Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön"

Transkriptio

1 LOHJA Päivämäärä Sivu 1 / 5 TIEDOTE Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön Haitallisen vieraslajin jättiputken järjestelmällinen torjunta Lohjalla jatkuu jo kuudetta vuotta. Tänä kesänä painopiste on tilanteen kartoittamisessa. Erityisesti ympäristöyksikkö kerää tietoja torjuntatoimien onnistumisesta yksityisillä mailla. Asukkaat voivat lähettää kokemuksiaan jättiputken torjunnasta sähköpostilla (yhteystiedot alla). Kaupunki pyrkii kesän kuluessa myös itse ottamaan yhteyttä torjunnassa aiempina kesinä mukana olleisiin. Ympäristöyksikköön toivotaan edelleen myös asukkaiden ilmoituksia uusista jättiputkihavainnoista. Tällä hetkellä Lohjalla on tiedossa noin 150 jättiputkikasvustoa. Näistä yli puolet sijaitsee yksityisillä mailla ja loput kaupungin mailla. Suurin osa tiedossa olevista kasvustoista on torjunnan piirissä ja erityisesti monet suuret kasvustot on saatu hallintaan kiitos aktiivisten kaupunkilaisten. Ympäristö- ja puistoyksikkö hävittää haitallisen vieraslajin kasvustoja kaupungin omilta mailta. Ensisijaisesti kasvustoja hävitetään kaupungin yleisiltä paikoilta kuten päiväkotien, puistojen tai ulkoilualueiden läheltä. Asukkaat voivat myös itse osallistua jättiputken hävittämiseen torjumalla kasvustoja omilta pihoiltaan tai laajemmilta alueilta esimerkiksi asukas- ja kyläyhdistysten talkoilla. Ympäristöyksikkö tarjoaa tällöin neuvontaa parhaista jättiputken torjuntamenetelmistä. Torjunta vaatii maanomistajan luvan ja kunnollisen suojavarustuksen Yksityiseltä maanomistajalta on aina pyydettävä lupa jättiputken torjuntaan. Kaupungin omistamilla mailla torjuntaan ei tarvitse hakea erikseen lupaa, kunhan omistus on todella varmistettu. Kaupungin maanomistukset voi tarkistaa Lohjan karttapalvelusta (aineistot näytä kartalta perusrekisteritiedot kaupungin maanomistus) tai kysymällä puistotoimesta. Torjuntaan ryhdyttäessä on suojauduttava huolellisesti: erityisesti ihon, silmien ja hengitysteiden suojaaminen on tärkeää! Jättiputken kasvinesteessä olevat furanokumariinit saattavat aiheuttaa hengitysvaikeuksia, ja auringonvalon kanssa reagoidessaan ne aiheuttavat iholla pahoja palovamman kaltaisia oireita. Torjunta onkin syytä tehdä pilvisenä päivänä. Pienet kasvustot kannattaa kaivaa maasta ylös suuret saattavat vaatia kemiallistakin torjuntaa Kevät ja alkukesä ovat otollisinta aikaa jättiputkien torjuntaan. Torjunta kannattaa kuitenkin aloittaa aina heti kun kasvusto on havaittu, myös myöhemmin kesällä LOHJA- Karstuntie 4 Telefax (019)

