AVIOERON LIITÄNNÄISVAATIMUKSET JA NIIDEN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
|
|
- Tommi Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AVIOERON LIITÄNNÄISVAATIMUKSET JA NIIDEN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA Tytti Hietanen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellisen asiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto Tampereen Ammattikorkeakoulu
2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellisen asiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto HIETANEN, TYTTI: Avioeron liitännäisvaatimukset ja niiden käsittely käräjäoikeudessa Opinnäytetyö 61 sivua Toukokuu 2012 Avioerojen määrä on Suomessa vuosittain yli Avioerojen yleisyydestä huolimatta avioeron liitännäisvaatimusten käsite ja sisältö jää monelle epäselväksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa ihmisten liitännäisvaatimusasioiden tuntemusta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin erityyppisten liitännäisvaatimusten sisältöä ja niiden käsittelyn kulkua Suomen käräjäoikeuksissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia avioeron liitännäisvaatimuksista ja niiden käräjäoikeuskäsittelystä tiivis mutta samalla suhteellisen kattava tietopaketti yksiin kansiin. Työn tarkoituksena oli, että siitä hyötyvät sekä opiskelijat että esimerkiksi avioeroprosessissa olevat tai sitä harkitsevat henkilöt. Opinnäytetyön tuli vastata kysymyksiin liitännäisvaatimusten käsitteestä, sen sisällöstä ja oikeuskäsittelyn vaiheista. Avioeron liitännäisvaatimukset voivat kohdistua puolisoiden välisiin varallisuussuhteisiin tai toisaalta lapsiin liittyviin asioihin. Liitännäisvaatimuksista yleisimpiä ovat lapsiin, erityisesti huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät vaatimukset. Liitännäisvaatimusasiat tulevat käräjäoikeudessa vireille pääsääntöisesti hakemusasioina. Liitännäisvaatimukset voidaan käsitellä kirjallisesti niiden ollessa riidattomia, mutta riitaiset asiat etenevät suulliseen istuntokäsittelyyn. Riitaisistakin liitännäisvaatimusasioista suuri osa ratkaistaan jo asian valmisteluvaiheessa, ja pääkäsittelyvaiheeseen edetään suhteellisen harvoin. Avioeron liitännäisvaatimusasiat ja erityisesti lapsia koskevat riidat asettavat niitä ratkaiseville tuomareille omantyyppiset haasteensa. Liitännäisvaatimusasioita käsittelevien tuomareiden ammattitaidossa korostuvat asioiden luonteesta johtuen muun muassa erinomaiset sosiaaliset taidot. Nämä taidot ovat suuressa roolissa esimerkiksi oikeudenkäynnille vaihtoehtoisessa menettelyssä, eli tuomioistuinsovittelussa. Siinä sovinnolliseen ratkaisuun pyritään vapaamuotoisessa käsittelyssä tuomarin toimiessa sovittelijana. Yhtenä tulevaisuuden tavoitteena voidaan nähdä se, että tuomioistuinsovittelua olisi mahdollista hyödyntää ja sen asemaa menettelytapana tulisi korostaa erityisesti lapsiin liittyvissä asioissa nykyistä enemmän. Asiasanat: avioero, ositus, lapsen huolto, tuomioistuinkäsittely
3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree programme in Business Administration Option of Legal Expertise HIETANEN, TYTTI: Secondary Claims for Divorce and Their Court Proceedings in District Court Bachelor's thesis 61 pages May 2012 The annual number of divorce cases in Finland is approximately Despite their frequency, the concept of secondary claims for divorce is somewhat unclear to many people. The purpose of the thesis was to improve people s knowledge of the secondary claims. The thesis reviewed the contents of different types of secondary claims for divorce and their court proceedings in district court. The objective of the thesis was to write out a compact but at the same time a relatively comprehensive information package about secondary claims for divorce and their court proceedings. The thesis was designed to serve not only students, but also the people who are considering or already have a divorce process in progress. The thesis was supposed to answer questions about the concept, the contents and the handling phases of secondary claims. There are two kinds of secondary claims for divorce. They can either be related to the financial relations of the spouses or they can be focused on the children s matters. Most commonly presented claims are focused specifically on the child custody and visitation rights. Undisputed secondary claims cases can be processed simply in writing, but disputed cases are handled in court hearings. Many of the disputed cases are already settled during the court s preparation phase before the main hearing. Secondary claims cases and particularly the ones that handle children s matters are challenging to court judges. In such cases the judge has to have for example excellent social skills. Those skills act an important role in court mediation. The spouses are able to choose this alternative procedure over the actual court proceedings. Court mediation is a special procedure, in which a court judge acts as a mediator in an informal process and tries to find an understanding between the two parties. As a future goal, court mediation could be better exploited and underlined than today, especially in the cases that are focused on children s matters. Key words: divorce, division, custody, court proceedings
