OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 226

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 226"

Transkriptio

1 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 226 Henriikka Rosti & Marjukka Litmala AVIOVARALLISUUSJÄRJESTELMÄ LAKIMIESTEN NÄKÖKULMASTA Avioliittolain varallisuussäännösten toimivuuden tarkastelua II ENGLISH SUMMARY THE FUNCTIONALITY OF THE MARITAL PROPERTY SYSTEM FROM LAWYERS PERSPECTIVE Assessment of the feasibility of property rules in the Marriage Act II Helsinki 2007

2 ESIPUHE Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on toteutettu vuoden 2005 alusta lähtien laajahko tutkimushanke, jonka tarkoituksena on selvittää vuodesta 1930 voimassa olleen avioliittolain varallisuussäännösten toimivuutta ja ajanmukaisuutta käytännössä. Tutkimushanke kytkeytyy pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaan ja oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Näissä todetaan, että avioliittolain aviovarallisuutta koskeviin säännöksiin liittyvät mahdolliset muutostarpeet selvitetään ja tehdään tarvittaessa sitä koskevat sääntelyn muutokset. Empiirisesti painottunut tutkimushanke perustuu asiakirja-aineistoihin ja kyselyihin. Hankkeen laajuuden vuoksi tutkimusaineiston raportointi on suoritettu kahdessa osassa. Tutkimuksen ensimmäisessä, vuoden 2006 syksyllä julkaistussa osassa tarkastellaan avioehtosopimuksia ja osituksen moitteita asiakirja-aineistojen valossa. Tässä tutkimusjulkaisussa keskitytään puolestaan kahden, perheoikeusjuristeille ja pesänjakajille, suunnatun kyselyn tuloksiin. Tutkimushankkeen tueksi asetettiin ohjaus- ja tukiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi lainsäädäntöjohtaja Tiina Astola oikeusministeriöstä. Ryhmä ohjasi tutkimuksen suuntaamista, antoi hyödyllisiä neuvoja aineiston hankintaan sekä kommentoi tutkimustyön edetessä esillä olleita tekstejä. Aineistonkeruun, aineistojen analysoinnin ja raportoinnin toteuttivat tutkijat ja tutkimuslaitos, jotka myös vastaavat johtopäätöksistä. Tutkimus on läpikäynyt referee-menettelyn; kaksi laitoksen ulkopuolista asiantuntijaa on antanut arvokasta palautetta käsikirjoituksesta. Oikeust. yo Jussi Leppälä on osallistunut tutkimusaineistojen käsittelyyn ja tuottanut pohjatekstiä osituksen sovittelua koskevaan jaksoon. Tutkimusraportin taitosta on huolehtinut osastosihteeri Eira Mykkänen. Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 2007 Marjukka Litmala tutkimusjohtaja Henriikka Rosti tutkija

3 SISÄLLYS I JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimusaineistot Toimijakysely Pesänjakajakysely...4 II SÄÄNTELYN NYKYTILA JA KEHITYSPAINEET Sääntelyn sisällöstä Sääntelyn toimivuudesta käytyä keskustelua...12 III TOIMIJAKYSELYN TULOKSET Taustatietoja puolisoista Varallisuus Ositussäännöstön tuntemus Ositus ja liitännäiskysymykset Ositus Liitännäiskysymykset Osituksen sisältökysymykset Ositukseen liittyvät oikeustoimet Ositukseen liittyvät velkatyypit Osituksen kiistakysymykset Osituksen piiriin kuuluvan omaisuuden määrittäminen Muut osituskiistat Osituskiistan kohteena olevan omaisuuden laatu Irtain omaisuus Osituksen lopputulos Sovittelu osituksen osana Sovitteluvaatimukset ja sovittelupäätökset Sovittelukeinot Sovittelukriteerit Sovittelusäännökseen liittyvistä epäkohdista Arvioita aviovarallisuusjärjestelmän toimivuudesta Yleistä Avio-oikeus Osituskysymykset Osituksen sovittelu Muita arvioita järjestelmän toimivuudesta...57

4 IV PESÄNJAKAJAKYSELYN TULOKSET Osituskäytännöt Osituksen kesto ja hinta Osituksen kulku Varallisuudenjako ja tasinko Kansainväliset piirteet Arvioita järjestelmän toimivuudesta Järjestelmän nykyisten piirteiden toimivuus Sääntelytarpeiden olemassaolo Pesänjakajan toiminta Osituksen sovittelu Sovittelun lähtökohdat Sovitteluun vaikuttavat tekijät Sovitteluvaatimuksen esittämispäätöksen muotoutuminen Yleisiä kommentteja ositusjärjestelmästä ja sen toimivuudesta...82 V YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Yhteenveto Toimijakysely Ositusmenettely Arvioita aviovarallisuusjärjestelmän toimivuudesta Pesänjakajakysely Johtopäätöksiä ja keskustelua...94 LÄHTEET LIITTEET SUMMARY...141

5 I JOHDANTO 1 Tutkimuksen taustaa Nykyisen aviovarallisuusjärjestelmämme mukainen omaisuuden jako perustuu omaisuuden puolittamisen periaatteelle. Kun puolisoiden välinen avioliitto päättyy, kummallakin osapuolella on avioliittolain 35 :n mukaisesti avio-oikeus toisen puolison 1 omaisuuteen. Käytännössä puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde puretaan omaisuuden osituksessa, jossa omaisuus jaetaan ja varallisuus tasataan tarvittaessa tasingon avulla. Mikäli puolisoilla ei avioehtosopimuksen solmimisen johdosta ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, suoritetaan omaisuuden erottelu. Lisäksi jaetaan puolisoiden yhteinen omaisuus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella edellä kuvatun jakojärjestelmän toimivuutta käytännössä. Aviovarallisuusjärjestelmän yleisen toimivuuden lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään osituksen toimivuuteen liittyviin kysymyksiin. Tutkimusjulkaisussa ositusta tarkastellaan painottuneesti oikeudellisten toimijoiden näkökulmasta. Tutkimusraportin tarkoituksena on kuvata aviovarallisuuskysymyksiä hoitavien juristien mielipiteitä ja käsityksiä järjestelmän toimivuudesta käytännössä. Tutkimusraportti toimii loppuraporttina laajemmassa tutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää vuodesta 1930 voimassa olleen avioliittolain ajanmukaisuutta ja mahdollisia muutostarpeita aviovarallisuusjärjestelmää koskevilta osiltaan. Tutkimushankkeen ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa empiiristä perustietoa aviovarallisuusjärjestelmän eri osa-alueista ja niistä käytännöistä, joiden puitteissa puolisot ja oikeudelliset asiantuntijat toimivat. Tutkimushanke perustuu oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille Siinä todetaan, että avioliittolain aviovarallisuutta koskeviin säännöksiin liittyvät mahdolliset muutostarpeet selvitetään 1 Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 8 :n mukaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen purkautumisella on lähtökohtaisesti samat oikeusvaikutukset kuin avioliiton purkautumisella. Näin ollen avioliittolain mukaista jakojärjestelmää sovelletaan myös samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen purkamisessa. Toisena osituspuolena saattavat aviopuolison tai parisuhdekumppanin sijaan olla myös kuolleen puolison perilliset.

