AVIOERON LIITÄNNÄISVAATIMUKSET JA NIIDEN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVIOERON LIITÄNNÄISVAATIMUKSET JA NIIDEN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA"

Transkriptio

1 AVIOERON LIITÄNNÄISVAATIMUKSET JA NIIDEN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA Tytti Hietanen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellisen asiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto Tampereen Ammattikorkeakoulu

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellisen asiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto HIETANEN, TYTTI: Avioeron liitännäisvaatimukset ja niiden käsittely käräjäoikeudessa Opinnäytetyö 61 sivua Toukokuu 2012 Avioerojen määrä on Suomessa vuosittain yli Avioerojen yleisyydestä huolimatta avioeron liitännäisvaatimusten käsite ja sisältö jää monelle epäselväksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa ihmisten liitännäisvaatimusasioiden tuntemusta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin erityyppisten liitännäisvaatimusten sisältöä ja niiden käsittelyn kulkua Suomen käräjäoikeuksissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia avioeron liitännäisvaatimuksista ja niiden käräjäoikeuskäsittelystä tiivis mutta samalla suhteellisen kattava tietopaketti yksiin kansiin. Työn tarkoituksena oli, että siitä hyötyvät sekä opiskelijat että esimerkiksi avioeroprosessissa olevat tai sitä harkitsevat henkilöt. Opinnäytetyön tuli vastata kysymyksiin liitännäisvaatimusten käsitteestä, sen sisällöstä ja oikeuskäsittelyn vaiheista. Avioeron liitännäisvaatimukset voivat kohdistua puolisoiden välisiin varallisuussuhteisiin tai toisaalta lapsiin liittyviin asioihin. Liitännäisvaatimuksista yleisimpiä ovat lapsiin, erityisesti huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät vaatimukset. Liitännäisvaatimusasiat tulevat käräjäoikeudessa vireille pääsääntöisesti hakemusasioina. Liitännäisvaatimukset voidaan käsitellä kirjallisesti niiden ollessa riidattomia, mutta riitaiset asiat etenevät suulliseen istuntokäsittelyyn. Riitaisistakin liitännäisvaatimusasioista suuri osa ratkaistaan jo asian valmisteluvaiheessa, ja pääkäsittelyvaiheeseen edetään suhteellisen harvoin. Avioeron liitännäisvaatimusasiat ja erityisesti lapsia koskevat riidat asettavat niitä ratkaiseville tuomareille omantyyppiset haasteensa. Liitännäisvaatimusasioita käsittelevien tuomareiden ammattitaidossa korostuvat asioiden luonteesta johtuen muun muassa erinomaiset sosiaaliset taidot. Nämä taidot ovat suuressa roolissa esimerkiksi oikeudenkäynnille vaihtoehtoisessa menettelyssä, eli tuomioistuinsovittelussa. Siinä sovinnolliseen ratkaisuun pyritään vapaamuotoisessa käsittelyssä tuomarin toimiessa sovittelijana. Yhtenä tulevaisuuden tavoitteena voidaan nähdä se, että tuomioistuinsovittelua olisi mahdollista hyödyntää ja sen asemaa menettelytapana tulisi korostaa erityisesti lapsiin liittyvissä asioissa nykyistä enemmän. Asiasanat: avioero, ositus, lapsen huolto, tuomioistuinkäsittely

3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree programme in Business Administration Option of Legal Expertise HIETANEN, TYTTI: Secondary Claims for Divorce and Their Court Proceedings in District Court Bachelor's thesis 61 pages May 2012 The annual number of divorce cases in Finland is approximately Despite their frequency, the concept of secondary claims for divorce is somewhat unclear to many people. The purpose of the thesis was to improve people s knowledge of the secondary claims. The thesis reviewed the contents of different types of secondary claims for divorce and their court proceedings in district court. The objective of the thesis was to write out a compact but at the same time a relatively comprehensive information package about secondary claims for divorce and their court proceedings. The thesis was designed to serve not only students, but also the people who are considering or already have a divorce process in progress. The thesis was supposed to answer questions about the concept, the contents and the handling phases of secondary claims. There are two kinds of secondary claims for divorce. They can either be related to the financial relations of the spouses or they can be focused on the children s matters. Most commonly presented claims are focused specifically on the child custody and visitation rights. Undisputed secondary claims cases can be processed simply in writing, but disputed cases are handled in court hearings. Many of the disputed cases are already settled during the court s preparation phase before the main hearing. Secondary claims cases and particularly the ones that handle children s matters are challenging to court judges. In such cases the judge has to have for example excellent social skills. Those skills act an important role in court mediation. The spouses are able to choose this alternative procedure over the actual court proceedings. Court mediation is a special procedure, in which a court judge acts as a mediator in an informal process and tries to find an understanding between the two parties. As a future goal, court mediation could be better exploited and underlined than today, especially in the cases that are focused on children s matters. Key words: divorce, division, custody, court proceedings

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AVIOEROPROSESSI SUOMESSA Avioero harkinta-ajan jälkeen Avioero ilman harkinta-aikaa AVIOERON LIITÄNNÄISVAATIMUKSET Liitännäisvaatimusten kahtiajako Yhteiselämän lopettaminen PUOLISOIDEN TALOUDELLISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄT VAATIMUKSET Avioliiton varallisuussuhteista Omaisuuden ositus Ositusperusteet ja ositettava omaisuus Ositusmenettely Sopimusositus ja toimitusositus Pesänjakajan määrääminen Puolison elatus Puolison elatuksen tarve ja elatussopimus Tuomioistuimen päätös elatusavusta LAPSEEN KOHDISTUVAT VAATIMUKSET Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Huollon sisältö ja määräytyminen Vanhempien sopimusvapaus Tuomioistuimen päätös Tapaamisoikeus käytännössä Lapsen asuminen Lapsen asumisjärjestelyistä päättäminen Erilaisia asumismalleja Lapsen elatus Lapsen oikeus elatukseen ja vanhempien elatusvastuu Oikeus elatusapuun Elatusavun vahvistaminen Elatusavun määrä ja maksaminen Elatusavun muuttaminen ja palauttaminen LIITÄNNÄISVAATIMUSTEN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA Tuomioistuinkäsittelyn yleisistä periaatteista liitännäisvaatimusasioissa... 40

