Tarastenjärven asemakaava Luontoselvitys

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KANGASALAN KUNTA asemakaava Luontoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26446P001

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvitysalue Työn suorittaminen ja menetelmät Lähtöaineisto ja maastoinventointi Kohteiden arvottaminen Lajien uhanalaisuusluokitus Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus Epävarmuudet Luonnonympäristö Topografia, kallio- ja maaperä Vesiolot Suojelualueet Luontotyyppien yleispiirteet Eläimistö Arvokkaat luontokohteet Johtopäätökset ja suositukset Lähteet Liitteet Liite 1. Arvokkaat luontokohteet Kartta-aineisto Maanmittauslaitos Valokuvat: FCG / Marja Nuottajärvi. Kansikuvassa sudenmarjan kukinto. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 1 (16) Kangasalan kunta 1 Johdanto 2 Selvitysalue Työn tavoitteena on laatia asemakaavoitusta palveleva alueelta Kangasalan kunnassa. Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Nämä tavoitteet on mainittu maankäyttö- ja rakennuslaissa ( sisältövaatimukset MRL 54 ). Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Selvityksen on laatinut Kangasalan kunnan toimeksiannosta FM, biologi Marja Nuottajärvi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Kuva 1. Selvitysalue sijoittuu Kangasalan Ruutanan pohjoispuolelle rajautuen Tampereen kaupunkiin. _AK raportti_ doc

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 2 (16) Noin 200 hehtaarin laajuinen selvitysalue sijaitsee Kangasalan kunnassa Ruutanan pohjoispuolella (kuvat 1 ja 2). Alue rajautuu lännessä Kangasalan kunnan ja Tampereen kaupungin rajaan. Selvitysalueen välittömässä läheisyydessä länsipuolella sijaitsee jätteenkäsittelykeskus. Selvitysalue on pääosin metsäistä, osin soistunutta. Alueelle sijoittuu Matkajärvi etelässä ja Tarasjärvi keskivaiheilla selvitysaluetta. Alueen poikki sijoittuu valtatie 9, jonka eteläpuolella on huoltoasema. Selvitysalueella sijaitsee myös Ruutanantie ja auetta sivuaa Siperiantie idässä. Alueella on lisäksi muutamia nimettömiä metsäautoteitä sekä Kaarinanpolun vaellusreitti. Asutusta alueella sijoittuu ainoastaan alueen itä- ja kaakkoisosiin Siperiantien varrelle. Kuva 2. Selvitysalue sijoittuu Ruutanan pohjoispuolelle kunnan rajalle. 3 Työn suorittaminen ja menetelmät 3.1 Lähtöaineisto ja maastoinventointi Selvityksen lähtöaineistoina on käytetty aluetta koskevia kallio- ja maaperätietoja, peruskarttaa ja ilmakuvia, alutta koskevia aiempia selvityksiä sekä Pirkanmaan ELYkeskuksen uhanalaistietokannan tietoja alueelta. Lähtötiedot on listattu lähdeluettelossa. Lähtöaineiston koonnin ja analysoinnin jälkeen alueella suoritettiin maastokäynti. Liitooravan esiintyminen ja alueen arvokkaat luontokohteet inventoitiin Maastotyöskentelyyn käytettiin aikaa yhteensä 12 tuntia. Liito-oravainventointi _AK raportti_ doc

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 3 (16) suoritettiin ns. papanakartoitusmenetelmällä eli lajille soveltuvilta metsäkuvioilta etsittiin ulostepapanoita, joita se jättää käyttämiensä puiden tyville. Muun eläinlajiston osalta aluetta tarkasteltiin elinympäristöpotentiaalin kautta. 3.2 Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain 2. luvun 11 mukaiset suojeltavat luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Lisäksi alueet, joilla esiintyy useita edustavuudeltaan hyviä uhanalaisia luontotyyppejä. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Lisäksi alueet, joilla esiintyy uhanalaista luontotyyppiä. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet, silmälläpidettävät luontotyyppit ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. _AK raportti_ doc