6 2 ja tehdään tarvittaessa sitä koskevat lainsäädännön muutokset. Ministeriön toimintasuunnitelma puolestaan pohjautuu pääministeri Matti Vanhasen I hallituksen ohjelmaan, joka sisältää lupauksen avioliittolain varallisuussäännösten ajanmukaisuuden selvittämisestä. 2 Oikeusministeriö on sopinut Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen kanssa teemaa koskevan mittavan tutkimushankkeen toteuttamisesta. Hanke käynnistyi keväällä Tutkimushanke perustuu asiakirja-aineistoihin ja kyselyihin. Hankkeen laajuuden vuoksi tutkimusaineiston raportointi on suoritettu kahdessa osassa. Tutkimuksen ensimmäinen väliraportti ilmestyi vuoden 2006 lokakuussa ja siinä tarkastellaan avioehtosopimuksia sekä osituksen moitteita niitä koskevien asiakirja-aineistojen pohjalta 4. Tämä tutkimusjulkaisu puolestaan keskittyy raportoimaan tuloksia kahdesta kyselytutkimuksesta, joilla pyrittiin kartoittamaan aviovarallisuusjärjestelmän tilaa sen parissa toimivien juristien näkökulmasta. Lisävalaistusta saadaan muutamista yli 50- vuotiaille eronneille tehdyistä haastatteluista, jotka toteutettiin yhteistyössä Eläkeliiton kanssa. Haastattelujen harvalukuisuuden vuoksi niiden tuloksia esitellään tarkemmin julkaisun liiteosassa. 5 Julkaisussa keskitytään kuvailemaan kahdesta keskeisille toimijatahoille suunnatusta kyselystä saatuja tutkimustuloksia. Ensimmäinen on kaikille Suomen julkisille oikeusavustajille sekä perhe- ja perintöoikeuden erikoisalakseen ilmoittaneille asianajajille suunnattu laaja toimijakysely, joka toteutettiin vuoden 2006 touko-kesäkuun aikana. Toinen puolestaan on keskeisimmille pesänjakajan tehtäviä hoitaville juristeille suunnattu pesänjakajakysely, joka toteutettiin vuoden 2006 lokakuussa. Molemmat kyselyt toteutettiin lähettämällä kohderyhmään kuuluville lakimiehille kyselylomake, jossa kysyttiin faktoja ja mielipiteitä tietyistä aviovarallisuusjärjestelmään ja erityisesti ositukseen liittyvistä seikoista. Raporttia luettaessa on huomattava kyselytutkimusten ja ylipäätään empiirisen menetelmän rajallisuus lakia ja sen toimintaa koskevan tiedon hankinnassa. Kyselyt eivät valitun muotonsa puolesta tarjoa juurikaan tietoa niin sanotuista ääripään osituksista. Jokin ilmiö voi olla yleisellä tasolla hyvin harvinainen, mutta tietyssä yksittäistapauksessa koko osituksen kynnyskysymys ja erittäin ongelmallinen selvittää. Ilmiön harvinaisuus ei luonnollisesti ole pätevä syy jättää sitä kokonaan tutkimatta. Harvinaisuuden perusteella ei myöskään ole syytä tehdä johtopäätöksiä ilmiön säänte- 2 Pääministeri Matti Vanhasen I hallituksen ohjelma , 47; Oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma , Ks. hankkeen lähtökohdista tarkemmin Rosti & Litmala 2006, Rosti & Litmala Ks. liite 5.

7 lytarpeista. Nämä seikat mielessä pitäen kyselyiden muotoilussa ja koko tutkimuksessa on keskitytty aviovarallisuusjärjestelmän ja ositusmenettelyn yleisten trendien tutkimiseen. Ääripään osituksia koskevia ongelmia näiden kyselytutkimusten avulla ei pääsääntöisesti ole mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista selvittää. 3 2 Tutkimusaineistot 2.1 Toimijakysely Toimijakyselyn tarkoituksena oli kerätä empiiristä perustietoa kahdesta eri tason ilmiöstä. Ensinnäkin kyselyn avulla pyrittiin saamaan konkreettista tietoa oikeudellisen asiantuntemuksen avulla hoidettujen ositustapausten sisällöstä. Toiseksi kyselyn avulla pyrittiin kartoittamaan toimijatason käsityksiä ja mielipiteitä koko nykyisen aviovarallisuusjärjestelmän toimivuudesta sekä siitä, millaisia oikeudellisia ongelmia järjestelmään liittyy. Itse kysely koostui kolmesta erillisestä osasta. Lomakkeen ensimmäisessä osassa kysyttiin yleisiä tietoja toimijan ammattitaustasta sekä hänen arvioitaan tietyistä osituksiin liittyvistä seikoista. Tähän osaan kuului kysymyksiä esimerkiksi ositustapauksissa yleensä esiintyvistä sopimuksista, sovittelun yleisyydestä, osituksessa kiistaa aiheuttavista omaisuuseristä sekä muista ositukseen olennaisesti liittyvistä tekijöistä. Toisen osan kysymykset koskivat viimeisintä toimijan loppuun asti hoitamaa ositustapausta. Kysymysten asiasisältö noudatteli pitkälti ensimmäisen osan kysymyksenasettelua. Kyselyn kolmannessa osassa kysyttiin mielipiteitä aviovarallisuusjärjestelmän toimivuudesta sekä siitä, tulisiko järjestelmään liittyvää sääntelyä jollain tavoin muuttaa nykyisestä. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki Suomen julkiset oikeusavustajat sekä perhe- ja perintöoikeuden erikoisalakseen ilmoittaneet asianajajat. Julkisia oikeusavustajia oli Suomessa vuoden 2006 keväällä 222 ja perheja perintöoikeuteen erikoistuneita asianajajia noin 450. Asianajajien seulonnassa käytettiin Suomen asianajajaliiton internetsivulla olevaa toimijaluetteloa, joka sisältää alakohtaiset listat kuhunkin oikeudenalaan erikoistuneista asianajajista. Sivuston listat on luotu asianajajien oman ilmoituksen perusteella. 6 Aineiston keruu suoritettiin lähettämällä kohderyhmän juristeille henkilökohtaisella osoitetarralla varustettu kirjekuori, joka sisälsi kyselylomak- 6 Asianajajaliiton sivut:

8 4 keen ja palautuskuoren lisäksi saatekirjeen kyselyn tarkoituksesta 7. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 672 kappaletta. Toimijakyselyn ensimmäinen kierros postitettiin toukokuun ensimmäisinä päivinä. Kyselyn palauttamisen määräpäivänä oli toukokuun 24. Ensimmäisen kierroksen perusteella saatiin noin 200 täytettyä kyselyä, joka vastasi vajaata 30 prosenttia alun perin lähetetyistä kyselyistä. Kyselyn toinen kierros lähetettiin karhukirjesaatteen kanssa toukokuun lopussa palautuksen määräpäivän ollessa 14. kesäkuuta. Karhukierroksen jälkeen palautettujen kyselyiden määrä nousi 334:ään, eli vajaa puolet kyselyn saaneista vastasi siihen. Tämä muodostaa tutkimusaineiston lopullisen koon. Kyselylomakkeen laatimistavan johdosta asianajajien ja julkisten oikeusavustajien täyttämiä lomakkeita ei aineiston kuvailussa ja analysoinnissa ole mahdollista erottaa toisistaan. On totta, että näiden kahden vastaajakunnan näkemykset ja kokemukset saattavat erilaisen asiakaskunnan johdosta osin poiketa toisistaan. Näiltä osin tulokset ovat yleisellä tasolla suuntaa antavia. Toisaalta niiden pohjalta voidaan kuitenkin muodostaa relevanttia kuvaa pitkään aviovarallisuuskysymysten parissa praktiikkaa harjoittaneiden perheoikeusjuristien käsityksistä. 2.2 Pesänjakajakysely Pesänjakajakyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa niistä kokemuksista ja näkemyksistä, joita pesänjakajan tehtäviä hoitavilla juristeilla on ositukseen liittyvistä kysymyksistä. Pyrkimyksenä oli kerätä n kyselyvastausta käsittävä suppeahko aineisto, jossa keskityttäisiin alan keskeisimpien toimijoiden näkemysten esiintuomiseen. Kohderyhmän rajaamisessa käytettiin osaltaan niin sanottua lumipallomenetelmää. Muutamille tutkijoiden tuntemille, perheasioita ja erityisesti pesänjakoja keskeisesti hoitaneille juristeille lähetettiin sähköpostitse asianajajaliiton sivustojen avulla koottu lista kaikista perhe- ja perintöjuridiikan erikoisalakseen ilmoittaneista asianajajista. Näitä avainhenkilöitä pyydettiin merkitsemään listaan ne asianajajat, joiden kyseinen juristi tiesi toimivan säännönmukaisesti toimitusositusten pesänjakajana. Toisena lähteenä pesänjakajina toimivien juristien kartoituksessa käytettiin aviovarallisuustutkimuksen aiemmin raportoitua tutkimusaineistoa, vuoden 2004 osituksen moitteiden oikeudenkäyntiasiakirjoja. Näistä asiakirjoista seulottiin tiedot oikeudenkäyntejä edeltäneissä osituksissa pesänjakajina toimineista juristeista. Oikeudenkäyntimateriaalin sekä avainhen- 7 Ks. liitteet 1 ja 3.

9 kilöiden palauttamien asianajajalistojen avulla koottiin lopulta 112 toimijaa käsittävä luettelo keskeisimmistä pesänjakajina toimivista juristeista. Pesänjakajakysely kohdennettiin näille toimijoille. 8 Pesänjakajakyselyssä kartoitettiin taustatietojen lisäksi pesänjakajina toimivien juristien näkemyksiä ositukseen liittyvien käytäntöjen yleisyydestä sekä toisaalta arvioita ositukseen liittyvien aviovarallisuussäännösten toimivuudesta. Kyselyaineisto kerättiin lähettämällä kohderyhmään valituille pesänjakajille kyselylomake, jonka palauttamisen määräpäivä oli lokakuun lopussa Kyselyitä palautettiin määräaikaan mennessä yhteensä 53 kappaletta, mikä vastaa hieman vajaata puolta lähetettyjen kyselyiden määrästä. Tämä on myös lopullisen tutkimusaineiston koko. Aineistoa voidaan pitää riittävänä pääosin laadulliseen analyysiin keskittyvän tarkastelun tekemiseen. 5 8 Ks. liitteet 2 ja 4.

10 II SÄÄNTELYN NYKYTILA JA KEHITYSPAINEET 9 1 Sääntelyn sisällöstä Avioliittoa solmittaessa ja siinä elettäessä puolisoiden keskinäinen suhde pohjautuu nykyisin pitkälti heidän tunne-elämäänsä. Puolisoiden oikeudellinen asema ei kuitenkaan määräydy heidän tunne-elämänsä pohjalta. Väistämätön tosiasia on, että avioliittokin päättyy joskus, joko eroon tai puolison kuolemaan. Avioliittolain ositusta ja omaisuuden erottelua koskevat säännökset luovat perustan sille, miten omaisuus jaetaan liiton päättyessä. Avioliittoon vihkiminen ei aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin. Omaisuus on pääsääntöisesti sen kenen nimissä se on. Kumpikin puoliso vastaa myös omissa nimissään olevista veloista. 10 Avioliittoon vihkiminen antaa kuitenkin puolisoille avio-oikeuden toistensa omaisuuteen. Avioliiton päättyessä toimitettavassa osituksessa puolisoiden omaisuudet yhteenlaskettu nettovarallisuus pääsääntöisesti puolitetaan avio-oikeuden nojalla. Puolittamisperiaatetta sovelletaan liiton kestoajasta tai päättymistavasta riippumatta. Puolisot voivat halutessaan poiketa tästä pääsäännöstä laatimalla avioehtosopimuksen. Avioehdolla voidaan vaikuttaa aviooikeuden laajuuteen poistamalla se molemmilta tai toiselta puolisolta joko kokonaan tai osittain. Avioehto tulee tehdä kirjallisesti, se on päivättävä ja molempien puolisoiden allekirjoitettava. Lisäksi tarvitaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Sopimus on rekisteröitävä maistraatissa, jotta se tulisi voimaan. Avioehtosopimuksen tekeminen on mahdollista milloin tahansa 9 Kappale II perustuu saman tutkimushankkeen aikaisemmassa julkaisussa esitettyyn. Ks. Rosti & Litmala 2006, Puolisot voivat toki halutessaan ottaa velkaa yhteiseen lukuun. Puolisot vastaavat myös yhdessä sellaisesta velasta, jonka toinen on yksin tehnyt perheen elatusta varten, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden tai tarpeellisten huonekalujen ostoon (AL 52 ). Ks. myös KKO:n ratkaisu 1991:142, jossa puoliso A oli välien rikkoutumisen johdosta muuttanut pois puolisoiden yhteisesti omistamalta maatilalta. Puoliso B oli tämän jälkeen tehnyt velaksi hankintoja tilaa varten. Kysymys ei KKO:n mukaan ollut sellaisesta puolison velasta, josta toinen puoliso lain nojalla olisi vastuussa.