2 LOHJA Päivämäärä Sivu 2 / 5 Kasvuston koko vaikuttaa parhaaseen torjuntatapaan. Pienet kasvustot on helpointa hävittää kaivamalla jättiputket pistolapiolla juurineen maasta ja jättämällä ne ilmavalle paikalle kuivumaan. Ensimmäisen vuoden hentojuurisia taimia voi poistaa käsin kitkemällä. Toistuva niitto estää jättiputkien kukkimisen ja siten kasvuston leviämisen. Jos kasvusto kuitenkin ehtii aloittaa kukinnan, kukinnot katkaistaan vasta kukinnan päätyttyä, ennen siementen kypsymistä. Näin estetään saman kasvin kukkiminen uudelleen. Mekaanisia torjuntakeinoja käyttämällä vältytään torjunta-aineen käytöltä, mutta suurten kasvustojen hävittäminen voi vaatia kemiallistakin torjuntaa. Tällöin paras tulos saadaan, kun jättiputkien lehtivarret katkaistaan noin cm:n korkeudelta ja torjunta-ainetta täsmäruiskutetaan katkaistujen varsien sisälle. Näin torjunta-ainetta kuluu mahdollisimman vähän, eikä ympäröivä kasvillisuus kärsi. Pienilehtisissä kasvustoissa torjunta-aineen voi ruiskuttaa suoraan lehtiin. Lohjan kaupunki on vuodesta 2011 lähtien tarvittaessa käyttänyt rikkakasvien torjunta-aine Roundupia jättiputkien kemialliseen torjuntaan, yhteistyössä tuotteen markkinoijan Oy Transmeri Ab:n kanssa. Tarpeen vaatiessa asukkaidenkin on mahdollista saada kemiallista torjunta-ainetta ilmaiseksi Lohjan ympäristöyksiköstä tai kaupungintalon asiakaspalvelukeskuksesta. Torjunta-aineen saanti edellyttää torjuttavan jättiputkikasvuston seurantaa, turvallisuusmääräysten noudattamista, maanomistajan lupaa ja kemialliselle torjunnalle soveltuvaa kasvuston sijaintia. Kemiallista torjuntaa ei saa tehdä vesistöjen äärellä, kaivojen lähellä, lasten leikkipaikoilla eikä kasvimailla ennen sadonkorjuuta. Jättiputken kasvinosien hävittäminen ja torjuttavan kasvuston seuranta Niitetyt jättiputken varret ja ylös kaivetut juuret hävitetään kompostoimalla. Juurten on annettava kuivua auringossa ennen kompostointia, jotta jättiputki ei jatka kasvuaan kompostissa. Varsista ja lehdistä jättiputki ei leviä, joten ne voidaan jättää katkaistuina paikoilleen maatumaan tai laittaa suoraan kompostiin. Pieniä määriä yksittäisten kasvien osia voidaan myös hävittää sekajätteen joukossa. Muista, että puutarhajätteiden hävittäminen itse polttamalla on kiellettyä. Siemenvaiheessa olevat katkaistut kukinnot voidaan hävittää sekajätteen mukana. Mikäli siemenet eivät ole vielä kehittyneet, kukinnot voi murskata ja hävittää kasvin muiden osien mukana. Katkaistujen kukintojen hävittämisessä on oltava tarkkana eikä kukintoja saa jättää maastoon, sillä siemenet voivat kypsyä lisääntymiskykyisiksi myös katkaistuissa kukinnoissa. Siementen itävyys saattaa säilyä jopa kymmeniä vuosia. Jos kasvusto on ehtinyt kukkia aikaisempina vuosina, maahan on muodostunut siemenpankki, josta uusia jättiputkia voi itää vielä pitkään. Siemenpankin takia jättiputken kasvupaikkaa onkin tarkkailtava vielä kymmenenkin vuotta sen jälkeen, kun torjunta näyttäisi jo onnistuneen LOHJA- Karstuntie 4 Telefax (019)

