Dmitri Kramarenko Anssi Tulla Jussi Saarinen ME 408 GROUPWORK REPORT. Biologinen torjunta. Yleistä
|
|
- Raili Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ME 408 GROUPWORK REPORT Dmitri Kramarenko Anssi Tulla Jussi Saarinen Biologinen torjunta Yleistä Biologisella torjunnalla tarkoitetaan torjuntamenetelmää, jossa haitallisten tuholaislajien kontrolloimiseen käytetään muita lajeja. Oikein valituilla menetelmillä ja lajeilla säilytetään biodiversiteetti, ympäristö sekä saadaan haluttu tulos. Samoin kuin mekaanisessa tai kemiallisessa torjunnassa, biologisen torjunnan kohteina ovat tuholaislajit, jotka hidastavat muiden lajien kasvua, aiheuttavat niille sairauksia tai tappavat niitä. Kohdelajit voivat olla sekä paikallisia että tulokaslajeja. Tuholaislajeja vastaan käytetään niin kutsuttuja biologisen torjunnan agentteja, jotka voivat olla petoja, parasiitteja tai patogeeneja. Agentit rajoittavat tuholaisten esiintymistä, lisääntymistä ja näin ollen myös tuhoa. Neljä päätyyppiä Biologisesta torjunnasta on olemassa neljä päätyyppiä. Ensimmäinen on yleisin eli klassinen biologinen torjunta. Siinä agentti on tuotu uuteen ympäristöön rajoittamaan tietyn tulokaslajin esiintymistä ja lisääntymistä. Agentti toimii joko luontaisena vihollisena tai kilpailijana. Yleensä se on tuotu samalta alueelta kuin kohdelaji, jossa niillä on ollut yhteinen koevoluutio. Jos agentti ei ole generalisti (eli käyttää ravinnokseen montaa eri lajia), seurauksia voidaan melko hyvin estimoida ja olla hyvin varmoja biologisen torjunnan onnistumisesta.(vincent et al., 2007). Toinen tyyppi on neoklassinen biologinen torjunta, jossa kohdelaji ja agentti ovat alkuperältään eri alueilta. Kohdelaji on yleensä paikallinen ja agentti taas tuotu muualta. Tästä esimerkkinä voisi olla maanviljely. Jos tietyllä alueella halutaan harrastaa maanviljelyä, mutta jokin paikallinen laji estää sitä tuhoilla, alueelle voidaan tuoda biologisen torjunnan agentti, jolla pystytään kontrolloimaan kohdelajin populaatiota. Tällä tavalla maanviljely voi onnistua.(vincent et al., 2007). Kolmas tyyppi on augmentatiivinen torjuntamenetelmä, joka jakautuu kahteen alatyyppiin. Torjuntaeliöiden massalevitys perustuu torjunta-eliöiden levittämiseen suurina määrinä kasvituhoajan välitöntä ja lyhytaikaista torjuntaa varten ilman, että torjuntaeliö pääsee kotoutumaan pysyvästi uuteen käyttöympäristöön. Menetelmää käytetään hyvin paljon maanviljelyssä. Agentteja vapautetaan ympäristöön juuri siihen aikaan vuodesta, kun tuholaislajien lisääntyminen on alkamassa. Torjunta halutaan saada siis heti. Toinen keino on torjuntaeliöiden ymppilevitys, joka perustuu torjuntalajien kerta- tai toistolevitykseen kasvustoon. Agentteja vapautetaan useampaan kertaan vuodessa, minkä seurauksena muodostuu tasapaino kohde-eliön ja agentin populaation välille. Myös tässä tapauksessa tarkoitus on vähentää tuholaislajin populaation kokoa.(vincent et al., 2007). Neljäs päätyyppi on suojeleva biologinen torjunta. Se perustuu luontaisten vihollisten suojelemiseen ja niiden toiminnan tehostamiseen elinympäristöä hoitamalla. Sekä agentti että kohdelaji ovat yleensä paikallisia lajeja. Suojelevaa biologista torjuntaa voidaan kuitenkin yhdistää myös muihin torjuntamenetelmiin.(vincent et al., 2007).