11 8 avioliiton aikana, mutta ei enää ositusperusteen syntyhetken, eli joko avioeron vireille tulon tai puolison kuoleman jälkeen. 11 Kun avioliitto päättyy, puolisoiden aviovarallisuussuhteet puretaan. Jos puolisoilla on avio-oikeus joko kaikkeen tai osaan toistensa omaisuutta, tehdään ositus. Jos puolisoilla on avioehtosopimus, jolla on rajattu aviooikeudet kokonaan pois, suoritetaan omaisuuden erottelu. Juridisesti pätevä ositus voidaan suorittaa vain, kun ositusperuste on olemassa. Puolisot voivat milloin tahansa avioliiton aikana solmia keskenään sopimuksen mahdollisen avioeronsa varalta, eli osituksen esisopimuksen. Osituksen esisopimuksessa puolisot voivat sopia erilaisista mahdolliseen eroon liittyvistä asioista, kuten omaisuuksiensa jaosta. He voivat esimerkiksi sopia siitä, sovelletaanko osituksessa puolittamisperiaatetta vai saako kumpikin pitää omissa nimissään olevan omaisuuden. Osituksen esisopimukselle ei ole olemassa varsinaisia muotomääräyksiä. Se voi siis olla suullinenkin, joskin suullisia sopimuksia on vaikeaa näyttää toteen riitatilanteissa. Osituksen esisopimus ei kuitenkaan korvaa varsinaista ositusta. Ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Näin esimerkiksi avioerotilanteissa toinen ei pysty estämään osituksen käynnistämistä. Ositus ei toisaalta ole pakollinen, eikä sen tekemiselle ole ajallista takarajaa. Ositus on kuitenkin usein tarkoituksenmukaista toimittaa, koska toinen puoliso voi joka tapauksessa pätevästi vaatia sen suorittamista pitkänkin ajan kuluttua avioliiton päättymisen jälkeen. Juridisesti pätevästä osituksesta tulee aina laatia osituskirja. Suullisesti sovitut tai ilman sopimusta tehdyt omaisuuksien jaot voivat näin osoittautua pitämättömiksi. Osituksessa otetaan huomioon kummankin puolison avioeron vireille tuloon tai puolison kuolinhetkeen mennessä kertynyt avio-oikeuden alainen omaisuus. Samoin otetaan huomioon ne velat, jotka olivat olemassa ositusperusteen konkretisoituessa. Osituksen piiriin kuuluvat yhtä lailla ennen avioliiton solmimista omistettu omaisuus kuin avioliiton aikana hankittu, kuten myös perintönä, lahjana tai testamentilla saatu omaisuus. Omaisuudelle annetaan osituksessa laskennallinen, ositushetken mukainen arvo. Tämän jälkeen vähennetään laskennallisesti velat. Jos jommallakummalla puolisolla on velkaa enemmän kuin omaisuutta, hänen varallisuutensa arvoksi merkitään 0. Lopuksi verrataan puolisoiden nettovarallisuuksien määrää keskenään. Osituslaskelman lopputulos osoittaa kumman- 11 Em. ositusperusteiden lisäksi ositus on mahdollista toimittaa ns. asumuseroosituksena. Tällöin ositus perustuu siihen, että puolisot joihin sovelletaan Suomen aviovarallisuuslakia, tuomitaan vieraassa valtiossa asumuseroon. Käytännössä tämä ositusperuste on erittäin harvinainen. Ks. Aarnio & Kangas 2002, 94.

12 kin puolison nettovarallisuuden määrän. Enemmän omistava on velvollinen tasaamaan mahdollisen erotuksen suorittamalla toiselle tasinkoa. Tasingon suorittajalla on lähtökohtaisesti oikeus valita mitä hän tasinkona luovuttaa 12. Hänen on kuitenkin luovutettava pääsääntöisesti joko rahaa tai aviooikeuden alaista omaisuutta. Tasinkona saadusta omaisuudesta ei tarvitse maksaa veroa. Tasinkona voidaan luovuttaa myös kiinteää omaisuutta. Kiinteää omaisuutta myytäessä, vaihdettaessa tai lahjoitettaessa tarvitaan yleensä julkisen kaupanvahvistajan todistus. Kun esimerkiksi kesäpaikka tai metsämaata luovutetaan tasinkona osituskirjassa, ei kaupanvahvistajan todistusta kuitenkaan tarvita. Ositus tehdään tällöin muotomääräyksiä noudattaen. Kiinteistön saajapuoliso saa lainhuudon lainvoimaisen osituskirjan nojalla. Ositustilanne ei aina ole sillä tavoin yksinkertainen, että huomioon otettaisiin vain varat ja velat. Voi olla esimerkiksi niin, että toinen puoliso on käyttänyt avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan avio-oikeuden alaisen omaisuutensa lisäämiseen. Tällöin avio-oikeuden alaisen omaisuuden lisäys koituu toisenkin puolison hyväksi. Voi myös olla esimerkiksi niin, että toinen puoliso on lahjoittanut pois omaa omaisuuttaan ennen avioeroa välttyäkseen tasingon maksamiselta. Nämä tilanteet voidaan ottaa osituksessa huomioon vastikkeina. Tällöin osituslaskelmassa oikaistaan laskennallisesti tilanne sellaiseksi kuin se oli ennen suoritettuja toimenpiteitä. Ositus voidaan tehdä kahdella tavalla, toimitusosituksena tai sopimusosituksena. Jos puolisot sopivat keskenään osituksesta, tehdään sopimusositus. Mikäli puolisot ovat esimerkiksi omaisuuden jaosta erimielisiä, tilanne on epäselvä tai varallisuus on monimuotoinen ja ositus hankala suorittaa, voidaan käräjäoikeudelta hakea pesänjakajaa ositusta toimittamaan. Sopimusosituksessa puolisot sopivat keskenään omaisuuden jaosta. He voivat toki käyttää asiantuntijan apua sopimusta tehdessään. Osituksesta laaditaan asiakirja, joka päivätään ja jonka puolisot allekirjoittavat. Lisäksi kahden esteettömän todistajan on allekirjoituksin todistettava osituskirja oikeaksi. Puolisot voivat niin halutessaan merkitä osituskirjaan hyväksyvänsä osituksen ja sitoutuvansa olemaan sitä moittimatta, jolloin ositus tulee heti lainvoimaiseksi. Jos ositus on esimerkiksi riitainen, epäselvä tai monimutkainen, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajaa ositusta toimittamaan. Puolisoiden 9 12 Mikäli ositus toteutetaan pesänjakajan johtamana toimitusosituksena, viimekätinen päätösvalta tasinkona luovutettavan omaisuuden laadusta on pesänjakajalla. Pesänjakajan on kuitenkin normaalitilanteessa kunnioitettava antajapuolison tahtoa tasinko-omaisuuden laadusta.

