Porin kaupungin VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Lasten kuvat

Transkriptio

1 Porin kaupungin VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lasten kuvat Kasvatus- ja opetuslautakunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN (VASU) TYÖSTÄMINEN Porin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Porin kaupungin varhaiskasvatusyksiköiden VASUn työstäminen 7 2. VARHAISKASVATUS PORISSA Lapsen yksilöllisen kasvun tukemisen peruspilarit Varhaiskasvatusverkosto Varhaiskasvatuksen toteuttamisen asiakirjat Porissa Pelastussuunnitelma Turvallisuuskansio VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Arvot Kasvatuspäämäärät ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖKUMPPANIT Lapsen kehitystä tukevat yhteistyökumppanit Varhaiskasvatuksen sisältöä rikastuttavat yhteistyökumppanit Yksityinen varhaiskasvatus ja seurakunnan lapsityö VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTYÖ JA JATKUMON RAKENTAMINEN LAPSEN HENKILÖKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RYHMÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI 23 LIITE 1 Varhaiskasvatusyksikön VASUn runko LIITE 2 Porin kaupungin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman runko

3 Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Toinen tarkistettu painos 2005)

4 1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN (VASU) TYÖSTÄMINEN Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet pohjautuvat valtioneuvoston periaate-päätöksenä hyväksymiin varhaiskasvatuksen valtakunnallisiin linjauksiin. Kuntien tehtävänä on arvioida perusteiden pohjalta kuntansa varhaiskasvatuksen palvelujen toteutumista, keskustellen konkretisoida ja täsmentää ne yhteisesti sovituiksi käytännöiksi ja toimintaperiaatteiksi omassa kunnassa ja yksiköissä Porin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Porin kaupungin päivähoitoyksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmaa työstämään perustettiin Porin päivähoitoon syksyllä 2004 VASU-työryhmä. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan puitteet ja raamit päivähoitoyksiköiden arjenläheisille, toiminnan sisältöä tarkemmin kuvaaville varhaiskasvatussuunnitelmille. Keväällä 2006 kutsuttiin VASU-pohdintaan edustaja perheneuvolasta, lastensuojelusta, koulutoimesta, vapaa-aikavirastosta ja terveystoimesta. Lisäksi kokoonnuttiin erikseen sekä yksityisten päiväkotien johtajien että seurakuntien lapsityöstä vastaavien työntekijöiden kanssa. Sosiaalilautakunnan jäsenet, joilla tuolloin oli alle kouluikäisiä lapsia, osallistuivat VASU:n arviointiin vanhemman näkökulmasta. VASUtyöskentelystä tiedotettiin ja keskusteltiin prosessin kuluessa päivähoitoyksiköiden esimiesten alue- ja yleiskokouksissa. Henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman käyttö aloitettiin syyslukukauden 2007 alusta. Koulutus yhtenäisten käytäntöjen ylläpitämiseksi ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseksi on jatkuvaa. Sosiaalilautakunta käsitteli ja hyväksyi Porin kaupungin sosiaalitoimen päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman kokouksessaan Asiakirja on päivitetty varhaiskasvatuksen liityttyä osaksi koulutoimea vuoden 2010 alussa. Hallintokunnan nimen muutoksen myötä kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi uuden suunnitelman Porin kaupungin päivähoidon VASU on tarkoitettu porilaisille perheille, yhteistyökumppaneille ja kaikille varhaiskasvatuksesta kiinnostuneille. Se on

5 saatavilla kasvatus- ja opetusvirastosta, päivähoidon yksiköistä ja kaupungin netti- sivuilta; Porin koulutuslautakunta hyväksyi päivähoidon palvelusuunnitelman joulukuussa 2010 ja päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman 2016 kesäkuussa Porin kaupungin varhaiskasvatusyksiköiden VASUjen työstäminen Päivähoitoyksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmia työstettiin samanaikaisesti edellä kuvatun kuntatason VASU-työskentelyn kanssa. Varhaiskasvatustyöryhmän tehtävänä oli miettiä ja suunnitella, miten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohdinta, käsittely ja kirjaaminen organisoidaan ja toteutetaan Porin kaupungin päivähoitoyksiköiden ja perhepäivähoidon arkea kehittäväksi ja palvelevaksi. VASUn todentuminen arjen käytännöiksi kussakin päivähoitoyksikössä edellyttää koko henkilökunnan osallistumista yhteiseen keskusteluun sekä peri-aatteiden ja käsitteiden avaamiseen oman yksikön näkökulmasta. Tämän mahdollistamiseksi päivähoidon kasvatushenkilöstö osallistui koulutuksiin, joiden teemoja olivat: kasvatuksen arvopohja ja päämäärät, kielen merkitys ja lapsen luontainen tapa toimia, kasvattaja ja kasvatusympäristö, kasvatuskumppanuus, erityinen tuki varhaiskasvatuksessa, sisällöllinen orientaatio, yhteistyöverkostot, lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä arviointi. Päivähoidon yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat laadittiin sisällöltään yhteisen mallirungon mukaisesti (Liite n:o 1). VASU on päivähoitoyksiköiden arjen työ- ja arviointiväline ja sitä päivitetään vuosittain esim. yksikön suunnittelupäivän yhteydessä. Päivityksestä vastaa yksikön johtaja. Päiväkotien yksikkövasut sekä perhepäivähoidon VASU valmistuivat vuonna Ne ovat nähtävissä myös varhaiskasvatuksen nettisivuilla.