2 Muita yleisiä keinoja Biologisessa torjunnassa käytetään myös epäsuoria toimintatapoja, kuten steriilien urosten massalevitystä. Tuodut steriilit urokset kilpailevat toisten yksilöiden kanssa, jotka ovat lisääntymiskykyisiä. Maanviljelyssä käytetään hyvin paljon myös geenivalintaa. Kasvattajat valikoivat yksilöitä, joilla on resistanssi sairauksia tai tuholaisia vastaan. Biologisen torjunnan vahvuudet Vieraslajien biologinen torjunta on parhaimmillaan kustannustehokasta ja torjuntavaikutus on pysyvä ja itseään ylläpitävä (Wittenberg & Cock 2001). Biologisen torjunnan tehokkuus on todennettu eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi vuodesta 1903 lähtien Etelä-Afrikassa on vapautettu onnistuneesti 63 vieraskasvilajien torjuntaan käytettävää lajia. Tämän seurauksena 25 % vieraskasvilajeista on saatu täysin kontrolliin eli kannat hyväksyttävälle tasolle. Lisäksi 36 % vieraskasvilajeista on merkittävästi taantunut, ja muiden torjuntakeinojen käytön tarve on näiden kohdalla vähentynyt. (Zimmermann 2004). Parhaat kokemukset on saatu maissa, joissa on investoitu biologisen torjunnan tutkimukseen ja seurantaan (Murphy & Evans 2009). Tehokkuuden lisäksi tulokaslajien biologisen torjunnan suuri hyöty on hyvä kustannustehokkuus. Van Wilgen ym. (2004) analysoivat Etelä-Afrikassa tulokaskasvilajeihin käytetyn biologisen torjunnan kustannuksia ja hyötyjä. Tuloksena oli, että huonoimmillaan hyöty-kustannus -suhde oli 8:1 ja parhaimmillaan 709:1. Kun analyysiin otettiin mukaan tulevaisuuden kustannukset ja hyödyt, parani hyötysuhde edelleen. Alhaisten kustannusten ja hyvän tehokkuuden ansiosta tulokaslajien biologinen torjunta on keskeinen menetelmä köyhissä maissa, joissa tulokaslajit uhkaavat paikallista maanviljelystä, eikä varoja riitä kalliisiin mekaanisiin ja kemiallisiin torjuntakeinoihin (Murphy & Evans 2009). Kustannustehokkuuden lisäksi tulokaslajien biologisen torjunnan hyötynä on välttyminen monilta kemiallisten ja mekaanisten menetelmien kielteisiltä ympäristövaikutuksilta (Murphy & Evans 2009). Esimerkki onnistuneesta biologisesta torjunnasta Cryptostegia grandifloran torjunta Australiassa: Cryptostegia grandiflora (Rubber vine) kasvaa luontaisesti Madagaskarin saarella ja suosii puolikaruja trooppisten vesistöjen varsia. Kasvi menestyy kuitenkin monilla erityyppisillä kasvupaikoilla ja sitä on käytetty koristekasvina. Vuonna 1860 kyseinen laji tuotiin Pohjois- Australiaan tarkoituksena saada vanhojen hiilikaivosten hiilikaivannot kasvipeitteisiksi. Kasvi ei kuitenkaan rajoittunut hiilikaivoksiin, vaan levisi ympäröivään luontoon. Vuonna 1944 se kattoi 1200 hehtaaria ja vuonna hehtaaria. Kasvin potentiaaliseksi esiintymisalueeksi on arvioitu neliökilometria. Cryptostegia grandiflora muodostaa tiheitä läpipääsemättömiä kasvustoja, peittää allensa puita ja laidunmaita sekä vähenttää haihdutuksellaan ekosysteemin vesivarantoja. Lisäksi kasvi on karjalle
