Porin kaupungin sosiaalitoimen PÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2006

Transkriptio

1 Porin kaupungin sosiaalitoimen PÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2006 Sosiaalilautakunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN (VASU) TYÖSTÄMINEN Porin kaupungin sosiaalitoimen päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Porin kaupungin sosiaalitoimen päivähoitoyksiköiden VASUn työstäminen 5 2. VARHAISKASVATUS PORISSA Lapsen yksilöllisen kasvun tukemisen peruspilarit Varhaiskasvatusverkosto Varhaiskasvatuksen suunnitelmat VASUn toteuttamisen välineinä Porissa Pelastussuunnitelma 9 3. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Päivähoidon toiminta-ajatus: Arvot Kasvatuspäämäärät ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖKUMPPANIT Lapsen kehitystä tukevat yhteistyökumppanit: Päivähoidon sisältöä rikastuttavat yhteistyökumppanit Yksityiset päiväkodit ja seurakunnan lapsityö VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTYÖ JA JATKUMON RAKENTAMINEN LAPSEN HENKILÖKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI 21 LIITE 1 Päivähoitoyksikön ja perhepäivähoidon VASUn runko

3 Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Toinen tarkistettu painos 2005)

4 4 SOSIAALITOIMEN TOIMINTA-AJATUS Porin kaupungin sosiaalitoimen tehtävänä on huolehtia kaupunkilaisten sosiaalisesta hyvinvoinnista erilaisissa olosuhteissa ja elämäntilanteissa ja tukea heitä oman elämänsä hallintaan sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. 1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN (VASU) TYÖSTÄMINEN Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet pohjautuu valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymiin varhaiskasvatuksen valtakunnallisiin linjauksiin (2002). Kuntien tehtävänä on arvioida perusteiden pohjalta kuntansa varhaiskasvatuksen palvelujen toteutumista, keskustellen konkretisoida ja täsmentää ne yhteisesti sovituiksi käytännöiksi ja toimintaperiaatteiksi omassa kunnassa ja yksiköissä Porin kaupungin sosiaalitoimen päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Porin kaupungin päivähoitoyksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmaa työstämään perustettiin Porin päivähoitoon syksyllä 2004 VASU-työryhmä, jonka jäseniä olivat, lastentarhanopettaja Päivi Kallioinen, keskuspäiväkodinjohtaja Kirsti Lehti asti, päivähoidon kasvatustoiminnanohjaaja Paula Rajaniemi asti ja alkaen Anja Lamminen, kiertävä erityislastentarhanopettaja Marja Saine sekä alkaen päiväkodinjohtaja Irmeli Kainulainen. Työryhmän puheenjohtajana toimi päivähoidon ja perhetyön osastopäällikkö Ritva Välimäki. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan puitteet ja raamit päivähoitoyksiköiden arjenläheisille, toiminnan sisältöä tarkemmin kuvaaville varhaiskasvatussuunnitelmille. Kevätkauden 2006 aikana työryhmä kutsui VASU keskusteluihin eri yhteistyötahojen edustajia. Kaupungin omien yhteistyötahojen edustaja kutsuttiin perheneuvolasta, lastensuojelusta, koulutoimesta, vapaa-aikavirastosta ja terveystoimesta. Lisäksi kokoonnuttiin erikseen sekä yksityisten päiväkotien johtajien että seurakuntien lapsityöstä vastaavien työntekijöiden kanssa. Sosiaalilautakunnan jäsenet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, osallistuivat VA- SU:n arviointiin vanhemman näkökulmasta. VASU-työskentelystä tiedotettiin ja keskusteltiin prosessin kuluessa päivähoitoyksiköiden johtajien alue- ja yleiskokouksissa.

5 5 Lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelma-lomakkeen työstöstä vastasivat erityislastentarhanopettaja Laura Porri sekä kiertävät erityislastentarhanopettajat Marja Saine ja Sanna Taimi. Lomake koekäytetään kehittelyä varten kolmessa päiväkodissa lukuvuoden aikana. Henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman käyttö aloitetaan syyslukukauden 2007 alusta. Sosiaalilautakunta on käsitellyt ja hyväksynyt Porin kaupungin sosiaalitoimen päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman kokouksessaan Porin kaupungin sosiaalitoimen päivähoidon VASU on tarkoitettu porilaisille perheille, yhteistyökumppaneille ja kaikille varhaiskasvatuksesta kiinnostuneille. Sitä on saatavilla päivähoitotoimistossa, päivähoidon yksiköissä ja kaupungin nettisivuilta Porin kaupungin sosiaalitoimen päivähoitoyksiköiden VASUn työstäminen Samanaikaisesti edellä kuvatun kuntatason VASU-työskentelyn kanssa työstettiin päivähoitoyksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmia. Tätä työstöä ja siihen liittyvää koulutusta suunnitteli ja organisoi edellä mainittu, muuten sama työryhmä, paitsi osastopäällikkö. Työryhmän tehtävänä oli miettiä ja suunnitella, miten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohdinta, käsittely ja kirjaaminen organisoidaan ja toteutetaan Porin kaupungin päivähoidossa päivähoitoyksiköiden ja perhepäivähoidon arkea kehittäväksi ja palvelevaksi. VASUn todentuminen arjen käytännöiksi kussakin päivähoitoyksikössä edellyttää koko henkilökunnan osallistumista yhteiseen keskusteluun sekä periaatteiden ja käsitteiden avaamiseen oman yksikön näkökulmasta. Tämän mahdollistamiseksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteita työstettiin opintopiirityyppisesti. Talvella 2005 Porissa jokaisessa päiväkodissa valittiin prosessille vastuuhenkilöt: ns. VASU-vastaava ja hänelle varavasu. Syksystä 2005 alkaen, aina kevääseen 2007, vastuuhenkilöt kokoontuvat kasvatustoiminnanohjaajan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan johdolla säännöllisesti teemallisiin opintopiireihin avaamaan valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman käsitteitä, pohtimaan sisältöjä ja aihepiirejä. Vastuuhenkilö vie kulloinkin esillä olleen teeman edelleen omaan yksikköönsä yhteisesti työstettäväksi. Yksikössä käytyjen keskustelujen pohjalta päiväkodit laativat ja kirjaavat oman, koko henkilökuntaa sitouttavan, oman yksikkönsä ominaispiirteet omaavan

