Koulutusilta kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden

Transkriptio

1 Koulutusilta kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden hankinnasta Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa järjestää koulutusillan, jonka teemana on kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden ostaminen. Tilaisuudesta lisää jäsentiedotteessa. Seinäjoki pärjää hyvin asumiskustannusvertailussa Suomen Kiinteistöliiton ja alueellisten kiinteistöyhdistysten julkaisema Indeksitalo 2013 tutkimus osoittaa, että Seinäjoella ns. kunnalliset tariffit ovat kilpailukykyisellä tasolla. Hallituskatu 11 C, Tampere puh Suositus tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista Kiinteistöliitto on julkaissut jäsenkiinteistöilleen suosituksen siitä, kuinka taloyhtiöissä tulisi huolehtia tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden täyttämisestä.

2 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 3 Nimeämisiä Kiinteistöliitossa... 3 Kiinteistöliiton lakimieheksi Maija Lukkari-Nyman... 3 Kuluttajariitalautakunnan nimitykset... 3 Kristel Pynnönen Isännöinnin tutkintotoimikuntaan... 4 Timo Tossavainen Rakennusperintö.fi-palvelun toimitusneuvostoon... 4 Kiinteistöliiton vanhat jäsennumerot ovat poistuneet käytöstä... 4 Asunto-osakeyhtiölain toimivuutta selvitetään kyselyllä... 4 Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista... 4 Ajankohtaista... 5 Korjausavustuksiin 115 miljoonaa euroa... 5 Asuntojen perusparannuksen käynnistysavustusten hakuohje julkaistu... 5 Lakiasiat... 5 Ostitko salaremontoidun kylppärin?... 5 Oikeustapaukset... 6 Asuntokaupan sitovuutta koskeva ratkaisu... 6 Vesivahingon korvausvastuu... 6 Tontin varainsiirtovero... 7 Vuokraustoiminnan kulujen vähennysoikeus... 7 Markkina ja suhdanteet... 7 Kaupunkikohtaiset asuinkiinteistöjen kustannukset ripeässä nousussa... 7 Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,2 prosenttia vuodessa... 8 Asunto-osakeyhtiöiden korjausmenot kasvoivat - aravatalojen korjaukset vähenivät... 8 Rakennuskustannukset säilyivät ennallaan elokuussa... 8 Valtaosa putkiremonteista onnistuu hyvin... 9 Julkaisut ja tapahtumat... 9 Koulutusilta kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden hankinnasta Uusi painos Hallituksen pikaoppaasta ilmestynyt... 9 Kiinteistöhoito- ja ylläpitopalveluiden osto-opas päivitetty Liitteet Suositus tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista Koulutusillan ohjelma Julkaisija: Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry Päätoimittaja: Jorma Koutonen Painolaitos: Kopijyvä Oy Painopaikka: Tampere 2