3 LOHJA Päivämäärä Sivu 3 / 5 Jättipalsamin torjunnassa ei käytetä torjunta-ainetta Toinen erityisen haitallinen vieraslaji on jättipalsami, joka on jättiputken tavoin tuotu Suomeen alun perin koristekasviksi. Se on levinnyt nopeasti ja uhkaa alkuperäistä kasvilajistoa erityisesti kosteilla ja rehevillä kasvupaikoilla. Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka lisääntyy ainoastaan siemenestä. Yksi jättipalsamiyksilö saattaa tuottaa tuhansia siemeniä, jotka voivat sinkoutua kypsistä siemenkodista useiden metrien päähän, joten kasvi pystyy leviämään nopeasti laajallekin alueelle. Torjunta on paras tehdä kitkemällä jättipalsami juurineen ennen kukintaa. Kitkentä on aina uusittava, kun uusia yksilöitä ilmaantuu kasvupaikalle. Jättipalsamin kitkeminen on yleensä helppoa, sillä se lähtee kosteasta ja pehmeästä maasta erittäin helposti juurineen. Näin ollen sen hävittämiseen ei pidä käyttää torjunta-ainetta. Kitketyt kasvijätteet voi jättää kasvupaikalle tai kompostoida, mutta sijoituspaikkaa on seurattava tarkasti, sillä kitketyt jättipalsamit juurtuvat helposti uudestaan ja jatkavat kasvuaan. Jos kukinta on jo ehtinyt alkaa, kukkalatvat katkaistaan ja hävitetään sekajätteen joukossa. Kukintoja ei kannata jättää maastoon, sillä katkaistuista kukinnoista voi vielä kehittyä siemeniä, eikä kompostoiminenkaan aina riitä tuhoamaan siemeniä. Puutarhajätteen läjitys esimerkiksi metsiin on kiellettyä. Jättipalsamikin on levinnyt monelle kasvupaikalle juuri puutarhajätteiden läjityksen takia. Myös jättipalsamin torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. Kaupungin mailla jättipalsamia saa torjua ainoastaan käsin kitkemällä, sillä viikatteella tai raivaussahalla niittämällä hävitetään ja heikennetään väistämättä myös alueen alkuperäistä ja toivottua kasvilajistoa. Lisäksi jättipalsamin varren katkaiseminen saa sen versomaan lisää, ja jo alle 10 cm:n korkuiset uudet versot pystyvät kukkimaan ja tuottamaan siemeniä. Lisätietoa Jättiputkista ja jättipalsamista sekä niiden torjunnasta löytyy runsaasti tietoa muun muassa ympäristöhallinnon verkkosivuilta, vieraslajiportaalista sekä Lohjan omilta verkkosivuilta. Tiedotteen lopussa on myös kuvia avuksi jättiputken tunnistamiseen ja torjuntaan. Kuvat: Lohjan kaupunki / ympäristöyksikkö. Ilmoitukset jättiputki- ja jättipalsamihavainnoista, torjunnan seurantailmoitukset sekä torjunta-ainepyynnöt Kesätyöntekijä Jenna Kotilehto: sähköposti jenna.kotilehto@lohja.fi tai puhelin Ympäristöpäällikkö Risto Murto: sähköposti risto.murto@lohja.fi tai puhelin LOHJA- Karstuntie 4 Telefax (019)

4 LOHJA Ympäristöyksikkö Päivämäärä Sivu 4 / 5 Jättiputken tunnistaminen (kuvat: Lohjan kaupunki / ympäristöyksikkö) Haitallinen vieraslaji jättiputki (vas.) voi kasvaa jopa neljämetriseksi. Matalakasvuisempi alkuperäislaji karhunputki (oik.) kasvaa korkeimmillaan parimetriseksi. Jättiputken ja karhunputken erottaa koon lisäksi lehtien muodosta: alla vasemmalla jättiputki ja oikealla karhunputki. PL-PB LOHJA- Käyntiosoite Karstuntie 4 Puh. - tel. (019) 3690 (vaihde-växel) Telefax (019)

5 LOHJA Ympäristöyksikkö Päivämäärä Sivu 5 / 5 Tehokkaimmat keinot jättiputken torjuntaan (kuvat: Lohjan kaupunki / ympäristöyksikkö) 1) Jos kyseessä on vain yksi tai muutama yksilö pehmeässä maassa, koko yksilö kannattaa kaivaa maasta juurineen. 2) Jos kasvusto on suuri, kannattaa jättiputket ensin niittää ja ruiskuttaa sitten katkaistut varret torjunta-aineella. PL-PB LOHJA- Käyntiosoite Karstuntie 4 Puh. - tel. (019) 3690 (vaihde-växel) Telefax (019)

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1 Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN

Lisätiedot

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji Jättiputki -vaarallinen vieraslaji Jättiputki - vaarallinen vieraslaji Jättiputkea on tuotu Suomeen koristekasviksi komean kukintonsa ja kokonsa vuoksi. Jättiputki leviää nopeasti ja tehokkasti myös puutarhojen

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote Oriveden kaupungin jättiputkitiedote Jättiputki on alunperin kotoisin Kaukaasiasta. Kasvi on levinnyt pohjoismaihin n. sata vuotta sitten herraskartanoiden pihoista, joihin se on tuotu eksoottisena kasvina.