6 6 varhaiskasvatussuunnitelman ja samalla kehittävät oman päiväkotinsa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Opintopiirien teemoja ovat: kasvatuksen arvopohja ja päämäärät, kielen merkitys ja lapsen luontainen tapa toimia, kasvattaja ja kasvatusympäristö, kasvatuskumppanuus, erityinen tuki varhaiskasvatuksessa, sisällöllinen orientaatio, yhteistyöverkostot, lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä arviointi. Kevätlukukaudesta 2006 alkaen kokoontuivat työryhmän jäsenet ja VASUvastaavat yhdessä päiväkotien johtajien kanssa arvioimaan VASUtyöskentelyn etenemistä kerran lukukaudessa. Myös päivähoidon osastopäällikkö osallistui näihin tilaisuuksiin. Syyskaudella 2006 ja kevätkaudella 2007 pidettiin VASU-työryhmän ja päivähoidon laatutyöryhmän yhteiset VASUtyöskentelyn suunnittelu- ja arviointikokoukset. Päivähoidon yksikkökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan sisällöltään yhteisen mallirungon mukaisesti. (Liite n:o 1) VASU on päivähoitoyksiköiden arjen työ- ja arviointiväline ja sitä päivitetään vuosittain esim. yksikön suunnittelupäivän yhteydessä. Päivityksestä vastaa yksikön johtaja. Yksikkökohtaiset sekä perhepäivähoidon VASUt valmistuvat kevään 2007 aikana. Perhepäivähoidon VASUn suunnittelussa on VASU-työryhmän lisäksi mukana johtava perhepäivähoidonohjaaja Hannele Utela.

7 7 2. VARHAISKASVATUS PORISSA 2.1. Lapsen yksilöllisen kasvun tukemisen peruspilarit Alla oleva kaaviokuva kertoo portaittain ne dokumentit, jotka luovat taustaa sille arvopohjalle, jolle Porin päivähoito ja sitä kuvaava varhaiskasvatussuunnitelma ja lopulta lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma rakentuvat. LAPSEN YKSILÖLLISEN KASVUN TUKEMISEN PERUSPILARIT L A P S E N YKSILÖLLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ESIOPETUSSUUNNITELMA YKSIKÖN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAATUKÄSIKIRJA ESIOPETUSSUUNNITELMA PORIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ESIOPETUSSUUNNITELMA PORIN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON LAATUKÄSIKIRJA PORIN KAUPUNGIN SOSIAALITOIMEN LAATUKÄSIKIRJA PORIN KAUPUNGIN STRATEGIA 2012 VALTAKUNNALLISET VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 ESIOPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2000 LAIT JA ASETUKSET LAKI LASTEN PÄIVÄHOIDOSTA LASTENSUOJELULAKI PERUSOPETUSLAKI LAKI LASTEN KOTIHOIDON JA YKSITYISEN HOIDON TUESTA LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