4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AVIOEROPROSESSI SUOMESSA Avioero harkinta-ajan jälkeen Avioero ilman harkinta-aikaa AVIOERON LIITÄNNÄISVAATIMUKSET Liitännäisvaatimusten kahtiajako Yhteiselämän lopettaminen PUOLISOIDEN TALOUDELLISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄT VAATIMUKSET Avioliiton varallisuussuhteista Omaisuuden ositus Ositusperusteet ja ositettava omaisuus Ositusmenettely Sopimusositus ja toimitusositus Pesänjakajan määrääminen Puolison elatus Puolison elatuksen tarve ja elatussopimus Tuomioistuimen päätös elatusavusta LAPSEEN KOHDISTUVAT VAATIMUKSET Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Huollon sisältö ja määräytyminen Vanhempien sopimusvapaus Tuomioistuimen päätös Tapaamisoikeus käytännössä Lapsen asuminen Lapsen asumisjärjestelyistä päättäminen Erilaisia asumismalleja Lapsen elatus Lapsen oikeus elatukseen ja vanhempien elatusvastuu Oikeus elatusapuun Elatusavun vahvistaminen Elatusavun määrä ja maksaminen Elatusavun muuttaminen ja palauttaminen LIITÄNNÄISVAATIMUSTEN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA Tuomioistuinkäsittelyn yleisistä periaatteista liitännäisvaatimusasioissa... 40
5 5 6.2 Liitännäisvaatimusasian käsittelyjärjestys Kirjallinen valmistelu ja käsittely Suullinen istuntokäsittely Valmisteluistunto Pääkäsittely Tuomioistuinsovittelu Liitännäisvaatimusasian käsittelyn ominaispiirteitä ja haasteita POHDINTA LÄHTEET... 59
6 6 LYHENTEET JA TERMIT AL avioliittolaki /234 ElatusL laki lapsen elatuksesta /704 ETukiL elatustukilaki /580 HE hallituksen esitys HolhTL laki holhoustoimesta /442 HTL laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta /361 IndeksiL laki eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin /583 KKO korkein oikeus, korkeimman oikeuden päätös OK oikeudenkäymiskaari /4 PK perintökaari /40 PL Suomen perustuslaki /731 RPL laki rekisteröidystä parisuhteesta /950 TuomSovL laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa /394 YTJulkL laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa /370
7 7 1 JOHDANTO Avioerot ovat nykyajan Suomessa arkipäivää. Tilastokeskuksen 1 mukaan vuonna 2011 solmittiin yli avioliittoa ja samana vuonna avioerojen määrä oli yli Avioeroon liittyvät säännökset ja käytänteet ovat erityisesti nykypäivänä tärkeä osa perheoikeuden alaa. Avioeroprosessin ja siihen liittyvien liitännäisvaatimusten sisällön sekä käräjäoikeuden liitännäisvaatimuksiin liittyvien käsittelykäytäntöjen tunteminen on jo avioerojen yleisyyden vuoksi tärkeää niin avioeroprosessia harkitseville tai sitä läpikäyville ihmisille, kuin myös oikeudellisten aineiden opiskelijoille. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on lisätä sekä maallikoiden että esimerkiksi oikeustradenomiopiskelijoiden tietämystä avioeron liitännäisvaatimuksista ja niiden käsittelystä käräjäoikeudessa. Opinnäytetyön tarkoitus on laatia tiivis mutta samalla suhteellisen kattava tietopaketti avioeron liitännäisvaatimuksista ja niiden käräjäoikeuskäsittelyn kulusta. Opinnäytetyö tarjoaa näin sekä teoriatietoa liitännäisvaatimuksista ja niiden sisällöstä, kuin myös käytännönläheisempää tietoa niiden käsittelyprosessista käräjäoikeudessa. Näistä tiedoista on opiskelijoille hyötyä erityisesti käräjäoikeudessa suoritettavaa harjoittelua ajatellen. Opinnäytetyön alussa kerrotaan lyhyesti avioeroprosessista yleisesti. Työn painopiste on kuitenkin varsinaisesta avioeroasiasta erillään käsiteltävien liitännäisvaatimusten määrittelyssä ja niiden käräjäoikeudessa tapahtuvan käsittelyprosessin esittelyssä. Avioeron liitännäisvaatimusten määrittelyn taustalla lähteinä ovat vahvasti lainsäädäntö ja oikeuskirjallisuus sekä muu erityyppinen lähdemateriaali, kuten tutkimukset, ohjeet ja julkaisut. Käsittelyprosessin esittelyssä lähteinä käytetään edellä mainittujen lisäksi käräjätuomarien haastatteluita, joiden kautta opinnäytetyöhön saadaan faktatiedon lisäksi hieman asiantuntijoiden näkökulmaa liitännäisvaatimusasioiden käsittelystä. Tämä opinnäytetyö ei haastattelulähteiden läsnäolosta huolimatta ole empiirinen työ, vaan se on tehty lainopillisesta näkökulmasta ja vastaa kysymyksiin avioeron liitännäisvaatimusten käsitteestä, sisällöstä ja siitä, miten liitännäisvaatimusasioita käsitellään käräjäoikeudessa. 1 Tilastokeskus 2012
8 8 2 AVIOEROPROSESSI SUOMESSA Avioero käsitellään tuomioistuimessa erillisenä asiana. Jos puolisoilla on avioerohakemuksen ohella liitännäisvaatimuksia, käräjäoikeus käsittelee ne omana kokonaisuutenaan erillään varsinaisesta avioeroasiasta. Avioeroasioihin liittyen on hyvä muistaa, että avioeron ja liitännäisvaatimusten käsittelyt käräjäoikeudessa eivät riipu toisistaan. Näin ollen esimerkiksi avioeron ja liitännäisvaatimusasian käsittelyajat voivat olla huomattavan eripituisia toisiinsa nähden. Seuraavassa lyhyt katsaus itsenäisesti käsiteltävän varsinaisen avioeroasian kulkuun sekä harkinta-ajan jälkeen että ilman harkinta-aikaa. 2.1 Avioero harkinta-ajan jälkeen Avioeroasia tulee vireille tuomioistuimessa kirjallisen avioerohakemuksen saavuttua käräjäoikeuteen. Avioeroa haetaan käräjäoikeudesta siinä kunnassa, jossa jommallakummalla puolisoista on kotipaikka. 2 Avioeroasian käsittelyssä tuomioistuin ei tutki syitä siihen, minkä vuoksi avioeroa haetaan, eikä myöskään ota kantaa puolisoiden välisiin henkilökohtaisiin suhteisiin 3. Rekisteröity parisuhde puretaan samalla tavoin kuin avioliitto ja sen purkamiseen sovelletaan avioliittolain avioerosäännöksiä, kuten laissa rekisteröidystä parisuhteesta säädetään (RPL, 950/2001, 7 ). Harkinta-aikaperusteinen avioero on kaksivaiheinen prosessi, joka pannaan vireille niin sanotulla I-vaiheen hakemuksella 4. Avioerohakemus voi olla puolisoiden yhteinen tai toisen puolison yksin tekemä. Jos hakemuksen tekee toinen puoliso yksin, on tuomioistuimen annettava hakemus toiselle puolisolle tiedoksi niin kuin haasteen tiedoksi antamisesta säädetään ja varattava tälle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Harkinta-aika alkaa avioliittolain (AL, 234/1929, 26,28 ) mukaan siitä hetkestä, kun puolisoiden yhteinen avioerohakemus jätetään tuomioistuimelle, tai kun toisen puolison yksin tekemä hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. 2 Litmala 2002, 9 3 Oikeusministeriö Litmala 2002, 9