3 myrkyllinen ja uhkaa laajalti luontaista lajistoa. Vuonna 1980 arvioitiin, että Cryptostegia grandiflora uhkaa neljää eläinlajia, 13 kasviyhteisöä, 13 tärkeää kosteikkoa ja 48 suojelualuetta. Lajin leviämisen ehkäisemiseksi sovellettiin biologista torjuntaa tuomalla Madagaskarilta kaksi sen luontaista lajispesifistä vihollista Australiaan. Vuosina vapautettiin Euclasta walleyi - mittareita ja vuosina ruostesieni Maravalia cryptostegiae. Etenkin ruostesieni osoittautui erittäin tehokkaaksi lajiksi torjumaan Cryptostegia grandiflora kasvia. Myös mittari vähensi kantaa tehokkaasti, mutta sen tehoa alensi tietyt loislajit, jotka heikensivät mittarikantaa. Neljä vuotta sienen vapauttamisen jälkeen Australian Cryptostegia grandiflora populaatio oli pienentynyt %. Sen versotuotanto oli vähentynyt 85 %, lehtien peittävyys 73 % ja kukinta 48 %. Ruostesienen on todettu estävän myös kasvin uudelleenleviämisen. (Murphy & Evans 2009.) Murphyn ym. (2009) (sit. Page ja Lacey 2006) mukaan torjuntaprojektin kustannus oli 3,6 miljoonaa ja hyöty 232,5 miljoonaa Australian dollaria (vuoden 2004 kurssi), jolloin hyötykustannus suhde on 108:1. Näihin laskelmiin ei ole sisällytetty biodiversiteetin säästymiseen liityviä hyötyjä, jotka ovat merkittävät. Biologisen torjunnan heikkoudet Biologisen torjunnan riskit liittyvät siihen, että torjunta perustuu elävien organismien käyttöön. Kaikilla elävillä organismeilla on tapana kasvattaa populaatiota, josta seuraa yksilöiden leviämistä ympäristöön. Sen lisäksi, että organismit leviävät uusille alueille, ne myös leviävät erilaisten habitaattien sisällä. Leviäminen voi tapahtua esimerkiksi maatalousympäristöstä metsäympäristöön. (Simberloff 1992). Toinen oleellinen ongelma elävien organismien käytössä biologiseen torjuntaan on se, että elävät organismit kehittyvät uusiksi muodoiksi esimerkiksi mutaatioiden avulla. Vain yhden geenin mutaatio voi muuttaa isäntälajia. Tällaisia isäntälajien lajimäärien kasvua on havaittu luonnossa. (Williamson 1992). Monet generalistipedot, joita on käytetty biologisen torjunnan agentteina, ovat käyttäneet ravintonaan myös muita lajeja kohdelajin lisäksi (Simberloff 1992). On myös useita tapauksia, jossa torjunta-agentteina käytetyt loiset, patogeenit tai herbivorit ovat oleellisesti vähentäneet muiden kuin kohdelajien populaatioita tai hävittäneet ne kokonaan. Biologiseen torjuntaan käytetyt organismit voivat kilpailla torjunta-alueilla jo olevien paikallisten lajien kanssa. Torjunta-agentteina käytetyiltä lajeilla usein puuttuu tai on vähemmän luontaisia vihollisia kuin alkuperäisillä lajeilla. Tämän vuoksi torjuntaan käytetyt lajit pärjäävät kilpailussa paremmin verrattuna alkuperäislajeihin. Kilpailu kohdistuu erityisesti ruokaan. Tätä on kuitenkin ollut vaikea dokumentoida tutkimuksissa. Pidetään kuitenkin selvänä, että alkuperäislajit ovat huonommassa asemassa torjuntaan käytettyihin lajeihin verrattuna. Voidaan olettaa, että biologisella torjunnalla on vaikutuksia, joita ei tiedetä. Kun lajeja vapautetaan uusille elinalueille, voidaan olettaa tapahtuvan sellaista, jota ei ole pystytty ennustamaan etukäteen. Kysymykseksi jääkin, saadaanko kaikkia vaikutuksia koskaan selville, ja mikä on niiden merkitys koko ekosysteemille. Biologisen torjunnan agentit voivat muuttaa eliöyhteisöjen rakenteita ja näin ollen koko ekosysteemiä. Eliöyhteisöjen tasolla muutokset voivat kohdistua esimerkiksi yksilömääriin eri
