eikä 1,0 m 3 /m 2 /h, kuten hakemuksessa on esitetty. Kuivatusvedet johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta pumppaamalla ympärivuotisesti noin 2,8 ha:n pintavalutuskentälle (4,3 % valumaalueesta). Kentältä vedet johdetaan laskuojan ja kolmannen laskeutusaltaan kautta edelleen Verijärveen. Suunniteltu kenttä sijaitsee ojitetulla turvemaalla, jonka pohjoiskulma on raivattu pelloksi. Kentällä olevat ojat ovat veden virtaussuuntaan nähden kohtisuorassa, jolloin oikovirtausten muodostuminen kentälle on erittäin todennäköistä. Suunnitellun kentän lävitse virtaa myös tuotantoalueen nykyinen laskuoja, jonka tukkiminen onnistuneesti on epätodennäköistä ojan syvyydestä ja leveydestä johtuen. Karttojen ja vaaitustietojen perusteella kentän länsikulma on lisäksi muuta aluetta selkeästi korkeampi, jolloin vesien johtaminen kentän tälle laidalle suunnitelman mukaisella jako-ojalla on haastavaa toteuttaa. Lisäksi kenttä on nykymitoitusten mukaan liian pieni. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2/2013) mukaan ojitetun pintavalutuskentän pinta-alan tulee olla vähintään 5 % valuma-alueesta. Edellä esitettyjen huomioiden perusteella kentän puhdistusteho tulisi olemaan luultavasti heikko. ELY-keskus katsoo, että hakijan tulee täydentää hakemusta uudella suunnitelmalla pintavalutuskentän osalta. Hakemuksessa ei ole ilmoitettu, että Höykinnevan eteläpuolella, noin 250 metrin etäisyydellä, sijaitsee noin 7,8 ha:n turvetuotantoalue. Alueesta on tehty ensimmäisen kerran alle 10 hehtaarin turvetuotantoilmoitus (Minihöykinneva). Ilmoituksen tekijänä on ollut Tapani Lampimäki. ELY-keskus on ilmoituksesta antamassaan lausunnossaan todennut, että kyseessä olevat Höykinneva ja Minihöykinneva muodostavat toimintakokonaisuuden, jolle on haettava ympäristölupaa. Alueesta on tehty uusi alle 10 ha:n turvetuotantoilmoitus Pentti Virtalan toimesta. ELYkeskus on antanut ilmoituksesta lausunnon, jonka mukaan alueelle ei tarvitse hakea ympäristölupaa. Kyseinen alue on ollut turvetuotannossa ainakin vuodesta 2012 lähtien. Ilmakuvien perusteella jää epäselväksi, onko myös kyseisen alueen vedet johdettu Höykinnevan vesienkäsittelyyn. Lisäksi kyseisiä tuotantoalueita yhdistää yhteinen tuotantotie. Mikäli alueilla on toiminnallinen yhteys, tulisi myös kyseinen alle 10 ha:n alue luvittaa samanaikaisesti tai samaan lupaan. ELY-keskus muistuttaa, että ympäristönsuojelunlainsäädännön muutoksista johtuen myös alle 10 ha:n turvetuotantoalueille tulee hakea ympäristölupaa aluehallintovirastolta mennessä. Vesistöalue, vesistön tila ja vesienhoito Höykinnevan tuotantoalue sijaitsee Lapuanjoen (VA 44) sivujokeen Kätkänjokeen (VA 44.07, 256 km 2 ) laskevan Saukkopuron (VA , 21 km 2 ) valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan reittiä Verijärvi - Järvioja - Saukkopuro - Kätkänjoki Lapuanjoki. Höykinneva käsittää noin 0,2 % Kätkänjoen ja noin 2,6 % Saukkopuron valuma-alueesta. 9