6 2. VARHAISKASVATUS PORISSA 2.1. Lapsen yksilöllisen kasvun tukemisen peruspilarit Alla oleva kaaviokuva kertoo portaittain ne asiakirjat, jotka luovat taustaa sille arvopohjalle, jolle Porin varhaiskasvatus ja sitä kuvaava varhaiskasvatussuunnitelma ja lopulta lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma rakentuvat. LAPSEN YKSILÖLLISEN KASVUN TUKEMISEN PERUSPILARIT LAPSEN YKSILÖLLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PORIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PORIN KAUPUNGIN KOULUTOIMEN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS PORIN KAUPUNGIN STRATEGIA 2016 VALTAKUNNALLISET VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET PERUSTEET LAIT JA ASETUKSET LAKI LASTEN PÄIVÄHOIDOSTA LASTENSUOJELULAKI PERUSOPETUSLAKI LAKI LASTEN KOTIHOIDON JA YKSITYISEN HOIDON TUESTA LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

7 2.2. Varhaiskasvatusverkosto Porin kaupungin toiminta-ajatus: Pori on turvallisen ja viihtyisän elinympäristön kaupunki, jonka monipuoliset palvelut mahdollistavat kaiken ikäisten aktiivisen toiminnan ja hyvän elämän ( Strategia 2016, Porin kaupunki ) Lasten osalta kaupungin Strategiassa 2016 sitoudutaan kehittämään Poria lasten ja nuorten kaupunkina. Oheinen kaavio kuvaa Porissa alle kouluikäistä lasta ja hänen perhettään palvelevaa, omalta osaltaan varhaiskasvatusta toteuttavaa sekä kunnallista että yksityistä harraste- ja yhteistyöverkostoa. Osa kuvatuista tahoista toimii välittömässä yhteistyössä kunnallisen varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa niiden henkilöstöä tukien tai toimintaa rikastuttaen. VARHAISKASVATUSVERKOSTO PORISSA KEVÄÄLLÄ 2013 KUNNALLINEN VARHAISKASVATUS PÄIVÄKODIT RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO PERHEPÄIVÄHOITO AVOIMET PÄIVÄKODIT HOITO LAPSEN KOTONA YKSITYINEN VARHAISKASVATUS ESIOPETUS TERVEYSPALVELUT LASTENNEUVOLAT TERVEYSKESKUS HAMMASHOITO SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA LAPSIPERHE MUU VARHAISKASVATUSTOIMINTA KULTTUURITOIMI VAPAA-AIKAVIRASTO LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU KANSALAISOPISTO PALMGREN KONSERVATORIO SEURAKUNNAN KERHOT YKSITYINEN KERHO- JA HARRASTETOIMINTA KUNTOUTUS- JA VAMMAISPALVELUT PERHENEUVOLA LASTENSUOJELU PERHETYÖ

8 2.3. Varhaiskasvatuksen toteuttamisen asiakirjat Porissa Porin kaupungin varhaiskasvatusta linjaavat tämän Porin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi alla mainitut suunnitelmat ja arviointilomakkeet: Päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmat Päiväkotiryhmien varhaiskasvatussuunnitelmat Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta- ja kuntoutussuunnitelma Alle 3-vuotiaiden hoito- ja kasvatussuunnitelma eli HOKSU; peruslinjaus pienten päivähoitoon Porissa ( 2003 /2012) Neuvolayhteistyön pohjana oleva 4-vuotislomake Porin kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010:n mukaiset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen lomakkeet (pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS) 2.4. Pelastussuunnitelma Porin kaupungin varhaiskasvatusyksiköillä on käytössä pelastussuunnitelmat, jotka on laadittu yhteistyössä päivähoitoyksikön henkilökunnan, kiinteistöstä vastaavan tahon ja paloviranomaisten kanssa. Pelastussuunnitelma toimii turvallisuussuunnittelun pysyväismääräyksenä päivähoitoyksiköissä. Pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain. Henkilöstön turvallisuuskoulutus on säännöllistä Turvallisuuskansio Varhaiskasvatusyksiköiden käytössä olevaan tuvallisuuskansioon on koottu ajantasaiset ohjeet turvallisuusasioista. Kansio perustuu STAKES:n julkaisuun Päivähoidon turvallisuussuunnittelu (2008).