3 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Nimeämisiä Kiinteistöliitossa Suomen Kiinteistöliitto on nimennyt juristejaan eri työryhmien jäseniksi seuraavasti: Vanhempi lakimies Jaana Sallmén on nimetty Kiinteistön teletilojen lukitusjärjestelmä KTL1 -työryhmän jäseneksi. Lakimies Vesa Puisto on nimetty Hissi - Esteetön Suomi hankkeen ohjausryhmän jäseneksi. Lakimies Katri Salokorpi on nimetty Viestintäviraston Kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja ja -järjestelmiä koskevien määräysten tarkistamiseen liittyvän työryhmän jäseneksi. Päälakimies Jenni Hupli on nimetty Työ- ja elinkeinoministeriön Energiatehokkuustyöryhmän (artiklat 9-11, mittaus ja laskutus) jäseneksi. Päälakimies Jenni Hupli on nimetty myös Oikeusministeriön Ryhmärakennuttamistyöryhmän jäseneksi. Lakimies Kristel Pynnönen on nimetty sähköturvallisuuden neuvottelukunnan jäseneksi (TEM) päättyvän toimikauden loppuun. Varatuomari, vanhempi lakimies Jaana Sallmén toimii lakiasioissa päälakimies Jenni Huplin varamiehenä alkaen. Sallmén toimii myös Kiinteistöliiton korjausrakentamistoimikunnan sekä veroasioiden toimikunnan sihteerinä. Kiinteistöliitossa Sallmén on työskennellyt elokuusta 2010 alkaen. OTM Kristel Pynnönen on nimitetty Kiinteistöliiton vanhemmaksi lakimieheksi lokakuun alusta lukien. Pynnönen toimii myös Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiötoimikunnan sihteerinä. Kiinteistöliitossa Pynnönen on työskennellyt syyskuusta 2008 alkaen. Kiinteistöliiton lakimieheksi Maija Lukkari-Nyman Kiinteistöliiton lakimieheksi on nimitetty lähtien OTM, VT, LKV Maija Lukkari-Nyman. Hänen työsuhteensa on määräaikainen saakka. Lukkari-Nyman on aiemmin työskennellyt muun muassa Vierumäen Lomarinne Oy:n toimitusjohtajana ja hoitanut toimeksiantoja muun muassa KH-Kiinteistöpalvelut Oy:lle. Laajaa edunvalvonnallista kokemusta hän on saanut toimiessaan lakimiehenä ja edunvalvontakoordinaattorina Päihdeasiamiehen toimistossa. Lukkari- Nymanilla on kokemusta myös viestintä- ja koulutustehtävistä. Kielitaitonsa ansiosta hän palvelee jäsenistöämme myös ruotsiksi. Kuluttajariitalautakunnan nimitykset Kiinteistöliitosta on nimetty seuraavat henkilöt kuluttajariitalautakuntaan: Vanhempi lakimies Jaana Sallmén on nimetty kuluttajariitalautakunnan III täysistunnon jäseneksi 1.8. alkaen. Lakimies Kristel Pynnönen on nimetty kuluttajariitalautakunnan III täysistunnon varajäseneksi 1.8. alkaen. Pynnönen on nimetty myös kuluttajariitalautakunnan XI jaoston jäseneksi 1.8. alkaen. Lakimies Katri Salokorpi on nimetty kuluttajariitalautakunnan XI jaoston varajäseneksi 1.8. alkaen. 3

4 Kristel Pynnönen Isännöinnin tutkintotoimikuntaan Opetushallitus on nimennyt lakimies Kristel Pynnösen Isännöinnin tutkintotoimikuntaan (toimikausi ). Timo Tossavainen Rakennusperintö.fi-palvelun toimitusneuvostoon Ympäristöministeriö on asettanut Rakennusperintö.fi-palvelun toimitusneuvoston, jonka tehtävänä on seurata ja tehdä aloitteita palvelun resursoinnista ja kehittämisestä sekä päättää keskeisistä sisällöllisistä linjauksista toimituskunnan esityksen perusteella. Kiinteistöliitosta jäseneksi on nimetty yhteysjohtaja Timo Tossavainen. Kiinteistöliiton vanhat jäsennumerot ovat poistuneet käytöstä Kiinteistöliiton vanhat jäsennumerot ovat poistuneet käytöstä Tästä lähtien Kiinteistöliiton jäsenpalvelut ovat käytettävissä ainoastaan uudella jäsennumerolla. Uudet jäsennumerot on toimitettu taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille sekä isännöitsijöille. Jos uusi jäsennumero ei ole tiedossa, niin asiaa voi selvittää yhdistyksen toimistolta (yhteystiedot jäsentiedotteen kannessa). Asunto-osakeyhtiölain toimivuutta selvitetään kyselyllä Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiötoimikunta kokoontui viikolla 38. Toimikunnan ja liiton toimiston työn tuloksena Taloyhtio.net-portaalissa on nyt julkaistu malleja ja asiakirjapohjia kiinteistönhoidon ostamisessa käytettäviksi. Mallit on julkaistu liittoyhteisön portaalissa: Asunto-osakeyhtiötoimikunnan aloitteesta Kiinteistöliitto päätti keväällä toteuttaa kyselyn asunto-osakeyhtiölain toimivuudesta. Ajatus kyselystä sai myös oikeusministeriön innostumaan hankkeesta ja sittemmin mukaan pyydettiin myös Isännöintiliitto ja Kiinteistönvälittäjäliitto. Toimikunta keskusteli kyselystä ja sen jäsenet tulevat toimimaan myös kyselyn testaajina. Mukaan pyydetään myös muita asiantuntijoita. Kysely julkaistaan vielä tämän vuoden aikana eri järjestöjen välityksellä ja siihen odotetaan vastauksia eri puolelta Suomea niin taloyhtiöiden hallitusten jäseniltä, osakkailta, isännöitsijöiltä kuin kiinteistönvälittäjiltäkin. Kyselystä saatavan palautteen perusteella oikeusministeriö arvioi, miten asunto-osakeyhtiölakia mahdollisesti pitää kehittää. Asunto-osakeyhtiötoimikunta keskusteli myös ajatuksesta, että Suomeen luotaisiin "taloyhtiöasiamiesjärjestelmä". Asiamies toimisi osakkaiden ja taloyhtiöiden välisten riitojen ratkaisijana vastaavasti kuin kuluttajariitalautakunta ratkoo kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä erimielisyyksiä. Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista Asunto-osakeyhtiöllä on pääsääntöisesti työn tilaajana tilaajavastuulakiin perustuva velvollisuus selvittää käyttämiensä urakoitsijoiden ja palvelukumppanien taustat. Tilaajavastuulain tavoitteena on talousrikollisuuden torjunta. Lisäksi lailla pyritään edistämään yritysten tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa 4