4 lajien välillä. Ekosysteemitasolla muutokset voivat kohdistua esimerkiksi ravinteiden kiertoon, vesitalouteen jne. Hyöty-kustannus analyysien tekoon liittyy arvottamisongelmia. Simberloffin ja Stillingin (1996) mukaan tyypillinen biologisen torjunnan hyöty-kustannus analyysi on yksipuolinen. Se sisältää esimerkiksi arvioita agenttien testaamisen kustannuksista ja arvioita yksilöiden keräämisen kustannuksista. Nämä otetaan analyyseissä melko hyvin huomioon. Kuitenkin kustannukset liittyen esimerkiksi populaatioiden menettämiseen tai jopa lajien menettämiseen jäävät vähäiselle pohdinnalle. Tämä johtuu osittain siitä, että hyvin arvioidut hyödyt ja haitat on helppo muuntaa rahaksi, kun taas vaikeasti tai vähän arvioitavien ongelmien muuntamista rahaksi pidetään mahdottomana. On esimerkiksi vaikea määrittää rahallinen arvo lajin sukupuutolle. Biologisen torjunnan vaikutusten seuranta on mahdotonta. Laajimmatkaan tutkimukset ja seurannat eivät pysty havainnoimaan kaikkia ekosysteemissä tapahtuvia muutoksia. Jotta biologiseen torjuntaan käytetty organismi voidaan vapauttaa torjunta-alueelle, vaaditaan paljon tutkimustyötä lajin soveltuvuudesta torjuntaan. Tutkimustyö sisältää esimerkiksi testaamista agentin, kohdelajin ja muiden alueella olevien lajien välillä sekä torjunnasta aiheutuvien vaikutusten seurantaa. Koska tutkimustyö vaatii aikaa, biologisen torjunnan heikkoutena voidaan pitää sen hitautta. Projektien pitkäkestoisesta luonteesta johtuen tarvitaan usein myös pitkäaikaista rahoitusta. Esimerkki epäonnistuneesta biologisesta torjunnasta Cactoblastis cactorumin leviäminen Karibialla: Cactoblastis cactorum on yöperhonen, jota käytettiin biologisen torjunnan agenttina ensimmäisen kerran Australiassa 1920-luvulla. Tällöin kontrolloitiin rikkakasvina pidettyä Opuntia-suvun kaktuslajia. Torjuntatoimenpidettä pidettiin erittäin onnistuneena ja hyvien kokemusten perusteella Cactoblastis cactorum siirrettiin vuonna 1957 Karibialle, Neviksen saarelle, torjumaan tulokaslajikaktusta, joka kuului myös Opuntia-sukuun. Myös Neviksellä torjuntaa pidettiin onnistuneena. Viime vuosina Cactoblastis cactorum on levinnyt laajalle alueelle Karibialla. Vuonna 1989 se saavutti Floridan ja vuonna 2000 havainnot siitä tehtiin Yucatanin niemimaalla Meksikossa. Arvellaan, että laji saapui Floridaan Dominikaanisesta tasavallasta Opuntia-kaktuksen mukana ihmisen kuljettamana. Floridassa yöperhonen aiheuttaa tuhoja tuhoamalla paikallisia Opuntia lajeja. Erityisesti kotoperäinen kaktuslaji Opuntia spinosissima on hävinnyt alueelta lähes kokonaan. Floridassa on kuusi paikallista Opuntia lajia, jotka kaikki kärsivät Cactoblastis cactorumista. Uusimmista seurannoista ilmenee, että Floridan alueella Cactoblastis cactorum tuottaa kolme sukupolvea vuodessa, kun taas muualla maailmassa, jossa lajia tavataan se tuottaa kaksi sukupolvea. Lajin leviämisnopeudeksi on mitattu noin 160 kilometriä vuodessa.