Lisätiedot

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) Vieraslajit Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Jotkin vieraslajeista menestyvät kasvupaikassaan

Lisätiedot

Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018

Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018 Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018 2 (12) 1. JOHDANTO...3 2. VIERASLAJIN MÄÄRITELMÄ...3 3. VIERASLAJIEN HAITALLISUUS...3 4. VIERASLAJILAINSÄÄDÄNTÖ...4 5. VIERASLAJIEN TORJUNTA ENNEN

Lisätiedot

Jättiputken torjuntaohje

Jättiputken torjuntaohje Jättiputken torjuntaohje 1 Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN

Lisätiedot

Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere 26.4.2012. Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa

Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere 26.4.2012. Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa kokemuksia yhteistyöstä yhdistysten kanssa ja torjuntatyön järjestämisestä Ahlman, Tampere 26.4.2012 Perustiedot hankkeesta Hankkeen toiminta-alue: Satakunnan ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019

LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019 LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019 Lupalautakunta 12.3.2019 2 (10) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. VIERASLAJITYÖRYHMÄ...3 3. PITKÄJÄNTEISTÄ JA SUUNNITELMALLISTA TORJUNTAA...3 4. HALLINTAMENETELMÄT

Lisätiedot

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30 Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30 Esittäytymiskierros (13:25) Kirsi Ahonen Valonia x Sirkka Juhanoja Luke Noora Kalliomäki Maa-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 143 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Terhi Koulumiehen valtuustoaloitteesta koskien mahdollisimman luonnonmukaisten menetelmien käyttöä viheralueiden hoidossa

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 464 V Ryj / Valtuutettu Terhi Koulumiehen aloite viheralueiden luonnonmukaisesta hoidosta HEL 2012-013812 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely

Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella Päivitetty 22.5.2019 Sari Jurmo Haitallisten vieraslajien ohjaus ja vastaanotto Vieraslajien

Lisätiedot

J Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta

J Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta J Ä T T I P U T K I Biologia ja torjunta Timo Mikkonen Mallia Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta Pohjois-Karjalasta tunnetaan noin 1 000 jättiputkiesiintymää, joista suurin osa on järjestelmällisen seurannan

Lisätiedot

Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito

Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito VIEKAS VIERASLAJI-KOULUTUS 13.4.2019 Asta Kuosmanen, Marttaliitto ry -hankkeen kolme kohdelajia Jättiputki kuva

Lisätiedot

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje 1 2019 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien

Lisätiedot

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Vieraslajien hallinta teemapäivä, SYKE 8.11.2016 Maaret Väänänen, suojelubiologi Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Lisätiedot

Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet

Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto Vieraslajiasioiden neuvottelukunnan kokous 27.11.2017 Joka kesäisiä keskustelua ja kyselyjä aiheuttavia teemoja

Lisätiedot

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat? Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä

Lisätiedot

Poikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa

Poikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa Päätös 1 (4) ESAVI/19674/04.10.12/2019 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 17.6.2019 [Valitse yksikkö] Simo Laine Turun Yliopisto/ Biodiversiteetti/ Kasvitieteellinen puutarha Ruissalon puistotie 215 20100

Lisätiedot

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa 2011 Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa Heli Jutila Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi luovutettiin maaliskuun lopussa 2011 maa- ja metsätalousministerille. Vieraslajien aiheuttamat

Lisätiedot

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje 1 2018 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien

Lisätiedot

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto TALKOILLA TERVEYTTÄ Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi SISÄLLYS 3 Vieraslajit 5 Talkoiden järjestäminen 6 Talkoojätteen hävitys 8 Vieraslajitalkoiden

Lisätiedot

Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa

Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa Mariko Lindgren ProAgria Kainuu ry / MKN Maisemapalvelut Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa Taustaa Vieraskasvilajit aiheuttavat levitessään

Lisätiedot

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai

Lisätiedot

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017 TALKOILLA TERVEYTTÄ Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017 SISÄLLYS 3 Vieraslajit 5 Talkoiden järjestäminen 6 Talkoojätteen hävitys 8 Vieraslajitalkoiden

Lisätiedot

PUUTARHAN VIERASLAJIT. haitalliset

PUUTARHAN VIERASLAJIT. haitalliset ! PUUTARHAN VIERASLAJIT 3 haitalliset Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö LAYOUT: Kirsti Pohjapelto Kuvat: Terhi Ryttäri, Ilmari Valovirta Paino: Juvenes Print Oy, 2011 4 ! PUUTARHAN HAITALLISET