5 5 6.2 Liitännäisvaatimusasian käsittelyjärjestys Kirjallinen valmistelu ja käsittely Suullinen istuntokäsittely Valmisteluistunto Pääkäsittely Tuomioistuinsovittelu Liitännäisvaatimusasian käsittelyn ominaispiirteitä ja haasteita POHDINTA LÄHTEET... 59

6 6 LYHENTEET JA TERMIT AL avioliittolaki /234 ElatusL laki lapsen elatuksesta /704 ETukiL elatustukilaki /580 HE hallituksen esitys HolhTL laki holhoustoimesta /442 HTL laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta /361 IndeksiL laki eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin /583 KKO korkein oikeus, korkeimman oikeuden päätös OK oikeudenkäymiskaari /4 PK perintökaari /40 PL Suomen perustuslaki /731 RPL laki rekisteröidystä parisuhteesta /950 TuomSovL laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa /394 YTJulkL laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa /370

7 7 1 JOHDANTO Avioerot ovat nykyajan Suomessa arkipäivää. Tilastokeskuksen 1 mukaan vuonna 2011 solmittiin yli avioliittoa ja samana vuonna avioerojen määrä oli yli Avioeroon liittyvät säännökset ja käytänteet ovat erityisesti nykypäivänä tärkeä osa perheoikeuden alaa. Avioeroprosessin ja siihen liittyvien liitännäisvaatimusten sisällön sekä käräjäoikeuden liitännäisvaatimuksiin liittyvien käsittelykäytäntöjen tunteminen on jo avioerojen yleisyyden vuoksi tärkeää niin avioeroprosessia harkitseville tai sitä läpikäyville ihmisille, kuin myös oikeudellisten aineiden opiskelijoille. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on lisätä sekä maallikoiden että esimerkiksi oikeustradenomiopiskelijoiden tietämystä avioeron liitännäisvaatimuksista ja niiden käsittelystä käräjäoikeudessa. Opinnäytetyön tarkoitus on laatia tiivis mutta samalla suhteellisen kattava tietopaketti avioeron liitännäisvaatimuksista ja niiden käräjäoikeuskäsittelyn kulusta. Opinnäytetyö tarjoaa näin sekä teoriatietoa liitännäisvaatimuksista ja niiden sisällöstä, kuin myös käytännönläheisempää tietoa niiden käsittelyprosessista käräjäoikeudessa. Näistä tiedoista on opiskelijoille hyötyä erityisesti käräjäoikeudessa suoritettavaa harjoittelua ajatellen. Opinnäytetyön alussa kerrotaan lyhyesti avioeroprosessista yleisesti. Työn painopiste on kuitenkin varsinaisesta avioeroasiasta erillään käsiteltävien liitännäisvaatimusten määrittelyssä ja niiden käräjäoikeudessa tapahtuvan käsittelyprosessin esittelyssä. Avioeron liitännäisvaatimusten määrittelyn taustalla lähteinä ovat vahvasti lainsäädäntö ja oikeuskirjallisuus sekä muu erityyppinen lähdemateriaali, kuten tutkimukset, ohjeet ja julkaisut. Käsittelyprosessin esittelyssä lähteinä käytetään edellä mainittujen lisäksi käräjätuomarien haastatteluita, joiden kautta opinnäytetyöhön saadaan faktatiedon lisäksi hieman asiantuntijoiden näkökulmaa liitännäisvaatimusasioiden käsittelystä. Tämä opinnäytetyö ei haastattelulähteiden läsnäolosta huolimatta ole empiirinen työ, vaan se on tehty lainopillisesta näkökulmasta ja vastaa kysymyksiin avioeron liitännäisvaatimusten käsitteestä, sisällöstä ja siitä, miten liitännäisvaatimusasioita käsitellään käräjäoikeudessa. 1 Tilastokeskus 2012

8 8 2 AVIOEROPROSESSI SUOMESSA Avioero käsitellään tuomioistuimessa erillisenä asiana. Jos puolisoilla on avioerohakemuksen ohella liitännäisvaatimuksia, käräjäoikeus käsittelee ne omana kokonaisuutenaan erillään varsinaisesta avioeroasiasta. Avioeroasioihin liittyen on hyvä muistaa, että avioeron ja liitännäisvaatimusten käsittelyt käräjäoikeudessa eivät riipu toisistaan. Näin ollen esimerkiksi avioeron ja liitännäisvaatimusasian käsittelyajat voivat olla huomattavan eripituisia toisiinsa nähden. Seuraavassa lyhyt katsaus itsenäisesti käsiteltävän varsinaisen avioeroasian kulkuun sekä harkinta-ajan jälkeen että ilman harkinta-aikaa. 2.1 Avioero harkinta-ajan jälkeen Avioeroasia tulee vireille tuomioistuimessa kirjallisen avioerohakemuksen saavuttua käräjäoikeuteen. Avioeroa haetaan käräjäoikeudesta siinä kunnassa, jossa jommallakummalla puolisoista on kotipaikka. 2 Avioeroasian käsittelyssä tuomioistuin ei tutki syitä siihen, minkä vuoksi avioeroa haetaan, eikä myöskään ota kantaa puolisoiden välisiin henkilökohtaisiin suhteisiin 3. Rekisteröity parisuhde puretaan samalla tavoin kuin avioliitto ja sen purkamiseen sovelletaan avioliittolain avioerosäännöksiä, kuten laissa rekisteröidystä parisuhteesta säädetään (RPL, 950/2001, 7 ). Harkinta-aikaperusteinen avioero on kaksivaiheinen prosessi, joka pannaan vireille niin sanotulla I-vaiheen hakemuksella 4. Avioerohakemus voi olla puolisoiden yhteinen tai toisen puolison yksin tekemä. Jos hakemuksen tekee toinen puoliso yksin, on tuomioistuimen annettava hakemus toiselle puolisolle tiedoksi niin kuin haasteen tiedoksi antamisesta säädetään ja varattava tälle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Harkinta-aika alkaa avioliittolain (AL, 234/1929, 26,28 ) mukaan siitä hetkestä, kun puolisoiden yhteinen avioerohakemus jätetään tuomioistuimelle, tai kun toisen puolison yksin tekemä hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. 2 Litmala 2002, 9 3 Oikeusministeriö Litmala 2002, 9