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 4 (16) 3.3 Lajien uhanalaisuusluokitus Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uuteen vuonna 2010 julkaistuun uhanalaisuusarviointiin, joka on laadittu IUCN:n uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellinen uhanalaisuusluokitus on uusimpien alueellisten uhanalaisuusarvioiden mukainen (mm. Ryttäri ym. 2012). Alueellisesti uhanalaisten lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osaalueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). 3.4 Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Uhanalaisen luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. 3.5 Epävarmuudet Selvitystyön epävarmuustekijät liittyvät luonnon vuotuiseen vaihteluun sekä maastoinventointien rajalliseen kestoon. Inventointitulokset ilmentävät aina hetkellistä luonnon tilaa, joka voi jossain määrin vaihdella vuosittain. Arvolajiston esiintyminen vaihtelee sekä vuodenajan että vuosien välillä, lajille sopivan elinympäristön asettamissa rajoissa. Selvityksen tuloksiin ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä, koska alueelta on laadittu useita aiempia selvityksiä, joten vuoden 2015 maastotyöt voitiin kohdentaa tehokkaasti tarvittaville alueen osille. Selvitysalueen metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja valtaosa luontotyypeistä luonnontilansa menettäneitä. _AK raportti_ doc

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 5 (16) 4 Luonnonympäristö 4.1 Topografia, kallio- ja maaperä Selvitysalue on topografialtaan vaihtelevaa (kuva 2). Suot ja soistuneet alueet ovat tasaisia. Järvien pinnan korkeustaso vaihtelee 121,0 mmy:stä (Matkajärvi) 122 mmy:iin (Tarasjärvi). Näiden välissä kohoaa mäkiä runsaaseen 140 metriin. Kallioperä koostuu pääosin biotiittiparagneissistä (kuva 3). Lisäksi alueella on pegmatiittigraniittia, graniittia sekä amfiboliittia. Maaperä (kuva 4) koostuu moreenista sekä saraturpeesta. Lisäksi alueella on savea, kallioita, hiekkaa, rahkaturvetta sekä vesialueita. Kuva 3. Selvitysalueen kallioperä. Kuva 4. Selvitysalueen maaperä. _AK raportti_ doc

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 6 (16) 4.2 Vesiolot Selvitysalue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen (VHA 3). Selvitysalue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen (35), jonka alueella selvitysalue sijoittuu Näsijärven-Ruoveden alueen (35.3) Näsijärven alueeseen (35.31). Suurimmaksi osaksi selvitysalue kuuluu eteläosaltaan Näsijärven laskualueeseen (35.311), mutta pohjoisosaltaan Sorilanjoen valuma-alueeseen (35.319) (kuva 5). Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää uutta valtakunnallista valuma-aluejakoa, joka tulee korvaamaan vanhan vuodelta 1993 peräisin olevan rajauksen. Uusi valumaaluejako otetaan käyttöön vuosien kuluessa. Pohjavesialueita ei sijoitu selvitysalueelle tai sen lähiympäristöön. Kuva 5. Valuma-aluejako, kuvassa näkyvät 2. ja 3. jakovaiheen rajat (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2015). _AK raportti_ doc