Lisätiedot

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta Helsingin vieraslajilinjaus 2015-2019 Ympäristölautakunta 14.4.2015 VISIO haitallisten vieraslajien leviämistä on rajoitettu uusien lajien asettuminen on estetty vieraslajeista aiheutuvat haitat on minimoitu

Lisätiedot

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja

Lisätiedot

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

TALKOILLA TERVEYTTÄ. Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS

TALKOILLA TERVEYTTÄ. Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS TALKOILLA TERVEYTTÄ Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017 VIERASLAJIT Vieraslajit ovat levinneet luontaiselta esiintymisalueeltaan uudelle alueelle

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30 Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30 Esittäytymiskierros Jättiputki2 ryhmä, läsnäolijat: Sukunimi Etunimi Yritys

Lisätiedot

Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen

Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen Viestintämateriaalien analyysiä Elina Nummi ja Kaisa Pajanen elina.nummi@hel.fi kaisa.pajanen@hel.fi Kansallinen vieraslajistrategia 3. Käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus 3.1 Laaditaan

Lisätiedot

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Lisätiedot

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2016

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2016 Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2016 Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojeluyksikkö Sisältö 1. Johdanto 2. Jättiputkiesiintymien kartoitus 3. Lainsäädäntö 4. Jättiputkien hävittämiseksi

Lisätiedot

Jättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa

Jättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa Ilona Lampinen Jättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa Kyselytutkimus Ely-keskusten vieraslajivastaaville Opinnäytetyö Syksy 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Agrologi AMK 2 SEINÄJOEN

Lisätiedot

Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018

Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018 Hankesuunnitelma 27.11.2017 Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018 Sisältö: Hankkeen tausta 2 Hankkeen koordinoija 2 Vuoden 2018 toimenpidetavoitteet 3 Budjetti ja rahoitussuunnitelma 4 Hankkeen toiminta-alue

Lisätiedot

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Ecokoivu koivutisle valmisteen koetoimintalupa 2408/723/2011 Tarkastustekijä ja

Lisätiedot

Jättipalsamin (Impatiens glandulifera) ekologia ja torjunta

Jättipalsamin (Impatiens glandulifera) ekologia ja torjunta Vieraslajit luonnossamme -päivä (SYKE, 18.3.2010) Jättipalsamin (Impatiens glandulifera) ekologia ja torjunta Commons.wikimedia.o rg commons.wikimedia.org Markus Seppälä, Fil. yo. Helsingin yliopisto markus.seppala(at)helsi

Lisätiedot

Vieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen

Vieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen Vieraslajien tunnistus ja torjunta MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen 9.6.2019 MKN Maisemapalvelut Tarjoamme maaseudun ja taajamien maiseman- ja ympäristönhoitoon

Lisätiedot

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä

Lisätiedot

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA Suomen luonnonsuojeluliitto palkkasi LuK Markus Seppälän vieraslajivastaavaksi 1 kk:n ajaksi kesällä 2012 ja 2013. Seppälä suunnitteli ja toteutti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (6) 54 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristökeskukselle vieraslajien linjauksista Helsingissä 2012-2016 HEL 2012-017199 T 11 01 04 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Nuorten. vieraslajitalkoo-opas. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi

Nuorten. vieraslajitalkoo-opas. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi Nuorten vieraslajitalkoo-opas Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi SISÄLLYS 3 Ota luontoaskel 5 Mitä vieraslajit ovat? 5 Miksi vieraslajit ovat ongelma? 6 Mitä minä voin tehdä? 6 Talkoiden järjestäminen

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Tapahtumat ja niiden toteutus

Tapahtumat ja niiden toteutus Tapahtumat ja niiden toteutus Tiina Ikonen, Marttaliitto Markus Seppälä, SLL 13.4.2019 Martat ja VieKas Life hanke 2018-2023 Koulutamme (Marttaliitto) Viisi koulutustilaisuutta (13.4.2019 ja 4 x vuosina

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2017

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2017 Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2017 Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojeluyksikkö Sisältö 1. Johdanto 2. Jättiputkiesiintymien kartoitus 3. Lainsäädäntö 4. Jättiputkien hävittämiseksi