10 Kokemusperäisesti tiedetään, että kun turvetuotannon valuma-alueen osuus ylittää 2 %, haitalliset vaikutukset alkavat näkyä vesistössä. Kätkänjoki kuuluu keskisuuriin turvemaiden jokiin. Joki on luokiteltu lokakuussa 2013 valmistuneessa vesienhoitosuunnitelmassa hyvään ekologiseen tilaan. Luokitus perustuu kalastoon ja pohjaeläimistöön. Vedenlaatu ilmentää kuitenkin vain tyydyttävää tilaa, sillä ravinnepitoisuudet ovat lähinnä erilaisen hajakuormituksen vuoksi nousseet. Myös turvetuotanto kuormittaa jokea. Joessa on myös rakenteellisia muutoksia, kuten patoja, jotka heikentävät sen ekologista tilaa. Joen kalasto on kuitenkin varsin monipuolinen ja siihen kuuluu mm. taimenta. Kätkänjoki on nimetty kemialliselta tilaltaan hyvää huonommaksi. Syynä on kalojen elohopeapitoisuus, jonka on arvioitu ylittyvän ympäristölaatunormin rajat kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella. Saukkopuroa ei ole pienen kokonsa vuoksi huomioitu vesienhoitosuunnitelmassa erikseen eikä luoman vedenlaadusta ole tietoa. Puron koekalastuksissa ei ole saatu kaloja. Peratun ja erilaisen haja- ja pistekuormituksen alaisen puron tilan voidaankin arvioida olevan selvästi hyvää huonompi. Kätkänjoki on ekologisen tilan osalta tavoitetilassa. Kemiallisen tilan osalta tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä. Peruste näin pitkälle määräajan pidennykselle on luonnonolosuhteiden vaikeus. Elohopean kulkeutumiseen on vaikea vaikuttaa pelkästään paikallisin tai alueellisin toimin. Vaikka Saukkopuroa ei ole vesienhoitosuunnitelmassa huomioitu, koskevat sitä samat tilatavoitteet kuin muitakin vesistöjä. Kätkänjoen hyvän tilan säilyttäminen ja Saukkopuron tilan parantaminen edellyttää tuntuvaa ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormituksen vähentämistä. Tämä edellyttää toimia kaikilla sektoreilla. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan (2005) mukaan Kuortaneenjärven valuma-alue ml. Kätkänjoki kuuluu vesistöalueisiin, joissa turvetuotannon kuormitusta tulee pyrkiä vähentämään. Kuormitus Turvetuotannolle on kansallisissa ohjelmissa ja vesienhoito-ohjelmissa esitetty kansallisia ja valuma-aluekohtaisia kuormituksen vähentämistavoitteita. Tavoitteet on tarkoitus toteuttaa muun muassa parantamalla vanhojen tuotantoalueiden vesiensuojelua aina kun lupia uusitaan tai tarkistetaan. Tavoitteina on myös ohjata tuotantoa jo olemassa oleville alueille, näiden yhteyteen tai jo ojitetuille soille. Höykinneva on vanha toiminnassa oleva alue. Tämän vuoksi kuormitus alueelta ei sinänsä kasva. Vesienhoidon tavoitteiden mukaista on kuitenkin kuormituksen vähentäminen. Vesiensuojelutavoitteisiin pääseminen edellyttääkin vesiensuojelun tehostamista, rakenteiden tarkkailua ja kunnossapitoa sekä etenkin ääritilanteisiin, kuten rankkasateisiin varautumista. Hakijan esittämät kuormitusarviot perustuvat suon omaan tarkkailuun ja osin Vapo Oy:n ominaiskuormituslukuihin. Kuormitusarvioiden ja niiden perusteella laskettujen reduktioiden laskentaperusteita ei ole kuvattu hakemuksessa eikä täydennyksissä. Tulokset on esitetty vasta täydennyspyyn- 10