9 9 Kun kuuden kuukauden pituinen harkinta-aika on kulunut, on hakijoiden toimitettava käräjäoikeuteen II-vaiheen hakemus, jolla haetaan lopullista avioeroa 5. Hakemuksen voivat avioeroprosessin jälkimmäisessä vaiheessa tehdä puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin täysin riippumatta siitä, onko ensimmäinen hakemus tehty yksin vai yhdessä. Joka tapauksessa puolen vuoden harkinta-ajan kuluttua puolisoille syntyy velvollisuus reagoida, mikäli avioeroasia halutaan saattaa loppuun saakka. Ellei toisen vaiheen avioerohakemusta toimiteta käräjäoikeudelle ennen kuin yksi vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta, avioeroasia raukeaa. 6 Harkinta-aikaperusteinen avioero voidaan siis myöntää aikaisintaan kuuden kuukauden ja viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun avioeroasia tuli vireille 7. Mikäli II-vaiheen hakemus ei saavu käräjäoikeuteen määräajassa, oikeus tekee avioeroasiassa päätöksen, jonka mukaan asia jää sillensä. Käräjäoikeus ei erikseen tiedota päätöksestä puolisoille. Jos puoliso tai puolisot haluavat edelleen erota, mutta harkinta-ajan alkamisesta on kulunut yli vuosi, on koko prosessi aloitettava uudelleen alusta 8. Harkinta-aikaperusteisen avioeroprosessin ja siihen sisällytettyjen tarkkojen määräaikojen tarkoituksena on, että eroa hakevat puolisot osoittavat avioeroprosessissa omaa aktiivisuutta ja toimintansa kautta näyttävät sitoutumisensa avioeropäätökseen. Kun puolisot ovat koko prosessin ajan tietoisia sen vaiheista ja määräaikojen kulumisesta, he voivat välttää ikävät yllätykset, kuten määräaikojen umpeutumisen ja sitä kautta eroprosessin turhan pitkittymisen. 2.2 Avioero ilman harkinta-aikaa Puolisoilla on oikeus avioeroon ilman kuuden kuukauden harkinta-aikaa, mikäli he ovat asuneet viimeiset kaksi vuotta keskeytyksettä erillään toisistaan (AL 25 ). Sillä, mistä syystä puolisot ovat asuneet erillään, ei ole merkitystä. Pitkän erillään asumisen katsotaan jo itsessään antavan kummallekin puolisolle mahdollisuuden harkittuun 5 Oikeuslaitos Gottberg 2010, Litmala 2002, 11 8 Gottberg 2010, 48

10 10 päätökseen avioliiton purkamisesta. Tämän vuoksi ero ilman harkinta-aikaa on pidempään erillään asuneille mahdollinen. 9 Puolisot on tuomittava avioeroon ilman harkinta-aikaa myös siinä tapauksessa, jos he ovat sukua toisilleen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa, sisaruksia tai puolisisaruksia tai jos jompikumpi puolisoista on avioliiton solmimisen aikana ollut jo ennestään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa (AL 27 ). Tällaisessa tapauksessa myös virallisella syyttäjällä on velvollisuus käynnistää avioeroasia. Kyseisen kaltaiset tapaukset ovat kuitenkin nykyaikaisen väestötietojärjestelmän aikana äärettömän harvinaisia Gottberg 2010, Gottberg 2010, 48 49

11 11 3 AVIOERON LIITÄNNÄISVAATIMUKSET Avioeron yhteydessä ratkaistaviksi tulevat kysymykset liittyivätpä ne taloudellisiin asioihin tai lapsiin ovat periaatteessa kaikki puolisoiden keskenään sovittavissa. Kun puolisoiden keskenään tekemät sopimukset on asianmukaisesti tehty tai esimerkiksi lapsiin liittyvissä asioissa sosiaalitoimen vahvistamia, ei tuomioistuimen tarvitse ratkaista muuta kuin varsinainen avioeroasia. Riitaisissa tilanteissa tai silloin, kun puolisot haluavat vahvistetun sopimuksen sijaan asiastaan tuomioistuimen päätöksen, tuomioistuimen ratkaistavaksi voi avioeroasian ohella tulla myös varallisuuteen tai lapsiin liittyviä liitännäisasioita. Tässä luvussa kerrotaan yleisesti, mitä liitännäisvaatimukset ovat ja miten niitä voidaan jaotella. Tarkempi perehtyminen vaatimusten sisältöön seuraa tulevissa pääluvuissa. Tässä luvussa selvitetään myös yhteiselämän lopettamisen käsitettä. 3.1 Liitännäisvaatimusten kahtiajako Avioeron liitännäisvaatimusten aihepiirit ovat selkeästi kaksijakoiset, ja vaatimukset voidaankin jakaa karkeasti kahtia sen perusteella, liittyvätkö ne rahaan vai lapsiin. Tämän jaottelun seurauksena voidaan nimetä liitännäisvaatimusten kaksi ryhmää: puolisoiden taloudellisiin suhteisiin liittyvät sekä lapseen kohdistuvat vaatimukset. Tämän ryhmittelyn lisäksi puolisot voivat avioeroon liittyen esittää vaatimuksen yhteiselämän lopettamisesta, josta kerrotaan tarkemmin omassa alaluvussaan. Puolisoiden taloudellisiin suhteisiin liittyvistä asioista avioeroa hakeva pariskunta voi esittää vaatimuksen omaisuuden osituksesta, ositukseen liittyen pesänjakajan määräämisestä tai toiselle puolisolle suoritettavasta elatusavusta avioeron jälkeen. Lapseen kohdistuvien vaatimusten aiheina sen sijaan voivat olla lapsen huolto ja tapaamisoikeus, lapsen asuminen sekä lapsen elatukseen liittyvät kysymykset. Lapseen kohdistuvat liitännäisvaatimukset ovat eroprosessien yhteydessä huomattavasti yleisempiä kuin taloudellisiin suhteisiin liittyvät vaatimukset, ja joissakin yhteyksissä termillä liitännäisvaatimukset viitataankin ainoastaan lasten asioita koskeviin vaatimuksiin.