9 3. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT 3.1. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus: Varhaiskasvatuksen toiminnan tarkoituksena on vastata joustavasti erilaisiin päivähoidon tarpeisiin Porin muuttuvissa olosuhteissa monipuolisin ja laadukkain toimintamuodoin. Päivähoito huomioi lasten yksilölliset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja erityisen tuen tarpeet sekä tukee perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan Arvot Porin varhaiskasvatuksen arvojen taustalla on Porin kaupungin strategiassa (2016) mainittu arvo, huolenpito: Turvallinen elinympäristö on jokaisen porilaisen oikeus. Porin palvelujen lähtökohtana ovat palvelualttius, asiakaslähtöisyys, helppo saavutettavuus, oikea-aikaisuus, kumppanuus sekä päätöksenteon ja toiminnan avoimuus. Pori tavoittelee samanaikaisesti sekä palvelujen laatua että tuottavuutta. Asukkaita kannustetaan osallistumaan ja antamaan palautetta palvelujen kehittämiseksi. Pori pitää huolta sosiaalisesta, eettisestä ja ekologisesta vastuusta. Kaupunki pyrkii toiminnallaan varmistamaan hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Porin varhaiskasvatuksen keskeisiä arvoja ovat asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja myönteisyys. Asiakaslähtöisyys Varhaiskasvatuksessa vastataan joustavasti erilaisten perheiden lasten päivähoidon tarpeisiin sekä tuetaan perheitä heidän kasvatustehtävässään. Luottamus Lapsen ja henkilökunnan, vanhempien ja henkilökunnan sekä lasten keskinäinen luottamus syntyy avoimen ja rehellisen vuorovaikutuksen

10 myötä. Kasvatusyhteisön keskinäinen luottamus ja arvostus ovat pohjana rakentavalle tiimityölle. Erilaisuuden hyväksyminen Varhaiskasvatushenkilöstö arvostaa ja kunnioittaa asiakasperhettä, huomioi perheen sekä lapsen yksilölliset tarpeet. Henkilökunnan vahvuudet ja erilainen osaaminen hyödynnetään kasvatusyhteisössä lapsen ja perheen parhaaksi. Myönteisyys Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti. Kiireetön ja turvallinen ilmapiiri lasten ja kasvattajien yhteisössä mahdollistaa lapselle vuorovaikutuksen, leikin ja oppimisen ilon. Varhaiskasvatusyksiköt määrittelevät omassa varhaiskasvatussuunnitelmassaan oman toimintansa tarkennetun arvopohjan yhteisesti sovittujen, edellä lueteltujen, Porin kaupungin varhaiskasvatuksen arvojen pohjalta. Arvoja tutkitaan ja pohditaan suhteessa lapseen, lapsen perheeseen ja työyhteisöön. Koko henkilökunnan osallistuminen arvokeskusteluun takaa toiminnan johdonmukaisuuden. Samansuuntaisesti sitoutunut ja toimiva varhaiskasvatuksen työyhteisö luo lapselle tasapainoisen vuorovaikutusmallin ja kasvuympäristön. Arvokeskustelua käydään myös vanhempien kanssa Kasvatuspäämäärät Keskeiset kasvatustoimintaa suuntaavat kasvatuspäämäärät ovat hyvinvoiva lapsi ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen, turvallisuus, itsenäisyys sekä sosiaalisuus. Hyvinvoiva lapsi ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on lapsuuden ainutkertaisuus. Jokainen arjen tilanne on lapsen kannalta ainutlaatuinen ja merkittävä. Turvallisuus Varhaiskasvatus tarjoaa turvallisen kasvuympäristön sekä turvallisen ja kiireettömän ilmapiirin, jossa lapsi saa oman kehityksensä ja kykyjensä mukaan onnistua ja epäonnistua.

11 Itsenäisyys Omatoimisuuteen kannustaminen ja kasvatuksellinen optimismi kasvatusyhteisössä vahvistavat lapsen itsetuntoa ja tukevat itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä. Sosiaalisuus Yhdessä toimiminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja, auttaa huomioimaan ja kunnioittamaan toisia ja hyväksymään erilaisuutta. Edellä mainitut arvot ja kasvatuspäämäärät ovat pohjana lapsen kokonaisvaltaiselle kasvulle ja kehitykselle. Kasvattaja vastaa ja huolehtii lapsen kehitystä tukevan oppimisympäristön tietoisesta rakentamisesta, ylläpitämisestä ja uudistamisesta. Kasvattajan tulee olla myös osallinen leikin toteutuksessa. Tämä mahdollistaa lapsilähtöisen toiminnan ja lapsen luontaisen tavan oppia leikin, tutkimisen, liikkumisen sekä eri taiteen alueisiin liittyvän taiteellisen kokemisen kautta. KIELI LEIKKI LIIKKUMINEN TUTKIMINEN TAITEELLINEN ILMAISU ASIAKASLÄHTÖISYYS KOTI PERHE KASVATUSKUMPPANUUS KULTTUURI YHTEISKUNTA ARVOT MARJA SAINE 2010