11 töjen jälkeen, ja tällöinkin varsin huonolaatuisina kopioina. Vain muutamiin vesinäytteisiin ja virtaamamittauksiin perustuvia arvioita voidaan pitää hyvin riskialttiina ja vain suuntaa antavina. Sekä laskeutusaltaasta lähtevä, että Höykinnevan vesiensuojeluratkaisuksi mukaan luetun Verijärven vesi on hyvin tummaa ja humuspitoista ja veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Tarkkailutulosten perusteella voidaankin todeta, että pelkästään laskeutusaltaan avulla puhdistetut tuotantoalueen kuivatusvedet kuormittavat alapuolista vesistöä. Hakemuksen täydennyksenä esitetyt Verijärven vedenlaatutulokset ovat hakemuksen arvioinnin kannalta varsin hyödyttömiä, sillä ne ovat täynnä teknisiä virheitä, mm. analyysisarakkeet ovat taulukoissa sekaisin. Hakemuksen tähän osaan ei ole selvästi panostettu. Turvetuotannosta syntyvä kuormitus on suurimmaksi osaksi orgaanista ainesta, joka on selvästi keveämpää (ts. tiheys g/cm 3 on pienempi) kuin esimerkiksi pelloilta huuhtoutuva savi tai muu epäorgaaninen aines. Tästä johtuen pitoisuusarvo aliarvioi kuormituksen määrää. Kuormituksen vaikutusalue on laaja ja toisaalta aikaisemmin vesistöön sedimentoitunut aine saattaa lähteä liikkeelle seuraavien ylivirtaamien aikana. Virtaavissa vesissä kiintoaine, erityisesti orgaaninen kiintoaine ja humus, kulkeutuu osittain virtauksen mukana pitkiä matkoja, yleensä koko virtavesijakson läpi. Käytännössä vaikutusalue on siis koko vesistö. ELY-keskuksen ja Jyväskylän yliopiston vuonna 2013 tekemän selvityksen "Kyrönjoen valuma-alueen humuskuorma ja siihen vaikuttavat tekijät - veden hankinnan haasteita mukaan orgaaninen kiintoaine kulkeutuu kuormituslähteestä ja virtaamasta riippuen muutaman päivän - viikon kuluessa joen alajuoksulle saakka. Asian ongelmallisuutta lisää se, että laskeutuessaan tämä aines liettää pohjia, täyttää suvantoja sekä esimerkiksi kutusoraikkoja. Orgaanisen aines kuluttaa hajotessaan myös happea, toisin kuin epäorgaaniset aineet. Kasvanut orgaanisen aineksen pitoisuus ja heikentynyt happipitoisuus puolestaan suosivat elohopean metyloitumista. Veden väriarvojen kasvu (brownification) johtaa lopulta ekosysteemitason muutoksiin vesistöissä ja saattaa olla myös sosiaalinen ja taloudellinen ongelma vesistöjen käyttäjille tulevaisuudessa. Tämän vuoksi orgaaninen kiintoainekuormitus on selvästi suurempi ja vakavampi ongelma, kuin sama määrä epäorgaanisena aineena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kiintoaineen ja humuspitoisuuden (COD) vähentämiseen. Tarkkailu Hakemuksen mukaan Höykinnevan tarkkailua on toteutettu Ahon (2002) laatiman ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen v hyväksymän tarkkailun pohjalta. Tarkkailun tietojenhallinta on kuitenkin ollut puutteellista, eikä vesistötarkkailun tuloksia ole toimitettu Hertta-rekisteriin. Hakija ei ole toimittanut myöskään kuormitusnäytteiden tuloksia vuoden 2014 näytteitä lukuun ottamatta ELY-keskukselle. Luvan ja tarkkailupäätöksen mukaisia vuosiraportteja ei ole toimitettu yhtenäkään vuonna. Tämä on vaikeuttanut hankkeen vaikutusten arviointia ja siten lupahakemuksen käsittelyä. Tulosten toimittamatta jättäminen vaikuttaa myös niiden luotettavuuteen. 11

12 Hakemuksessa on esitetty kuormitustarkkailun jatkoa pääpiirteissään samoin periaattein. Hakemuksessa mainitut rankkasadenäytteet on kuitenkin sidottava selvemmin ohjelmaan siten, että näytteiden otto varmistetaan. Vastaavasti kuivina kausina näytteenottoa tulee välttää, koska tulokset ovat epäedustavia kuormituksen tai vaikutusten arvioinnin kannalta. Vesistötarkkailuun on Verijãrven tarkkailuun esitetty lisättäväksi yksi piste, mikä on perusteltua, koska Verijärvi on hakemuksessa esitetty osana kuivatusvesien vesiensuojelua. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus korostaa, että tarkkailussa on kiinnitettävä erityistä huomioita näytteenoton laatuun, paikkojen nimeämiseen, tietojen nopeaan tallentamisen tietojärjestelmin ja mm. kuormituksen laskentaperusteiden esittämiseen. Kiintoaineen luontaisena tausta-arvona tulee käyttää 1 mg/l (Ympäristöministeriö 2013) hakemuksessa esitetyn 2 mg/l asemasta. Jatkossa näytteenottajan on oltava sertifioitu, näytteet on analysoitava akkreditoidussa laboratoriossa standardien mukaisesti ja tiedon siirto tietojärjestelmiin sekä raportointi on hoidettava asianmukaisesti. Yhteenveto Höykinnevan turvetuotantoalueen kuormitus on ollut omiaan heikentämään Saukkopuron ja sen alapuolisen Kätkänjoen tilaa. Koska kyseessä on kuitenkin vanha tuotantoalue, ei tuotannon jatkaminen sinänsä lisää kuormitusta. Vesienhoidon tavoitteet edellyttävät kuitenkin kuormituksen vähentämistä ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista alueelle. Hakijan tulee täydentää hakemustaan uudella suunnitelmalla vesienkäsittelystä pintavalutuskentällä. Mikäli tuotannolle myönnetään ympäristölupa, on luvassa annettava määräaika vesienkäsittelyrakenteiden (pintavalutuskenttä, eristysojat) kuntoon panemiseksi. Erityistä huomiota kiinnitettävä kiintoaine- ja humuspäästöihin (COD) ja niiden vähentämiseen. Esityksessä mainittuja kuormituksen puhdistustehorajoja eri vedenlaatumuuttujille on tarkkailtava. Mikäli vaatimukset eivät täyty keskiarvoina tai toistuvasti runsaiden sateiden tai tulvan aikana, on hakijan selvitettävä syyt sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin vesiensuojelun tehostamiseksi. Myös Kätkänjoen hyvän ekologisen tilan säilyttäminen edellyttää vesiensuojelun korkeaa tasoa ja luotettavuutta. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on ilmoittanut, että se ei anna asiassa lausuntoa. 3) Järvi-Pohjanmaan rakennus- ja ympäristölautakunta Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että ojitetulle alueelle rakennettu pintavalutuskenttä on toiminnaltaan epävarmempi kuin ojittamaton kenttä. Ojitetulle alueelle rakennettu kenttä tulisi olla mitoitettu niin, että sen koko olisi vähintään 5 prosenttia valuma-alueen pinta-alasta. Rakennus- ja ympäristölautakunta kuitenkin katsoo, että hakijan esittämällä pintavalutuskentällä ja vesien johtamisella soistuneeseen Verijärveen saadaan yhdessä riittävä puhdistusteho. 12