8 Varhaiskasvatusverkosto Porin kaupungin toiminta-ajatus: Pori on hyvän elinympäristön kasvukeskus, jonka monipuoliset palvelut mahdollistavat aktiivisen toiminnan ja hyvän elämän. ( Strategia 2012, Porin kaupunki ) Lasten osalta kaupungin Strategiassa 2012 sitoudutaan kehittämään Poria lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista tukevaksi. Tavoitteena on terveellisten ja turvallisten oppimisympäristöjen takaaminen. Oheinen kaavio kuvaa Porissa alle kouluikäistä lasta ja hänen perhettään palvelevaa, omalta osaltaan varhaiskasvatusta toteuttavaa sekä kunnallista että yksityistä harraste- ja yhteistyöverkostoa. Osa kuvatuista tahoista toimii välittömässä yhteistyössä kunnallisen päivähoidon yksiköiden kanssa niiden henkilöstöä tukien tai toimintaa rikastuttaen. VARHAISKASVATUSVERKOSTO PORISSA SYKSYLLÄ 2006 KUNNALLINEN PÄIVÄHOITO - PÄIVÄKODIT 28 - AVOIMET PÄIVÄKODIT 6 - RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO 8 - PERHEPÄIVÄHOITO - OSTOPALVELUPÄIVÄKODIT 3 PÄIVÄHOITO LAPSEN KOTONA KOTIHOIDONTUKI PORI-LISÄ YKSITYINEN PÄIVÄHOITO - KRISTILLINEN PÄIVÄKOTI -RUOTSALAINEN PÄIVÄKOTI - STEINERPÄIVÄKOTI - RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO 2 - YKSITYINEN PERHEPÄIVÄHOITO ESIOPETUS - PÄIVÄKODIT 28 - OSTOPALVELUPÄIVÄKODIT 3 - PIHLAVAN KOULU - RUOTSALAINEN KOULU - STEINERPÄIVÄKOTI - KRISTILLINEN PÄIVÄKOTI PERHENEUVOLA L A P S I P E R H E MUU VARHAISKASVATUSTOIMINTA - KUNNALLISET KESÄLEIKKIKENTÄT - KULTTUURITOIMI - VAPAA-AIKAVIRASTO - LASTEN JA NUORTEN KUVATAI- DEKOULU - TYÖVÄENOPISTO - PALMGREN KONSERVATORION MUSIIKKILEIKKIKOULU SEURAKUNNAN KERHOT LASTENSUOJELU JA PERHETYÖ YKSITYINEN KERHO-JA HARRASTE- TOIMINTA TERVEYSPALVELUT - LASTENNEUVOLAT - TERVEYSKESKUS - SATAKUNNAN KESKUS- SAIRAALA KUNTOUTUS- JA VAMMAISPALVELUT

9 Varhaiskasvatuksen suunnitelmat VASUn toteuttamisen välineinä Porissa Porin kaupungin varhaiskasvatusta linjaavat tämän Porin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi alla mainitut suunnitelmat ja arviointilomakkeet: Porin päivähoidon laatukäsikirja sekä päivähoitoyksiköiden omat laatukäsikirjat luovat raamit ja rakenteet arjen toiminnalle. Yksikkökohtaiset VASUt Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Alle 3-vuotiaiden hoito- ja kasvatussuunnitelma eli HOKSU ; peruslinjaus pienten päivähoitoon Porissa ( 2003 ) Neuvolayhteistyön pohjana oleva 5-vuotislomake (Vilperi 1999) Porin kaupungin esiopetussuunnitelma, Havainnointilomake esiopetuksen suunnittelun tueksi Pelastussuunnitelma Porin kaupungin päivähoitoyksiköillä on käytössä uuden pelastuslain ja -asetuksen edellyttämät pelastussuunnitelmat, jotka on laadittu yhteistyössä päivähoitoyksikön henkilökunnan, toimitilayksikön ja paloviranomaisten kanssa. Pelastussuunnitelman tehtävänä on toimia turvallisuussuunnittelun pysyväismääräyksenä päivähoitoyksiköissä. Pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain. Pelastustaitojen kartuttamiseksi ja ylläpitämiseksi päiväkotien ja ostopalvelupäiväkotien henkilökunnalle järjestettiin monipuolinen koulutuskokonaisuus käytännön harjoituksineen vuosien aikana. Perhepäivähoitajien vastaava koulutus toteutuu vuonna Koulutukset on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Länsi-Suomen lääninhallituksen, Porin kaupungin pelastustoimen, toimitilayksikön sekä päivähoidon toimialueen kanssa. 3. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT 3.1. Päivähoidon toiminta-ajatus: Päivähoidon toiminnan tarkoituksena on vastata joustavasti erilaisiin päivähoidon tarpeisiin Porin muuttuvissa olosuhteissa monipuolisin ja laadukkain toimintamuodoin. Päivähoito huomioi lasten yksilölliset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja erityisen tuen tarpeet sekä tukee perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan.

10 Arvot Porin päivähoidon arvojen taustalla ovat päivähoidon laatukäsikirjaan kirjatut, Porin kaupungin strategiassa (2012) mainitut arvot: asukas ja asiakaslähtöisyys hyvä työyhteisö kehityshalukkuus ja muutoskyvykkyys kestävä kehitys yhdenvertaisuus Porin päivähoidon keskeisiä arvoja ovat asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja myönteisyys. Asiakaslähtöisyys Päivähoidossa vastataan joustavasti erilaisten perheiden lasten päivähoidon tarpeisiin sekä tuetaan perheitä heidän kasvatustehtävässään. Luottamus Lapsen ja henkilökunnan, vanhempien ja henkilökunnan sekä lasten keskinäinen luottamus syntyy avoimen ja rehellisen vuorovaikutuksen myötä. Kasvatusyhteisön keskinäinen luottamus ja arvostus ovat pohjana rakentavalle tiimityölle. Erilaisuuden hyväksyminen Päivähoitohenkilöstö arvostaa ja kunnioittaa asiakasperhettä, huomioi perheen sekä lapsen yksilölliset tarpeet. Henkilökunnan vahvuudet ja erilainen osaaminen hyödynnetään kasvatusyhteisössä lapsen ja perheen parhaaksi. Myönteisyys Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti. Kiireetön ja turvallinen ilmapiiri lasten ja kasvattajien yhteisössä mahdollistaa lapselle vuorovaikutuksen, leikin ja oppimisen ilon.