12 Kasvatusyhteisö neuvottelee yhteisistä arvoista ja toimintatavoista, joista muodostuu perusta yhteisen toimintakulttuurin rakentumiselle. Tietoinen ja tavoitteellinen kasvatus merkitsee kasvattajalle ja kasvatusyhteisölle valintojen tekemistä. Vanhempien huomioiminen kasvatuskumppanuuden hengessä lapsen päivähoitoarjen tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa on keskeistä. Hyvässä oppimisympäristössä lapsi voi itse tehdä havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään asioista ja ilmiöistä leikin, tutkimisen, liikkumisen sekä taiteen eri alueiden kautta. 4. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN Lapsen erityisen tuen tarve perustuu kasvatushenkilöstön sekä vanhempien havaintoihin lapsesta tai lapsen aiemmin todettuun tuen tarpeeseen. Tuki yritetään aloittaa mahdollisimman varhain varhaiskasvatuksen keinoin. Tarvittaessa konsultoidaan vanhempien kanssa sovitulla tavalla eri asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita. Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta kun lapsen kehityksessä on erityisiä haasteita: o kielen ja kommunikaation alueella o tarkkaavaisuudessa o tunne-elämän tai sosiaalisen kanssakäymisen alueella o kognitiivisella alueella, esim. oppimisvalmiuksien riskejä tai pulmia lapsella on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia Silloin kun erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevan lapsen hoito järjestetään tavallisessa päiväkotiryhmässä tai perhepäivähoidossa, lapsiryhmän kokoa voidaan pienentää tai lapsella/ryhmässä voi olla avustaja. Erityisvarhaiskasvatusta järjestetään myös integroiduissa erityisryhmissä ja pienryhmissä. Erityisvarhaiskasvatuksen asiantuntijoina ja varhaiskasvatushenkilöstön tukena toimivat konsultoivat varhaiskasvatuksen erityisopettajat. He osallistuvat vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja vastaavat erityispedagogisen konsultaation ja koulutuksen järjestämisestä varhaiskasvatushenkilöstölle.

13 Jokaiselle erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle laaditaan yksilöllinen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma osana henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa yhdessä vanhempien ja muiden lasta hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Suunnitelmassa huomioidaan Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2010 mukaisesti lapsen yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tarve. Erityisvarhaiskasvatuksen työryhmä kehittää Porin kaupungin varhaiskasvatuksessa erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluita. 5. VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖKUMPPANIT Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti varhaiskasvatuksen ja perheen kasvatuskumppanuutta sekä muita lapsen kehitystä tukevia yhteistyökumppaneita. Lisäksi kuvataan varhaiskasvatusyksiköiden sisällöllistä toimintaa rikastuttavia tahoja (kulttuuritoimi, seurakunta, vapaaaikatoimi) sekä muita Porissa varhaiskasvatusta toteuttavia tahoja. Kasvatusja opetustoimen sisäinen yhteistyö on kuvattu erikseen kohdassa 6. Kasvatuskumppanuuden toteutumiseksi lapsen vanhemmat ovat luonnollisesti varhaiskasvatuksen ensisijaisia yhteistyökumppaneita. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilökunnan tietoista sitoutumista toimimaan perhekohtaisesti lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Yhteinen kasvatuskulttuuri luodaan vanhempien ja henkilökunnan välisissä, omaa lasta koskevissa neuvotteluissa, vanhempainilloissa ja jokapäiväisissä kohtaamisissa. Varhaiskasvatuksen eri tilanteissa vanhemmille tarjoutuu myös mahdollisuus kuulla, mitä muut pienten lasten vanhemmat lapsen kasvusta ja kasvattamisesta ajattelevat, miten toimivat lapsensa kanssa ja mitä lapsensa arjessa arvostavat. Näin vanhemmat tullessaan tutummiksi toisilleen, saavat mahdollisuuksia ja keinoja vertaisverkostonsa luomiseen sekä tukea oman vanhemmuutensa kehittymiseen Lapsen kehitystä tukevat yhteistyökumppanit: Lapsen yksilöllisen kehityksen ja perheen kasvatustehtävän tukemiseksi varhaiskasvatuksessa pidetään yhteistyöneuvotteluja yhdessä vanhempien ja