9 9 Kun kuuden kuukauden pituinen harkinta-aika on kulunut, on hakijoiden toimitettava käräjäoikeuteen II-vaiheen hakemus, jolla haetaan lopullista avioeroa 5. Hakemuksen voivat avioeroprosessin jälkimmäisessä vaiheessa tehdä puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin täysin riippumatta siitä, onko ensimmäinen hakemus tehty yksin vai yhdessä. Joka tapauksessa puolen vuoden harkinta-ajan kuluttua puolisoille syntyy velvollisuus reagoida, mikäli avioeroasia halutaan saattaa loppuun saakka. Ellei toisen vaiheen avioerohakemusta toimiteta käräjäoikeudelle ennen kuin yksi vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta, avioeroasia raukeaa. 6 Harkinta-aikaperusteinen avioero voidaan siis myöntää aikaisintaan kuuden kuukauden ja viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun avioeroasia tuli vireille 7. Mikäli II-vaiheen hakemus ei saavu käräjäoikeuteen määräajassa, oikeus tekee avioeroasiassa päätöksen, jonka mukaan asia jää sillensä. Käräjäoikeus ei erikseen tiedota päätöksestä puolisoille. Jos puoliso tai puolisot haluavat edelleen erota, mutta harkinta-ajan alkamisesta on kulunut yli vuosi, on koko prosessi aloitettava uudelleen alusta 8. Harkinta-aikaperusteisen avioeroprosessin ja siihen sisällytettyjen tarkkojen määräaikojen tarkoituksena on, että eroa hakevat puolisot osoittavat avioeroprosessissa omaa aktiivisuutta ja toimintansa kautta näyttävät sitoutumisensa avioeropäätökseen. Kun puolisot ovat koko prosessin ajan tietoisia sen vaiheista ja määräaikojen kulumisesta, he voivat välttää ikävät yllätykset, kuten määräaikojen umpeutumisen ja sitä kautta eroprosessin turhan pitkittymisen. 2.2 Avioero ilman harkinta-aikaa Puolisoilla on oikeus avioeroon ilman kuuden kuukauden harkinta-aikaa, mikäli he ovat asuneet viimeiset kaksi vuotta keskeytyksettä erillään toisistaan (AL 25 ). Sillä, mistä syystä puolisot ovat asuneet erillään, ei ole merkitystä. Pitkän erillään asumisen katsotaan jo itsessään antavan kummallekin puolisolle mahdollisuuden harkittuun 5 Oikeuslaitos Gottberg 2010, Litmala 2002, 11 8 Gottberg 2010, 48
10 10 päätökseen avioliiton purkamisesta. Tämän vuoksi ero ilman harkinta-aikaa on pidempään erillään asuneille mahdollinen. 9 Puolisot on tuomittava avioeroon ilman harkinta-aikaa myös siinä tapauksessa, jos he ovat sukua toisilleen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa, sisaruksia tai puolisisaruksia tai jos jompikumpi puolisoista on avioliiton solmimisen aikana ollut jo ennestään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa (AL 27 ). Tällaisessa tapauksessa myös virallisella syyttäjällä on velvollisuus käynnistää avioeroasia. Kyseisen kaltaiset tapaukset ovat kuitenkin nykyaikaisen väestötietojärjestelmän aikana äärettömän harvinaisia Gottberg 2010, Gottberg 2010, 48 49
11 11 3 AVIOERON LIITÄNNÄISVAATIMUKSET Avioeron yhteydessä ratkaistaviksi tulevat kysymykset liittyivätpä ne taloudellisiin asioihin tai lapsiin ovat periaatteessa kaikki puolisoiden keskenään sovittavissa. Kun puolisoiden keskenään tekemät sopimukset on asianmukaisesti tehty tai esimerkiksi lapsiin liittyvissä asioissa sosiaalitoimen vahvistamia, ei tuomioistuimen tarvitse ratkaista muuta kuin varsinainen avioeroasia. Riitaisissa tilanteissa tai silloin, kun puolisot haluavat vahvistetun sopimuksen sijaan asiastaan tuomioistuimen päätöksen, tuomioistuimen ratkaistavaksi voi avioeroasian ohella tulla myös varallisuuteen tai lapsiin liittyviä liitännäisasioita. Tässä luvussa kerrotaan yleisesti, mitä liitännäisvaatimukset ovat ja miten niitä voidaan jaotella. Tarkempi perehtyminen vaatimusten sisältöön seuraa tulevissa pääluvuissa. Tässä luvussa selvitetään myös yhteiselämän lopettamisen käsitettä. 3.1 Liitännäisvaatimusten kahtiajako Avioeron liitännäisvaatimusten aihepiirit ovat selkeästi kaksijakoiset, ja vaatimukset voidaankin jakaa karkeasti kahtia sen perusteella, liittyvätkö ne rahaan vai lapsiin. Tämän jaottelun seurauksena voidaan nimetä liitännäisvaatimusten kaksi ryhmää: puolisoiden taloudellisiin suhteisiin liittyvät sekä lapseen kohdistuvat vaatimukset. Tämän ryhmittelyn lisäksi puolisot voivat avioeroon liittyen esittää vaatimuksen yhteiselämän lopettamisesta, josta kerrotaan tarkemmin omassa alaluvussaan. Puolisoiden taloudellisiin suhteisiin liittyvistä asioista avioeroa hakeva pariskunta voi esittää vaatimuksen omaisuuden osituksesta, ositukseen liittyen pesänjakajan määräämisestä tai toiselle puolisolle suoritettavasta elatusavusta avioeron jälkeen. Lapseen kohdistuvien vaatimusten aiheina sen sijaan voivat olla lapsen huolto ja tapaamisoikeus, lapsen asuminen sekä lapsen elatukseen liittyvät kysymykset. Lapseen kohdistuvat liitännäisvaatimukset ovat eroprosessien yhteydessä huomattavasti yleisempiä kuin taloudellisiin suhteisiin liittyvät vaatimukset, ja joissakin yhteyksissä termillä liitännäisvaatimukset viitataankin ainoastaan lasten asioita koskeviin vaatimuksiin.
