Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

Transkriptio

1 Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

2 Esittäytymiskierros (13:25) Kirsi Ahonen Valonia x Sirkka Juhanoja Luke Noora Kalliomäki Maa- ja kotitalousnaiset Eija Kemppainen SYKE Marika Koskinen Etelä-Savon ELY-keskus Hannu Kukkonen Evira x Eija Pouta Luke Natalia Räikkönen Varsinais-Suomen ELY-keskus Maiju Räsänen Rudus Oy Tuuli Ylikotila Helsingin kaupunki Jukka Salonen Luke

3 Pohjustusta torjuntakeinoista, Sirkka (13:30) Kemiallisia torjuntakeinoja: - glyfosaatti (Roundup, Glyfokem, Glyfonova Bio, Glyfomax Bio ym.), 2,5-5,0-10,0 %:inen liuos - pelargonihappo (Finalsan) - pelargonihappo ja maleiinihydratsidi (Finalsan Plus), %:inen liuos - etikkahappo tai propionihappo, %:inen liuos Torjuntoja 1-3 kertaa kasvukaudella 1-5 vuoden ajan

4 Pohjustusta torjuntakeinoista, Sirkka (13:30) Mekaanisia torjuntakeinoja: - kitkentä, kaivaminen - kukintojen poisto - niitto - peitto muovilla tai maa-aineksella Mekaanisten ja kemiallisten torjuntakeinojen yhdistelmiä: - niitto ennen kukintaa + torjunta-aineruiskutus - kukintojen poisto + torjunta-aineruiskutus - kitkentä + torjunta-aineruiskutus + peitto muovilla - niitto + torjunta-aineen kaato putkeen

5 Kokemuksia torjuntamenetelmistä: osumisia ja huteja (13:45) 1. vuoden kemiallisen torjunnan jälkeen seuraavina vuosina voidaan jatkaa mekaanisilla menetelmillä; esimerkiksi lapiolla kaivaminen heti toukokuun alussa; seuranta ja uusinta myöhemmin kesällä siementen ollessa vihreinä oikea kukintojen leikkaushetki; kasvi voi tehdä vielä sivuversokukintoja matalampaan varteen tämän jälkeen pintamaan poistolla voidaan saada siemenpankki vähenemään

6 Glyfosaattikysymys (13:55) Pelargonihappo ja maleiinihydratsidi, ovatko toimivia vaihtoehtoja? Näistä ei ryhmässä kokemusta Emphasis-EU-hanke : hyviä kokemuksia sulfonyyleistä, jotka spesifisiä eri kasviryhmille tai lajeille; kun torjutaan aikaisessa vaiheessa jättiputken taimet, muu kasvillisuus jää ja kehittyy; Latviassa workshop (vai symposio) jättiputken torjunnasta m paksu maamassapeitto kasvijätteelle ilmeisesti estää siementen itämisen tarvitaan kasvijätteen vastaanottopaikka, jossa voidaan käsitellä suuri kasvijätemäärä kerralla ja jossa voidaan peittää esim. jäte- tms. maalla useiden vuosien ajaksi kaupunkien meluvallit: voisiko näitä hyödyntää esim. jättitattaren torjunnassa (isot vahvat juurakot)

7 Kasvijätteen käsittely? (14:00) Riippuu lajista, jotkut voi jättää läjiksi, esim. jättipalsami kukkimattomana alkukesällä leikattuna; varmistus loppukesällä Jättiputken varret ja lehdet voidaan käsitellä tavallisen puutarhajätteen tavoin Ongelmajätteenä kerätään ja käsitellään vain leviämisen kannalta oleellisimmat kasvinosat, kuten kukinnot, siemenet ja juurakot

8 Kommentteja kustannusten ja hyötyjen arviointiin (14:15) Seuranta välttämätöntä Turku: torjuntatiimin muodostaminen tehokasta työskentelyä; kun kohteet tuttuja, toiminta on tehokasta; ammattilaisilta ostopalveluna; Turussa lähikunnat ostaneet palvelua Turusta; matka ei saa tulla liian pitkäksi ja kalliiksi Helsinki: keskitetty torjunta koko kaupungin alueella on tehokasta Leviämisskenaario 5 vuoden aikavälillä kannattaa esittää päättäjille! Jos ei tehdä mitään, tilanne riistäytyy hallinnasta 1. kausi torjunnassa hankalin, työ ja kustannus vähenevät seuraavina vuosina; seuranta 3-4- vuotta, riippuu kasvuston koosta Kesämökit haja-asutusalueella hankalia

9 Työnjako, yhteistyön mahdollisuudet ja rahoituskeinot (14:20) Tarvittaisiin yrityksiä, joilta myös yksityiset voisivat ostaa vieraslajitorjuntaa Joissakin kunnissa torjutaan myös yksityisiltä mailta (ympäristönsuojelutoimisto, kesätyöntekijät, harjoittelijat) Joissakin kunnissa torjunta-ainetta tai välineitä saa kunnalta Voisiko valtio tukea vieraslajistrategian pohjalta kuntia hankalien kohteiden torjunnassa; tämä helpottaisi pienten kuntien tilannetta

10 Tiedonvälityksen merkitys ja tarve: kansalaisten ja järjestöjen aktivointia (14:25) Portaalikarttojen hyödyntäminen asukasyhdistysten aktivoimiseen yms. vapaaehtoistyöhön Mökki- ja omakotitalkkaritoimintaan myös torjuntatyötä Paikallislehtien kautta aktivoiminen Kunnan sivuilla voisi olla lista, johon yrittäjät voivat ilmoittaa esim. torjuntatoiminnastaan; tämä ei ole mainostamista, vaan tarjotaan vain tietoa; palvelun tarvitsija tilaa itse

11 Kommentteja normeista: riittääkö lainsäädäntö? (14:30) Nykyinen laki hyvä alku Toisaalta kaivataan täsmennystä, koska harkinnanvara on suhteellinen käsite Jos valtiolla olisi rahaa, pakkokeinot olisi varmaan jo otettu nykyiseen lakiin Miksei kaupunki voisi suoraan toimia, jos alueella on laissa mainittua kasvia?! Jos olisi tehty jättiputkilaki, siinä olisi voitu antaa suora valtuutus kunnille toimia