11 11 Päivähoitoyksiköt määrittelevät omassa varhaiskasvatussuunnitelmassaan oman toimintansa tarkennetun arvopohjan yhteisesti sovittujen, edellä lueteltujen, koko päivähoidon arvojen pohjalta. Arvoja tutkitaan ja pohditaan suhteessa lapseen, lapsen perheeseen ja työyhteisöön. Koko henkilökunnan osallistuminen arvokeskusteluun takaa toiminnan johdonmukaisuuden. Samansuuntaisesti sitoutunut ja toimiva päivähoidon työyhteisö luo lapselle tasapainoisen vuorovaikutusmallin ja kasvuympäristön. Arvokeskustelua käydään myös vanhempien kanssa Kasvatuspäämäärät Keskeiset kasvatustoimintaa suuntaavat kasvatuspäämäärät ovat hyvinvoiva lapsi ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen, turvallisuus, itsenäisyys ja sosiaalisuus. Hyvinvoiva lapsi ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on lapsuuden ainutkertaisuus. Jokainen arjen tilanne on lapsen kannalta ainutlaatuinen ja merkittävä. Turvallisuus Päivähoito tarjoaa turvallisen kasvuympäristön sekä turvallisen ja kiireettömän ilmapiirin, jossa lapsi saa oman kehityksensä ja kykyjensä mukaan onnistua ja epäonnistua. Itsenäisyys Omatoimisuuteen kannustaminen ja kasvatuksellinen optimismi kasvatusyhteisössä vahvistavat lapsen itsetuntoa ja tukevat itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä. Sosiaalisuus Yhdessä toimiminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja, auttaa huomioimaan ja kunnioittamaan toisia ja hyväksymään erilaisuutta. Edellä mainitut arvot ja kasvatuspäämäärät ovat pohjana lapsen kokonaisvaltaiselle kasvulle ja kehitykselle. Kasvattaja vastaa ja huolehtii lapsen kehitystä tukevan leikki- ja toimintaympäristön tietoisesta rakentamisesta, ylläpitämi-

12 12 sestä ja uudistamisesta. Kasvattajan tulee olla myös osallinen leikin toteutuksessa. Tämä mahdollistaa lapsilähtöisen toiminnan ja lapsen luontaisen tavan oppia leikin, tutkimisen, liikkumisen sekä eri taiteen alueisiin liittyvän taiteellisen kokemisen kautta. Kasvatusyhteisö neuvottelee yhteisistä arvoista ja toimintatavoista, joista muodostuu perusta yhteisen toimintakulttuurin rakentumiselle. Tietoinen ja tavoitteellinen kasvatus merkitsevät kasvattajalle ja kasvatusyhteisölle valintojen tekemistä. Vanhempien huomioiminen kasvatuskumppanuuden hengessä lapsen päivähoitoarjen tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa on keskeistä. Oheinen Seppo Sarraksen ja Reetta Kekkosen laatima kaavio kuvaa havainnollisesti sitä kokonaisuutta, mikä lapsen päiväkotiarjessa on keskeistä.

13 13 Varhaiskasvatuksessa kasvattaja tukee lapsen luontaista leikin ja kokonaisvaltaisten elämysten kautta oppimista liittämällä aiheet, sisällöt ja ilmiöt (matemaattiset, luonnontieteelliset, historiallis-yhteiskunnalliset, esteettiset, eettiset, uskonnollis-katsomukselliset) lapsen lähiympäristöön, arkeen ja kokemuksiin kuuluviksi siten, että lapsi itse voi tehdä havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. Lapsen kielen kehityksen ja oppimisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kasvatusyhteisössä käytetään mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä ja avataan käsitteitä. Leikki on lapsen keskeisin oppimisen väline. 4. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN Lapsen erityisen tuen tarve perustuu kasvatushenkilöstön sekä vanhempien havaintoihin lapsesta tai lapsen aiemmin todettuun tuen tarpeeseen. Tuki pyritään aloittamaan mahdollisimman varhain varhaiskasvatuksen keinoin. Tarvittaessa konsultoidaan vanhempien kanssa sovitulla tavalla eri asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita. Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta kun lapsen kehityksessä on erityisiä haasteita: o kielen ja kommunikaation alueella o tarkkaavaisuudessa o tunne-elämän tai sosiaalisen kanssakäymisen alueella o kognitiivisella alueella, esim. oppimisvalmiuksien riskejä tai pulmia lapsella on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia Kunnallisessa päivähoidossa järjestetään erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoito tavallisissa päiväkotiryhmissä tai perhepäivähoidossa. Tällöin lapsiryhmän kokoa voidaan pienentää tai päiväkodissa lapsella / ryhmässä voi olla avustaja. Erityispäivähoitoa on myös kuudessa integroidussa erityisryhmässä ja kahdessa pienryhmässä. Erityispäivähoidon asiantuntijoina ja päivähoitohenkilöstön tukena toimii kolme kiertävää erityislastentarhanopettajaa. He osallistuvat vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja vastaavat erityispedagogisen perehdyttämisen ja koulutuksen järjestämisestä päivähoidon henkilöstölle. Jokaiselle erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle laaditaan yksilöllinen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma osana henkilökohtaista varhaiskas-