5 Yhteenveto Biologinen torjunta on onnistuessaan tehokas tapa torjua vieraslajien leviämistä. Parhaimmassa tapauksessa riittää, että torjuntaan käytettävä laji tuodaan kerran ekosysteemiin, jonka jälkeen se lisääntyy itsestään ja alkaa tehokkaasti vähentää kohdelajin kantaa. Tällöin biologinen torjunta on ymmärrettävästi myös hyvin kustannustehokasta, vaikka vapauttamista edeltävään tutkimukseen ja kokeiluihin joudutaankin investoimaan. Nämä investoinnit ovat usein kuitenkin pieniä verrattuna kemialliseen tai mekaaniseen torjuntaan. Lisäksi biologisessa torjunnassa vältytään haitallisten kemikaalien käytöltä ja ekosysteemin voimakkaalta mekaaniselta muokkaamiselta, jotka liittyvät usein kemialliseen ja mekaaniseen torjuntaan. Tietyillä alueilla biologinen torjunta on ainoa mahdollinen vaihtoehto. Esimerkiksi veden läheisyydessä, missä kemiallinen torjunta saattaa olla vaarallinen menetelmä. Kun tehdään päätös siitä, käytetäänkö mekaanista, kemiallista tai biologista torjuntaa, tulee arvioida kustannuksia ja mahdollisia haittoja. Lisäksi tulee arvioida, kuinka kauan kestää ennen kuin halutut tulokset saavutetaan. Jotta mahdollisilta biologisen torjunnan aiheuttamilta haitoilta pystytään välttymään, on oltava selkeät säännöt siitä, miten biologista torjuntaa saa tehdä. Lisäksi on oltava tuntuvat rangaistukset ja riittävä valvonta, jotta asetettuja sääntöjä noudatetaan. Lähteet Louda, S.M., Pemberton, R.W., Johnson, M.T., Follett, P.A Nontarget effects - The Achilles heel of biological control? Retrospective analyses to reduce risk associated with biocontrol introductions. Annual Review of Entomology. 48: : McFadyen, R.C Biological control of weeds. Annual Review of Entomology. 43: Moran, V.C., Hoffmann, J.H. & Zimmermann, H. G Biological control of invasive alien plants in South Africa: necessity, circumspection, and success. Frontiers in Ecology and the Environment: 3( 2): Murphy, S.T., & Evans, H.C Biological control of alien species. Julkaisussa: Clout, M. N. & Williams, P. A. (toim.). Invasive species management: a handbook of principles and techniques. Oxford University Press, Oxford. 336 s. Page, A. R. & Lacey, K. L. (2006). Economic impact assessment of Australian weed biological control effort. Technical Series No. 10. CRC for Australian Weed Management: Adelaide. Simberloff, D. & Stilling, P How Risky is Biological Control?. Ecology, Vol. 77, No 7 (Oct., 1996). pp Simberloff, D Conservation of pristine habitats and unintended effects of biological control. Entomological Society of America, Lanham, Maryland, USA. p
6 van Wilgen, B.W., de Wit, M.P., Anderson, H.J., Le Maitre, D.C., Kotze, I.M., Ndala, S., Brown, B., Rapholo, M.B Costs and benefitsb of biological control of invasive alien plants: case studies from South Africa. South African Journal of Science. 100(1-2): Williamson, M Environmental risks from the release of genetically modified organisms (GMOs) the need for molecular ecology. Molecular ecology 1: 3-8. Wittenberg, R., Cock, M.J.W. (eds.) Invasive Alien Species: A Toolkit of Best Prevention and Management Practices. CAB International, Wallingford-Oxon. 228 s. Zimmermann HG, Moran VC and Hoffmann JH Biological control in the management of invasive alien plants in South Africa, and the role of the Working for Water programme. South African Journal of Science. 100: Lasarovits, G., Goettel, M.S., Vincent, C Adventures in Biocontrol. Julkaisussa: Lasarovits, G., Goettel, M.S., Vincent, C. Biological Control a global persepective. CAB International. p. 1-7.