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 7 (16) 4.3 Suojelualueet Lähimmät suojelualueet ovat Näätäsuo (0,8 km) ja Tiikonoja (1,0 km), jotka ovat yksityisten mailla olevia suojelualueita selvitysalueen itäpuolella (kuva 6). Suojeluperuste näillä lähimmillä suojelualueilla on erittäin uhanalaisen, luonnonsuojelulain 47 :n mukaisen erityisesti suojeltavan tummaverkkoperhosen elinympäristö. Selvitysalueen luoteispuolella on näistä kauempana useita muita luonnonsuojelualueita. Kuva 6. Selvitysalue sekä sen lähimmät suojelualueet tai muut arvoalueet. Haralanharju, joka on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä luonnonsuojeluohjelma-alue (maisemakokonaisuudet), sijoittuu lähimmillään 1,9 kilometrin päähän selvitysalueen länsipuolella. Haralanharjulla sijaitsee myös arvokas kallioalue (arvotus: hyvin arvokas kallioalue). 4.4 Luontotyyppien yleispiirteet Selvitysalue sijaitsee Eteläboreaalisella Lounaismaan kasvillisuusvyöhykkeellä sekä Etelä-Hämeen eliömaakunnassa. Selvitysalueen metsät ovat valtaosin tuoreita mustikkatyypin havupuukankaita, joilla on usein paikoin havaittavissa korpisuutta ja muutamin paikoin lehtomaisuutta. Puolukkatyypin kuivahkoja kankaita tai tätä karumpia kasvupaikkatyyppejä on niukasti. Rehevimmät ja kasvillisuudeltaan monipuolisimmat kasvupaikkatyypit sijoittuvat metsäojien varsille sekä vanhojen, jo viljelystä jääneiden peltojen liepeille, joita on pienialaisesti Siperiantien varsilla valtatien 9 pohjois- ja eteläpuolilla. Havupuukankaiden valtalaji on vaihdellen mänty ja _AK raportti_ doc

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 8 (16) kuusi. Metsien ikä painottuu selvästi nuoriin ja varttuviin metsiin. Alueen metsiä on käsitelty erittäin voimakkaasti, ja alueella on laajoja taimikoita sekä tuoreita avohakkuualoja. Luonnontilaltaan hyvää vanhahkoa vanhaa metsää sijoittuu lähinnä vain kappaleessa 4.6 esitellyille arvokkaille luontokohteille ja niiden läheisyyteen. Aiemmissa selvityksissä esitettyjä luonnon arvokohteita on hakkuiden vuoksi hävinnyt tai niiden pinta-ala on supistunut. Metsäalueella sijaitsee useita soisia kuvioita, jotka ovat liki kaikki ojitettua ja/tai ne ovat hakkuissa menettäneet luonnontilansa. Alkuperäiset suoluontotyypit ovat olleet erilaisia korpia sekä rämeitä. Suot ovat ojituksen myötä kuivuneet, ja niillä kasvaa tiheää talousmetsämäistä puustoa ja suolajisto on korvautunut osittain kangasmetsälajistolla (kuva 7). 4.5 Eläimistö Kuva 7. Selvitysalueelle tyypillinen ojituksessa kuivahtanut räme. Selvitysalueella sijaitsee kaksi järveä eli Tarasjärvi valtatien 9 pohjoispuolella ja Matkajärvi valtatien 9 eteläpuolella. Tarasjärvi on 1,82 hehtaarin laajuinen ja Matkajärvi 7,56 hehtaarin laajuinen järvi. Molempien järvien rannat ovat rakentamattomat, tosin Matkajärveä sivuaa Ruutanantie sen itärannalta ja järveä kiertää vilkkaassa käytössä oleva Kaarinanpolun retkeilyreitti. Selvitysalueen eläinlajisto koostuu taajamien lähimetsille tyypillisistä pikkunisäkkäistä sekä hirvieläimistä erityisesti valtatien 9 pohjoispuolella, missä hirvien jälkiä on runsaasti. Jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyden vuoksi alueella esiintyy tavanomaista enemmän ihmistoiminnasta hyötyviä lajeja kuten varislintuja, jyrsijöitä sekä kettuja. _AK raportti_ doc