12 12 Oikeuskirjallisuudessa käsitteellä avioeron liitännäisvaatimukset saatetaan viitata toisinaan pelkästään lapsiin kohdistuviin vaatimuksiin. Kuten sanottu, liitännäisvaatimuksiin kuuluu kuitenkin näiden lisäksi myös taloudellisiin asioihin liittyviä vaatimuksia. Sekä lapsiin kohdistuvia että puolisoiden taloudellisiin suhteisiin liittyviä avioeron liitännäisvaatimuksia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistaviksi avioerohakemuksen yhteydessä. Tästä johtuen liitännäisvaatimusten jakamista kahteen ryhmään aihepiirinsä perusteella voidaan pitää hyvin perusteltuna. 3.2 Yhteiselämän lopettaminen Avioliittolain tullessa alkuperäisessä muodossaan voimaan vuonna 1930, siihen ei sisältynyt säännöksiä, joiden perusteella puoliso olisi voinut vaatia toista puolisoa muuttamaan pois yhteisestä kodista ennen avioeroasian vireille tuloa, vaan vasta silloin kun avioeroasia oli otettu oikeuden käsittelyyn. Avioerolainsäädännön uudistuksen myötä vuonna 1988 tuli mahdolliseksi esittää yhteiselämän lopettamista koskeva vaatimus jo avioliiton aikana, avioeroprosessin yhteydessä tai vielä avioeron tultua lainvoimaiseksi. 11 Tavallisesti vaatimukset yhteiselämän lopettamisesta esitetään kuitenkin avioeroasian yhteydessä 12. Yhteiselämän lopettamista voi vaatia ilman avioeron hakemista, eikä yhteiselämän lopettaminen itsessään johda avioeroon. Yhteiselämän lopettamiselle ei tarvitse olla perustetta. 13 Yhteiselämän lopettamista koskeva vaatimus voidaan tehdä avioerohakemuksen yhteydessä liitännäisvaatimuksena tai yksinään erillisenä hakemuksena 14. Kuten avioero, yhteiselämän lopettamista koskeva asia pannaan vireille puolisoiden yhteisellä tai toisen puolison yksin tekemällä hakemuksella (AL 28 ). Käytännössä yhteiset hakemukset ovat harvinaisia, mutta perusteltuja esimerkiksi tilanteessa, jossa puolisot ovat yksimielisiä siitä, että erilleen on muutettava, mutta eri mieltä poismuuttavasta osapuolesta Aarnio & Kangas 2010, Litmala 2002, Väestöliitto Litmala 2002, Aarnio & Kangas 2010, 32
13 13 Monissa tapauksissa vaatimuksen yhteiselämän lopettamisesta esittää yksin toinen puoliso, joka voi olla käytännössä fyysisesti heikompi 16. Tällöin ollaan usein tilanteessa, jossa puolisoiden välillä esiintyy väkivaltaa. Puolisoista väkivallan kohteena oleva osapuoli voi tehdä yhteiselämän lopettamista koskevan hakemuksen ilman avioeroaikomustakin. Perheväkivallan uhri voi hakea tällä tavoin avioeroprosessia nopeampaa ulospääsyä vaikeasta parisuhdetilanteesta. Yhteiselämän lopettamista koskevien säännösten taustalla onkin ajatus perheväkivalta- tai päihteidenkäyttötilanteista, joihin on pystyttävä puuttumaan nopeasti 17. Yhteiselämän lopettamista koskeva päätös jakautuu kolmeen osaan. Ensinnäkin tuomioistuin päättää siitä, kumpi puolisoita saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Ratkaisun perusteena on se, kumpi puolisoista on enemmän asunnon tarpeessa. Sillä, onko asunto oma tai vuokrattu, ei ole merkitystä. Määräyksen antamiseen ei myöskään vaikuta se, kumpi puolisoista on asunnon omistaja tai kuuluuko asunto avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen vai ei. Toisena päätöksen osana tuomioistuin voi häädön uhalla velvoittaa toisen puolison muuttamaan pois yhteisestä kodista. Kolmanneksi tuomioistuin voi oikeuttaa puolison käyttämään toisen puolison omistamaa irtainta omaisuutta. Kyseisen omaisuuden on kuuluttava yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun koti-irtaimistoon. Määräys voidaan antaa myös puolison ja lasten henkilökohtaista käyttöä varten tarkoitetusta omaisuudesta tai toisen puolison omistamista työvälineistä. 18 Yhteiselämän lopettamista koskeva päätös on voimassa toistaiseksi, mutta enintään kaksi vuotta. Päätös voi raueta tätä aikaisemmin silloin, kun puolisoiden välillä toimitettu omaisuuden erottelu tai ositus tulee lainvoimaiseksi. Ellei päätöksessä toisin määrätä, tuomioistuimen antama päätös on heti täytäntöönpanokelpoinen, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa. (AL 24.) Vaikka yhteiselämän lopettamista koskevasta päätöksestä olisi valitettu hovioikeuteen, se ei vaikuta päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen Aarnio & Kangas 2010, Gottberg 2010, Aarnio & Kangas 2010, Aarnio & Kangas 2010, 34
14 14 4 PUOLISOIDEN TALOUDELLISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄT VAATIMUKSET Avioliiton solmimisen kautta puolisot sitoutuvat myös noudattamaan aviopuolisoiden taloudellisia suhteita ja omaisuutta koskevaa oikeudellista sääntelyä. Sääntely ei juuri vaikuta avioliiton aikana, vaan sen soveltaminen tulee suurelta osin ajankohtaiseksi vasta mahdollisen avioeron yhteydessä. Tässä luvussa kerrotaan puolisoiden varallisuuteen, sen jakamiseen sekä puolisoiden toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä, joita puolisot voivat avioeron yhteydessä saattaa tuomioistuimen ratkaistaviksi. Ensimmäisessä alaluvussa on katsaus avioliiton varallisuussuhteiden perusperiaatteisiin, jotka ovat lähtökohtina aviopuolisoiden taloudellisten suhteiden selvittämisessä. 4.1 Avioliiton varallisuussuhteista Avoliiton purkautuessa rikas ottaa rahansa ja köyhä ottaa nahkansa 20. Näin osuvasti siviilioikeuden professori Urpo Kangas kuvasi haastattelussa tilannetta taloudellisesti melko turvattoman avoliiton purkautuessa. Avioliiton purkautuessa sen sijaan laajaalaiset avioliittolain varallisuussäännökset tulevat sovellettavaksi ja puolisoiden taloudellisia suhteita lähdetään selvittämään niiden pohjalta. Puolisoiden varallisuuteen liittyen yksi AL:n peruslähtökohta on omaisuuden erillisyysperiaate. Sen mukaan omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle, samoin kuin se omaisuus, mitä hän avioliiton aikana saa. 21 Omaisuuden erillisyysperiaatetta täydentää omaisuuden vallinnan erillisyyden periaate, josta säädetään AL 36 :ssä. Omaisuuden yksin omistava puoliso saa vapaasti myydä, pantata, vuokrata tai lahjoittaa omaisuuttaan aviopuolisostaan riippumatta. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä ovat AL :n vallinnanrajoitukset, joiden mukaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettävän kiinteistön tai huoneiston sekä laissa luetellun irtaimen omaisuuden luovuttamiseen tarvitaan toisen puolison suostumus Studio , haastattelu: Urpo Kangas 21 Aarnio & Kangas 2010, Gottberg 2010, 13