5 taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. Suosituksen avulla Kiinteistöliitto pyrkii varmistamaan, että taloyhtiöt toimivat tilaajana huolellisesti ja valitut sopimuskumppanit ovat luotettavia. Suositus on kokonaisuudessaan jäsentiedotteen liitteenä. AJANKOHTAISTA Korjausavustuksiin 115 miljoonaa euroa Valtioneuvoston lisätalousarvioesityksen mukaan valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää käynnistysavustuksia perusparantamiseen. Käynnistysavustuksiin esitetään yhteensä 115 miljoonaa euroa vuosille : tälle vuodelle 15 miljoonaa ja vuodelle 2014 enintään 100 miljoonaa euroa. Asuntojen perusparannuksen käynnistysavustusten hakuohje julkaistu Perusparannuksen käynnistysavustuksen hakuohje ja lomake on julkaistu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn sivuilla. Avustuksen haku on alkanut ja hakuaika avustuksella on jatkuva. Avustusta voivat saada asunto-osakeyhtiöt, vuokrataloyhtiöt ja asumisoikeustalot. Avustusta myönnetään 10 % ARAn hyväksymistä kustannuksista. Tarkoitus ei ole tukea vähäistä rakennuksen huoltoon ja ylläpitoon liittyvää toimintaa vaan perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden arvioitujen kustannusten minimiraja on 200 euroa/asuinneliö ja korjauskustannusten on oltava vähintään euroa. Avustettavia toimenpiteitä voivat olla ovat mm.: Linjasaneeraus (putkiremontti) Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen Perustusten uusiminen Yläpohjan ja katon uusiminen Parvekkeiden uusiminen Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen Lämmitysjärjestelmän uusiminen LAKIASIAT Ostitko salaremontoidun kylppärin? Markkinoille putkahtaa aika ajoin asuntoja, joihin on tehty luvattomia remontteja. Uskaltaisitko ostaa asunnon, jossa on salaa remontoitu kylpyhuone? Kiinteistöliitto korostaa, että ostajan on syytä kysyä myyjältä, miksi esimerkiksi uutuuttaan hohtavan kylpyhuoneen remontti on jätetty ilmoittamatta, jos siitä ei ole merkintää isännöitsijäntodistuksessa. "Luvaton remontti vaikuttaa varmasti ostajan ostopäätökseen ja siten myös kauppahintaan, mutta se saattaa aiheuttaa tekijälleen myös muita ikäviä yllätyksiä", sanoo Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén. 5