13 Muistutukset ja mielipiteet Lupaviranomaisen on annettava lupapäätöksessä tarkat lupamääräykset koskien jätevesien johtamista turvetuotantoalueelta sekä laskuojien kunnossapidosta YSL 158 ja 68 mukaisesti. Asia ei ole niin laaja, ettei sitä kyseisten lainkohtien mukaisesti voisi ratkaista luvan yhteydessä riittävän tarkasti. Mikäli lupaviranomainen ei asiaa ratkaise, lupaviranomaisen on siirrettävä asia ojitustoimituksessa ratkaistavaksi YSL 68 sekä vesilain 5 luvun 4 mukaisesti, koska hyödynsaajia on laskuojan varrella enemmän kuin kolme. Asiassa ei tehty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. 13 Hakijan vastine 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Höykinnevan ympäristölupahakemusta on täydennetty ja muutettu vesiensuojeluratkaisujen muuttuessa lupahakemusprosessin edetessä, alun perin suunnitelmana oli toteuttaa vesiensuojelu laskeutusaltailla ja umpeenkasvaneella Verijärvellä. Eli ehdoilla, joilla ympäristölupa on aikanaan myönnetty ja tuotanto aloitettu vuonna Luvan hakijan käsityksen mukaan kyseessä on lupamääräysten tarkistamishakemus, jossa käsiteltäisiin lupapäätöksen mukaisesti käytössä olevat vesiensuojelurakenteet. Höykinneva on vanhaa tuotantoaluetta, jonka ympäristössä ei ole ojittamattomia alueita, vaan ojitettuja turvemaita, maatalouskäytössä olevia peltoja yms. Tuotannossa olevan alueen osalta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa pintavalutuskenttä vanhoja ojia sisältävälle alueelle. Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan aiemmin ei ole edellytetty eristysojia ja joita on nyt kuitenkin toiminnanharjoittajan toimesta jo tehty lähes koko alueelle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnosta ei käy ilmi, milloin heidän maastokatselmuksensa on tehty, onko rakennettuja eristysojia kohteella huomattu. Höykinnevan osalta nykyinen pintavalutuskentäksi esitetty paikka on ainoa, minkä kyseisen alueen maanomistaja luovutti pintavalutuskentäksi. Muualla kyseisellä tilalla maanomistajalla kasvaa hyvää ja kehityskelpoista puustoa, johon hän ei halunnut pintavalutuskenttää sijoitettavan. Pintavalutuskentällä olevat vanhat ojat tukitaan ja kentän sisällä olevan laskuojankin tukkiminen onnistuu hyvin, laskuojan reunoilla olevilla maa-aineksilla. Pintavalutuskentän koko on 3,5 hehtaaria sisältäen laskeutusaltaan, pumppausaltaan ja penkereet. Pintavalutuskentälle kuivatusvedet johdetaan pumppaamalla ympärivuotisesti ja jako pintavalutuskentälle tapahtuu paineputken avulla. Pintavalutuskentän tehollinen ala on 3,0 hehtaaria. Laskeutusaltaiden mitoitus on seuraavanlainen: Lohko 1, allas 1, altaan pituus 40m, leveys 8 m, virtaama 0,047 m 3 /s, pintakuorma 0,52 m 3 /m 2 /s, virtausnopeus 0,007 m/s ja viipymä 1,38 h. Lohko 2, allas 2, altaan pituus 35 m, leveys 8 m, virtaama 0,011 m 3 /s, pintakuorma 0,579 m 3 /m 2 /s, virtausnopeus 0,009 m/s ja viipymä 1,1 h.