14 tarpeen mukaan esim. perheneuvolan, Satakunnan keskussairaalan ja lastensuojelun asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö perustuu luottamuksellisuuteen, joten tietoa siirretään vain vanhempien suostumuksella, ellei lapsen etu toisin vaadi. Lastenneuvolat: Lastenneuvolan tehtävä on terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja varhaistoteaminen sekä kokonaisvaltaisen lapsen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen. Lastenneuvolatyön monipuolisuutta tukee yhteistyö muiden perheen eteen toimivien ammattilaisten kanssa. Alle kouluikäisten terveysneuvonta järjestetään lastenneuvolassa ja sen ensisijaisena tehtävänä on luoda perustaa lapsen elinikäiselle terveydelle ja hänen suotuisalle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselleen. Lastenneuvolan osuus perheen terveydenhoitosuunnitelman toteuttamisessa alkaa lapsen syntymästä ja jatkuu, kunnes lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon piiriin. Neuvolan kanssa yhteistyö varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta toteutuu systemaattisesti 4 vuotistarkastuksen yhteydessä. Vanhemmat vievät neuvolaan tietoa omasta lapsestaan päivähoidossa täytetyn ja vanhempien kanssa keskustellen läpikäydyn 4-vuotiaiden havainnointilomakkeen välityksellä. Vanhemmat toimittavat niin ikään neuvolasta saadun kirjallisen palautteen päivähoitopaikkaan. Neuvolan terveydenhoitajat ovat käytettävissä varhaiskasvatushenkilöstön konsultteina sekä tarvittaessa asiantuntijoina varhaiskasvatusyksiköiden vanhempaintilaisuuksissa. Lisäksi päivähoidossa noudatetaan Porin kaupungin terveyskeskuksen lasten päivähoitoa varten antamia ohjeita. Hammashoito Hammashoidon henkilöstö on käytettävissä järjestettäessä hampaidenhoidon valistustuokioita varhaiskasvatuksessa. Lastensuojelu Lastensuojelun tehtävänä on tukea lapsia ja heidän perheitään monipuolisin sosiaalityön keinoin siten, että lapset voisivat kasvaa ja kehittyä omissa kodeissaan ja milloin se ei ole mahdollista, järjestettävä hyvä hoito kodin ulkopuolella.

15 Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeiseen kasvuympäristöön, tasapuoliseen ja monipuoliseen kehittymiseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lastensuojelutyössä korostetaan lapsikeskeisen, ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen periaatetta. Lastensuojelutyötä ohjaavat arvot ovat lapsilähtöisyys, yksilöllisyys ja oikeudenmukaisuus. Lastensuojelutyö on aina yhteistyötä. Lastensuojelulasta päivähoitoon sijoitettaessa pidetään vanhempien, sosiaalityöntekijöiden ja asianosaisten varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa ns. aloitusneuvottelu, jolloin sovitaan tapauskohtaisesti lapsen hoitosuhteen aikaisista arjen käytännöistä sekä neuvotteluista. Lastensuojelutarpeen päättyessä pidetään varhaiskasvatusyksikössä myös päätösneuvottelu. Porissa on luotu ja kirjattu varhaiskasvatushenkilöstölle käytännöt ja ohjeistus vaikeiden lastensuojelullisten tilanteiden varalta. Perheneuvola Perheneuvola on lasten, nuorten ja perheiden tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut kokonaisuus, missä on moniammatillinen työote: psykologinen, sosiaalinen, lääketieteellinen ja puheterapeuttinen neuvonta, ohjaus, tutkimus, terapia ja kuntoutus. Perheneuvolasta annetaan myös työnohjausta, konsultaatiota, koulutusta sekä muuta asiantuntija-apua lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville työntekijöille. Painopiste on lasten kehityksellisten ja mielenterveyden häiriöiden sekä perheen vuorovaikutussuhteiden tutkimuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa. Perheneuvolan tehtäviin kuuluu myös perheasiain sovittelu avio-/avoeroa harkitseville tai jo eronneille lapsiperheille Varhaiskasvatuksen sisältöä rikastuttavat yhteistyökumppanit: Kulttuuritoimi Kulttuuritoimi ja Porin lastenkulttuurikeskuksen projektiryhmä verkostoineen tarjoavat pitkän perinteen mukaisesti varhaiskasvatusyksiköille monipuolista, rikastuttavaa toimintaa kuten esim. taidemuseon moninaiset työpajat sekä kentälle jalkautuneet työpajavierailut. Korsmanin talolla järjestetään vuosittain koko esikoululaisten ikäluokalle suunnattuja, ohjattuja tuokioita.