12 12 Oikeuskirjallisuudessa käsitteellä avioeron liitännäisvaatimukset saatetaan viitata toisinaan pelkästään lapsiin kohdistuviin vaatimuksiin. Kuten sanottu, liitännäisvaatimuksiin kuuluu kuitenkin näiden lisäksi myös taloudellisiin asioihin liittyviä vaatimuksia. Sekä lapsiin kohdistuvia että puolisoiden taloudellisiin suhteisiin liittyviä avioeron liitännäisvaatimuksia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistaviksi avioerohakemuksen yhteydessä. Tästä johtuen liitännäisvaatimusten jakamista kahteen ryhmään aihepiirinsä perusteella voidaan pitää hyvin perusteltuna. 3.2 Yhteiselämän lopettaminen Avioliittolain tullessa alkuperäisessä muodossaan voimaan vuonna 1930, siihen ei sisältynyt säännöksiä, joiden perusteella puoliso olisi voinut vaatia toista puolisoa muuttamaan pois yhteisestä kodista ennen avioeroasian vireille tuloa, vaan vasta silloin kun avioeroasia oli otettu oikeuden käsittelyyn. Avioerolainsäädännön uudistuksen myötä vuonna 1988 tuli mahdolliseksi esittää yhteiselämän lopettamista koskeva vaatimus jo avioliiton aikana, avioeroprosessin yhteydessä tai vielä avioeron tultua lainvoimaiseksi. 11 Tavallisesti vaatimukset yhteiselämän lopettamisesta esitetään kuitenkin avioeroasian yhteydessä 12. Yhteiselämän lopettamista voi vaatia ilman avioeron hakemista, eikä yhteiselämän lopettaminen itsessään johda avioeroon. Yhteiselämän lopettamiselle ei tarvitse olla perustetta. 13 Yhteiselämän lopettamista koskeva vaatimus voidaan tehdä avioerohakemuksen yhteydessä liitännäisvaatimuksena tai yksinään erillisenä hakemuksena 14. Kuten avioero, yhteiselämän lopettamista koskeva asia pannaan vireille puolisoiden yhteisellä tai toisen puolison yksin tekemällä hakemuksella (AL 28 ). Käytännössä yhteiset hakemukset ovat harvinaisia, mutta perusteltuja esimerkiksi tilanteessa, jossa puolisot ovat yksimielisiä siitä, että erilleen on muutettava, mutta eri mieltä poismuuttavasta osapuolesta Aarnio & Kangas 2010, Litmala 2002, Väestöliitto Litmala 2002, Aarnio & Kangas 2010, 32

13 13 Monissa tapauksissa vaatimuksen yhteiselämän lopettamisesta esittää yksin toinen puoliso, joka voi olla käytännössä fyysisesti heikompi 16. Tällöin ollaan usein tilanteessa, jossa puolisoiden välillä esiintyy väkivaltaa. Puolisoista väkivallan kohteena oleva osapuoli voi tehdä yhteiselämän lopettamista koskevan hakemuksen ilman avioeroaikomustakin. Perheväkivallan uhri voi hakea tällä tavoin avioeroprosessia nopeampaa ulospääsyä vaikeasta parisuhdetilanteesta. Yhteiselämän lopettamista koskevien säännösten taustalla onkin ajatus perheväkivalta- tai päihteidenkäyttötilanteista, joihin on pystyttävä puuttumaan nopeasti 17. Yhteiselämän lopettamista koskeva päätös jakautuu kolmeen osaan. Ensinnäkin tuomioistuin päättää siitä, kumpi puolisoita saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Ratkaisun perusteena on se, kumpi puolisoista on enemmän asunnon tarpeessa. Sillä, onko asunto oma tai vuokrattu, ei ole merkitystä. Määräyksen antamiseen ei myöskään vaikuta se, kumpi puolisoista on asunnon omistaja tai kuuluuko asunto avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen vai ei. Toisena päätöksen osana tuomioistuin voi häädön uhalla velvoittaa toisen puolison muuttamaan pois yhteisestä kodista. Kolmanneksi tuomioistuin voi oikeuttaa puolison käyttämään toisen puolison omistamaa irtainta omaisuutta. Kyseisen omaisuuden on kuuluttava yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun koti-irtaimistoon. Määräys voidaan antaa myös puolison ja lasten henkilökohtaista käyttöä varten tarkoitetusta omaisuudesta tai toisen puolison omistamista työvälineistä. 18 Yhteiselämän lopettamista koskeva päätös on voimassa toistaiseksi, mutta enintään kaksi vuotta. Päätös voi raueta tätä aikaisemmin silloin, kun puolisoiden välillä toimitettu omaisuuden erottelu tai ositus tulee lainvoimaiseksi. Ellei päätöksessä toisin määrätä, tuomioistuimen antama päätös on heti täytäntöönpanokelpoinen, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa. (AL 24.) Vaikka yhteiselämän lopettamista koskevasta päätöksestä olisi valitettu hovioikeuteen, se ei vaikuta päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen Aarnio & Kangas 2010, Gottberg 2010, Aarnio & Kangas 2010, Aarnio & Kangas 2010, 34

14 14 4 PUOLISOIDEN TALOUDELLISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄT VAATIMUKSET Avioliiton solmimisen kautta puolisot sitoutuvat myös noudattamaan aviopuolisoiden taloudellisia suhteita ja omaisuutta koskevaa oikeudellista sääntelyä. Sääntely ei juuri vaikuta avioliiton aikana, vaan sen soveltaminen tulee suurelta osin ajankohtaiseksi vasta mahdollisen avioeron yhteydessä. Tässä luvussa kerrotaan puolisoiden varallisuuteen, sen jakamiseen sekä puolisoiden toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä, joita puolisot voivat avioeron yhteydessä saattaa tuomioistuimen ratkaistaviksi. Ensimmäisessä alaluvussa on katsaus avioliiton varallisuussuhteiden perusperiaatteisiin, jotka ovat lähtökohtina aviopuolisoiden taloudellisten suhteiden selvittämisessä. 4.1 Avioliiton varallisuussuhteista Avoliiton purkautuessa rikas ottaa rahansa ja köyhä ottaa nahkansa 20. Näin osuvasti siviilioikeuden professori Urpo Kangas kuvasi haastattelussa tilannetta taloudellisesti melko turvattoman avoliiton purkautuessa. Avioliiton purkautuessa sen sijaan laajaalaiset avioliittolain varallisuussäännökset tulevat sovellettavaksi ja puolisoiden taloudellisia suhteita lähdetään selvittämään niiden pohjalta. Puolisoiden varallisuuteen liittyen yksi AL:n peruslähtökohta on omaisuuden erillisyysperiaate. Sen mukaan omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle, samoin kuin se omaisuus, mitä hän avioliiton aikana saa. 21 Omaisuuden erillisyysperiaatetta täydentää omaisuuden vallinnan erillisyyden periaate, josta säädetään AL 36 :ssä. Omaisuuden yksin omistava puoliso saa vapaasti myydä, pantata, vuokrata tai lahjoittaa omaisuuttaan aviopuolisostaan riippumatta. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä ovat AL :n vallinnanrajoitukset, joiden mukaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettävän kiinteistön tai huoneiston sekä laissa luetellun irtaimen omaisuuden luovuttamiseen tarvitaan toisen puolison suostumus Studio , haastattelu: Urpo Kangas 21 Aarnio & Kangas 2010, Gottberg 2010, 13