14 Vastineen jälkeen tehdyt täydennykset Laskeutusallas 3, altaan pituus 65 m, leveys 8 m, virtaama 0,01 m 3 /s, pintakuorma 0,514 m 3 /m 2 /h, virtausnopeus 0,003 m/s ja viipymä 1,19 h. Lohkolla 2 olevassa syvässä ja leveäpohjaisessa kokoojaojassa kasvaa kasvillisuutta, joka jo osaltaan toimii suodattimena. Pintavalutuskentällä kasvaa pientä männikköä ja kasvillisuus on rahkarämettä. Pintavalutuskentän turpeen paksuus on 0,7 1,2 m. Alueen ojat ovat melkoisesti umpeenkasvaneet eikä puuston kasvu ole juurikaan ojituksen vaikutuksesta muuttunut. Alue sopii pintavalutuskentäksi, turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 ja yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja hieta. ELY-keskuksen lausunnossa on viitattu Kyrönjoen valuma-alueen humuskuormitukseen yms. tekijöihin ja luvan hakija huomauttaa, että Höykinneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella, joten tulee huomioida, että jokainen vesistö, sen kuormittavat tekijät ja jokainen turvetuotantoalue on omanlaisensa ja erilainen. Pentinpalannevan osalta on Höykinnevan lupaprosessin aikana käyty jo keskustelua aluehallintoviraston kanssa. Heidän näkemyksenä mukaan alueilla ei ole yhteistä vesienkäsittelyä, joten ympäristöluvat tulee käsitellä erillisinä ympäristölupa-asioina. Pentinpalanneva on pinta-alaltaan noin 7,5 ha, jossa on käytössä oma pintavalutuskenttä. Pentinpalannevan kuivatusvedet johdetaan Höykinnevan kanssa samaa metsäojastoa pitkin umpeen kasvaneeseen Verijärveen ja siitä edelleen samaa reittiä pitkin kohti alapuolista vesistöä. Höykinnevan hankealueen toiminnanharjoittaja urakoi Pentinpalannevan turpeen maanomistajalle. Pentinpalannevan pienen pinta-alan johdosta on taloudellisesti järkevää tuottaa turvetta vieressä sijaitsevan Höykinnevan valmiilla konekalustolla. Tämän edellä mainitun seikan ja Höykinnevan ja Pentinpalannevan kuivatusvesien saman johtamisreitin takia toiminnanharjoittaja olisi halunnut Pentinpalannevan omistajan kanssa hakea yhteistä ympäristölupaa jo taloudellista näkökulmaakin ajatellen. Kohteilla olisi voitu huomioida mm. hankealueiden kuormituslaskelmat, yhteiset vesistötarkkailupisteet yms. tekijät. Höykinneva on vanha turvetuotantoalue, joka on tärkeää ja järkevää tuottaa loppuun saakka. Luvan hakijan mielestä edellä mainitut vesiensuojelurakenteet ovat riittävät kyseisen hankealueen osalta. Saukkopuro ja Kätkänjoki sijaitsevat suhteellisen etäällä Höykinnevasta ja edellä mainittujen vesistöjen varrella on runsaasti maatalousmaita ja ojitettuja metsämaita, joiden mahdollinen kuormitus tulee huomioida. Hakija on , , ja saapuneissa täydennyksissä esittänyt hakemukseen muutoksia vesienkäsittelyn osalta ja muutokseen liittyvät uudet päästöarviot. Hakija on ilmoittanut, että vesienkäsittelyä muutetaan siten, että pintavalutuskentän sijaan kuivatusvedet käsitellään kosteikolla ja kasvillisuusken- 14