13 10 lisäksi myös kuolleen puolison perilliset voivat hakea pesänjakajan määräämistä. Toimitusosituksissa pesänjakaja siis toimittaa osituksen. Pesänjakajalle ei ole olemassa täsmällisiä kelpoisuusvaatimuksia, mutta hänen tulee olla tehtäväänsä sopiva, ammattitaitoinen ja puolueeton. Puoliso tai perillinen voi ehdottaa tietyn henkilön määräämistä pesänjakajaksi. Käytännössä pesänjakajat ovat tavallisimmin lakimiehiä. Pesänjakajalla on velvollisuus antaa puolisoille tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan osituksessa, mutta hän ei kuitenkaan saa suoranaisesti kehottaa osapuolia ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin tai esittämään vaatimuksia. Pesänjakajalla on ensisijainen velvollisuus pyrkiä saamaan puolisot sopimaan osituksen sisällöstä. 13 Vaikka puolisot pääsisivätkin sopimukseen, kyseessä on edelleen toimitusositus. 14 Elleivät puolisot pääse sopimukseen, pesänjakaja päättää osituksesta itse, tekee osituslaskelman ja määrää mahdollisen luovutettavan tasingon. Pesänjakajalla on myös valta tuomioistuimen luvalla myydä omaisuutta. Myynti ei kuitenkaan ole ensisijainen tapa ratkaista esimerkiksi riitainen tilanne. Pesänjakaja voi myydä omaisuutta vain, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja tarpeelliseksi osituksen toteuttamiseksi. Pesänjakaja laatii osituskirjan ja allekirjoittaa sen yksin, todistajiakaan ei tarvita. Jos puolisot hyväksyvät osituksen, he voivat ilmoittaa hyväksymisensä allekirjoituksin osituskirjassa. Samoin he voivat ilmoittaa luopuvansa oikeudesta moittia ositusta. Ositus tulee näin heti lainvoimaiseksi. Mikäli puolisot eivät ole merkinneet osituskirjaan hyväksyvänsä osituksen ja ilmoittaneet luopuvansa oikeudesta moittia sitä, heillä on oikeus moittia ositusta määräajassa. Sopimusosituksessa puolisot ovat yhdessä sopineet osituksen sisällöstä ja lopputuloksesta, joten lisävaatimuksia ei voida pätevästi esittää. Sopimusositusta puoliso voi moittia ainoastaan silloin, jos voi näyttää toteen, että sopimusta rasittaa jokin pätemättömyysperuste. Tällaisessa tapauksessa moitekanteen nostamiselle ei ole määrätty aikarajaa. Kanne on kuitenkin nostettava kohtuullisessa ajassa, käytännössä esimerkiksi vuoden kuluessa osituksen toimittamisesta, muutoin passiivisuuden katsotaan tarkoittaneen osituksen lopputuloksen hyväksymistä Pesänjakajan materiaalisesta prosessinjohdosta ei ole olemassa kirjoitettuja ohjeita. Tästä huolimatta osituksen kulun ja tarkoituksen selventämisen osapuolille voidaan yleisesti katsoa kuuluvan pesänjakajan tehtäviin. Ks. tästä esim. Aarnio & Kangas 2002, Puolisot vastaavat toimitusosituksen kustannuksista yhdessä. Pesänjakajan hakemisesta aiheutuvat kustannukset katetaan osituksessa ositettavasta varallisuudesta. Osituksen osapuolet vastaavat tavallisesti yhtä suurin osuuksin pesänjakajan palkkioista ja kuluista. Jos puolisot käyttävät lakimiesapua pesänjakajan toimittamassa osituksessa, vastaavat he itse omien avustajiensa kuluista. 15 Luonnollisesti kohtuullisen ajan määrittämisessä on lopulta kyse tapauskohtaisesta arvioinnista.

14 Puolisot voivat toisaalta moittia sopimusositusta muotovirheen perusteella. Sopimusosituksessa on muotovirhe, kun esimerkiksi jommankumman puolison tai todistajan allekirjoitus puuttuu. Moitteelle on kuuden kuukauden määräaika. Moitekanne on nostettava käräjäoikeudessa määräajan kuluessa. Mikäli moitekannetta ei määräajassa nosteta, sopimusositus saa lainvoiman. Puolisot voivat moittia pesänjakajan toimittamaa ositusta sekä sisältöettä muotovirheen perusteella. Ositusta voi sen sisältöä koskien kuitenkin moittia vain sen osalta, mitä pesänjakaja on jaosta yksin päättänyt ja määrännyt. Jos puolisot ovat sopineet osituksen jostain osasta, ei ositusta voi enää näiltä osin moittia (vrt. sopimusositus). Moitekanne on nostettava käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa osituskirjan allekirjoittamisesta. Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, tehdään omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelussa omaisuus annetaan sille, kenen nimissä kyseinen omaisuus on (ns. nimiperiaate). Jos omaisuus on molempien puolisoiden nimissä, puolisoiden omistusosuudet oletetaan samansuuruisiksi, jollei muuta näyttöä ole. Jos jompikumpi puolisoista väittää tosiasiallisen omistuksen poikkeavan nimiperiaatteesta, hän on velvollinen näyttämään sen toteen. Omaisuuden erotteluun pätevät samat menettelyohjeet kuin ositukseenkin. Puolisot voivat keskenään sopia omaisuuden erottelusta. Jos he eivät pääse asiassa yksimielisyyteen, on pesänjakajan määräämistä mahdollista hakea myös omaisuuden erottelua varten. Omaisuuden jakaminen puolittamisperiaatteen tai avioehtosopimuksen mukaisesti saattaa joissakin tapauksissa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puolisoista saisi perusteetonta etua. Omaisuuden puolittuminen osituksessa voi tuoda toiselle osapuolelle perusteetonta etua, jos avioliitto on kestänyt lyhyen ajan ja varaton osapuoli ei ole ehtinyt kantaa korttaan kekoon yhteisen talouden säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi. Puolisoiden avio-oikeudet kokonaan poissulkeva avioehtosopimus voi taas olla kohtuuton pitkään jatkuneessa liitossa, jossa toinen on ansiotyöstä kertyneillä varoilla hankkinut omaisuuden omiin nimiinsä toisen hoitaessa kotitalouden ja lapset. Osituksen ja omaisuuden erottelun kohtuutonta lopputulosta on mahdollista sovitella. Sovittelua harkittaessa sovelletaan kokonaisharkintaa, jolloin otetaan huomioon avioliiton kestoaika, toiminta yhteisen talouden hyväksi, toiminta omaisuuden säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi ja muut näihin verrattavat seikat. Kokonaisharkinnan tuloksena päädytään ratkaisuun siitä, onko tilanne jommankumman kannalta kohtuuton tai toiselle perusteetonta etua tuottava ja voidaanko lopputulosta sovitella vai ei. Avioliiton kestoaika ei yksin ratkaise sovittelun mahdollisuutta. Pelkästään 11