15 15 Omaisuuden erillisyysperiaatetta täydentää loogisesti velkojen erillisyyden periaate. Kumpikin puoliso on AL 52 :n mukaan yksin vastuussa niistä veloista, jotka hän on tehnyt ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Velkojen erillisyysperiaatteen johdosta puolison omaisuutta ei voida ulosmitata toisen puolison velasta. Velkojen erillisyyden periaatteesta on olemassa kaksi poikkeustilannetta. Puolisot ovat yhteisesti tekemästään velasta tai perheen elatusta varten tehdystä velasta vastuussa solidaarisesti. Solidaarisella vastuulla tarkoitetaan sitä, että velkoja voi vaatia koko velan määrää yksin kummalta velalliselta vain. Niin sanottu elatusvelka on kyseessä silloin, kun velkaa on otettu esimerkiksi ruoan, vaatetuksen, asunnon vuokran tai lasten kasvatusmenojen kattamiseksi. 23 Keskeinen käsite puolisoiden varallisuuteen liittyen on avio-oikeus, jolla tarkoitetaan oikeutta toisen omaisuuteen. Avioliiton aikana avio-oikeudella ei ole varsinaista konkreettista merkitystä, mutta avioliiton päättyessä puolisoiden omaisuudet puolitetaan osituksessa avio-oikeuden nojalla 24. Avio-oikeus ei tarkoita yhteisomistusta tai saamisoikeutta, eikä sitä myöskään voi luovuttaa tai pantata 25. Puolisot voivat poistaa avio-oikeuden joko kokonaan tai osittain tekemällä avioehtosopimuksen. Sopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Avioehtosopimus on pätevä, kun se on päivätty, allekirjoitettu ja kaksi esteetöntä todistajaa on todistanut sen oikeaksi. Avioehtosopimus on myös rekisteröitävä jommankumman puolison kotipaikan maistraatissa, jotta se tulee voimaan. 26 Jos aviooikeus puolison omaisuuteen on poistettu avioehtosopimuksella, avioeron yhteydessä tai sen jälkeen toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu. Jos puolisot eivät ole tehneet minkäänlaista avioehtosopimusta, avio-oikeus toteutuu täysimääräisenä ja puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa perusperiaatteen mukaisesti puoliksi. 23 Aarnio & Kangas 2002, Litmala 2002, Gottberg 2010, Ossa 2006, 30

16 Omaisuuden ositus Ositusperusteet ja ositettava omaisuus Kun aviovarallisuusjärjestelmää tarkastellaan voimassa olevan avioliiton aikana, se on yksinkertaisesti omaisuuden erillisyysjärjestelmä. Avioerotilanteen myötä näkökulma muuttuu, ja osituksen näkökulmasta aviovarallisuusjärjestelmää voidaan kutsua aviooikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketun säästön puolitusjärjestelmäksi. 27 Omaisuuden osituksessa puolisoiden aviovarallisuussuhde puretaan. Ositusperusteita on AL 85 :n mukaan kaksi: puolison kuolema ja avioeron vireille tulo. 28 Ositus on avioliittolain 98 :n mukaan toimitettava siinä järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty. Näin ollen ositusasioissa sovellettavaksi laiksi tulee avioliittolain ohella myös perintökaari (PK 40/1965). Ositus on toimitettava, jos puoliso sitä vaatii, eikä toinen puoliso voi estää osituksen käynnistämistä. Ositus ei ole pakollinen toimenpide eikä sen tekemiselle ole asetettu ajallista takarajaa. Ositus on kuitenkin järkevää toimittaa joka tapauksessa, koska toinen puoliso voi pätevästi vaatia ositusta pitkänkin ajan kuluttua avioliiton loppumisesta. 29 Ositus voidaan käynnistää aikaisintaan avioeron tullessa vireille, eli kun avioerohakemus jätetään tuomioistuimelle. Määräaikaa osituksen toimittamiselle ei ole asetettu, mutta usein ositus käynnistyy heti, jotta osapuolet saisivat taloudelliset suhteensa nopeasti järjestettyä. 30 Osituksen piiriin kuuluu sekä ennen avioliiton solmimista omistettu että avioliiton aikana hankittu omaisuus, sekä myös lahjana, perintönä tai testamentilla saatu omaisuus 31. Puolisoilla voi olla myös avio-oikeuden ulkopuolista eli niin sanottua vapaata omaisuutta, joka jätetään osituslaskelman ulkopuolelle. Se puoliso, jonka nimissä vapaa omaisuus on, saa sen myös pitää. 32 Vapaata omaisuutta voi olla esimerkiksi puolison lahjaksi saama omaisuus, jolloin lahjan antaja on 27 Kangas 2006, Gottberg 2010, Litmala 2002, Gottberg 2010, Litmala 2002, Avomaa 2008, 76

17 17 määrämuotoisella lahjakirjalla määrännyt, että lahjan saajan puolisolla ei ole aviooikeutta kyseiseen omaisuuteen Ositusmenettely Osituksessa lasketaan ensin yhteen puolisoiden avio-oikeudelliset omaisuudet ja saatu summa jaetaan kahtia. Molemmille puolisoille kuuluu siis pääsäännön mukaan puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä. Puolisoiden yhteinen velka vähennetään kummankin puolison avio-oikeuden alaisesta säästöstä samassa suhteessa kuin se puolisoiden kesken jakaantuu. Myös yhteisesti omistettu omaisuus jaetaan kummankin puolison avio-oikeuden alaiseen säästöön samassa suhteessa kuin omistus. Tämän jälkeen omaisuuden arvosta vähennetään puolisoiden yksityiset velat. Enemmän omistava puoliso on velvollinen tasaamaan omaisuuksien välisen erotuksen maksamalla toiselle puolisolle tasinkoa. 34 Tasinko voidaan suorittaa joko rahana tai avio-oikeuden alaisena omaisuutena. Tasinkoa suorittavalla osapuolella on oikeus valita, millä tavalla hän tasingon suorittaa. 35 Ositusperusteen syntyhetki, joka on avioerotapauksissa eron vireille tulohetki, osoittaa aviovarallisuussuhteen katkeamishetken, eli sen ajankohdan, jonka mukaan ositukseen sisältyvä omaisuus määräytyy. Tämän ajankohdan jälkeen ansaittu tai muutoin saatu omaisuus jää avio-oikeuden ja sitä kautta osituksen ulkopuolelle. Poikkeuksena tälle pääsäännölle on avio-oikeuden alaisen omaisuuden tuotto, joka on kertynyt aviovarallisuussuhteen katkeamishetken jälkeen. Tuotto lasketaan osituksessa mukaan avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. 36 Vaikka ositusperusteen syntyhetki määrittää ositettavan omaisuuden, osituksessa varallisuutta ei arvosteta saman hetken käypään arvoon, vaan vasta osituksen toimittamishetken käypään arvoon 37. Esimerkillä voi hyvin valaista tilannetta, jossa ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamisen välissä kuluvalla ajalla voi olla paljonkin merkitystä osituksen lopputulokseen: Toisella puolisolla on avioeron vireille tullessa osakkeita Studio , haastattelu: Urpo Kangas 34 Avomaa 2008, Litmala 2002, Gottberg 2010, Ossa 2006, 31