14 14 vatussuunnitelmaa yhdessä vanhempien ja muiden lasta hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Porin kaupungin päivähoidossa erityistä tukea tarvitsevien lasten parhaaksi tekee kehittämistyötä päivähoidon osastopäällikön johtama erityispäivähoidon työryhmä, jonka muita jäseniä ovat kiertävät erityislastentarhanopettajat (3), perhepäivähoidonohjaaja, kasvatustoiminnanohjaaja sekä päiväkodinjohtajat niistä päiväkodeista, joissa toimii integroituja erityisryhmiä tai pienryhmiä. 5. PÄIVÄHOIDON YHTEISTYÖKUMPPANIT Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti päivähoidon ja perheen kasvatuskumppanuutta sekä muita lapsen kehitystä tukevia yhteistyökumppaneita. Lisäksi kuvataan päivähoitoyksiköiden sisällöllistä toimintaa rikastuttavia tahoja (kulttuuritoimi, seurakunta, vapaa-aikatoimi) sekä muita Porissa varhaiskasvatusta toteuttavia tahoja. Koulun kanssa tapahtuva yhteistyö on kuvattu erikseen kohdassa 6. Kasvatuskumppanuuden toteutumiseksi lapsen vanhemmat ovat luonnollisesti päivähoidon ensisijaisia yhteistyökumppaneita. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilökunnan tietoista sitoutumista toimimaan perhekohtaisesti lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Yhteinen kasvatuskulttuuri luodaan vanhempien ja henkilökunnan välisissä, omaa lasta koskevissa neuvotteluissa, vanhempainilloissa ja jokapäiväisissä kohtaamisissa. Päivähoidon eri tilanteissa vanhemmille tarjoutuu myös mahdollisuus kuulla, mitä muut pienten lasten vanhemmat lapsen kasvusta ja kasvattamisesta ajattelevat, miten toimivat lapsensa kanssa ja mitä lapsensa arjessa arvostavat. Näin vanhemmat tullessaan tutummiksi toisilleen, saavat mahdollisuuksia ja keinoja vertaisverkostonsa luomiseen sekä tukea oman vanhemmuutensa kehittymiseen.

15 Lapsen kehitystä tukevat yhteistyökumppanit: Lapsen yksilöllisen kehityksen ja perheen kasvatustehtävän tukemiseksi päivähoidossa pidetään yhteistyöneuvotteluja yhdessä vanhempien ja tarpeen mukaan esim. perheneuvolan, Satakunnan keskussairaalan, lastensuojelun asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö perustuu luottamuksellisuuteen, joten tietoa siirretään aina vain vanhempien suostumuksella, ellei lapsen etu toisin vaadi. Lastenneuvolat: Lastenneuvolan tehtävä on terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja varhaistoteaminen sekä kokonaisvaltaisen lapsen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen. Lastenneuvolatyön monipuolisuutta tukee yhteistyö muiden perheen eteen toimivien ammattilaisten kanssa. Alle kouluikäisten terveysneuvonta järjestetään lastenneuvolassa ja sen ensisijaisena tehtävänä on luoda perustaa lapsen elinikäiselle terveydelle ja hänen suotuisalle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselleen. Lastenneuvolan osuus perheen terveydenhoitosuunnitelman toteuttamisessa alkaa lapsen syntymästä ja jatkuu, kunnes lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon piiriin. Neuvolan kanssa yhteistyö päivähoidossa olevien lasten osalta toteutuu systemaattisesti 5 vuotistarkastuksen yhteydessä. Vanhemmat vievät neuvolaan tietoa omasta lapsestaan päivähoidossa täytetyn ja vanhempien kanssa keskustellen läpikäydyn 5-vuotiaiden havainnointilomakkeen välityksellä. Vanhemmat toimittavat niin ikään neuvolasta saadun kirjallisen palautteen päivähoitopaikkaan. Lisäksi neuvolan terveydenhoitajat ovat käytettävissä päivähoitohenkilöstön konsultteina sekä tarvittaessa päivähoitoyksiköiden vanhempaintilaisuuksissa asiantuntijoina. Lisäksi päivähoidossa noudatetaan Porin kaupungin terveyskeskuksen lasten päivähoitoa varten antamia ohjeita. Lastensuojelu Lastensuojelun tehtävänä on tukea lapsia ja heidän perheitään monipuolisin sosiaalityön keinoin siten, että lapset voisivat kasvaa ja kehittyä omissa kodeissaan ja milloin se ei ole mahdollista, järjestettävä hyvä hoito kodin ulkopuolella.