15 12 avioliiton muodollinen voimassaoloaika ei ole sekään sinällään välttämättä ratkaiseva. Puolisot ovat saattaneet elää yhdessä jo pitkään ennen avioliiton solmimista. Toisaalta puolisot ovat voineet asua erillään jo pitkään ennen avioliiton muodollista päättymistä. Keskeistä tässäkin on arvioida tilannetta ja puolisoiden taloudellisen yhteyden kestoa, omaisuuden säilyttämistä ja kartuttamista kokonaisuutena. 2 Sääntelyn toimivuudesta käytyä keskustelua Nykyinen aviovarallisuusjärjestelmämme on varsin iäkäs. Vuonna 1930 voimaan tulleessa avioliittolaissa säädetään yhä puolisoiden varallisuussuhteista pääpiirteissään samoin kuin lähes 80 vuotta aiemmin. Viime vuosina asiantuntijapiireissä on käyty kiihtyvää keskustelua siitä, ovatko käsitykset tasa-arvoisesta ja oikeudenmukaisesta aviovarallisuuden jaosta muuttuneet tavalla, jonka tulisi heijastua myös aviovarallisuuden sääntelyä koskevaan normistoon ja sen soveltamiskäytäntöön. Keskusteluissa on tuotu esiin eri ratkaisuvaihtoehtoja. Osassa ongelmaan tahdottaisiin tarttua muuttamalla avio-oikeuden alaa koskevaa normistoa, osassa samaan katsottaisiin päästävän soveltamiskäytännön muutoksin ja vähemmän dramaattisin lainsäädäntöön tehtävin korjauksin. 16 Aviovarallisuusjärjestelmän kokonaisuudistusta koskevaa keskustelua on käyty jo suhteellisen pitkään luvulla järjestelmän kokonaisuudistusta harkittiin avioliittolakikomitean selvitystöiden pohjalta. Vuosina 1972 ja 1976 julkaistuissa mietinnöissä selvitettiin perinpohjaisesti avioliittolain sääntelyä ja annettiin lukuisia ehdotuksia lakiin liittyviksi muutoksiksi. Puolisoiden välisen omaisuusjärjestelmän uudistamiseen keskittyneessä IImietinnössä pyrittiin muutoksiin, jotka jatkaisivat jo tapahtuneen oikeuskehityksen linjaa muun muassa vallintarajoitussääntelyn ja avio-oikeuteen perustuvan jakojärjestelmän uudistamisen keinoin. 17 Molemmat ehdotukset olivat laajahkolla lausuntokierroksella. Yhteiskunnallinen tarve aviovaralli- 16 Aviovarallisuutta koskevien säännösten arvioinnin tarve todetaan myös oikeusministeriön tuoreessa tulevaisuuskatsauksessa vuodelta 2006, 15. Ks. keskustelusta laajemmin esim. Välimäki 2007; Aarnio 2005; Saarenpää 2005a ja 2005b; Gottberg 2004; Litmala 2004; Litmala 1999; Kangas 1998; Litmala 1998; Helin 1996; Välimäki 1995; Ervo 1992; Helin Teemasta pohjoismaisessa kehyksessä ks. esim. Agell Avioliittolakikomitean mietintö II 1976:29,

16 suutta koskevan sääntelyn uudistamiseen tunnustettiin yleisesti. Kumpikaan mietintö ei kuitenkaan lopulta johtanut välittömiin lainmuutoksiin. 18 Nykyisen aviovarallisuuskeskustelun tärkeimpiä yksittäisiä teemoja on ollut avio-oikeuden käsite ja se, kuinka laajalti puolisoiden omaisuus tulisi katsoa avio-oikeuden alaiseksi. Nykyisin puolisoiden omaisuus on lähtökohtaisesti kokonaan avio-oikeuden alaista ja kuuluu puolittamisperiaatteen piiriin. Tämän johdosta omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä määrällisesti tasan riippumatta siitä, onko toisella puolisolla enemmän omaisuutta nimissään. Omaisuuden jakoperustetta voidaan muuttaa avioehtosopimuksen ja osituksen esisopimuksen solmimisella, jotka lain kannalta siis edustavat poikkeusta jakojärjestelmän pääsäännöstä. Nykyisen aviovarallisuusjärjestelmän ajanmukaisuus ja oikeudenmukaisuus on siis kyseenalaistettu. Kaikki eivät kuitenkaan yhdy mielipiteisiin järjestelmän muuttamisen tarpeellisuudesta. Aviovarallisuusjärjestelmän muutosta vastustavat tahot ovat perustelleet puolittamisperiaatteeseen perustuvan järjestelmän säilyttämistä muun muassa avioehtojen vähäisellä määrällä. Perusteluina on esitetty, ettei valtaosalla puolisoista ole tarvetta tehdä aviovarallisuusjärjestelmän pääsäännöstä poikkeavia ratkaisuja, eikä järjestelmää näin ollen ole tarvetta muuttaa. Toisena näkökohtana on esitetty se, että kohtuuttomuuteen johtavien ositustilanteiden varalta on vuodesta 1988 lähtien ollut voimassa osituksen sovittelua koskeva säännöstö, joilla mahdollisiin epäkohtiin on mahdollista puuttua. 19 Aviovarallisuusjärjestelmän uudistamista puoltavissa kannanotoissa puolestaan on vaadittu avio-oikeuden laajuuden tarkistamista. Toimivan järjestelmän luomisen on katsottu edellyttävän puolisoiden välisen aviovarallisuuden tasausjärjestelmän ajantasaistamista. Erityisen olennaiseksi katsotaan kysymys siitä, tulisiko avio-oikeuden laajuutta koskevaa pääsääntöä muuttaa siten, että tietyt puolisoiden yksityiseen omaisuuteen kuuluvat omaisuuserät katsottaisiin ensisijaisesti avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi. Erityisesti lahjana, perintönä ja testamentilla saatu sekä ennen avioliittoa ansaittu omaisuus on haluttu jättää automaattisen aviooikeuden ulkopuolelle. Tällöin aviovarallisuusjärjestelmä perustuisi esimerkiksi niin sanotulle ansio-omaisuuden puolittamisen periaatteelle. Sen mukaan omaisuus, jonka puolisot ovat ansainneet avioliiton aikana, jaettaisiin avioliiton päättyessä entiseen tapaan puoliksi. Muu, eli edellä mainittu omaisuus sen sijaan jäisi puolittamisen ulkopuolelle Ks. tarkemmin muutosehdotuksista annetuista lausunnoista: Jaakkola 1975: Lausunnot avioliittolakikomitean I mietinnöstä tiivistelmä; erityisesti puolisoiden omaisuussuhteista, Ks. esim. Litmala 2002, 431 ss. 20 Ks. tästä esim. Aarnio 2005, ; Litmala 2005, 97; Litmala 2002, 436.