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 9 (16) Lähtöaineiston perusteella selvitysalueella esiintyvää uhanalaista eläinlajistoa edustaa liito-orava (vaarantunut uhanalainen laji, luonnonsuojelulain 49 tarkoittama luontodirektiivin liitteen IV a mukainen tiukasti suojeltava laji), josta on vanhoja havaintoja eri puolilta selvitysaluetta. Kaikki vanhat havaintopaikat tarkistettiin maastossa ja lajille sopivat metsäkuviot inventoitiin. Lajille sopivan metsän eli varttuneen-vanhan kuusivaltaisen sekametsän määrä on vähentynyt alueella aiempaan verrattuna ja selvityksessä löydettiin yksi liito-oravaesiintymä Suopellon alueelta. Esiintymä on kuvattu kappaleessa 4.6. Siperiantien varrella Karakorvesta pohjoiseen sijaitsee vanha hylätty pelto, joka Pirkanmaan ELY-keskuksen tietojen mukaan on erittäin uhanalaisen, luonnonsuojelulain 47 :n mukaisen erityisesti suojeltavan tummaverkkoperhosen potentiaalinen esiintymisniitty (kuva 8). Niitty inventoitiin maastossa ja todettiin, että se soveltuu tummaverkkoperhoselle huonosti, koska niityllä kasvaa hyvin niukasti perhosen toukkavaiheen ravintokasvia eli virmajuurta. Muista direktiivilajeista (mm. lepakot, viitasammakko) ei suoritettu laji- tai lajiryhmäkohtaisia inventointeja. Lepakoiden kannalta potentiaalisia esiintymisalueita selvitysalueella ovat asutuksen pihapiirit, järvet rantoineen sekä alueen vanhan metsän kuviot. Viitasammakkoa voi esiintyä Tarasjärvellä ja Matkajärvellä sekä näiden järvien laskuojissa. Suurpetojen esiintyminen alueella on epätodennäköistä. Kuva 8. Siperiantien varrelle valtatien 9 pohjoispuolelle sijoittuva niitty. _AK raportti_ doc

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 10 (16) 4.6 Arvokkaat luontokohteet Seuraavassa on esitelty selvitysalueelta rajatut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja kohteet. Alueiden sijainnit ja rajaukset on esitetty liitteessä 1 tekstin kanssa yhteneväisellä numeroinnilla. 1. Rehevä korpi ja Tiikonojan latvahaara Pinta-ala: 1,6 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: Korpisorsimo (Suomen kansainvälinen vastuulaji) Uhanalaiset luontotyypit: Ruoho- ja heinäkorvet (EN), tuore keskiravinteinen lehto (VU) Lakiperusteet: Metsälaki 10 (ruohokorvet, lehdot) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Jo aiemmissa selvityksissä osoitettu kohde on ruohoinen heinäkorpi sekä sinivuokkokäenkaali-metsäimarretyypin tuore lehto (kuvat 9 ja 10). Kohteen luonnontilaa ovat heikentäneet harvennushakkuut ja kohteen pinta-alaa supistaneet avohakkuut. Kohteella kasvavaa puustoa ovat järeä kuusi ja mänty. Kenttäkerroksen lajistoa ovat nuokkuhelmikkä, tesma, sudenmarja, metsäimarre, kivikkoalvejuuri, isoalvejuuri, lillukka, sormisara ja kielo. Pohjakerroslajistona kasvaa mm. ruusukesammalta. Kohteeseen sisältyy Tiikonojan latvahaara, missä kasvaa korpisorsimoa. Korpisorsimo lukeutuu Suomen kansainväliseksi erityisvastuulajiksi. Vastuulajeilla ei ole mitään lainsäädännössä määritettyä statusta; maininta vastuulajiluettelossa ilmentää tarvetta lajien tutkimuksen ja seurannan tehostamiseen sekä vastuulajien elinympäristöjen huomioon ottamiseen maankäytön suunnittelussa. Kohderajaukseen on sisällytetty pieni jyrkänne ja sen päällä kasvava varttunut vanhahko havupuuvaltainen kalliometsäkuvio. Kuva 9. Arvokkaiden luontokohteiden 1 ja 2 sijainnit ja rajaukset. _AK raportti_ doc