15 15 Omaisuuden erillisyysperiaatetta täydentää loogisesti velkojen erillisyyden periaate. Kumpikin puoliso on AL 52 :n mukaan yksin vastuussa niistä veloista, jotka hän on tehnyt ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Velkojen erillisyysperiaatteen johdosta puolison omaisuutta ei voida ulosmitata toisen puolison velasta. Velkojen erillisyyden periaatteesta on olemassa kaksi poikkeustilannetta. Puolisot ovat yhteisesti tekemästään velasta tai perheen elatusta varten tehdystä velasta vastuussa solidaarisesti. Solidaarisella vastuulla tarkoitetaan sitä, että velkoja voi vaatia koko velan määrää yksin kummalta velalliselta vain. Niin sanottu elatusvelka on kyseessä silloin, kun velkaa on otettu esimerkiksi ruoan, vaatetuksen, asunnon vuokran tai lasten kasvatusmenojen kattamiseksi. 23 Keskeinen käsite puolisoiden varallisuuteen liittyen on avio-oikeus, jolla tarkoitetaan oikeutta toisen omaisuuteen. Avioliiton aikana avio-oikeudella ei ole varsinaista konkreettista merkitystä, mutta avioliiton päättyessä puolisoiden omaisuudet puolitetaan osituksessa avio-oikeuden nojalla 24. Avio-oikeus ei tarkoita yhteisomistusta tai saamisoikeutta, eikä sitä myöskään voi luovuttaa tai pantata 25. Puolisot voivat poistaa avio-oikeuden joko kokonaan tai osittain tekemällä avioehtosopimuksen. Sopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Avioehtosopimus on pätevä, kun se on päivätty, allekirjoitettu ja kaksi esteetöntä todistajaa on todistanut sen oikeaksi. Avioehtosopimus on myös rekisteröitävä jommankumman puolison kotipaikan maistraatissa, jotta se tulee voimaan. 26 Jos aviooikeus puolison omaisuuteen on poistettu avioehtosopimuksella, avioeron yhteydessä tai sen jälkeen toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu. Jos puolisot eivät ole tehneet minkäänlaista avioehtosopimusta, avio-oikeus toteutuu täysimääräisenä ja puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa perusperiaatteen mukaisesti puoliksi. 23 Aarnio & Kangas 2002, Litmala 2002, Gottberg 2010, Ossa 2006, 30
16 Omaisuuden ositus Ositusperusteet ja ositettava omaisuus Kun aviovarallisuusjärjestelmää tarkastellaan voimassa olevan avioliiton aikana, se on yksinkertaisesti omaisuuden erillisyysjärjestelmä. Avioerotilanteen myötä näkökulma muuttuu, ja osituksen näkökulmasta aviovarallisuusjärjestelmää voidaan kutsua aviooikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketun säästön puolitusjärjestelmäksi. 27 Omaisuuden osituksessa puolisoiden aviovarallisuussuhde puretaan. Ositusperusteita on AL 85 :n mukaan kaksi: puolison kuolema ja avioeron vireille tulo. 28 Ositus on avioliittolain 98 :n mukaan toimitettava siinä järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty. Näin ollen ositusasioissa sovellettavaksi laiksi tulee avioliittolain ohella myös perintökaari (PK 40/1965). Ositus on toimitettava, jos puoliso sitä vaatii, eikä toinen puoliso voi estää osituksen käynnistämistä. Ositus ei ole pakollinen toimenpide eikä sen tekemiselle ole asetettu ajallista takarajaa. Ositus on kuitenkin järkevää toimittaa joka tapauksessa, koska toinen puoliso voi pätevästi vaatia ositusta pitkänkin ajan kuluttua avioliiton loppumisesta. 29 Ositus voidaan käynnistää aikaisintaan avioeron tullessa vireille, eli kun avioerohakemus jätetään tuomioistuimelle. Määräaikaa osituksen toimittamiselle ei ole asetettu, mutta usein ositus käynnistyy heti, jotta osapuolet saisivat taloudelliset suhteensa nopeasti järjestettyä. 30 Osituksen piiriin kuuluu sekä ennen avioliiton solmimista omistettu että avioliiton aikana hankittu omaisuus, sekä myös lahjana, perintönä tai testamentilla saatu omaisuus 31. Puolisoilla voi olla myös avio-oikeuden ulkopuolista eli niin sanottua vapaata omaisuutta, joka jätetään osituslaskelman ulkopuolelle. Se puoliso, jonka nimissä vapaa omaisuus on, saa sen myös pitää. 32 Vapaata omaisuutta voi olla esimerkiksi puolison lahjaksi saama omaisuus, jolloin lahjan antaja on 27 Kangas 2006, Gottberg 2010, Litmala 2002, Gottberg 2010, Litmala 2002, Avomaa 2008, 76
17 17 määrämuotoisella lahjakirjalla määrännyt, että lahjan saajan puolisolla ei ole aviooikeutta kyseiseen omaisuuteen Ositusmenettely Osituksessa lasketaan ensin yhteen puolisoiden avio-oikeudelliset omaisuudet ja saatu summa jaetaan kahtia. Molemmille puolisoille kuuluu siis pääsäännön mukaan puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä. Puolisoiden yhteinen velka vähennetään kummankin puolison avio-oikeuden alaisesta säästöstä samassa suhteessa kuin se puolisoiden kesken jakaantuu. Myös yhteisesti omistettu omaisuus jaetaan kummankin puolison avio-oikeuden alaiseen säästöön samassa suhteessa kuin omistus. Tämän jälkeen omaisuuden arvosta vähennetään puolisoiden yksityiset velat. Enemmän omistava puoliso on velvollinen tasaamaan omaisuuksien välisen erotuksen maksamalla toiselle puolisolle tasinkoa. 34 Tasinko voidaan suorittaa joko rahana tai avio-oikeuden alaisena omaisuutena. Tasinkoa suorittavalla osapuolella on oikeus valita, millä tavalla hän tasingon suorittaa. 35 Ositusperusteen syntyhetki, joka on avioerotapauksissa eron vireille tulohetki, osoittaa aviovarallisuussuhteen katkeamishetken, eli sen ajankohdan, jonka mukaan ositukseen sisältyvä omaisuus määräytyy. Tämän ajankohdan jälkeen ansaittu tai muutoin saatu omaisuus jää avio-oikeuden ja sitä kautta osituksen ulkopuolelle. Poikkeuksena tälle pääsäännölle on avio-oikeuden alaisen omaisuuden tuotto, joka on kertynyt aviovarallisuussuhteen katkeamishetken jälkeen. Tuotto lasketaan osituksessa mukaan avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. 36 Vaikka ositusperusteen syntyhetki määrittää ositettavan omaisuuden, osituksessa varallisuutta ei arvosteta saman hetken käypään arvoon, vaan vasta osituksen toimittamishetken käypään arvoon 37. Esimerkillä voi hyvin valaista tilannetta, jossa ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamisen välissä kuluvalla ajalla voi olla paljonkin merkitystä osituksen lopputulokseen: Toisella puolisolla on avioeron vireille tullessa osakkeita Studio , haastattelu: Urpo Kangas 34 Avomaa 2008, Litmala 2002, Gottberg 2010, Ossa 2006, 31