16 16 Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeiseen kasvuympäristöön tasapuoliseen ja monipuoliseen kehittymiseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lastensuojelutyössä korostetaan lapsikeskeisen, ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen periaatetta. Lastensuojelutyötä ohjaavat arvot: lapsilähtöisyys, yksilöllisyys ja oikeudenmukaisuus. Lastensuojelutyö on aina yhteistyötä. Sijoitettaessa lastensuojelulasta päivähoitoon pidetään vanhempien, sosiaalityöntekijöiden ja asianosaisten päivähoidon työntekijöiden kanssa ns. aloitusneuvottelu, jolloin sovitaan tapauskohtaisesti lapsen hoitosuhteen aikaisista arjen käytännöistä sekä neuvotteluista. Lastensuojelutarpeen päättyessä pidetään päivähoidossa myös päätösneuvottelu. Porissa on luotu ja kirjattu päivähoitohenkilöstölle käytännöt ja ohjeistus vaikeiden lastensuojelullisten tilanteiden varalta. Perheneuvola Perheneuvola auttaa lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään sekä ihmissuhteisiin liittyvissä ongelmissa ja kriisitilanteissa. Perheneuvola on lasten, nuorten ja perheiden tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut toimipiste, missä on moniammatillinen työote: psykologinen, sosiaalinen, lääketieteellinen ja puheterapeuttinen neuvonta, ohjaus, tutkimus, terapia ja kuntoutus. Lisäksi perheneuvolasta annetaan työnohjausta, konsultaatiota, koulutusta sekä muuta asiantuntija-apua lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville työntekijöille. Painopiste on perhekeskeisessä asiakastyössä Päivähoidon sisältöä rikastuttavat yhteistyökumppanit: Kulttuuritoimi Kulttuuritoimi ja Porin lastenkulttuurikeskuksen projektiryhmä verkostoineen tarjoaa pitkän perinteen mukaisesti päivähoitoyksiköille monipuolista, rikastuttavaa toimintaa kuten esim. taidemuseon moninaiset työpajat sekä kentälle jalkautuneet työpajavierailut. Korsmanin talolla on järjestetty vuosittain koko esikoululaisten ikäluokalle suunnatut ohjatut tuokiot. Myös Pori Sinfonietan päiväkotisoitot, koulutukset (mm. sanataidekoulutus) ja kuljetustuki kuuluvat kulttuuritoimen päivähoitoikäisille tarjoamiin tukitoimiin.

17 17 Vapaa-aikavirasto Toiminta-ajatuksena on liikuntaedellytyksiä luomalla lisätä liikunnan harrastamista sekä muuta terveyttä edistävää fyysistä aktiivisutta niin, että mahdollisimman moni porilainen liikkuu haluamallaan tavalla ja tasolla. Vapaa-aikaviraston liikunnanohjaaja kuuluu kaupungin päivähoidon liikuntatyöryhmään. Työryhmän muut jäsenet ovat päivähoitoalueiden liikuntavastaavat ja kasvatustoiminnanohjaaja. Tavoitteena on päivähoidon liikuntakasvatuksen rikastuttaminen ja tukeminen mm. henkilökunnan liikuntakoulutusten, lasten liikuntatapahtumien ja esikoululaisten uimaopetuksen välityksellä. Vuonna 2004 käynnistynyt lasten ja nuorten liikuntaohjelma, Porilainen liikuntatakuu ( ), on lisännyt alle kouluikäisten liikuntakasvatuksen painoarvoa ja korostanut liikkumisen ja liikunnan merkitystä lapsen terveelle, kokonaisvaltaiselle kasvulle ja kehitykselle. Osana liikuntatakuu-hanketta on jokaisen päivähoitoyksikön kasvatushenkilöstöstä 1-3 työntekijää saanut liikuntaleikkikoulunohjaajan koulutuksen vuosien 2005 ja 2006 aikana. Myös perhepäivähoitajat saavat omaa liikuntakoulutusta toimintakauden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2005 yhteistyössä opetusministeriön ja Nuoren Suomen kanssa oppaan, Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sen innoittamana toteutettiin jokaisessa kaupungin päiväkodissa perheliikuntailta toimintakauden aikana yhteistyössä vapaaaikaviraston kanssa. Seurakunnat Seurakuntien työntekijät toimivat päivähoidon työntekijöiden ja vanhempien kasvatus- ja keskustelukumppaneina. Kasvatuskumppanuus toteutuu seurakunnan työntekijöiden vierailuina päivähoitoyksiköiden lapsiryhmissä sekä lisäksi joulu-, pääsiäis- ja kevätkirkkojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on, että kristillisen kulttuurin perinteet ja sisällöt tulevat lapselle tutuiksi omakohtaisen kokemisen kautta ja lapset saavat mahdollisuuden ihmettelyyn ja hiljaisuuteen. Keskustelukumppanuus toteutuu yhteisenä pohdintana joko lapsilta tai työntekijöiltä nousevista evankelisluterilaiseen uskontoon liittyvistä kysymyksistä.