15 15 tällä. Vesienkäsittelyrakenne on yhteensä 3,7 hehtaaria, josta 1,85 hehtaaria on kosteikkoa ja 1,85 hehtaaria kasvillisuuskenttää. Kosteikon ja kasvillisuuskentän yhteenlaskettu osuus valuma-alueestaan on 6,3 %. Suunniteltu rakenne kosteikko ja kasvillisuuskenttä sijaitsee tilalla Eetun palaturve Hakija on vuokrannut kosteikon ja kasvillisuuskentän alueen. Uusi kosteikko ja kasvillisuuskenttä tullaan rakentamaan vanhalle turvetuotantoalueelle (Pentinpalanneva/Minihöykinneva). Kosteikolla ja kasvillisuuskentällä olevat ojat ovat nyt noin 0,7 metrin syvyisiä. Alueelle ei jää varsinaista vanhaa ojitusta, koska pohjasta tehdään mahdollisimman tasainen, jotta siitä saadaan toimiva. Kosteikon ja kasvillisuuskentän alueen annetaan kasvittua luontaisesti, minkä lisäksi kasvillisuuskentän alueelle voidaan tarvittaessa kylvää ruokohelpeä tms. ja kosteikko-osiolle tehdään saarekkeita, jonne siirretään lehtipuustoa ja kasvillisuutta. Alueet eivät nykyisellään ole kasvittuneita. Kosteikko ja kasvillisuuskenttä pengerretään. Koko alueelle on tarkoitus tehdä linnuille pesimis- ja levähtämispaikkoja. Lohkolla 1 on laskeutusallas A1 ja virtaamansäätöpato. Lohkolla 2 on kasvillisuuden valtaama leveäpohjainen oja. Lohkon 2 eteläpäädyssä on toinen laskeutusallas A2 ja lisäksi virtaamansäätöpato ennen laskeutusallasta ja mittapato laskeutusaltaan alapuolella. Lohkoilta 1 ja 2 kuivatusvedet laskevat luontaisesti kosteikolle ja kasvillisuuskentälle. Reunat pengerretään. Kosteikon ja kasvillisuuskentän sisältävä vesienkäsittelyrakenteen alue on jaettu kahtia. Ensin tuotantoalueelta laskeutusallas A2:n kautta vedet tulevat pengerrettyä laskuojaa pitkin luontaisella laskulla kosteikolle. Kosteikolta vedet laskevat ylivaluntapenkereen kautta kasvillisuuskentälle. Kosteikon ja kasvillisuuskentän kautta vedet laskevat virtaamansäätöpadon kautta laskeutusaltaaseen A3, josta mittapadon kautta metsäojia pitkin umpeen kasvaneeseen Verijärveen. Hakija on ilmoittanut, että tuotantoalueelta kosteikolle johtavaa ojaa ei ole tarpeen syventää. Mikäli vettä on riittävästi, kosteikko pidetään mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti avovesipintaisena. Hakija on arvioinut tulevat päästöt käyttäen Länsi-Suomen alueen kosteikoilla varustettujen turvesoiden keskimääräisiä tuotantovaiheen ominaiskuormituslukuja vuosilta , joista on vähennetty maantieteellisesti samoilla alueilla sijaitsevien kasvillisuuskenttien keskimääräiset vuodenaikaisreduktiot. Arvioidut keskimääräiset bruttopäästöt vuodessa ovat 787 kg kiintoainetta, 8 kg fosforia ja 218 kg typpeä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet laskeutusaltaan A2 jälkeen ennen kosteikkoa ja kasvillisuuskentän jälkeen ennen laskeutusallasta A3. Hakija ei ole esittänyt tarkkailuun muita muutoksia.

16 16 Hakemuksen uudelleenkuulutus Hakemus on annettu hakemuksen muutoksen johdosta uudelleen tiedoksi kuuluttamalla Alajärven kaupungissa ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus sekä asiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa- Tietopalvelussa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen muutoksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Alajärven kaupungilta, sekä Alajärven kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Hakemuksen muutoksen johdosta annetut lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että lausunto annetaan muuttuneen vesienkäsittelyn osalta. Kosteikko-kasvillisuuskentän yhteenlaskettu pinta-ala on 6,3 % valuma-alueestaan. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2/2015) mukaan kasvillisuuskentän tai kosteikon pinta-alan tulee olla vähintään 6 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Kosteikkokasvillisuuskentän pinta-ala on riittävä. Kosteikko-kasvillisuuskentän alue on vanhaa tuotantoaluetta, joka ei ole kasvittunut. Toiminnanharjoittaja on esittänyt hakemuksen täydennyksessään, että kentän annetaan kasvittua luontaisesti ja tarvittaessa kasvillisuuskentälle kylvetään ruokohelpeä. Kasvillisuuskentän toiminta perustuu erilaisiin prosesseihin, kuten kasvien ravinteiden ottoon, ravinteiden pidättymiseen kasvillisuuteen ja kiintoaineen sedimentoitumiseen ja suodattumiseen kentän kasvittuneeseen maaperään. Koska luontainen kasvittuminen on melko hidas prosessi, ELY-keskus katsoo, että kosteikko-kasvillisuuskentälle tulee kylvää/istuttaa kasvillisuutta, esimerkiksi ruokohelpeä ja pajua. Ennen kentän käyttöönottoa kuivatusvedet tulee johtaa kasvillisuuskentän ohitse siihen saakka, kunnes ELY-keskus on todennut, että kenttä on kasvittunut. Vaaitusmittauksien perusteella kentän itäreuna on hieman alempana kuin länsireuna. Veden tasainen jakaantuminen koko kentälle tulee varmistaa. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on katsonut, että hakemuksen mukainen lupa Höykinnevan turvetuotantoon voidaan myöntää, mutta kalatalousmaksua asetettaessa tulee ottaa huomioon maksuun tehdyt indeksikorotukset. Voimassa olevassa lupapäätöksessä asetettu 400 euron vuotuinen kalatalousmaksu on indeksikorotusten seurauksena noussut 520 euroon vuonna 2018, ja kalatalousviranomainen katsoo, että vuotuisen kalatalousmaksun suuruudeksi tulee siten asettaa 520 euroa.