16 Pori Sinfonietan päiväkotisoitot ja henkilökunnan koulutukset ovat osa kulttuuritoimen ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä. Vapaa-aikavirasto Toiminta-ajatuksena on liikuntaedellytyksiä luomalla lisätä liikunnan harrastamista sekä muuta terveyttä edistävää fyysistä aktiivisutta niin, että mahdollisimman moni porilainen liikkuu haluamallaan tavalla ja tasolla. Vapaa-aikaviraston liikunnanohjaaja kuuluu kaupungin varhaiskasvatuksen liikuntatyöryhmään. Yhteistyön tavoitteena on varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen rikastuttaminen ja tukeminen mm. henkilökunnan liikuntakoulutusten, lasten liikuntatapahtumien, esikoululaisten uimaopetuksen ja perheliikuntailtojen järjestämisessä. Toiminta pohjautuu sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä opetusministeriön ja Nuoren Suomen kanssa vuonna 2005 julkaisemaan oppaaseen Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Seurakunnat Seurakuntien työntekijät toimivat päivähoidon työntekijöiden ja vanhempien kasvatus- ja keskustelukumppaneina. Kasvatuskumppanuus toteutuu seurakunnan työntekijöiden vierailuina varhaiskasvatusyksiköiden lapsiryhmissä sekä lisäksi joulu-, pääsiäis- ja kevätkirkkojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on, että kristillisen kulttuurin perinteet ja sisällöt tulevat lapselle tutuiksi omakohtaisen kokemisen kautta ja lapset saavat mahdollisuuden ihmettelyyn ja hiljaisuuteen. Keskustelukumppanuus toteutuu yhteisenä pohdintana joko lapsilta tai työntekijöiltä nousevista evankelisluterilaiseen uskontoon liittyvistä kysymyksistä Yksityinen varhaiskasvatus ja seurakunnan lapsityö Porin kristillinen päiväkoti Ankkuri: Porin kristillinen päiväkoti on yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yhteiskristilliseltä pohjalta toimiva päiväkoti, joka tarjoaa päivähoitoa 3-6- vuotiaille sekä lisäksi esiopetusta 6-vuotiaille. Esiopetus noudattaa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjä kasvatuksen ja oppimisen tavoitteita kristillisen maailmankuvan ja ihmiskäsityksen kautta peilattuna.

17 Svenska Barnträdgården i Björneborg Vuonna 1898 perustetun ruotsinkielisen päiväkodin, Svenska Barnträdgården i Björneborg toimintaa ylläpitää Svenska Barnträdgårdens I Björneborg Understödförening r.f.. Lastentarhan tärkeimmät tavoitteet ovat tarjota päivähoitoa 3-5-vuotiaille lapsille, joiden äidinkieli on ruotsi sekä opettaa ruotsin kieltä suomenkielisille lapsille, jotka aloittavat koulunkäynnin Björneborgs svenska samskolanissa. Yksityinen perhepäivähoito Maaliskuussa 2013 Porissa toimi neljä yksityistä ryhmäperhepäiväkotia, joista yksi oli englanninkielinen. Yksityisiä perhepäivähoitajia oli 24, joista 13 hoiti lasta omassa kodissaan ja 11 lapsen omassa kodissa. Seurakunnan lapsityö Seurakunnan lapsityö on avointa varhaiskasvatustoimintaa. Se tukee kotien kristillistä kasvatusta yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsityön toimintamuotoja Porin seurakuntayhtymän seurakunnissa ovat yli 3-vuotiaiden päiväkerhot, perhekerhot, vauvaklubi, koululaisten iltapäiväkerhot, pyhäkoulut sekä erilaiset lapsityön tapahtumat kuten 4-vuotissynttärit, perhekirkot ja vauva-kirkot. Lapsityön tapahtumia järjestetään yhdessä verkostoyhteistyökumppaneiden sekä muiden seurakunnan työntekijöiden kanssa. 6. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTYÖ JA JATKUMON RAKENTAMINEN Esiopetuksessa tuetaan lapsen kouluvalmiuden saavuttamista. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön pohjaksi ja lapsen yksilöllisen esiopetuksen suunnittelun tueksi laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Sen pohjalta käydään keskustelu lapsen vanhempien kanssa sekä syys- että kevätlukukauden aikana. Vanhemmat vievät allekirjoitetun esiopetuksen oppimissuunnitelmalomakkeen kouluun opettajalle keväällä tutustumispäivänä. Perusopetuslaki ( 40, 2 mom.) määrää tiedon siirrosta esim. lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun: Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot

