LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Luontoselvitys

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Selvitysalue Työn suorittaminen ja menetelmät Lähtöaineisto ja maastoinventointi Kohteiden arvottaminen Uhanalaisuusluokitus Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus Luonnonympäristö Kallio- ja maaperä Vesiolot Suojelualueet Luontotyypit, kasvillisuus ja eläimistö Arvokkaat luontokohteet Ekologiset yhteydet Suositukset Lähteet Liitteet: Liite 1. Luontotyyppikuviot ja luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet Raportin valokuvat Marja Nuottajärvi. Kansikuvassa Pyhäjärven Laukonselän rantaviivaa Laukonhaan kohdalla. Kartta-aineistot Maanmittauslaitos

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 1 (11) VESILAHDEN KUNTA LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 1 Johdanto 2 Selvitysalue Työn tavoitteena on laatia asemakaavoitusta palveleva Laukonselän ja kartanon alueelta Vesilahden kunnassa. Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Nämä tavoitteet on mainittu maankäyttö- ja rakennuslaissa (asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 ja ranta-alueita koskevat erityiset säännökset 73 ). Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Selvityksen on laatinut FM, biologi Marja Nuottajärvi FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Noin 103 hehtaarin laajuinen selvitysalue sijaitsee Pirkanmaan maakunnan Vesilahden kunnan Narvan kylässä, Pyhäjärven ranta-alueella, noin 17 km Vesilahden kirkonkylästä Vesilahdentietä Nokian suuntaan. Selvityslueella sijaitsee Laukon kartano, joka talouskeskuksineen ja peltoalueineen käsittää kaava-alueen keskeiset osat. Kaava-alue on länsi- ja itäosiltaan rakentamatonta maa- ja metsätalousmaata. Kuva 1. Kaava-alueen rajaus ja sijainti ( Logica/MML)

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 2 (11) 3 Työn suorittaminen ja menetelmät 3.1 Lähtöaineisto ja maastoinventointi 3.2 Kohteiden arvottaminen Selvityksen lähtöaineistona käytettiin maakuntakaavan sekä yleis- ja asemakaavan selvitysaineistoja sekä seuraavia julkaisuja: - Liedenpohja-Ruuhijärvi ym. 1999: Pirkanmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 125, Pirkanmaan ympäristökeskus. - Pirkanmaan liitto 1995: Arvokkaat luontokohteet, Vesilahti. Julkaisu D 40. Lisäksi luontoselvityksen pohjana on käytetty aluetta koskevia kallio- ja maaperätietoja (GTK) sekä peruskartta ja ilmakuvia. Lähtöaineiston koonnin ja analysoinnin pohjalta alueella suoritettiin maastokäynti Maastokäynti ajoittui kasvukauden lopulle, minkä vuoksi inventointi keskittyi alueen luontotyyppien yleiseen tarkasteluun. Kasvilajistoa tarkasteltiin melko karkealla tasolla. Eläinlajiston kuten muuttavan ja pesivän linnuston tai hyönteisten havainnointiin ajankohta ei soveltunut. Järeimpien kuusien sekä kolohaapojen tyvet tarkistettiin liito-oravan jätöspapanoiden varalta, mutta merkkejä lajista ei havaittu. Inventointitulos liitooravan osalta ei ole täysin luotettava ajankohdan ja syksyn sateisuuden vuoksi (sateet huuhtovat ja hajottavat keväällä havaittavissa olevat papanat karikkeen sekaan). Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankintaalueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 3 (11) 3.3 Uhanalaisuusluokitus Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleisja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uuteen vuonna 2010 julkaistuun uhanalaisuusarviointiin, joka on laadittu IUCN:n uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaisten lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). 