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit
LisätiedotISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT
ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT Otso Huitu 1, Riitta Julkunen-Tiitto, Juhani Korhonen, Virpi Virjamo & Heikki Henttonen 1 Metla Suonenjoki otso.huitu@metla.fi Myyrät boreaalisissa ekosysteemeissä
LisätiedotMitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotKurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotKaalikoi esimerkki runsastuvasta tuholaisesta ja sen luontaisista vihollisista
Kaalikoi esimerkki runsastuvasta tuholaisesta ja sen luontaisista vihollisista Anne Nissinen, Kasvinterveys, Luke Kaalikoi: elämänkierto Noin 9 mm pitkä perhonen Naaras munii 160-290 munaa Toukat kuoriutuvat
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotKestävän kehityksen välttämättömyys
Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
Lisätiedot28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?
Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä
LisätiedotHE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta
Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotVieraslajit hallintaan
Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0045/6. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta
6.2.2019 A8-0045/6 6 10 kohta 10. toteaa, että integroidun torjunnan työkalupakissa biologiseen torjuntaan kuuluu sellaisten hyödyllisten lajien menestymisen edistäminen tai käyttäminen, jotka ovat tuholaisten
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotVieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Vieraslajien hallinta teemapäivä, SYKE 8.11.2016 Maaret Väänänen, suojelubiologi Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 143 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Terhi Koulumiehen valtuustoaloitteesta koskien mahdollisimman luonnonmukaisten menetelmien käyttöä viheralueiden hoidossa
LisätiedotPeittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
LisätiedotJättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön
LOHJA Päivämäärä Sivu 1 / 5 TIEDOTE 8.7.2016 Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön Haitallisen vieraslajin jättiputken järjestelmällinen
LisätiedotTÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA
TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
LisätiedotLUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI
LUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI Luonnonsuojeluselvitysten laatimisopas 1993 Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi, Ympäristöopas 109 Luonnon monimuotoisuus on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus.
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,
Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää
LisätiedotKultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
LisätiedotAvustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet
Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet FT Maria Hällfors Ilmastonmuutos haastaa perinteisen luonnonsuojelun Ympäristötiedon foorumi 15.12.2017 Ennustettu riski lajien sukupuutolle
LisätiedotMehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010
LisätiedotZonation merialuesuunnittelussa
Zonation merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriö 5.2.206 Tutkimusjohtaja Atte Moilanen Helsingin yliopisto Kysymyksiä Ekologiaan pohjaavan suunnittelun perusteet Datan merkitys Zonation v4 Uudenmaanliiton
LisätiedotPRIORISOINTIMALLIN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
PRIORISOINTIMALLIN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus FinnPRIO hankkeen loppuseminaari Helsinki, 9.9.2014 Priorisointi Voidaan priorisoida muun muassa Tiloja tai alueita tai sektoreita
LisätiedotVieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.
Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.2008, Säätytalo Tulokaslajit Tulokaslajeista voi aiheutua huomattavaa haittaa
LisätiedotPainolastivedet hallintaan
Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön
LisätiedotGlobaali kiertotalous ja kestävä kehitys
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu
Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 464 V Ryj / Valtuutettu Terhi Koulumiehen aloite viheralueiden luonnonmukaisesta hoidosta HEL 2012-013812 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotHE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu
LisätiedotRyhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op
Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.
LisätiedotOligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotMUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA
Kimmo Syrjänen projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA Luontotyyppien ja lajien kansallisen uhanalaisuustarkastelun taustaseminaari
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotArvioinnin dokumentointi
Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotLahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä
Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic
LisätiedotIlmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina
Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Aleksi Lehikoinen Luomus, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/
Lisätiedotvälillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa
Luonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa FM Eija Hagelberg Projektijohtaja Baltic Sea Action Group Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastoryhmä 15.3.2016 Neuvojakoulutus Tampereella
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
LisätiedotLuontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs
Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro Eduskunnan ympäristövaliokunta Lauri Kivekäs 8.3.2016 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin
LisätiedotCase työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
LisätiedotCarbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin
Carbon Kick Booster:n vaikutus tuholaisiin ja torjuntaeliöihin Marianna Simula Agropolis Oy Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) Integroitu torjunta Etelä- Suomen koristekasvituotannossa
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotJättiputken torjuntaohjeita. osa 1
Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotAseiden leviämisen estäminen
Mat-2.142 Optimointiopin seminaari 6.10.1999 Antti Pirinen Aseiden leviämisen estäminen Menetelmä sotilaallisten järjestelmien tehokkuuden arvioimiseksi Referaatti Lähde: Stafira, Parnell, Moore : A Methodology
LisätiedotVesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen
Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotVieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne
Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Luonnonsuojelun ajankohtaispäivät 19.12.2016 19.12.2016 Marja Vieno VARELY Luonnonsuojelu Määritelmiä Vieraslaji = luontaisen levinneisyysalueensa
LisätiedotHaitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR
Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet
LisätiedotBiodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian
LisätiedotMITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA
MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotHaittakustannusmalli - taustaa. Väinö Nurmi Finnish Meteorological Institute
Haittakustannusmalli - taustaa Väinö Nurmi Vaino.Nurmi@fmi.fi Finnish Meteorological Institute Ilmansaasteiden haittakustannuset Tavoitteena on laskea haittakustannus yhdelle yksikölle päästöä tietyntyyppisestä
LisätiedotHE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotJättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30
Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30 Esittäytymiskierros (13:25) Kirsi Ahonen Valonia x Sirkka Juhanoja Luke Noora Kalliomäki Maa-
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotMitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
LisätiedotRavinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto
LisätiedotNaudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus
Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja
LisätiedotHelsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Helsingin vieraslajitietokanta Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus 15.4.2015 TAUSTAA Kuntien tehtäviksi määritetään kansallisessa vieraslajistrategiassa seuraavia osa-alueita:
LisätiedotKimmo Saarinen. Vieraslajit, monimuotoisuus ja terveys
Kimmo Saarinen Vieraslajit, monimuotoisuus ja terveys 1 2 1 Olemmeko ME huolissamme? 3 Lupiini syö monimuotoisuutta Valtonen ym. 2006: Flora and Lepidoptera fauna adversely affected by invasive Lupinus
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus
LisätiedotKUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli
KUUSEN KÄPYRUOSTEET Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli 1 Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, Kirkkosaarentie 7, 91500 Muhos 2 Biologian laitos,oulun yliopisto, PL 3000,
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotBiodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Value based result oriented agri food policies: legitimacy, efficiency and feasibility VABARO (Luke)
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotPanu Oulasvirta Alleco Oy
Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa
LisätiedotPaikkatietotutkimus täsmäviljelyssä
Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 22. 23.5.2013 Kumpula, Helsinki Jere Kaivosoja, MTT 22.5.2013 Sisältö MTT lyhyesti MTT:n paikkatietotutkimus Miksi
LisätiedotPerinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä
Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu
LisätiedotIntegroitu torjunta Suomessa
Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) 13.11.2013 Integroitu torjunta Suomessa missä mennään? Pauliina Laitinen Ylitarkastaja Turvallisuus ja kemikaalivirasto Sisältö Tausta 1. Integroidun torjunnan
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotVieraslajit ja kasvintuhoojat
Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotJättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
LisätiedotHankearvioinnin kehikko - käsitteet
Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotLataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa
Lataa Suomen uhanalaiset kasvit Lataa ISBN: 9789513165932 Sivumäärä: 384 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.77 Mb Maailman luonnon köyhtyminen jatkuu, eikä Suomenkaan luonto ole tältä kehitykseltä turvassa.
LisätiedotINTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA
INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotVesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 - Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli Liisa Suhonen 13.6.2017 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse.
LisätiedotMaahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään
Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Integration 2018 -tapahtuma, Helsinki 18.9.2018 Pasi Saukkonen Havaintoja laajasta kokonaisuudesta 18.9.2018 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 2 Mitä
LisätiedotAsiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen
Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET
Lisätiedot