18 uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Mikäli lapsen kehityksessä ja oppimisessa ilmenee huolenaiheita, käydään esiopetusvuoden aikana yhteisiä neuvotteluja vanhempien, esikoulun opettajan, konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä tarvittaessa koulun opettajan kesken mahdollisimman hyvän koulunaloittamisen turvaamiseksi. Tarvittaessa lapsi voidaan ohjata perheneuvolaan kehitystason arvioimiseksi. Esiopetuksessa on kolmiportainen tukijärjestelmä. Yleinen tuki on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Tehostettu tuki on yleistä tukea jatkuvampaa, vahvempaa ja yksilöllisempää. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta. (ks. tarkemmin Porin kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma). Jos on todennäköistä, ettei lapsen ole vammaisuuden tai sairauden vuoksi mahdollista saavuttaa perusopetukselle säädettyjä tavoitteita yhdeksässä vuodessa, kestää oppivelvollisuus 11 vuotta. (Perusopetuslaki 628 / 1998, 25, 2. mom.). Lapsi voi osallistua jo 5-vuotiaana päiväkodissa annettavaan maksuttomaan esiopetukseen. Tällöin lapsen esiopetuksen tavoitteet ja sisällöt kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan, HOJKS:iin. Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyötä kehittää Porissa kasvatus- ja opetustoimen esi- ja alkuopetuksen työryhmä. Yhteistyö oppilashuollossa on tärkeää, jotta työntekijöiden ammattitaito ja resurssit voidaan yhdistää mahdollisimman hyvin tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia jo esi- ja alkuopetuksesta lähtien. Porin kaupungin oppilas- ja opiskelijahuollon työryhmässä on edustus eri toimialoilta. Työryhmän tehtävänä on oppilashuollon palvelujen järjestäminen, koordinointi, kehittäminen, arviointi ja seuranta.

19 7. LAPSEN HENKILÖKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) yhdessä vanhempien kanssa viimeistään kahden kuukauden sisällä hoitosuhteen alkamisesta. Suunnitelma ohjaa lapsen kanssa tehtävää hoito- ja kasvatustyötä. Siihen kirjataan lapsen vahvuudet, yksilöllinen kehitys, sen tukeminen sekä lapsen perheen kanssa tehtävän yhteistyön muodot. Suunnitelmaa tarkennetaan ja arvioidaan vanhempien kanssa säännöllisesti vähintään kerran sekä syys- että kevätlukukauden aikana. Päiväkodissa ryhmän lastentarhanopettaja vastaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta, toteutuksesta ja arvioinnista yhteistyössä tiimin muiden työntekijöiden kanssa. Päiväkodin ryhmässä, jossa ei ole lastentarhanopettajaa, suunnitelmasta vastaa koko tiimi. Perhepäivähoidossa perhepäivähoidonohjaaja vastaa siitä että kaikille lapsille laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelman laatii perhepäivähoitaja yhdessä vanhempien kanssa. Ryhmäperhepäivähoidossa ryhmäperhepäivähoitajat laativat varhaiskasvatussuunnitelman. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja kasvatusvastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuuden kautta yhdistyvät vanhempien ja kasvatushenkilöstön tiedot ja kokemukset yhteisessä kasvatustehtävässä lapsen parhaaksi. Kasvatuskumppanuus pohjautuu yhdessä vanhempien kanssa pohdittuihin arvoihin ja se edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta, toistensa kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Varhaiskasvatussuunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet sekä lapsen yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet. Keskustelussa vanhempien kanssa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen

20 kehitystä vahvistaviin myönteisiin puoliin. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolenaiheet ja ongelmat tuodaan esiin mahdollisimman varhain ja konkreettisina ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa. Henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma kulkee lapsen mukana hoitopaikasta toiseen aina esikouluun asti. Hoidon päättyessä VASU annetaan lapsen kotiin. Ryhmän henkilökunta huolehtii, että lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen oppimissuunnitelma muodostavat toimivan kokonaisuuden. 8. RYHMÄN VASU Koko tiimi sitoutuu toteuttamaan ja arvioimaan säännöllisesti arjen toimintaa päiväkodin, lapsiryhmän ja lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden suuntaisesti. Ryhmän VASU (varhaiskasvatussuunnitelma) on suunnitelma, joka toteutetaan toimintavuoden aikana lapsiryhmässä. Se laaditaan heti toimintakauden alussa. Sitä täydennetään ja arvioidaan toimintavuoden aikana vanhempien kanssa käytyjen VASU-keskustelujen pohjalta. YKSIKÖN VASU RYHMÄVASU LASTEN HENKILÖKOH- TAISET VASUT Ryhmävasussa huomioidaan, että kaikki lapset voivat osallistua toimintaan ikätasonsa ja taitojensa mukaan. Tämä korostuu erityisesti silloin kun ryhmässä on esim. erityistä tukea vaativia tai vieraskielisiä lapsia.