18 Yksityiset päiväkodit ja seurakunnan lapsityö Porin kristillinen päiväkoti, Ankkuri: Porin kristillinen päiväkoti on yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yhteiskristilliseltä pohjalta toimiva päiväkoti. Svenska Barnträdgården i Björneborg Vuonna 1898 perustetun ruotsinkielisen päiväkodin, Svenska Barnträdgården i Björneborg toimintaa ylläpitää Svenska Barnträdgårdens I Björneborg Understödförening r.f.. Lastentarhan tärkeimmät tavoitteet ovat tarjota päivähoitoa lapsille, joiden äidinkieli on ruotsi sekä opettaa ruotsin kieltä suomenkielisille lapsille, jotka aloittavat koulunkäynnin Björneborgs svenska samskolanissa. Steinerpäiväkoti Sofianlehto Steinerpäiväkoti Sofianlehto on Porin Seudun Steinerkouluyhdistys r.y:n ylläpitämä yksityinen päiväkoti. Päiväkodin toiminta pohjautuu steinerpedagogiikkaan. Seurakunnan lapsityö Seurakunnan lapsityö on avointa varhaiskasvatustoimintaa. Se tukee kotien kristillistä kasvatusta yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsityön toimintamuotoja Porin seurakuntayhtymän seurakunnissa ovat yli 3-vuotiaiden päiväkerhot, perhekerhot, vauvaklubi, koululaisten iltapäiväkerhot, pyhäkoulut, erilaiset lapsityön tapahtumat kuten 4-vuotissynttärit, perhekirkot ja vauvakirkot. Lapsityön tapahtumia järjestetään yhdessä verkostoyhteistyökumppaneiden sekä muiden seurakunnan työntekijöiden kanssa. 6. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTYÖ JA JATKU- MON RAKENTAMINEN Esiopetuksessa tuetaan lapsen kouluvalmiuden saavuttamista. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön pohjaksi ja lapsen yksilöllisen esiopetuksen suunnittelun tueksi laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Sen pohjalta käydään keskustelu lapsen vanhempien kanssa sekä syys- että kevätlukukauden aikana. Vanhemmat vievät esiopetuksen suunnitelma-lomakkeen koulun opettajalle keväällä tutustumispäivänä. Perusopetuslain ( 40, mom.2) mukaan esiopetuksesta vastaavat saavat antaa koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

19 19 Mikäli lapsen kehityksessä ja oppimisessa ilmenee huolenaiheita, käydään esiopetusvuoden aikana yhteisiä neuvotteluja vanhempien, esikoulunopettajan, kiertävän erityislastentarhanopettajan sekä tarvittaessa koulun opettajan kesken mahdollisimman hyvän koulun aloittamisen turvaamiseksi. Tarvittaessa lapsi voidaan ohjata perheneuvolaan kehitystason arvioimiseksi. Jos on todennäköistä, ettei lapsen ole vammaisuuden tai sairauden vuoksi mahdollista saavuttaa perusopetukselle säädettyjä tavoitteita yhdeksässä vuodessa, kestää oppivelvollisuus 11 vuotta. (Perusopetuslaki 628 / 1998, 25, 2. mom.) 11-vuotinen oppivelvollisuus sisältää pakollisen esiopetuksen 6-vuotiaana koulutoimen piirissä. Lapsi voi tällöin osallistua jo 5-vuotiaana päiväkodissa annettavaan maksuttomaan esiopetukseen. Lapsen esiopetuksen tavoitteet ja sisällöt kirjataan toiminta- ja kuntoutussuunnitelmaan, joka on osa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Porissa toimii esi- ja alkuopetuksen työryhmä, jonka tavoitteena on kehittää esiopetuksen ja koulun yhteistyötä sekä suunnitella yhdessä tulevaisuuden vaihtoehtoja. Päivähoidon edustajina työryhmässä ovat osastopäällikkö, kasvatustoiminnanohjaaja ja kolme lastentarhanopettajaa. Työryhmän puheenjohtajana toimii koulutoimen koulutuspäällikkö. Eri hallintokuntien välinen yhteistyö oppilashuollossa on tärkeää, jotta työntekijöiden ammattitaito ja resurssit voidaan yhdistää mahdollisimman hyvin tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia jo esi- ja alkuopetuksesta lähtien. Porin kaupungin koulutoimen oppilashuollon työryhmässä on edustus eri toimialoilta, päivähoidon edustajana on kiertävä erityislastentarhanopettaja. Työryhmän tehtävänä on oppilashuollon palvelujen järjestäminen, koordinointi, kehittäminen, arviointi ja seuranta. Työryhmän puheenjohtajana toimii koulutoimenjohtaja. 7. LAPSEN HENKILÖKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkodissa jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma viimeistään kahden kuukauden sisällä hoitosuhteen alkamisesta. Suunnitelma ohjaa lapsen kanssa tehtävää hoito- ja kasvatustyötä. Siihen kirjataan lapsen vahvuudet, yksilöllinen kehitys, sen tukeminen sekä lapsen perheen kanssa tehtävän yhteistyön muodot. Suunnitelmaa tarkennetaan ja arvioidaan vanhempien kanssa säännöllisesti vähintään kerran sekä syys- että kevätlukukauden aikana.