Lisätiedot

Vieraslajit. Mikkelin puutarhayhdistyksen vuosikokous, Puhakainen Lauri, s-posti: Puh:

Vieraslajit. Mikkelin puutarhayhdistyksen vuosikokous, Puhakainen Lauri, s-posti: Puh: Vieraslajit Mikkelin puutarhayhdistyksen vuosikokous, 19.2.2019, s-posti: lauri.puhakainen@ely-keskus.fi Puh: 0295 024223 19.2.2019 Esityksen sisältö Yleistä vieraslajeista Vieraslajeihin liittyvää lainsäädäntöä

Lisätiedot

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojeluyksikkö

Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojeluyksikkö Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma 2018 Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojeluyksikkö Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Jättiputkien haitallisuus 3. Jättiputkikasvustojen kartoitus 3. Lainsäädännön

Lisätiedot

Vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Heli Jutila FT, MBA Ympäristöasiantuntija

Vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Heli Jutila FT, MBA Ympäristöasiantuntija Vieraslajeista ja niiden torjunnasta Heli Jutila FT, MBA Ympäristöasiantuntija Vieraslajit Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella

Lisätiedot

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Miksi torajyvä iski viime kesänä? Miksi torajyvä iski viime kesänä? Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 16.1.2018 Peltoalan käyttö ruis 1000 ha 1910 2017 Rukiin sato milj kg 1910 2017 2 16.1.2018

Lisätiedot

Helsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Helsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin vieraslajitietokanta Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus 15.4.2015 TAUSTAA Kuntien tehtäviksi määritetään kansallisessa vieraslajistrategiassa seuraavia osa-alueita:

Lisätiedot

Talkoovetäjäkoulutus Terve askel luontoon -hanke

Talkoovetäjäkoulutus Terve askel luontoon -hanke Talkoovetäjäkoulutus 23.3.2018 Terve askel luontoon -hanke Terve askel luontoon hanke STEA:n tukeman, Allergia-, iho- ja astmaliiton ja WWF:n yhteisen kolmivuotisen (2017-2019) hankkeen tavoitteena on

Lisätiedot

Jättiputkien esiintyminen ja torjunta Lohjalla. Katariina Riipinen

Jättiputkien esiintyminen ja torjunta Lohjalla. Katariina Riipinen Jättiputkien esiintyminen ja torjunta Lohjalla Katariina Riipinen LuK-tutkielma Turun yliopisto Biologian laitos 22.4.2015 Linja: ekologian linja Laajuus: 6 op Tarkastaja: Hyväksytty (pvm): Turun yliopiston

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Tilakierroksen

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja marja.jalli@mtt.fi Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna 21.11.2013 Nurmien kasvitaudit Ruosteet Puccinia spp., Uromyces spp rengasruoste mustaruoste keltaruoste

Lisätiedot

Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke

Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke 2018 2023 Miten hanke koskettaa ja hyödyttää SLL:n piirejä ja yhdistyksiä? VieKas -hanke kartoittaa ja torjuu haitallisia vieraskasveja VieKas eli VierasKasvi

Lisätiedot

Ville-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA

Ville-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA Ville-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA Tekniikka ja liikenne 2013 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ Tekijä Ville-Pekka Vähäkuopus Opinnäytetyön nimi Vieraslajit Vaasassa Vuosi

Lisätiedot

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon

Lisätiedot

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011 Painokelpoiset kuvat ladattavissa: Substral-aineistopankki http://holvi.artstudio.fi/transmeri/ Käyttätunnus ja salasana Transmerin kuluttajaneuvonnasta 0800 922

Lisätiedot

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) 3.12.2014 Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun Ylitarkastaja Pauliina Laitinen Sisältö Kasvinsuojeluneuvojan tärkein tehtävä Integroidun kasvinsuojelun yleiset

Lisätiedot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Perunaseitin monimuotoinen torjunta 22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI

- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI Muistilista pihan syystöihin WWW.PIHAILO.FI - FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI Kaikki valmista kevättä varten! Syksy on loistavaa aikaa puutarhatöille: maa ja ilma ovat

Lisätiedot

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta Koonnut Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi Elli Ruutiainen, ProAgria Pohjois-Karjala Marjamaat-hanke Perustamisvaihe: Monivuotiset rikat: glyfosaatti?, avokesannointi?