17 17 Kuivatusvesien purkureitillä sijaitsevassa Kätkänjoessa on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, jonka elinolosuhteita Höykinnevan turvetuotannosta syntyvät kuivatusvedet heikentävät. Kätkänjoessa vuosina 2010 ja 2012 tehdyissä sähkökoekalastuksissa on saatu saaliiksi taimenia: Saarikoskessa vuonna ja Virtalassa vuonna 2010 yksi taimen. Vuosittaisen kalatalousmaksun lisäksi hakijan tulee luvan saadessaan tarkkailla turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia kuivatusvesien purkureitillä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Hakijan tulee toimittaa Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalatalousviranomaiselle esitys kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. 3) Alajärven kaupungin tekninen lautakunta kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että turvetuottajan tulee käsitellä toiminnastaan aiheutuvat kuivatusvedet omalla tuotantoalueellaan. Lautakunta pitää hyvänä sitä, että alueelle rakennetaan kasvillisuuskenttä. Myös sen toimimiseen tulee kiinnittää huomiota. Hakijan vastine Hakija on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen muutoksen johdosta annetuista lausunnoista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto tarkistaa Höykinnevan turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 4/2004/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala on 58,7 ha. Lisäksi auma-alueiden pinta-ala on 2,0 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen päivätyn (saapunut aluehallintovirastoon ) täydennyksen liitteenä 3 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Verijärveen, josta edelleen Saukkopuroon ja Kätkänjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen päivätyn täydennyksen liitteenä olevan piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kosteikon ja kasvillisuuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

18 Vedet tulee johtaa kosteikolle ja kasvillisuuskentälle siten, että ne jakautuvat kentille tasaisesti. Kosteikon ja kasvillisuuskentän ympärillä olevien penkereiden kuntoa on tarkkailtava. Mikäli penkereiden kunnossa havaitaan puutteita, penkereet on vahvistettava viipymättä. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden A1 ja A2 on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Kosteikon ja kasvillisuuskentän yhteisen puhdistustehon vuosikeskiarvona on oltava rakenteiden toisen toimintavuoden alusta lähtien vähintään seuraava: Kiintoaine 40 % Kokonaisfosfori 30 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan keskiarvona ennen kosteikkoa ja kasvillisuuskenttää ja niiden jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos kosteikolla ja kasvillisuuskentällä ei tarkkailun perusteella saavuteta lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia, luvan haltijan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia ei saavuteta kahtena seuraavanakaan vuonna, luvan haltijan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Eristysojat, uudet laskeutusaltaat ja kosteikon ja kasvillisuuskentän rakenteet on tehtävä mennessä. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kasvillisuuskentälle on kylvettävä/istutettava kasvillisuutta, esimerkiksi ruokohelpeä tai pajua. Kosteikkoa ja kasvillisuuskenttää ei saa ottaa käyttöön ennen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyntää. Kosteikon ja kasvillisuuskentän käyttöönoton aloittamiseen 18

19 19 asti tulee tuotantoalueen vedet johtaa laskeutusaltaiden A1 ja A2 kautta alapuoliseen vesistöön. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Reuna- ja kokoojaojat sekä kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Varastointi ja jätteet 9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan haltijan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Luvan haltijan tulee puhdistaa mahdollisessa vahinkotilanteessa pilaantunut maaperä.

20 20 Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 11. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailujen kattavuutta tai aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 14. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Vedenlaatunäytteet on otettava hakemuksessa esitetyiltä näytepisteiltä V1 ja V2 neljä kertaa vuodessa kuormitustarkkailun yhteydessä, maalistoukokuussa, kesä-heinäkuussa, syys-lokakuussa ja joulu-helmikuussa vuosina 2019 ja 2020 ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Näytteistä määritetään ph, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, lämpötila, happi (pitoisuus ja kylläisyys %), rauta, väri ja sameus. Päivitetty vesistötarkkailusuunnitelma on toimitettava tiedoksi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalataloustarkkailu on tehtävä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle sähköisesti luvan valvojan käyttämän tietojärjestelmän kaut-