17 14 Uudistusta puoltavina seikkoina on esitetty muun muassa perhekäsitysten muutokseen liittyviä näkökohtia. Avioerot ovat yleistyneet selvästi, ja nykyisin jo lähemmäs puolen viime vuosina solmituista liitoista arvioidaan päättyvän eroon. Myöskään sukupuolirooleilla ei enää ole entisen kaltaista merkitystä aviovarallisuuden jaossa. Valtaosa naisista käy töissä ja useilla puolisoilla on erilliset rahataloudet. 21 Uudistuksen tarpeettomuutta ei muutoksen puoltajien mielestä myöskään voi perustella avioehtojen vähäisellä määrällä. Ensinnäkin avioehtojen määrä on jatkuvassa kasvussa, eikä toisaalta voida ajatella, että puolittamisperiaatteen varaan jättäytyminen olisi kaikilta puolisoilta tietoinen ratkaisu. 22 Avio-oikeuden laajuuden supistamista on oikeuskirjallisuudessa vaatinut muun muassa Aulis Aarnio. Hänen mukaansa Suomen nykyisen aviovarallisuusjärjestelmän ongelmana voidaan kansainväliseen trendiin verrattuna pitää sitä, että kaikki omaisuus menee automaattisesti ositukseen. Tähän liittyen Aarnio arvostelee osituksen sovittelua koskevaa AL 103b :ää. Aarnion mielestä se, että oikeamieliseen lopputulokseen pääsemiseksi on turvauduttava osituksen sovitteluun, tuo yksittäisiin ositustilanteisiin vaikeasti hallittavaa harkinnanvaraisuutta. Korjaukseksi nykyiseen tilanteeseen Aarnio ehdottaa niin sanottua minimalistista strategiaa aviovarallisuusjärjestelmän rakennemuutoksen suorittamista siten, että erillisomistusjärjestelmä ja puolittamisperiaate säilytetään. Avio-oikeuden supistamiseksi Aarnio ehdottaa uutta AL 35.2 :ää, joka sulkee avio-oikeuden ulkopuolelle ennen avioliittoa hankitun, perintönä, lahjana tai testamentilla saadun, tai erillään asuttaessa hankitun tai saadun omaisuuden. Samalla sovittelusäännöksestä voidaan Aarnion mukaan luopua, sillä ehdotuksessa yksilöity omaisuus on vapaata suoraan lain nojalla. Aarnio toteaa ehdottamaansa järjestelmään liittyvän myös tiettyjä sivuseuraamuksia, esimerkiksi silloin, kun avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus muodostaa pitkäaikaisessa avioliitossa kummankin puolison taloudellisen pohjan. Korjausmekanismiksi näihin tilanteisiin Aarnio ehdottaa muun muassa ns. fidusiaariperiaatetta, jota soveltamalla ei-omistava puoliso voisi omalla pitkäaikaisella työ- tai rahallisella panoksellaan lunastaa omistusosuuden toisen puolison omaisuudesta. Toisaalta kohtuuttoman huonoon asemaan jäävää puolisoa voitaisiin Aarnion mukaan suojata myös vastikejärjestelmän käyttöä tehostamalla sekä ottamalla käyttöön PK 8:2:n nojalla annettavaan avustukseen rinnastuva harkinnanvarainen avustus Ks. aiheesta mm. Jaakkola & Säntti Litmala 2002, 432 ss. 23 Aarnio 2005 erityisesti s

18 Ajatusta universaalin avio-oikeuden supistamisesta ja erityisesti Aarnion ehdotusta on arvostellut Pertti Välimäki. 24 Välimäen keskeinen vastaargumentti Aarnion ehdotukseen on se, että omaisuuden jaossa tulisi puolisoiden varallisuusoikeudellisen yksilöllisyyden lisäksi huomioida myös yhteisöllisyyttä korostavat jakoperusteet. Välimäen mukaan omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolisuuden perustuminen ainoastaan sen sivuomaisuusluonteeseen johtaa siihen, että jakonormi on hyvin yksipuolinen. Kun toteutettu jako jää kokonaisuudessaan yhteisöllisten perusteiden kontrollin ulkopuolelle, voidaan yksilöllisyyden Välimäen mukaan väittää kääntyneen jo taloudelliseksi egoisimiksi. Välimäki kritisoi myös ehdotusta AL 103b :n sovittelusäännöksen kumoamisesta. Hänen mukaansa sovittelusäännöksen jättämän aukon paikkaaminen fidusiaariperiaatteen mukaisella ajattelulla aiheuttaisi tarpeen kehitellä keinotekoista perheoikeudellista omistusoppia, jonka sovittelusäännöksen luominen jo kertaalleen on poistanut. Välimäen mukaan sovittelusäännöksen kumoaminen poistaisi avioehtosopimusten kohtuullistamiseen varta vasten hiotun täsmäaseen. Avioehtosopimusten sovittelussa jouduttaisiin jälleen turvautumaan epämääräisempään OikTL 36 :ään. Mikäli sivuomaisuuden haluttaisiin nykyistä useammin jäävän puolittamisen ulkopuolelle, tämä voitaisiin Välimäen mukaan toteuttaa sovittelusäännöksen kehittämisellä. Sovittelun edellytysten harkintaperusteisiin voitaisiin lisätä sivuomaisuuden omistamista koskeva arviointiperuste. 25 Käytännön keskustelun taustoittamiseksi on hyvä saada myös empiiristä tietoa järjestelmän toiminnasta. Käsillä oleva tutkimusraportti pyrkii valaisemaan aihetta kartoittamalla näiden kysymysten parissa työskentelevien lakimiesten kokemuksia ja näkemyksiä nykyjärjestelmän piirteistä ja ongelmakohdista Välimäki Välimäki 2007, erityisesti s

19 III TOIMIJAKYSELYN TULOKSET Kyselyn ensimmäisen osan yhtenä tarkoituksena oli kerätä tietoa siitä, kuinka yleisinä osituskysymysten parissa työskentelevät lakimiehet pitävät tiettyjä ositukseen liittyviä osa-alueita. Kiinnostuksen kohteena oli myös se, millaisiin seikkoihin osituksissa esiintyvät kiistat yleisimmin liittyvät. Yhtä lailla erityishuomiota kiinnitettiin osituksen sovitteluun. Toimijoiden mielipiteitä mitattiin pääsääntöisesti viisiportaisella asteikolla, jonka vastausvaihtoehdot olivat erittäin usein, melko usein, silloin tällöin, melko harvoin ja erittäin harvoin. Kyselyn toisessa osassa puolestaan keskityttiin viimeisimpään toimijoiden loppuun saattamaan ositustapaukseen. Tämän osan tarkoituksena oli saada koottua tietoa yksittäisistä ositustapauksista ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Toimijoilta kysyttiin tietoja osituksen lähtökohdista, osituksessa käsitellyistä kysymyksistä sekä osituksen lopputuloksesta. Tietoja kerättiin pääasiassa siten, että vastaajat valitsivat kysymyksissä esitetyistä listoista omaan ositustapaukseensa soveltuvat faktat. Hieman toisistaan poikkeavista painotuksista huolimatta lomakkeen kahden ensimmäisen osan kysymyksenasettelut olivat pitkälti verrannolliset toisiinsa ja monissa kohdin myös samoja. Kysymyksenasettelut oli tarkoituksella pyritty rakentamaan siten, että niiden perusteella olisi mielekästä tehdä erityyppisiä vertailuja tiettyjen ositusilmiöiden yleisyydestä. Tutkimustulosten kuvailun ja analysoinnin helpottamiseksi näitä osioita tarkastellaankin pääasiallisesti yhdessä. Taustatietona toimijoilta kysyttiin perustietoja heidän kokemustaustastaan sekä ositustapausten perusteista. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka kokeneita ammatinharjoittajia vastaajat ovat ja millaisiin lähtökohtiin heidän hoitamansa ositustapaukset useimmiten perustuvat. Kyselyyn vastanneiden ammattikokemusta voidaan pitää laajana. Valtaosa oli toiminut asianajajana tai julkisena oikeusavustajana pitkään. Yli 13 vuotta tehtävässään ilmoitti toimineensa hieman vajaa kolme neljännestä. Vähintään kahdeksan vuotta julkisena oikeusavustajana tai asianajajana oli toiminut jopa 80 prosenttia vastaajista. Myös kokemus aviovarallisuuteen liittyvien kysymysten hoidosta oli pitkä. Yli 13 vuotta aviovarallisuuskysymyksiä oli hoitanut lähes 70 prosenttia vastaajista. 26 Sen sijaan se, kuinka suuren 26 Ks. tarkemmin liitetaulukot 1 ja 2.