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 11 (16) Kuva 10. Tiikonojan latvahaaraa ympäröivä rehevä korpi on pienentynyt hakkuissa. 2. Tarasjärvi Pinta-ala: 2,6 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset luontotyypit: Metsäluhdat (VU), pensaikko- ja avoluhdat (NT) Lakiperusteet: Metsälaki 10 (luhta) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Tarasjärvi on rakentamaton pieni järvi talousmetsäalueen keskellä (kuva 9). Tarasjärven länsiranta on kosteaa pensastoista lehtipuustoista luhtaa, joka on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Valtakunnallisessa luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa (Raunio ym. 2008) metsäluhdat on mainittu Etelä-Suomessa vaarantuneena uhanalaisena luontotyyppinä; pensaikko- ja avoluhdat on mainittu silmälläpidettävinä luontotyyppeinä. Luhdalla kasvaa vaihtelevan ikäistä koivikkoa ja pajukkoa. Luhdan muuta kasvillisuutta ovat järviruoko, kurjenjalka, raate, luhtavuohennokka, vehka, pullo-, luhta- ja viiltosara ja ulpukka. Muutoin järven rannoilla kasvaa kapea hakkuissa säästetty vanhan puuston vyöhyke. Järvi on talousmetsäympäristöstä erottuva, monimuotoisuutta lisäävä kohde. _AK raportti_ doc

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 12 (16) 3. Suopellon liito-oravaesiintymä Pinta-ala: 1,4 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: Liito-orava (VU, luontodirektiivin liite IV a) Uhanalaiset luontotyypit: Vanha kuusivaltainen lehtomainen kangas (NT) Lakiperusteet: Luonnonsuojelulaki 49 Arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas Suopellon alueella sijaitsevasta vanhasta lehtomaisen kankaan kuusisekametsäkuviosta löydettiin neljän haavan tyveltä liito-oravan jätöspapanoita (kuvat 11 ja 12). Papanamäärät olivat vähäisiä, noin 20 papanaa per puu. Papanoidut haavat ovat varttuneita, läpimitaltaan noin 30 cm. Missään näistä haavoista ei havaittu olevan koloa eikä esiintymäksi rajatulta alueelta havaittu muutakaan liito-oravan pesäpaikaksi sopivaa koloa, risupesää tai pönttöä. Esiintymän pohjoisosa valtatien 9 lähellä on lehtipuuvaltaista vanhaa peltoa. On todennäköistä, että rajattu esiintymä on liitooravan ruokailualuetta ja kulkuyhteyttä, ja alueella liikkuvan liito-oravan / liito-oravien elinalueen ydinalue lisääntymis- ja levähdyspaikkoineen sijaitsee selvitysalueen ulkopuolella. Lisääntymis- ja levähdyspaikan sijaitseminen rajatulla alueella ei kuitenkaan ole pois suljettua. Suopellon esiintymältä on latvusyhteydet lounaaseen ja kaakkoon kohti Ruutanajärven rantametsiä. Kuva 11. Arvokkaan luontokohteen 3, Suopellon liito-oravaesiintymä, rajaus. _AK raportti_ doc