18 18 euron arvosta ja toisella puolisolla rahavaroja euroa. Ositus toimitetaan vasta vuoden kuluttua eron vireille tulosta eli aviovarallisuussuhteen katkeamishetkestä. Osituksen toimittamisen hetkellä toisen puolison omistamien osakkeiden käypä arvo on noussut euroon, mutta toisen puolison rahavarojen määrä on pysynyt samana. Yhteenlaskettu omaisuus on ositushetkellä euroa. Näin ollen osakkeiden omistaja on velvollinen suorittamaan tasinkona toiselle puolisolle euroa, vaikka heidän omaisuuksiensa arvot olivat aviovarallisuussuhteen katkeamishetkellä olleet yhtä suuret. Tämänkaltaisen esimerkin valossa on hyvä muistaa, että varallisuus arvostetaan vasta ositushetken käypään arvoon huolimatta siitä, milloin aviovarallisuussuhde on katkennut Sopimusositus ja toimitusositus Ositus voidaan suorittaa kahdella eri tavalla, joko sopimus- tai toimitusosituksena. Jos puolisot sopivat keskenään omaisuutensa osituksesta, on kyseessä sopimusositus. Kun tapaus on riitainen, monimutkainen tai epäselvä, voidaan hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa suorittamaan toimitusositus. Sopimusosituksessa puolisot sopivat keskenään tai halutessaan asiantuntijan avustuksella omaisuuden jaosta. 38 Sopimusosituksessa laki edellyttää kirjallisen osituskirjan laatimista, jonka osapuolet allekirjoittavat ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa oikeaksi. Vaikka osapuolet olisivat hyvin yksimielisiä ja ositus sujuisi sopuisasti, on syytä laatia osituksesta asiakirja, jolla voidaan tulevaisuudessa näyttää osituksen suorittaminen toteen. Osituskirjaa voidaan tarvita jälkeenpäin esimerkiksi tilanteessa, jossa selvitetään ennen kuolemaansa eronneen vainajan kuolinpesän asioita ja on epäselvää, onko ositus aikanaan toimitettu. Asianmukaisesti tehty ja säilytetty osituskirja ratkaisee tällöin epäselvän tilanteen Pesänjakajan määrääminen Jos puolisot eivät pääse keskenään sopimukseen osituksesta, eikä sopimusositusta voida suorittaa, voi kumpi tahansa puolisoista vaatia käräjäoikeudelta pesänjakajan 38 Litmala 2002, Gottberg 2010, 29
19 19 määräämistä osituksen toimittamiseksi. Tällöin puhutaan toimitusosituksesta. Pesänjakaja voidaan määrätä heti, kun ositusperuste on syntynyt, eli jo avioerohakemuksen yhteydessä. 40 Puoliso voi ehdottaa myös jonkun tietyn henkilön määräämistä pesänjakajaksi 41. Käytännössä pesänjakajan toimittama ositus on sopimusositusta huomattavasti harvinaisempi tapa suorittaa omaisuuden ositus, koska ihmiset pystyvät kaikesta huolimatta sopimaan asioista hyvin vaikeissakin erotilanteissa. Vuosittaista noin avioeroon perustuvaa ositusperustetta kohden määrätään vain noin 800 pesänjakajaa. 42 Pesänjakajalle ei ole annettu täsmällisiä kelpoisuusvaatimuksia, mutta tämän on oltava tehtäväänsä sopiva 43. Sopivuuden edellytyksinä ovat sekä osituksen vaatima ammattitaito että puolueettomuus. Henkilön riippumattomuutta kaikkiin osapuoliin nähden arvioidaan, ja tätä kautta punnitaan, onko jakajaksi ehdotettu henkilö tapauksessa puolueeton. Esteelliseksi henkilöä ei vielä tee esimerkiksi satunnainen yhteydenpito jommankumman osapuolen kanssa. Jos toinen puoliso on tehnyt jakajamääräystä koskevan hakemuksen, oikeuden on ennen pesänjakajan määräämistä varattava toiselle puolisolle tilaisuus lausua siitä mielipiteensä. 44 Ketään ei voi määrätä pesänjakajaksi ilman hänen omaa suostumustaan (PK 23:6 ). Pesänjakaja on velvollinen kertomaan puolisoille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ositukseen liittyen. Pesänjakaja ei kuitenkaan saa suoranaisesti kehottaa osapuolia esittämään vaatimuksia tai ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin. 45 Pesänjakajalla on lisäksi aina lähtökohtainen velvollisuus koettaa saada osapuolet sopimaan osituksesta. Jos sopimuksen teko kuitenkin osoittautuu mahdottomaksi, pesänjakaja päättää omaisuuden jaosta. Tällöin hän laskee omaisuuden arvon, mahdollisen maksettavan tasingon suuruuden ja määrää myös, mitä omaisuutta tasinkona annetaan. 46 Tilanne voi tietysti olla myös se, että puolisot saavat keskenään sovittua suuren osan osituksesta, ja pesänjakajan tehtäväksi jää vain riitaisen osuuden ratkaiseminen Gottberg 2010, Litmala 2002, Aarnio & Kangas 2002, Litmala 2002, Aarnio & Kangas 2002, Litmala 2002, Avomaa 2008, Gottberg 2010, 30
20 20 Vaikka osapuolet pääsisivät koko osituksesta sopimukseen pesänjakajan määräämisen jälkeen, ei ositus muutu itsestään sopimusositukseksi. Aina, kun pesänjakaja on määrätty, ositus on menettelyllisesti ja muodollisesti toimitusositus. Toimitusositus voi muuttua sopimusositukseksi vain siinä tapauksessa, että pesänjakaja vapautetaan tehtävästään ja toimivalta siirtyy takaisin osituksen osapuolille itselleen. 48 Toimitusosituksen kustannuksista vastaavat puolisot yhdessä. Pesänjakajan hakemisesta aiheutuvat kulut katetaan ositettavasta varallisuudesta. Puolisot vastaavat yleensä yhtä suurin osuuksin pesänjakajan palkkioista ja muista kuluista. Kumpikin puoliso maksaa itse lakimiehen tai muun avustajansa kulut, jos hän on käyttänyt tällaisia palveluita toimitusosituksen yhteydessä. 49 Pesänjakaja laatii osituksesta osituskirjan ja allekirjoittaa sen yksin, todistajia ei tarvita. Jos puolisot hyväksyvät pesänjakajan tekemän osituksen, he allekirjoittavat osituskirjan. Samalla puolisot voivat ilmoittaa sitoutuvansa olemaan moittimatta pesänjakajan ratkaisua, jolloin ositus tulee heti lainvoimaiseksi eli lopulliseksi. 50 Jos ositusta ei edellä mainitulla tavalla tehdä heti lainvoimaiseksi, puolisolla on oikeus nostaa moitekanne kuuden kuukauden kuluessa osituksesta (PK 23:10 ). Ellei ositusta moitita tämän määräajan puitteissa, siitä tulee lainvoimainen. Avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen lakkaa osituksen toimittamisen jälkeen. Kun ositus on mahdollista toimittaa heti avioerohakemuksen jättämisen jälkeen, eteen voi tulla tilanne, jossa ositus on jo toimitettu, mutta erohanketta ei viedäkään loppuun asti. Tällöin puolisoiden ainoa mahdollisuus palauttaa avio-oikeutensa on tekemällä avioehtosopimus. Muussa tapauksessa osituksessa kerran poistettua avio-oikeutta eivät puolisot enää saa takaisin. Samalla tavoin puolisot omistavat edelleen sen omaisuuden, mikä osituksessa heille jaettiin, vaikka he päättäisivätkin keskeyttää erohankkeensa ja jatkaa elämää aviopuolisoina. Jos omistussuhteet halutaan palauttaa sellaisiksi, kuin ne ennen ositusta olivat, pitää ne hoitaa kaupalla tai lahjoituksella, joista peritään normaalisti varainsiirto- ja lahjaverot Aarnio & Kangas 2002, Litmala 2002, Litmala 2002, Gottberg 2010, 36 37
Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu
ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30
LisätiedotOikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia
Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa
LisätiedotAVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto
AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa
LisätiedotAvioero ja lasten asioista sopiminen.
Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa
LisätiedotPERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001
LisätiedotLapsen asemaa vahvistamassa. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Lapsen asemaa vahvistamassa Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen huoltoa
LisätiedotLAPSIOIKEUS Isyysolettama
Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset
Lapsenhuoltolain uudistus Työryhmän keskeiset ehdotukset Vahvistetaan lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä Lastenvalvojan tai tuomioistuimen olisi varmistettava riidattomissakin asioissa, että lapsi on
LisätiedotYhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa, laiksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta
LisätiedotV AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?
V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden
LisätiedotPerusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta
Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon
LisätiedotTietoa avioliittolaista
Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa
LisätiedotLAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.
LAPSEN OIKEUDET YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. (c) Toni Uusimäki 2004 NIMI yksilöi ihmisen Nimellä tunnistetehtävä, osa persoonallisuutta Etunimiä enintään kolme Vanhemmilla yhteinen lapselle automaattisesti
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotAsumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies
Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista
LisätiedotPuhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013
Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1
RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja
LisätiedotOikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen
YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään
LisätiedotLastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen
1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa
LisätiedotEron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta
Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä
LisätiedotAvioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa?
Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? lakimies Georg Rosbäck Veromaksajat Avio-oikeus, mitä se on? Puolisoilla lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen,
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Varsinais-Suomen käräjäoikeus. Lausunto
VarsinaisSuomen käräjäoikeus Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Voimassa olevan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lausunto
Itä-Suomen aluehallintovirasto Lausunto ISAVI/2705/05.01.01.02/2017 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Maistraattien
LisätiedotValtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.
YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti
LisätiedotLapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa
Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava
LisätiedotAvioeroprosessi ja liitännäisvaatimukset
Avioeroprosessi ja liitännäisvaatimukset Parviainen, Heli 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Avioeroprosessi ja liitännäisvaatimukset Heli Parviainen Liiketalouden koulutusohjelma
Lisätiedotjoka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.
Tietoa avioliittolaista Tässä esitteessä selostetaan lyhyesti avioliiton solmimista ja purkamista sekä avioliiton oikeudellisia vaikutuksia koskevia säännöksiä. Esite on tarkoitettu annettavaksi jokaiselle
LisätiedotLaki. lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 8 a, sellaisena kuin se on
LisätiedotKansainvälistyvät perhesuhteet
Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen
Lisätiedotavopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotParaneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi
Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia Erofoorumi 2018 22.3.2018 1 Lapsen asemaan koskevat keskeiset muutokset Lakiuudistuksen tavoite : lapsen
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Sateenkaariperheet ry. Lausunto
Sateenkaariperheet ry Lausunto 24.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Oikeusministeriön työryhmän ehdotuksessa erityisen
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1
RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja
LisätiedotI.1. Elatusvelvollisuus 14.2.2011 I AVIOLIITON OIKEUS- VAIKUTUKSET. Henkilöoikeudelliset oikeusvaikutukset?
PERHE- JA PERINTÖOIKEUS Itä-Suomen yliopisto Kevät 2011 Lehtori, VT Heidi Théman, PKAMK, heidi.theman@pkamk.fi Perhe- ja perintöoikeuden jaottelua Lapsioikeus Nimioikeus Edunvalvonta- eli holhousoikeus
LisätiedotRiidan sovittelu tuomioistuimessa
Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,
LisätiedotMies, ero ja käytännön asiat
Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä
LisätiedotPuolison sukunimi ja lapsen sukunimi
1 Lähde: oikeusministerio.fi-verkkosivu, 7/2017 Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Tässä esitteessä kerrotaan, millä tavalla sukunimi voi muuttua avioliiton solmimisen yhteydessä. Esitteessä kerrotaan
LisätiedotNaisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten
LisätiedotHakemusasioiden opas käräjäsihteereille Case: Helsingin käräjäoikeus
Hakemusasioiden opas käräjäsihteereille Case: Helsingin käräjäoikeus Kokkoniemi, Joonas 2012 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Hakemusasioiden opas käräjäsihteereille Case: Helsingin käräjäoikeus
LisätiedotSUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana
SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20
LisätiedotPohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
LisätiedotELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA
ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA Henna Harju Lakimies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 9.10.2014 Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että isä ja äiti tuottavat lapsia yhdessä. Ennen vanhaan vain äiti ruokki
LisätiedotAvoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus
Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliitossa asuvia on Suomessa yhä enemmän, mutta tilastoja ei ole siitä, kuinka usein avoliitot päättyvät
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA
ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella
LisätiedotII Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7
Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Johdanto 1 II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 1. Mitä kansainvälinen yksityisoikeus on?......................... 7 2. Kansainvälinen toimivalta
LisätiedotPERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS
PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS HARJOITUSTEHTÄVÄT 2013 Juristivalmennus Sisältö PERHEOIKEUS... 2 1TEHTÄVÄ...
LisätiedotYLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?
Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa
LisätiedotEurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille
FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2. luku; 6-12 ) Lausunto
Lausunto 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Ei huomautettavaa.
LisätiedotKuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,
LisätiedotVelat osituksessa erityiskysymyksiä - takaus ja välitilan velat Siviilioikeuden dos., OikN Pertti Välimäki Dispositio 1. takaukset osituksessa 2. välitilanaikaiset keskinäiset velat Lähteet Takaus: Välimäki:
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp Hallituksen esitys laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun
LisätiedotOikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:
Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei
LisätiedotPerheoikeuden peruskurssiaineistoa
Perheoikeuden peruskurssiaineistoa Käsitteet Yksinhuollossa huolto on vain toisella vanhemmalla. Yksinhuolto voi olla alkuperäistä (toista huoltajaa ei ole koskaan määrätty) tai jälkiperäistä (toinen huoltaja
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous / Juridiikka. Anu Mässeli
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous / Juridiikka Anu Mässeli OSITUS PESÄNJAKAJAN NÄKÖKULMASTA Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous MÄSSELI, ANU Opinnäytetyö
LisätiedotAvio-oikeus jäämistösuunnittelussa
Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Lakipäivät avajaistapahtuma 9.10.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 11.10.2017 1 Jäämistösuunnittelu mitä se on? Toimenpiteitä, joilla vaikutetaan jäämistön
LisätiedotEDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA
EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen
LisätiedotMinna Rintamäki LAPSEN EDUN JA MIELIPITEEN HUOMIOONOTTAMINEN HUOLTOPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄ. Liiketalouden koulutusohjelma 2012
1 Minna Rintamäki LAPSEN EDUN JA MIELIPITEEN HUOMIOONOTTAMINEN HUOLTOPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄ Liiketalouden koulutusohjelma 2012 2 LAPSEN EDUN JA MIELIPITEEN HUOMIOONOTTAMINEN HUOLTOPÄÄTÖSTÄ TEHDESSÄ Rintamäki,
LisätiedotVIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA
VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen
LisätiedotSijoittajan perintöverosuunnittelu
Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229 SISÄLLYS N:o Sivu 1226 Laki avioliittolain muuttamisesta... 3445 1227 Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista
LisätiedotASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN
ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
LisätiedotLaki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen
LisätiedotVIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA,
VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA, 19.3.2018 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän
LisätiedotKodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset
Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain
LisätiedotAsetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä
Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO. Avioeron taloudelliset vaikutukset avioliittolain mukaan
TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos Marjaana Suni Avioeron taloudelliset vaikutukset avioliittolain mukaan Pro Gradu -tutkielma Yritysjuridiikka Tampere 2008 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Oikeustieteiden
LisätiedotAvoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde
Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä
Lisätiedot1 Sopimuksen soveltamisala
VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
LisätiedotAsia: Käräjäoikeuden lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskeneen oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä 47/2017
Helsingin käräjäoikeus 7.12.2017 laamanni Lausunto Asia: Käräjäoikeuden lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskeneen oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä 47/2017 Yleistä Käräjäoikeus pitää esityksen
LisätiedotOSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )
OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,
LisätiedotKelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle
Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen
LisätiedotIkääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen
Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon
LisätiedotLausunto NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 21/2017)
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Lausunto 16.06.2017 Asia: OM 24/41/2015 Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö Yleisiä huomioita Lausuntonne: NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä
LisätiedotHallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.
3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen
LisätiedotEdunvalvontavaltuutus ja elatussopimus seniorien turvana
Edunvalvontavaltuutus ja elatussopimus seniorien turvana Elatussopimuksen vaikutus hoitomaksuihin ja muihin velvoitteisiin 25.10.2018 ASIANAJOFACTA.FI Mika Miesmäki toimitusjohtaja, osakas asianajaja,
LisätiedotEdunvalvojan tehtävä
Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...
LisätiedotAlaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen
Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen Vanhemman tehtävät lapsensa edunvalvojana Mitä edunvalvonta tarkoittaa ja kuka on lapsen edunvalvoja? Kuka valvoo edunvalvojan toimintaa? Miten lapsen omaisuutta
LisätiedotEdunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutus Vero2017- tapahtuma Helsinki 14. 15.3.2017, Marina Congress Center OTM Lakimies, tiiminvetäjä Virpi Kutila Mikä on edunvalvontavaltuutus? Yksityisoikeudellinen valtuutus, valtakirja,
LisätiedotLisäeläkesäännön muuttaminen
1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotEdunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty?
Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Esimerkkinä Maija Mikkonen on hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Ikää hänellä on 65-vuotta. Maija haluaa kuitenkin
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotMitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan
Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan Ison Omenan kirjastossa 13.01.2016: OTM, Herkko Havumäki Tarkasteltavana mm. seuraavia aiheita: - perheellisten on sovittava: - lapsen elatuksesta, -
LisätiedotLaki. kansalaisuuslain muuttamisesta
Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä
LisätiedotMietintö Tiedustelutoiminnan valvonta. Lausunnonantajan lausunto. Helsingin käräjäoikeus. Lausunto K. Asia: OM 15/41/2016
Helsingin käräjäoikeus Lausunto 08.06.2017 94 K Asia: OM 15/41/2016 Mietintö Tiedustelutoiminnan valvonta Lausunnonantajan lausunto Lausuntonne mietinnöstä Tiedustelutoiminnan valvonta Oikeusministeriölle
LisätiedotKuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö
Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta
LisätiedotIsyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa
Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki I Isyyslain kokonaisuudistus
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 235/2004 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 235/2004 vp Hallituksen esitys laiksi maistraattien eräistä henkilörekistereistä sekä laeiksi avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain, lahjanlupauslain ja holhoustoimesta
LisätiedotERON EDESSÄ Lastenvalvojapalvelut
ERON EDESSÄ Lastenvalvojapalvelut MISTÄ EROSSA SOVITAAN? 1 /Rautatienkatu 10 8 lastenvalvojaa 4 sosiaalityöntekijää (olosuhdeselvitykset oikeudelle) palveluohjaaja 040 8064046 (keskusteluapua vanhemmille,
LisätiedotMaatilojen laki- ja sopimuspäivä IsoValkeinen
Maatilojen laki- ja sopimuspäivä 13.2.2017 IsoValkeinen Avioikeus - mikä se on? Avioehto -sopimus maatilan toiminnan jatkumisen tae myös erotilanteessa Testamentti - suunnittelun väline Edunvalvontavaltuutus
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
Lisätiedot