Lisätiedot

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä

Lisätiedot

TUKIHAKU Ajankohtaista. Asta Herranen Pihtiputaan maaseutuhallinto

TUKIHAKU Ajankohtaista. Asta Herranen Pihtiputaan maaseutuhallinto TUKIHAKU 2019 Ajankohtaista Asta Herranen Pihtiputaan maaseutuhallinto Aikataulu Ruokavirasto on lähettänyt viikolla 15 muistutuskirjeen tukihaun alkamisesta. Kirjeeseen on koottu myös hakuoppaan Uutta

Lisätiedot

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet) Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 1 Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet) Jauhosavikka (Chenopodium album) Kuva 1 (vasemmalla): Jauhosavikka

Lisätiedot

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Luonnonsuojelun ajankohtaispäivät 19.12.2016 19.12.2016 Marja Vieno VARELY Luonnonsuojelu Määritelmiä Vieraslaji = luontaisen levinneisyysalueensa

Lisätiedot

Harsot, kankaat ja katteet

Harsot, kankaat ja katteet Harsot, kankaat ja katteet Missä ja miten käytetään erilaisia puutarhan kankaita? Tutustu oppaaseen niin tiedät, kuinka kasvit suojataan paahtavalta auringolta ja kylmältä tuulelta, mikä estää maalajeja

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Toimittanut. Simo Moisio. LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Simo Moisio. (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS

Toimittanut. Simo Moisio. LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Simo Moisio. (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS Toimittanut Simo Moisio LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle Simo Moisio (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS ISOHIRVENJÄKÄLÄ (islandslav) Cetraria islandica Tuntomerkit: Isohirvenjäkälä

Lisätiedot

Siankärsämön. viljely ja sadon. kuivaus. Jaana Väisänen, Arvopilottihanke, Kuusamo

Siankärsämön. viljely ja sadon. kuivaus. Jaana Väisänen, Arvopilottihanke, Kuusamo Siankärsämön viljely ja sadon kuivaus Jaana Väisänen, Arvopilottihanke, Kuusamo 14.3.2017 Käyttö Kamatsuleeni (sininen eteerinen öljy) tulehduksia ehkäisevä Myös muita eteerisiä öljyjä (pineeni, kamferi)

Lisätiedot

Karhunvadelman viljely

Karhunvadelman viljely UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?

Lisätiedot

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar)

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar) Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 11 Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar) Tummarusokki (Bidens tripartita) Rusokkien kasvupaikkoja

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla. Hyönteistuholaiset i kuusen siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä 18.3.2010 Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Kuusen

Lisätiedot

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju Rikkakasvihankkeen tuloksia Jukka Reiniharju Johdanto Rikkakasvit paakkutaimituotannossa Varjostavat Kilpailevat vedestä ja ravinteista Kilpailevat juuritilasta paakussa Taimiarkit suuralustoilla Kitkeminen

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2002 N:o Maa- ja metsätalousministeriön asetus. N:o 326

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2002 N:o Maa- ja metsätalousministeriön asetus. N:o 326 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2002 N:o 326 328 SISÄLLYS N:o Sivu 326 Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakauran torjunnasta... 2715 327 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

JÄTTIPUTKEN TORJUNTA

JÄTTIPUTKEN TORJUNTA JÄTTIPUTKEN TORJUNTA Eri torjuntamenetelmien vaikutukset jättiputken kasvuun Lahden kaupungin koekentällä Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa syksy 2015 Miia Korhonen

Lisätiedot

Mainiot maisemat- hanke. Tilaisuuden nimi: Vieraslajien torjuntaa yhteistyössä -työpaja

Mainiot maisemat- hanke. Tilaisuuden nimi: Vieraslajien torjuntaa yhteistyössä -työpaja Mainiot maisemat- hanke Tilaisuuden nimi: Vieraslajien torjuntaa yhteistyössä -työpaja Ajankohta: 25.1.2017 klo. 9.00-12.00 Paikka: Ravintola Huili, Rantakatu 6, 04400 Järvenpää 1. Työpajaan osallistui

Lisätiedot

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. MAISEMAPELTOKOHTEET 4 2. VILJELYSUUNNITELMA 7 3. YHTEENVETO LAJIKKEISTA

Lisätiedot