20 20 Päiväkodissa ryhmän lastentarhanopettaja vastaa varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta, toteutuksesta ja arvioinnista yhteistyössä tiimin muiden työntekijöiden kanssa. Päivähoidon ryhmässä, jossa ei ole lastentarhanopettajaa, suunnitelmasta vastaa koko tiimi. Yksin työskentelevän perhepäivähoitajan kyseessä ollessa suunnitelma laaditaan hoitosopimuksen teon yhteydessä yhdessä vanhemman, perhepäivähoitajan ja perhepäivähoidonohjaajan kanssa. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, ja varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja kasvatusvastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuuden kautta yhdistyvät vanhempien ja kasvatushenkilöstön tiedot ja kokemukset yhteisessä kasvatustehtävässä lapsen parhaaksi. Kasvatuskumppanuus pohjautuu yhdessä vanhempien kanssa pohdittuihin arvoihin ja se edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta, toistensa kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Varhaiskasvatussuunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet sekä lapsen yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet. Keskustelussa vanhempien kanssa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kehitystä vahvistaviin myönteisiin puoliin. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolenaiheet ja ongelmat tuodaan esiin mahdollisimman varhain ja konkreettisina ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa. Koko tiimi sitoutuu toteuttamaan ja arvioimaan säännöllisesti arjen toimintaa päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman suuntaisesti. Henkilökunta huolehtii, että lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma muodostavat toimivan kokonaisuuden.

21 21 8. VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI Arviointi ja pedagogiset keskustelut ovat tärkeä osa päivähoidon työntekijöiden ammatillista arkea päivähoidon yksiköissä. Havainnointi ja suunnitelmien kirjaaminen sekä vuosittaiset asiakaspalautteet ovat varhaiskasvatuksen suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin keskeisiä välineitä. Arvioinnin välineenä yksikkö- ja henkilökohtaisen VASU:n lisäksi Porin kaupungin päivähoidossa on käytössä seuraavat lomakkeet: Suunnittelun vuosikello toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseksi Alkukeskustelulomake Itsearviointilomake Kehityskeskustelulomake Tiimiarviointilomakkeet Asiakaspalautelomake Lisäksi lasten toiminnan arvioinnissa käytetään esim. itsearviointia ikätaso huomioiden sekä aikuisten toiminnan arvioinnissa erilaisia yksikkökohtaisia lomakkeita. Vanhempien tulee saada osallistua oman lapsensa kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen sekä sen suunnitteluun ja arviointiin. Henkilöstön tehtävänä on keskustella vanhempien kanssa lapsen kehitykseen liittyvistä havainnoistaan. Havainnointitieto kirjataan lapsikohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja hyödynnetään koko ryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös päivähoidon johtoryhmän kokoukset, yleis- ja aluekokoukset sekä päivähoidon erilaiset työryhmät ovat varhaiskasvatuksen arvioinnin, suunnittelun ja kehittämisen foorumeita. Niissä käytävä avoin ja jatkuva varhaiskasvatuskeskustelu luo pohjan ja muodostaa suunnan tarkoituksenmukaiselle varhaiskasvatuksen suunnittelulle, kehittämiselle sekä varhaiskasvatushenkilöstön koulutukselle.

22 22 Porilaisen varhaiskasvatuksen ja suunnittelun foorumit yksiköissä ja koko päivähoidossa: OSASTOPÄÄLLIKKÖ PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄT -PÄIVÄHOIDON JOHTORYHMÄ -ERITYISPÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ -LAATUTYÖRYHMÄ -LIIKUNTATYÖRYHMÄ -ESI- JA ALKUOPETUKSEN TYÖRYHMÄ -OPPILASHUOLLON TYÖRYHMÄ ASIAKASPALAUTE VANHEMPIEN KANSSA KÄYTÄVÄT KESKUSTELUT PÄIVÄHOIDON- ALUEKOKOUKSET Y K S I K K Ö TYÖNTEKIJÄN ITSEARVIOINTI PÄIVÄHOIDON YLEISKOKOUKSET KOULUTUKSET HENKILÖKUNNAN PEDAGOGISET KESKUSTELUT JA SUUNNITTELU- KOKOUKSET TIIMI- KOKOUKSET ESIMIES-ALAIS- KESKUSTELUT

23 23 Yksittäisen lapsen arjen laatu päivähoidossa pohjautuu Porin kaupungin VASUun, päivähoitoyksikön VASUun sekä vanhempien kanssa laadittuun lapsen henkilökohtaiseen VASUun. VASUn käyttöönottoa päivähoitoyksiköissä seuraa jatkuva arviointi- ja kehittämistyö. VASU elää lapsen arjessa henkilökunnan työvälineenä. Sekä yksikön VASUa että henkilökohtaista VASUa kehitetään lapsen kasvun tahdissa kasvatuskumppanuuden hengessä yhdessä vanhempien kanssa, l a p s e n p a r h a a k s i.

24 Liite 1 Päivähoitoyksikön/perhepäivähoidon VASUn runko PORIN PÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS PÄIVÄHOITOYKSIKÖN / PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 1. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA -TAVOITTEET 1.1. Arvoperusta 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon tavoitteet 2. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 3.1. Fyysinen ympäristö 3.2. Psyykkinen ympäristö 3.3. Sosiaalinen ympäristö 3. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA 4. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA 2.1. Leikkiminen 2.2. Liikkuminen 2.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 2.4. Tutkiminen 2.5. Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi 5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 5.1. Matemaattinen orientaatio 5.2. Luonnontieteellinen orientaatio 5.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 5.4. Esteettinen orientaatio 5.5. Eettinen 5.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 6. KASVATUSKUMPPANUUS 7. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 8. YHTEISTYÖTAHOT 9. ARVIOINTI

25