21 ta ja annettava tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Ähtärinreitin kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 15. Luvan haltijan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve on aiheutunut turvetuotannon päästöistä. 16. Luvan haltijan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 520 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, jos sitä ei ole vielä tältä vuodelta maksettu. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan haltijan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvaratvastuualueelle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan. Luvan haltijan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. 21

22 22 Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä ja erityisestä syystä kehottaa toimittamaan aluehallintoviraston hyväksyttäväksi toiminnan lopettamista koskevan suunnitelman. Korvaukset Hankkeesta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 ja 93 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla kosteikko ja kasvillisuuskenttä. Koska kyseessä on olemassa oleva tuotantoalue, jonka pinta-ala pienenee kymmenen vuoden kuluessa merkittävästi, on kosteikko ja kasvillisuuskenttä hyväksytty alueen vesienkäsittelyrakenteiksi. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisuuden arvioinnissa on otettu huomioon myös se, että samalla valuma-alueella sijaitseva hakijan omistama Pentinpalanneva (Minihöykinneva) poistuu tuotannosta. Vesienkäsittely tulee kosteikon ja kasvillisuuskentän myötä tehostumaan aiempaan tilanteeseen verrattuna. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole ojittamatonta, pintavalutuskentäksi sopivaa aluetta. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Vesienkäsittelyn tehostaminen rakentamalla kosteikko ja kasvillisuuskenttä Höykinnevan turvetuotantoalueelle on alueella voimassa olevan vesienhoidon toimenpideohjelman suositusten mukaista. Kun toiminta on tämän päätöksen mukaista, eivät toiminnan päästöt vesistöön vaaranna Kätkänjoen hyvän tilan säilymistä.

23 Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Tarkkailut Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti turvetuotannosta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Sisällöltään merkittävämmin muuttuneita ja uusia määräyksiä koskevat perustelut ovat seuraavat: Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä Höykinnevan tuotantoalueen olosuhteissa, mikä tässä tapauksessa on kosteikko ja kasvillisuuskenttä. Kosteikolle ja kasvillisuuskentälle määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Kasvillisuuskentän riittävän kasvittuminen ennen vesien sinne johtamisen aloittamista edistää kasvillisuuskentän käsittelytehoa. Tämän vuoksi vesien johtamisen kosteikolle ja kasvillisuuskentälle saadaan aloittaa vasta, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt vesien johtamisen aloittamisen. Lähin asutus on noin 600 metrin etäisyydellä. Toiminnasta aiheutuvan melu- ja pölyhaitan ehkäisemiseksi on annettu määräykset auma-alueiden sijoittamisesta ja tuotannosta aiheutuvan melun melutasoista. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun muuttaminen on tarpeen lupamääräyksen 13 mukaisesti, koska nykyisellä tarkkailulla ei ole riittävästi pystytty selvittämään tuotantoalueen päästöjä tai niiden vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Kosteikon ja kasvillisuuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko vesienkäsittelyrakenteille asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. 23

24 24 Kalatalousmaksu VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Kalatalousmaksua on korotettu indeksikorotusten mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat- vastuualueen lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 14 ja 16. Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Aluehallintovirasto arvioi, että laskuojan kunnossapidosta ympäristönsuojelulain (86/2000) 103 c :n nojalla annettu lupamääräys 15 on riittävä. Aluehallintovirasto toteaa, että asia voidaan siirtää ympäristöluvan yhteydessä ojitustoimituksessa ratkaistavaksi tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelulain (86/2000) 48 :n 3 momentin nojalla, jos on kyse ojan tai putken rakentamisesta ja kunnossapidosta silloin, kun oja on tehtävä tai viemäriputki sijoitettava muun muassa maantien, kadun tai rautatien ali. Asian käsittelyn yhteydessä ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella nyt olisi kyse sellaisesta ojan rakentamisesta tai kunnossapidosta. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 56, 90, 100, 103 a ja 103c Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 87 Jätelaki 8,13 ja 29

25 25 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 8 815,5 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) liitteen maksutaulukon mukaan ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus, lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Maksu peritään 35 % korkeampana, koska työmäärä on ollut edellä mainittua työmäärää suurempi hakemukseen käsittelyaikana tehtyjen useiden muutosten takia. Päätös Maansiirto ja turveurakointi Lampimäki Oy Alajärven kaupunki Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Alajärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdessä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Alajärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan Torstai-nimisessä lehdessä. MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta

26 26 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Satu Ahola (puheenjohtaja) ja ympäristöylitarkastaja Anne Saari. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Johanna Romu. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

27 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeuden-käyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

28 Liite 2 Tuotantoalueen kartta