3.4 Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Uhanalaisen luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 4 (11) 4 Luonnonympäristö 4.1 Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä on alueen länsiosassa fylliittiä ja kiilleliusketta, jossa on granodioriittijuonia ja graniittisuonia. Alueen itäosassa kallioperä on dioriittia ja gabroa sekä granodioriittia. Selvitysalueen maaperä on maaston alavilla, pelloiksi raivatuilla osuuksilla savea ja alueen länsiosassa myös saraturvetta. Kalliomaita esiintyy Laukonhaan sekä kartanon kohdilla sekä pienempinä esiintyminä selvitysalueen länsiosassa. Kallioalueita reunustavat moreenimaat; moreenia on myös ranta-alueilla. Hautaniemen pohjois- ja eteläpuolilla rannat ovat saraturvetta. 4.2 Vesiolot 4.3 Suojelualueet Kuva 2. Selvitysalueen maaperä (GTK). Sininen väri maa-alueella on savea, harmaa saraturvetta, vaaleanruskea moreenia ja punainen kalliomaata. Selvitysalue rajautuu pohjoisessa Pyhäjärven Vakkalanselän Pajalahteen ja etelässä Pyhäjärven Laukonselkään. Pyhäjärven eteläinen osa on luokiteltu vedenlaadultaan tyydyttäväksi. Selvitysalueelle ei sijoitu luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesiä. Alueen pintavesien valumauomia ovat voimakkaasti muokatut pelto-ojat sekä tienvarsiojat. Selvitysalueen itäosassa pintavedet valuvat etelään Laukonselkään, alueen keskiosista vesiä valuu sekä pohjoiseen Pajalahteen että etelään Laukonselkään ja eteläosassa pintavedet valuvat Laukonselän rannan kosteikkoon. Selvitysalueelle ei sijoitu suojeltuja alueita. Lähimmät suojelualueet ovat Vesilahden linnustollisesti arvokas Vähäjärvi noin kuusi kilometriä selvitysalueesta kaakkoon sekä Lempäälän Uuramonmäen jalopuumetsikkö noin neljä kilomet-

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 5 (11) riä selvitysalueesta pohjoiseen. Selvitysalueen koillispuolelle, lähimmillään 700 metrin etäisyydelle, sijoittuu Pirunvuoren arvokas kallioalue (arvoluokka 2). Lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Vesilahden Onkemänjärven Natura-alue (FI ) noin 8,5 kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta etelään. (Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu) Välittömästi selvitysalueen ja Hinsalantien pohjoispuolella sijaitsee Vesilahden arvokkaat luontokohteet julkaisussa (Pirkanmaan liitto 1995) paikallisesti arvokkaana kohteena mainittu Laukon kolopuumetsikkö. Paikalla sijaitsee edelleen vanhaa lehtipuuvaltaista metsää. Alue ei ole suojeltu. Kuva 3. Selvitysalueen ja Hinsalantien pohjoispuolella sijaitseva Laukon kolopuumetsikkö. 4.4 Luontotyypit, kasvillisuus ja eläimistö Selvitysalue kuuluu Eteläboreaaliseen vuokkovyöhykkeeseen eli Lounaismaan kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Lisäksi Vesilahti sijoittuu Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueelle. (Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmän mietintö 2000) Selvitysalueen luonnonympäristö on luonteeltaan perinteisen maatalouden vaikutuspiirissä pitkään ollutta monimuotoista elinympäristöä sekä osittain myös tavanomaista voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää. Vesistön läheisyys vaikuttaa osaltaan alueen pienilmastoon ja lajistoon. Alueen merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat Laukonhaan perinnebiotoopin alueelle sekä selvitysalueen eteläosassa sijiatsevalle kosteikkoalueelle. Nämä alueet on kuvattu kappaleessa 5. Laukonhaan perinnebiotoopin pinta-ala on vähentynyt alueella suoritetuissa hakkuissa. Laukonhaan koillisosa sekä koko selvitysalueen koillisnurkka on avohakkuualuetta, jolle on jätetty harvakseltaan vanhoja mäntyjä siemenpuiksi. Hakkuualalla kasvaa nykyisellään valtalajeina tyypillisiä pioneerivaiheen lajeja kuten heinää, maitohorsmaa ja vadelmaa. Laukonhaan ympäristössä rantavyöhykkeessä kasvaa lehtomaista seka- ja lehtipuukangasta. Lehtomaisilla kankailla kasvaa vanhahkoa kuusi-, koivu-, haapa- ja mäntysekametsää, joka aivan vesirajan tuntumassa vaihettuu ki-

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 6 (11) vikkoiseksi ja lehtipuuvaltaiseksi. Paikoin puustossa ovat vallalla lehtipuut myös kauempana rannasta. Pensaskerroksen erikoisuus on pähkinäpensas, jota esiintyy sekä yksittäin että paikoin pieninä ryhminä. Pensaston muita lajeja ovat kataja sekä em. puiden taimet. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat käenkaali, mustikka, kivikkoalvejuuri ja metsäalvejuuri. Rakennetun ympäristön pihapiirien liepeillä kasvaa iäkästä sekapuustoa, joka on luontotyypiltään kulttuurivaikutteista tuoretta ja lehtomaista pellonreunusmetsää sekä rantametsää. Selvitysalueen pohjoisosassa Pajalahden moreenipohjaisella jyrkällä rantavyöhykkeellä kasvaa iäkkäitä kuusia sekä haapoja. Laukonselän puolella alavat savi- ja turvepohjaiset rantametsät ovat valtaosin lehtipuustoisia. Kartanon ympäristössä rantametsiä on hoidettu osin puistomaisina. Hautaniemen alue on sekapuustoista; niemessä kasvaa kuusta, mäntyä, koivua sekä lehtikuusta. Pelloilla sijaitsevilla pienillä metsäsaarekkeilla saattaa olla tässä selvityksessä todentamattomia perinnebiotoooppien arvoja ja lajistoa. Esimerkiksi selvitysalueen eteläosassa pellon keskellä sijaitsee maisemallisesti hieno pieni kalliopaljastuma, jolla kasvaa vanhoja mäntyjä ja kuusia sekä keloja. Kalliolla kasvaa mm. keto-orvokkia, päivänkakkaraa ja rohtotädykettä. Myös alueen muinaismuistoalueilla saattaa esiintyä perinnebiotooppien lajeja. Selvitysalueen etelärajalla Piittan ja Himonhaan alueilla metsät ovat nuorehkoja varttuneita harvennushakattuja tuoreita havupuukankaita. Kartanon pihapiiri ja puutarha-alueet ovat puistomaisesti hoidettuja nurmialueita ja istutuksia. Vanhat lehtipuut voivat olla hyönteistön ja linnuston kannalta merkityksellisiä; lajistoa ovat mm. puistolehmus, vaahtera, lehtikuusi sekä tammi. Selvitysalueen eläimistöä ei ollut lokakuisella maastokäynnillä mahdollista inventoida. Eläimistölliset arvot voidaan olettaa keskittyvän luontotyypeistään arvokkaille alueille eli Laukonhakaan sekä eteläosan kosteikkoon. Laukonhaassa ja sen ympäristön hakkaamattomissa metsän osissa on liito-oravalle hyvin soveltuvaa vanhaa kuusimetsää. Rantavyöhykkeen vanha puusto sekä lahopuusto voi olla myös linnuston sekä hyönteistön kanalta tärkeää. Selvitysalueen eteläosan kosteikolla on mahdollisesti linnustollisia arvoja. Tämän lisäksi selvitysalueen rakennetun ympäristön vanha puusto tarjoaa elinympäristön vanhaa lehtipuustoa tarvitsevalle linnustolla ja hyönteistölle.