21 9. VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI Arviointi ja pedagogiset keskustelut ovat tärkeä osa varhaiskasvatuksen työntekijöiden ammatillista arkea päivähoidon yksiköissä. Havainnointi ja suunnitelmien kirjaaminen sekä asiakaspalautteet ovat varhaiskasvatuksen suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin keskeisiä välineitä. YksikköVASUn, ryhmän ja henkilökohtaisen VASU:n lisäksi Porin kaupungin varhaiskasvatuksessa on käytössä mm. seuraavat suunnittelun ja arvioinnin välineet: Suunnittelun vuosikello toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseksi Alkukeskustelu- ja perehdyttämislomakkeet Itsearviointilomake Kehityskeskustelulomake Tiimiarviointilomakkeet Asiakaspalaute Lisäksi lasten toiminnan arvioinnissa käytetään esim. itsearviointia lapsen ikätaso huomioiden sekä aikuisten toiminnan arvioinnissa erilaisia yksikkökohtaisia lomakkeita. Vanhempien tulee saada osallistua oman lapsensa kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen sekä sen suunnitteluun ja arviointiin. Henkilöstön tehtävänä on keskustella vanhempien kanssa lapsen kehitykseen liittyvistä havainnoistaan. Havainnointitieto kirjataan lapsikohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja hyödynnetään koko ryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Varhaiskasvatuksen johtoryhmän kokoukset, yleis- ja aluekokoukset sekä varhaiskasvatuksen erilaiset työryhmät ovat varhaiskasvatuksen arvioinnin, suunnittelun ja kehittämisen foorumeita. Niissä käytävä avoin ja jatkuva varhaiskasvatuskeskustelu luo pohjan ja muodostaa suunnan tarkoituksenmukaiselle varhaiskasvatuksen suunnittelulle, kehittämiselle sekä varhaiskasvatushenkilöstön koulutukselle.

22 Porilaisen varhaiskasvatuksen sisällön ja suunnittelun foorumit: VARHAISKASVA- TUSPÄÄLLIKKÖ ASIAKASPALAUTE VARHAISKASVATUK- SEN JOHTORYHMÄ ESI- JA ALKUOPETUKSEN TYÖRYHMÄ ERITYISVARHAISKASVA TUKSEN TYÖRYHMÄ HENKILÖKUNNAN PEDAGOGISET KESKUSTELUT JA SUUNNITTELU- KOKOUKSET VANHEMPIEN KANSSA KÄYTÄVÄT KESKUSTELUT TIIMI- KOKOUKSET Y K S I K K Ö KEHITTÄMIS- KESKUSTELUT TYÖNTEKIJÄN ITSEARVIOINTI PERHEPÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ VUOROHOIDON TYÖRYHMÄ LIIKUNTATYÖRYHMÄ OPPILASHUOLLON TYÖRYHMÄ LAATUTYÖRYHMÄ KOULUTUKSET VARHAISKASV. YLEISKOKOUKSET VARHAISKASV. ALUEKOKOUKSET

23 Yksittäisen lapsen arjen laatu varhaiskasvatuksessa pohjautuu Porin kaupungin VASUun, varhaiskasvatusyksikön ja ryhmän VASUun sekä vanhempien kanssa laadittuun lapsen henkilökohtaiseen VASUun. VASUn käyttöön liittyy jatkuva arviointi- ja kehittämistyö. VASU elää lapsen arjessa henkilökunnan työvälineenä. Sekä yksikön, ryhmän että henkilökohtaista VASUa kehitetään lapsen kasvun tahdissa kasvatuskumppanuuden hengessä yhdessä vanhempien kanssa, l a p s e n p a r h a a k s i.

24 LIITE 1 Varhaiskasvatusyksikön VASUn runko PORIN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS VARHAISKASVATUSYKSIKÖN TOIMINTA-AJATUS 1. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA -TAVOITTEET 1.1. Arvoperusta 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Varhaiskasvatuksen tavoitteet 2. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 3.1. Fyysinen ympäristö 3.2. Psyykkinen ympäristö 3.3. Sosiaalinen ympäristö 3. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA 4. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA 2.1. Leikkiminen 2.2. Liikkuminen 2.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 2.4. Tutkiminen 2.5. Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi 5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 5.1. Matemaattinen orientaatio 5.2. Luonnontieteellinen orientaatio 5.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 5.4. Esteettinen orientaatio 5.5. Eettinen orientaatio 5.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 6. RYHMÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 7. KASVATUSKUMPPANUUS 8. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 9. YHTEISTYÖTAHOT 10. ARVIOINTI

25 LIITE 2 PORIN KAUPUNGIN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällys: 1. PERHEPÄIVÄHOITO KASVATUSYMPÄRISTÖNÄ 1.1. Toimintamuodot ja tilat 1.2. Henkilökunta 1.3. Perhepäivähoidon yhteistyötahot 2. TOIMINTA-AJATUS 2.2. Porin kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus 2.3. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 3. PERHEPÄIVÄHOIDON ARVOT 4. KASVATUSKUMPPANUUS JA LAPSEN HENKILÖKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (=VASU) 5. PERHEPÄIVÄHOITAJA KASVATTAJANA 6. OPPIMISYMPÄRISTÖ 7. PERUSHOITO 8. FYYSINEN KEHITYS 9. LEIKKI 10. SOSIAALINEN KEHITYS JA VUOROVAIKUTUS 11. KIELELLINEN KEHITYS 12. PERHEPÄIVÄHOIDON ARVIOINTI JA OHJAUS

26