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 13 (16) Kuva 12. Liito-oravan käyttämiä haapoja Suopellon liito-oravaesiintymällä. 4. Matkajärven vanha metsä Pinta-ala: 3,5 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: Rusokääpä Uhanalaiset luontotyypit: Vanha kuusivaltainen lehtomainen kangas (NT) Lakiperusteet: - Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas, virkistysarvoja Matkajärven länsipuolella sijaitsee puro ja vanha lehtomainen korpivaikutteinen kuusikko (kuvat 13 ja 14). Puron uomaa on aikanaan suoristettu kaivamalla, mikä on heikentänyt puron luonnontilaa. Kuusen lisäksi alueella kasvaa koivua. Järeäpuustoisessa luonnontilaltaan hyvässä metsässä on paljon lahopuuta eli koivupökkelöitä sekä koivu- ja kuusimaapuuta. Puissa on runsaasti kääpiä, mm. harvinainen rusokääpä. Metsäalueelta on aiemmin tehty liito-oravahavaintoja ja Tampereen puolella Haapakorven ympäristössä on ollut liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (Tampereen kaupunki 2008). Viimeisimmissä selvityksissä alueelta ei ole kuitenkaan enää löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä, joten Matkajärven vanhaa metsää ei nykytilanteessa luokitella liito-oravan elinympäristöksi. Vanha kuusikko tarjoaa joka tapauksessa lajille potentiaalisen kulkuyhteyden sekä elinympäristön. Lehtomaisen kuusikankaan kenttäkerroksen valtalajistoa ovat mustikka, käenkaali, oravanmarja, metsäimarre, metsäalvejuuri ja hiirenporras. Metsäalueella sijaitsee vilkkaassa käytössä oleva Kaarinanpolun retkeilyreitti. _AK raportti_ doc

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 14 (16) Kuva 13. Arvokkaan luontokohteen 4, Matkajärven vanha metsä, sijainti. Kuva 14. Matkajärven vanhan metsän kuusikkoa ja Kaarinanpolku. _AK raportti_ doc

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 15 (16) 5 Johtopäätökset ja suositukset Selvitysalue on valtaosin tavanomaista voimakkaasti käsiteltyä talousmetsäaluetta, jossa puuston ikä painottuu nuoriin-varttuviin metsiin. Alueelta rajatut neljä arvokasta luontokohdetta edustavat kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään alueen monipuolisimpia ympäristöjä. Selvitysalueen ekologiset yhteydet ovat voimakkaan metsänkäsittelyn vuoksi pirstaleiset; toisaalta eläimet voivat käyttää rakentamattomia metsä- ja taimikkoalueita laajasti kulkureitteinään, toisaalta varttuneen-vanhan metsän latvusyhteydet ovat niukat liito-oravan kannalta ja valtatie 9 rajoittaa kulkumahdollisuuksia eteläpohjoissuunnassa. Tässä selvityksessä rajattujen arvokkaiden luontokohteiden maankäyttösuositukset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Arvokkaiden luontokohteiden maankäyttösuositukset. Kohde ja arvoluokka 1. Rehevä korpi ja Tiikonojan latvahaara Arvoluokka: Paikallisesti arvokas 2. Tarasjärvi Arvoluokka: Paikallisesti arvokas 3. Suopellon liito-oravaesiintymä Arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas 4. Matkajärven vanha metsä Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas, virkistysarvoja Suositus Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. Ojituksia ja muita maaperän muokkauksia tulisi välttää järven välittömässä läheisyydessä, erityisesti luhta-alueella. Liito-oravan rajattu esiintymä on säilytettävä rakentamattomana siten, että havaintopaikalla säästyy yhtenäinen metsikkö sekä muille metsäalueille johtava kulkuyhteys. Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan ja alueen olevaa puustoa suositellaan säästettäväksi. _AK raportti_ doc

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kangasalan kunta 16 (16) Lähteet Paikkatietoikkuna. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmän mietintö 2000: Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 437, Luonto ja luonnonvarat. Oy Edita Ab, Helsinki, 284 s. FCG Planeko Oy 2009: Kangasalan kunta, Ruutanan osayleiskaava,. Geologian tutkimuskeskus: Digitaaliset kallio- ja maaperäkartta-aineistot. Pirkanmaan ELY-keskus, ote uhanalaistietokannasta Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. s Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Ryttäri, T., Kalliovirta, M. & Lampinen R. (toim.). 2012: Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki. 384 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö, Helsinki 113 s. Söderman, T Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinneissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut 2008: Nurmi-Sorilan ja osayleiskaavat, ympäristö- ja maisemaselvitys. Toivonen, H. & Leivo, A. 1993: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus, kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A No 14, 96 s. _AK raportti_ doc

19