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 7 (11) 5 Arvokkaat luontokohteet 1. Laukonhaka Arvoluokka: Maakunnallisesti arvokas Perustelu: Maakuntakaavan mukainen kohde, luonnon monimuotoisuus Maakunnalliseksi arvokkaaksi luokiteltu Laukonhaan perinnebiotooppi on sekä kuusivaltaista metsälaidunta että lehtipuuvaltaista hakaa (kuva 4). Alue oli ollut vuoden 1999 inventointihetkeen asti hyvin pitkään laidunkäytössä ja aluetta on tuolloin kuvattu seuraavasti: Valtaosa Laukonhaasta on etelärinteen iäkäspuustoista mäntymetsälaidunta ja paikoin rehevää pähkinälehtoa. Pohjoisosa on paikoin ylilaidunnettu harmaaleppävaltainen havu- ja lehtipuuhaka, jonka pensaskerroksessa on melko paljon katajaa. Alueen huomionarvoisia kasvilajeja pähkinäpensaan ohella ovat tummatulikukka, peurankello, törrösara, aholeinikki, vata ja jalkasara. Kuva 4. Laukonhaan perinnebiotoopin lehtipuuvaltaista pohjoisosaa (ylhäällä vasemmalla) ja kuusivaltaista eteläosaa (ylhäällä oikealla). Haan alueella kasvaa pähkinäpensasta (alhaalla vasemmalla) sekä sekä kolohaapoja (alhaalla oikealla). Vuoden 1999 jälkeen alueen laidunnus on lopetettu. Lokakuun 2011 maastokäynnillä alueen havaittiin olevan kasvamassa umpeen, mutta hakamaisuus ja metsälaitumen ominaispiirteet olivat edelleen selvästi nähtävissä. Noin puolet vuona 1999 rajatun perinnebiotoopin pinta-alasta on avohakattu laajemman hakkuun yhteydessä ja jäljellä ovat peltoa ja rantaa reunustava osa. Perinnebiotoopin pohjoisosa on pääosin lehtipuuvaltaista eli valtapuina kasvaa har-

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 8 (11) maaleppää, pihlajaa ja koivua. Pensaskerroksessa on kasvussa nuorta lehtipuuta sekä vadelmaa. Haan avoimimmilla aloilla aluskasvillisuutta hallitsevat korkea heinikko sekä sananjalka ja nokkonen. Rantaan laskevassa rinteessä perinnebiotooppi on vanhaa järeäpuustoista kuusimetsälaidunta, jossa kasvaa myös mäntyjä ja haapoja sekä koivua, raitaa ja pihlajaa. Alueella on useita iäkkäitä kookkaita haapoja, joissa havaittiin olevan koloja. Puuston luonnontila on laidunhistoriaan nähden varsin hyvää; alueella on maapuuta, lahopuuta ja pökkelöitä eri lahoasteilla, myös vahvarunkoista maapuuta. Latvusto on monikerroksinen. Puusto on aivan vesirajassa lehtipuuvaltaista kasvaen haapaa, koivua, kuusta sekä vanhoja mäntyjä. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa, em. puiden taimia sekä suhteellisen runsaasti pähkinäpensasta koko jäljellä olevan perinnebiotoopin rinneosuudella. Pähkinäpensasta kasvaa sekä yksittäin että ryhminä ja pähkinäpensaista suurin osa on korkeita ja elinvoimaisia. Kenttäkerroksessa kasvaa lehtomaisen kankaan lajistoa, joita ovat kivikkoalvejuuri, käenkaali, sinivuokko, mustikka, ahomansikka, lehtotähtimö, maahumala, sormisara, nuokkuhelmikkä ja metsäkastikka. Jäljellä olevan Laukonhaan arvot ovat siis perinnebiotooppina heikentyneet laidunnuksen loputtua, mutta alue on muilta luonnonarvoiltaan vähintään paikallista arvoluokkaa: Alueen monipuolinen luonnontilaltaan hyvä - erinomainen vanha puusto on arvokasta sekä linnuston että hyönteistön kannalta ja alueella saattaa esiintyä arvolajeja, joita lokakuisella maastokäynnillä ei kyetty havaitsemaan. Vanhat kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat lukeutuvat silmälläpidettäväksi luontotyypiksi ja havumetsälaitumet lukeutuvat erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi; lehti- ja sekapuuhaat lukeutuvat puolestaan äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi (Raunio ym. 2008).