18 18 euron arvosta ja toisella puolisolla rahavaroja euroa. Ositus toimitetaan vasta vuoden kuluttua eron vireille tulosta eli aviovarallisuussuhteen katkeamishetkestä. Osituksen toimittamisen hetkellä toisen puolison omistamien osakkeiden käypä arvo on noussut euroon, mutta toisen puolison rahavarojen määrä on pysynyt samana. Yhteenlaskettu omaisuus on ositushetkellä euroa. Näin ollen osakkeiden omistaja on velvollinen suorittamaan tasinkona toiselle puolisolle euroa, vaikka heidän omaisuuksiensa arvot olivat aviovarallisuussuhteen katkeamishetkellä olleet yhtä suuret. Tämänkaltaisen esimerkin valossa on hyvä muistaa, että varallisuus arvostetaan vasta ositushetken käypään arvoon huolimatta siitä, milloin aviovarallisuussuhde on katkennut Sopimusositus ja toimitusositus Ositus voidaan suorittaa kahdella eri tavalla, joko sopimus- tai toimitusosituksena. Jos puolisot sopivat keskenään omaisuutensa osituksesta, on kyseessä sopimusositus. Kun tapaus on riitainen, monimutkainen tai epäselvä, voidaan hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa suorittamaan toimitusositus. Sopimusosituksessa puolisot sopivat keskenään tai halutessaan asiantuntijan avustuksella omaisuuden jaosta. 38 Sopimusosituksessa laki edellyttää kirjallisen osituskirjan laatimista, jonka osapuolet allekirjoittavat ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa oikeaksi. Vaikka osapuolet olisivat hyvin yksimielisiä ja ositus sujuisi sopuisasti, on syytä laatia osituksesta asiakirja, jolla voidaan tulevaisuudessa näyttää osituksen suorittaminen toteen. Osituskirjaa voidaan tarvita jälkeenpäin esimerkiksi tilanteessa, jossa selvitetään ennen kuolemaansa eronneen vainajan kuolinpesän asioita ja on epäselvää, onko ositus aikanaan toimitettu. Asianmukaisesti tehty ja säilytetty osituskirja ratkaisee tällöin epäselvän tilanteen Pesänjakajan määrääminen Jos puolisot eivät pääse keskenään sopimukseen osituksesta, eikä sopimusositusta voida suorittaa, voi kumpi tahansa puolisoista vaatia käräjäoikeudelta pesänjakajan 38 Litmala 2002, Gottberg 2010, 29

19 19 määräämistä osituksen toimittamiseksi. Tällöin puhutaan toimitusosituksesta. Pesänjakaja voidaan määrätä heti, kun ositusperuste on syntynyt, eli jo avioerohakemuksen yhteydessä. 40 Puoliso voi ehdottaa myös jonkun tietyn henkilön määräämistä pesänjakajaksi 41. Käytännössä pesänjakajan toimittama ositus on sopimusositusta huomattavasti harvinaisempi tapa suorittaa omaisuuden ositus, koska ihmiset pystyvät kaikesta huolimatta sopimaan asioista hyvin vaikeissakin erotilanteissa. Vuosittaista noin avioeroon perustuvaa ositusperustetta kohden määrätään vain noin 800 pesänjakajaa. 42 Pesänjakajalle ei ole annettu täsmällisiä kelpoisuusvaatimuksia, mutta tämän on oltava tehtäväänsä sopiva 43. Sopivuuden edellytyksinä ovat sekä osituksen vaatima ammattitaito että puolueettomuus. Henkilön riippumattomuutta kaikkiin osapuoliin nähden arvioidaan, ja tätä kautta punnitaan, onko jakajaksi ehdotettu henkilö tapauksessa puolueeton. Esteelliseksi henkilöä ei vielä tee esimerkiksi satunnainen yhteydenpito jommankumman osapuolen kanssa. Jos toinen puoliso on tehnyt jakajamääräystä koskevan hakemuksen, oikeuden on ennen pesänjakajan määräämistä varattava toiselle puolisolle tilaisuus lausua siitä mielipiteensä. 44 Ketään ei voi määrätä pesänjakajaksi ilman hänen omaa suostumustaan (PK 23:6 ). Pesänjakaja on velvollinen kertomaan puolisoille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ositukseen liittyen. Pesänjakaja ei kuitenkaan saa suoranaisesti kehottaa osapuolia esittämään vaatimuksia tai ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin. 45 Pesänjakajalla on lisäksi aina lähtökohtainen velvollisuus koettaa saada osapuolet sopimaan osituksesta. Jos sopimuksen teko kuitenkin osoittautuu mahdottomaksi, pesänjakaja päättää omaisuuden jaosta. Tällöin hän laskee omaisuuden arvon, mahdollisen maksettavan tasingon suuruuden ja määrää myös, mitä omaisuutta tasinkona annetaan. 46 Tilanne voi tietysti olla myös se, että puolisot saavat keskenään sovittua suuren osan osituksesta, ja pesänjakajan tehtäväksi jää vain riitaisen osuuden ratkaiseminen Gottberg 2010, Litmala 2002, Aarnio & Kangas 2002, Litmala 2002, Aarnio & Kangas 2002, Litmala 2002, Avomaa 2008, Gottberg 2010, 30