20 18 osuuden ositukset muodostivat kaikista vastaajien hoitamista aviovarallisuustapauksista, vaihteli melkoisesti. Runsas kolmannes vastaajista ilmoitti ositusten kattavan alle kolmasosan hoitamistaan aviovarallisuustapauksista. Runsas neljännes puolestaan ilmoitti ositusten muodostavan hoitamistaan aviovarallisuustapauksista yli kaksi kolmasosaa. Vastausten perusteella voidaan arvioida, että vain osa kyselyyn vastanneista on selvästi erikoistunut ositusten ja niihin liittyvien varallisuuskysymysten hoitamiseen. Näiden lakimiesten osuutta kaikista osituksia hoitavista toimijoista voidaan tutkia esimerkiksi tarkastelemalla heidän viime vuosina hoitamiensa ositustapausten vuosittaista kappalemäärää. Alle viisi ositusta vuodessa hoiti vain murto-osa, noin joka yhdeksäs vastaaja. Yli kolmasosa ilmoitti hoitavansa vuositasolla keskimäärin viidestä kymmeneen ositusta. Selvästi osituksiin keskittyviä, yli 20 ositustapausta vuodessa hoitavia toimijoita oli vastaajien joukossa runsas neljännes. 27 Vuosittain hoidettavien tapausten lukumäärällä oli myös yhteys siihen, kuinka kauan vastaajat olivat toimineet ammatinharjoittajina. Pidempään asianajajana tai julkisena oikeusavustajana toimineet hoitivat keskimäärin myös enemmän ositustapauksia vuosittain kuin vähemmän aikaa alalla olleet. On tosin muistettava, ettei ositusten lukumäärä sinänsä kerro kattavasti toimijoiden kokemustaustasta näissä kysymyksissä. Osa osituksista saattaa olla niin vaikeita, että niiden hoitamiseen käytetty aika vastaa useaa helpompaa ositusta. Haastavien ositustapausten voidaan toisaalta myös arvella ohjautuvan usein juuri kokeneiden lakimiesten ratkaistaviksi. 1 Taustatietoja puolisoista Ositusta koskevien kysymysten taustoittamiseksi yksittäisiä ositustapauksia koskevassa kyselyosuudessa kysyttiin muutamia tietoja osituksen osapuolista. Tietoa kerättiin puolisoiden varallisuudesta ja sen jakautumisesta sekä ositukseen liittyvän säännöstön tuntemuksen tasosta. 27 Ks. ositustapausten määristä tarkemmin liitetaulukosta 3. Ositustapausten jakaumaa tarkasteltaessa on syytä erikseen todeta, että ositustapausten vuosittaisesta määrästä kysyttiin ainoastaan summittaista arviota. Useat vastaajat ilmoittivatkin hoitamansa ositusmäärän suuruusluokan tiettyyn tasalukuun. Tasakymmeniin ilmoitetut ositusmäärät muodostavatkin puolet ja tasakymmeniin ja -viitosiin ilmoitetut ositustapaukset jopa kolme neljännestä kaikista ositusmääräarvioista. Tämä tulee ottaa huomioon taulukkoa tulkittaessa.

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

Är den oinskränkta giftorätten föråldrad? JFT Onko universaali avio-oikeus aikansa elänyt?

Är den oinskränkta giftorätten föråldrad? JFT Onko universaali avio-oikeus aikansa elänyt? Är den oinskränkta giftorätten föråldrad? JFT 2007 Onko universaali avio-oikeus aikansa elänyt? Universaalin avio-oikeuden periaate (vrt. universal deferred community) Puolisolla avio-oikeus kaikkeen toisen

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5 Sisällys Esipuhe v Esipuhe toiseen painokseen Sisällys ix Lyhenneluettelo xv vii I LYHYT JOHDANTO PERINTÖOIKEUDEN HISTORIAAN 1 1. Maaomaisuus ja sukuperimys.............................. 1 2. Puolison

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 26.6.2012 2011/0059(CNS) TARKISTUKSET 26-38 Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.957v01-00) ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009

AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009 AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009 2010 1 Minna Anita Luoma AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009 Liiketalous ja matkailu 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Varmista elämän sujuminen kriisissäkin. Marica Twerin/Maatalouslinja

Varmista elämän sujuminen kriisissäkin. Marica Twerin/Maatalouslinja Varmista elämän sujuminen kriisissäkin Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Johdanto 1 II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 1. Mitä kansainvälinen yksityisoikeus on?......................... 7 2. Kansainvälinen toimivalta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Outi Pallari Cd-rom-levykkeen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen 18.4. ja 25.4.2008 tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 5/2016

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 5/2016 JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 5/2016 Kokousaika 08.06.2016 klo 16.00 Kokouspaikka Joutsan seurakuntakoti Käsiteltävät asiat 45 Kokouksen avaus 46 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 47 Pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 Sivu 1/5 KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULUKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä

Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset Aulis Aarnio Urpo Kangas Pertti Puronen Timo Räbinä TALENTUM PRO Helsinki 2016 8., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen ja osuuskunnan purkaminen Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen Osuuskunta voi sulautua toiseen osuuskuntaan siten, että

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

1992 vp -HE 378 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1992 vp -HE 378 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1992 vp -HE 378 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi perintökaaren 5 luvun 2 :n ja perintökaaren voimaanpanosta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

1. Liikenneluvan voimassaolo

1. Liikenneluvan voimassaolo TARJOUSKILPAILUN EHDOT Tarjouspyynnön LIITE 2. 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Yhteenliittymä 3. Alihankkijan käyttäminen 4. Tiedot liikennöitsijästä 5. Kilpailukohteet 6. Liikennöinnissä käytettävä ajokalusto

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Avio - varallisuusoikeus. Tapani Lohi

Avio - varallisuusoikeus. Tapani Lohi Avio - varallisuusoikeus Tapani Lohi TALENTUM PRO Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2025-2 ISBN 978-952-14-2026-9 (verkkokirja)

Lisätiedot

Riikka Joensuu, Laura Jokisaari AVIO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN OULUN SEUDULLA VUOSINA 2005 JA 2015

Riikka Joensuu, Laura Jokisaari AVIO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN OULUN SEUDULLA VUOSINA 2005 JA 2015 Riikka Joensuu, Laura Jokisaari AVIO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN OULUN SEUDULLA VUOSINA 2005 JA 2015 AVIO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN OULUN SEUDULLA VUOSINA 2005 JA 2015 Riikka Joensuu, Laura Jokisaari Opinnäytetyö

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA [pp.kk.2016] 1. Osapuolet Tämän sopimuksen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän purkamisesta (jäljempänä Sopimus ) ovat laatineet jäljempänä

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS

EDUNALVONTAVALTUUTUS EDUNALVONTAVALTUUTUS Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5. Ääniluettelon vahvistaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen AFFECTO OYJ -- PÖRSSITIEDOTE -- 13.2.2014 klo 12.30 Kutsu Affecto Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Affecto Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 10.4.2014

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 31.1.2008 1 SISÄLLYSLUETTELO I Kiinteistöarviointilautakunta 2 1 Lautakunnan tehtävät 2 2 Lautakunnan jäsenet 2 3 Lautakunnan toiminta 2 4 Esteellisyys

Lisätiedot