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 9 (11) 2. Kosteikko Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Perustelu: Metsälaki 10, luonnon monimuotoisuus Selvitysalueen eteläosassa, Laukonselän rannalla, sijaitsee monimuotoinen kosteikkoalue. Puustoa kasvava osuus on koivuluhtaa, joka on vaarantunut uhanalainen luontotyyppi (Raunio ym. 2008) ja mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö (rantaluhta). Kosteikolla voi olla myös linnustollisia arvoja. Kosteikolla on suojaisia lampareita ja mutkittelevia pieniä lahdelmia. Luhdan puustona ja pensastona kasvaa hieskoivua, haapaa, harmaa- ja tervaleppää sekä pajua. Kosteikon muuta kasvillisuutta edustavat järviruoko, viitakastikka, mesiangervo, nokkonen, suo-ohdake, metsäalvejuuri, rönsyleinikki, luhtasara, suoputki, osmankäämi ja järvikorte. Kosteikon länsireunalla lähellä peltoa kasvaa muutamia vanhoja kolohaapoja. 6 Ekologiset yhteydet Kuva 5. Laukonselän rannan kosteikkoa selvitysalueen eteläosassa. Selvitysalueen pääasialliset ekologiset yhteydet sijoittuvat luontaisesti rantavyöhykkeen puustoisiin ja pensastoisiin osiin. Rakennetun ympäristön pihapiirien puusto on vanhaa ja muodostaa ekologisen yhteyden alueen poikki sellaisille lajeille, jotka vaativat latvusyhteyden liikkumiseen mutta eivät ole häiriöherkkiä ihmistoiminnan äänille. Kaiken kaikkiaan eläinten kulkumahdollisuudet alueella ovat hyvät; avoimia alueita kaihtamattomat eläimet voivat hyödyntää pelto- ja laidunalueita liikkumiseen. Suurnisäkkäiden kuten hirvien ja peurojen liikkeitä rajoittavat jossain määrin alueen laitumia ympäröivät aidat.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 10 (11) 7 Suositukset Taulukossa 1 on annettu suositukset arvokkaiden luontokohteiden huomioon ottamisessa maankäytön suunnittelussa. Taulukko 1. Maankäyttösuositukset kohteittain. Kohde ja arvoluokka 1. Laukonhaka. Maakunnallisesti / paikallisesti arvokas 2. Lehtipuuluhta, kosteikko. Paikallisesti arvokas. Maankäyttösuositus Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. Laidunnuksen uudelleen aloittaminen suositeltavaa perinnebiotoopin arvojen ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi. Puusto ja muu kasvillisuus suositellaan säilytettäväksi mahdollisimman luonnontilaisena. Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana ja puustoltaan sekä muulta kasvillisuudeltaan mahdollisimman luonnontilaisena. Aluetta ei tulisi ruopata tai muutoin voimakkaasti muokata. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Kuisma Reinikainen Projektipäällikkö, DI Laatinut: Marja Nuottajärvi projektipäällikkö, FM (biologi)

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 11 (11) Lähteet Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmän mietintö 2000: Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 437, Luonto ja luonnonvarat. Oy Edita Ab, Helsinki, 284 s. Geologian tutkimuskeskus 1989: Maaperäkartta 1: Karttalehti Vesilahti. Geologian tutkimuskeskus: Kallioperäkartta 1: Karttalehti Vesilahti. Liedenpohja-Ruuhijärvi, M., Kääntönen, L., Schultz, T., Krogerus, K. & Palokoski, M.: 1999: Pirkanmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 125, Pirkanmaan ympäristökeskus. Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, Pirkanmaan liitto 1995: Arvokkaat luontokohteet, Vesilahti. Julkaisu D 40. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. s Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesilahden kunta 1 (1) Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaava Luontoselvitys, Liite 1. Luontotyyppikuviot ja luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet Laukonhaan perinnebiotooppi 2. Lehtipuuluhta, kosteikko Lehtomainen sekapuukangas Lehtomainen lehtipuukangas Avohakkuu Tuore havupuukangas Rakennettu ympäristö puistomaisesti hoidettuine pihapiireineen ja puutarhoineen; kulttuurivaikutteiset pihapiirien ja peltojen liepeet