20 20 Vaikka osapuolet pääsisivät koko osituksesta sopimukseen pesänjakajan määräämisen jälkeen, ei ositus muutu itsestään sopimusositukseksi. Aina, kun pesänjakaja on määrätty, ositus on menettelyllisesti ja muodollisesti toimitusositus. Toimitusositus voi muuttua sopimusositukseksi vain siinä tapauksessa, että pesänjakaja vapautetaan tehtävästään ja toimivalta siirtyy takaisin osituksen osapuolille itselleen. 48 Toimitusosituksen kustannuksista vastaavat puolisot yhdessä. Pesänjakajan hakemisesta aiheutuvat kulut katetaan ositettavasta varallisuudesta. Puolisot vastaavat yleensä yhtä suurin osuuksin pesänjakajan palkkioista ja muista kuluista. Kumpikin puoliso maksaa itse lakimiehen tai muun avustajansa kulut, jos hän on käyttänyt tällaisia palveluita toimitusosituksen yhteydessä. 49 Pesänjakaja laatii osituksesta osituskirjan ja allekirjoittaa sen yksin, todistajia ei tarvita. Jos puolisot hyväksyvät pesänjakajan tekemän osituksen, he allekirjoittavat osituskirjan. Samalla puolisot voivat ilmoittaa sitoutuvansa olemaan moittimatta pesänjakajan ratkaisua, jolloin ositus tulee heti lainvoimaiseksi eli lopulliseksi. 50 Jos ositusta ei edellä mainitulla tavalla tehdä heti lainvoimaiseksi, puolisolla on oikeus nostaa moitekanne kuuden kuukauden kuluessa osituksesta (PK 23:10 ). Ellei ositusta moitita tämän määräajan puitteissa, siitä tulee lainvoimainen. Avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen lakkaa osituksen toimittamisen jälkeen. Kun ositus on mahdollista toimittaa heti avioerohakemuksen jättämisen jälkeen, eteen voi tulla tilanne, jossa ositus on jo toimitettu, mutta erohanketta ei viedäkään loppuun asti. Tällöin puolisoiden ainoa mahdollisuus palauttaa avio-oikeutensa on tekemällä avioehtosopimus. Muussa tapauksessa osituksessa kerran poistettua avio-oikeutta eivät puolisot enää saa takaisin. Samalla tavoin puolisot omistavat edelleen sen omaisuuden, mikä osituksessa heille jaettiin, vaikka he päättäisivätkin keskeyttää erohankkeensa ja jatkaa elämää aviopuolisoina. Jos omistussuhteet halutaan palauttaa sellaisiksi, kuin ne ennen ositusta olivat, pitää ne hoitaa kaupalla tai lahjoituksella, joista peritään normaalisti varainsiirto- ja lahjaverot Aarnio & Kangas 2002, Litmala 2002, Litmala 2002, Gottberg 2010, 36 37

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi? V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

joka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

joka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Tietoa avioliittolaista Tässä esitteessä selostetaan lyhyesti avioliiton solmimista ja purkamista sekä avioliiton oikeudellisia vaikutuksia koskevia säännöksiä. Esite on tarkoitettu annettavaksi jokaiselle

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

I.1. Elatusvelvollisuus 14.2.2011 I AVIOLIITON OIKEUS- VAIKUTUKSET. Henkilöoikeudelliset oikeusvaikutukset?

I.1. Elatusvelvollisuus 14.2.2011 I AVIOLIITON OIKEUS- VAIKUTUKSET. Henkilöoikeudelliset oikeusvaikutukset? PERHE- JA PERINTÖOIKEUS Itä-Suomen yliopisto Kevät 2011 Lehtori, VT Heidi Théman, PKAMK, heidi.theman@pkamk.fi Perhe- ja perintöoikeuden jaottelua Lapsioikeus Nimioikeus Edunvalvonta- eli holhousoikeus

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Avioeroprosessi ja liitännäisvaatimukset

Avioeroprosessi ja liitännäisvaatimukset Avioeroprosessi ja liitännäisvaatimukset Parviainen, Heli 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Avioeroprosessi ja liitännäisvaatimukset Heli Parviainen Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Hakemusasioiden opas käräjäsihteereille Case: Helsingin käräjäoikeus

Hakemusasioiden opas käräjäsihteereille Case: Helsingin käräjäoikeus Hakemusasioiden opas käräjäsihteereille Case: Helsingin käräjäoikeus Kokkoniemi, Joonas 2012 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Hakemusasioiden opas käräjäsihteereille Case: Helsingin käräjäoikeus

Lisätiedot

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliitossa asuvia on Suomessa yhä enemmän, mutta tilastoja ei ole siitä, kuinka usein avoliitot päättyvät

Lisätiedot

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20

Lisätiedot

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA Henna Harju Lakimies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 9.10.2014 Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että isä ja äiti tuottavat lapsia yhdessä. Ennen vanhaan vain äiti ruokki

Lisätiedot

Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan

Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan Ison Omenan kirjastossa 13.01.2016: OTM, Herkko Havumäki Tarkasteltavana mm. seuraavia aiheita: - perheellisten on sovittava: - lapsen elatuksesta, -

Lisätiedot

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Johdanto 1 II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 1. Mitä kansainvälinen yksityisoikeus on?......................... 7 2. Kansainvälinen toimivalta

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous / Juridiikka. Anu Mässeli

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous / Juridiikka. Anu Mässeli KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous / Juridiikka Anu Mässeli OSITUS PESÄNJAKAJAN NÄKÖKULMASTA Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous MÄSSELI, ANU Opinnäytetyö

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Velat osituksessa erityiskysymyksiä - takaus ja välitilan velat Siviilioikeuden dos., OikN Pertti Välimäki Dispositio 1. takaukset osituksessa 2. välitilanaikaiset keskinäiset velat Lähteet Takaus: Välimäki:

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS

PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS HARJOITUSTEHTÄVÄT 2013 Juristivalmennus Sisältö PERHEOIKEUS... 2 1TEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Minna Rintamäki LAPSEN EDUN JA MIELIPITEEN HUOMIOONOTTAMINEN HUOLTOPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄ. Liiketalouden koulutusohjelma 2012

Minna Rintamäki LAPSEN EDUN JA MIELIPITEEN HUOMIOONOTTAMINEN HUOLTOPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄ. Liiketalouden koulutusohjelma 2012 1 Minna Rintamäki LAPSEN EDUN JA MIELIPITEEN HUOMIOONOTTAMINEN HUOLTOPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄ Liiketalouden koulutusohjelma 2012 2 LAPSEN EDUN JA MIELIPITEEN HUOMIOONOTTAMINEN HUOLTOPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄ Rintamäki,

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO. Avioeron taloudelliset vaikutukset avioliittolain mukaan

TAMPEREEN YLIOPISTO. Avioeron taloudelliset vaikutukset avioliittolain mukaan TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos Marjaana Suni Avioeron taloudelliset vaikutukset avioliittolain mukaan Pro Gradu -tutkielma Yritysjuridiikka Tampere 2008 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Oikeustieteiden

Lisätiedot

Perheoikeuden peruskurssiaineistoa

Perheoikeuden peruskurssiaineistoa Perheoikeuden peruskurssiaineistoa Käsitteet Yksinhuollossa huolto on vain toisella vanhemmalla. Yksinhuolto voi olla alkuperäistä (toista huoltajaa ei ole koskaan määrätty) tai jälkiperäistä (toinen huoltaja

Lisätiedot

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229 SISÄLLYS N:o Sivu 1226 Laki avioliittolain muuttamisesta... 3445 1227 Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen

Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen Vanhemman tehtävät lapsensa edunvalvojana Mitä edunvalvonta tarkoittaa ja kuka on lapsen edunvalvoja? Kuka valvoo edunvalvojan toimintaa? Miten lapsen omaisuutta

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009

AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009 AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009 2010 1 Minna Anita Luoma AVIOEHTOSOPIMUKSET SEINÄJOEN MAISTRAATIN ALUEELLA VUOSINA 2007 2009 Liiketalous ja matkailu 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat

Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa Keskeinen lainsäädäntö Avioliittolaki (234/1929). Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki I Isyyslain kokonaisuudistus

Lisätiedot

Kirjan rakenne ja tavoitteet... 3

Kirjan rakenne ja tavoitteet... 3 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii Aluksi 1 Kirjan rakenne ja tavoitteet.................................. 3 I Yhteisomistajan oikeusasema 7 1. Omistusoikeuden ja -osuuden määräytyminen...................

Lisätiedot

Lähentyvätkö avio- ja avoero tulevaisuudessa lainsäädännöllisesti?

Lähentyvätkö avio- ja avoero tulevaisuudessa lainsäädännöllisesti? Lähentyvätkö avio- ja avoero tulevaisuudessa lainsäädännöllisesti? Korpi-Hallila, Heini Koskiola, Annika 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Lähentyvätkö avio- ja avoero lainsäädännöllisesti

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5 Sisällys Esipuhe v Esipuhe toiseen painokseen Sisällys ix Lyhenneluettelo xv vii I LYHYT JOHDANTO PERINTÖOIKEUDEN HISTORIAAN 1 1. Maaomaisuus ja sukuperimys.............................. 1 2. Puolison

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

Sinun, minun vai meidän? avioehtosopimuksen mahdollisuudet

Sinun, minun vai meidän? avioehtosopimuksen mahdollisuudet Sinun, minun vai meidän? avioehtosopimuksen mahdollisuudet Salonen, Emmi 2014 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Sinun, minun vai meidän? avioehtosopimuksen mahdollisuudet Emmi Salonen Liiketalous

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 1 VUOKRASOPIMUKSEN OSAPUOLET JA KOHDE 17 1.1 Vuokranantaja ja vuokralainen vuokrasuhteen osapuolina 17 1.2 Asuinhuoneisto 19 1.3 Useita huoneistoja koskeva sopimus 23 1.4

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO 23.7.2012 Taustaksi Sisäasiainministeriön asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle

Lisätiedot

Lapsen asuminen = lapsen tosiasiallinen asuinpaikka (ei aina sama kuin väestörekisteriin merkitty kotipaikka)

Lapsen asuminen = lapsen tosiasiallinen asuinpaikka (ei aina sama kuin väestörekisteriin merkitty kotipaikka) Anna-Kaisa Aaltonen PERHEOIKEUSSEMINAARI Kouvola 20.9.2011 Käsitteitä Lapsen huolto = 1) tosiasiallinen lapsesta huolehtiminen, arkihuolto 2) päätöksenteko lapsen asioissa 3) lapsen edustaminen viranomaisissa,

Lisätiedot

KUOLEMAN TAKIA ASUMISEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVIÄ JURIDISIA SEIKKOJA JA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ. Juha Niskanen Kiinteistöpäällikkö Y-Säätiö

KUOLEMAN TAKIA ASUMISEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVIÄ JURIDISIA SEIKKOJA JA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ. Juha Niskanen Kiinteistöpäällikkö Y-Säätiö KUOLEMAN TAKIA ASUMISEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVIÄ JURIDISIA SEIKKOJA JA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ Juha Niskanen Kiinteistöpäällikkö Y-Säätiö 1 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA 481/95 2 LAIN SOVELTAMINEN, AHVL

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA Anna Mäki Petäjä Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto Muistisairaan edunvalvonta 1) Oman edunvalvonnan suunnittelu:

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI

EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI 1 (11) Ohjeita eroavalle 1. Ero 1.1 Avioero Ensimmäinen hakemus Avioeroa koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudelle toimitettavalla kirjallisella hakemuksella.

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ

AVIOEHTOSOPIMUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Juridiikka 2014 Janette Hoikkala & Maiju Jalonen AVIOEHTOSOPIMUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Juridiikka Syksy 2014

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2007

Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2007 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan holhoustoimesta 1 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain (442/1999)

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta. PEURAMAA GOLF Ry SÄÄNNÖT 2014 TOIMINTASÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Peuramaa-Golf-Hjortlandet ry ja kotipaikka on Kirkkonummen kunta. Yhdistyksen nimi on Peuramaa Golf Hjortlandet

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutusasiat parisuhteen päättyessä

Pankki- ja vakuutusasiat parisuhteen päättyessä Pankki- ja vakuutusasiat parisuhteen päättyessä Tulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu kolmen eri vakuutusyhtiön korvauksista 12.11.2015 Anni Nikunlassi FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot

SOVITTELU PERHE- JA LAPSIASIOISSA ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITOJEN SOVITTELU

SOVITTELU PERHE- JA LAPSIASIOISSA ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITOJEN SOVITTELU SOVITTELU PERHE- JA LAPSIASIOISSA ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITOJEN SOVITTELU 18.4.2013 Anna-Kaisa Aaltonen Kun vanhemmat eroavat, heidän joutuvat ratkaisemaan muun muassa -kuka on lapsen huoltaja?

Lisätiedot