6 Uuden osakkaan kannalta ilmoittamatta jätetty remontti voi aiheuttaa vähintäänkin harmaita hiuksia. Vaikka vastuu pimeässä remontissa mahdollisesti tehdyistä virheistä ei siirry uudelle omistajalle, Sallmén korostaa, että helposti virhetilanteissa ajaudutaan hankalaan ja aikaa vievään selvittelyyn taloyhtiön, remontin tehneen vanhan osakkaan ja soppaan joutuneen uuden osakkaan välisestä vastuusta. "Remontti-ilmoituksen tekeminen on helppo toimenpide, joka ehkäisee turhia riitoja. Ilmoituksen voi monissa taloyhtiöissä tehdä netissä". Taloyhtiöillä on oikeus ja velvollisuus valvoa huoneistoissa tehtäviä remontteja. Ostajan on hyvä tiedostaa, että ilmoitettu remontti on yhtä kuin valvottu remontti. Kun taloyhtiö hoitaa valvonnan, jäävät haaviin urakoitsijan mahdolliset virheet kuten väärin asennettu vedeneriste". Tämä on ehdottomasti myös remonttia teettävän osakkaan etu. Jättämällä ilmoituksen tekemättä, remontin tehnyt osakas ottaa ison riskin kannettavakseen: Kuinka hän kykenee näyttämään mahdollisessa remontin virhetilanteessa toimineensa huolellisesti ja välttävänsä vahingonkorvausvastuun, jos hän ei ole viitsinyt noudattaa lakia. Luvaton remontti vaikuttaa toisellakin tapaa. "Omalla kustannuksellaan esimerkiksi kylpyhuoneremontin tehneellä osakkaalla on oikeus saada hyvitystä, jos taloyhtiö päättää muutaman vuoden kuluttua tehdä kaikissa huoneistoissa vastaavan remontin". Käytännössä remontin jo tehnyt osakas ei osallistu täysimääräisesti yhtiön muiden kylpyhuoneiden saneeraukseen. Hyvityksen saaminen voi osoittautua kovin haasteelliseksi, jos ei ole ilmoittanut omasta remontistaan kuten laki edellyttää. Kiinteistöliitto käynnistää lokakuussa 12 paikkakunnalla vierailevan Korjaushanke haltuun -seminaarikiertueen, jossa käsitellään muun muassa sitä, miten edellä mainitut hyvitystilanteet pitää hoitaa taloyhtiön isojen korjaushankkeiden yhteydessä. Korjaushanke haltuun -kiertueen tarkoituksena on parantaa taloyhtiöiden rakennuttamisosaamista ja antaa työkaluja hallituksille ja isännöitsijöille viedä korjaushankkeet onnistuneesti läpi. OIKEUSTAPAUKSET Asuntokaupan sitovuutta koskeva ratkaisu KKO 2013:51 Korkein oikeus katsoi, ettei asuntokauppa ollut ostajia sitomaton, vaikka perustajaosakkaat eivät olleet asettaneet asuntokauppalain 2 luvun 17 :n mukaisia vakuuksia ennen kuin he olivat rakennusaikana ryhtyneet tarjoamaan yhtiön osakkeita kuluttajille ostettavaksi. Tapauksessa perustajaosakkaina toimineet yksityishenkilöt olivat kuitenkin toteuttaneet muita ostajan suojaksi koituvia järjestelyitä ja tämän vuoksi korkein totesi, ettei kauppa ollut sitomaton asuntokauppalain 2 luvun 11 :n perusteella. Vesivahingon korvausvastuu Kouvolan HO Hovioikeus katsoi, ettei osakas ollut aiheuttanut vesivahinkoa huolimattomuudellaan, eikä hän siksi ollut velvollinen korvaamaan asunto-osakeyhtiölle sen vaatimia vesivahingon korjauskuluja. Tapauksessa osakkeenomistaja oli polvivammansa vuoksi kaatunut suihkussa ollessaan ja lyönyt kaatuessaan päänsä niin, että oli menettänyt tajuntansa. Osakas oli maannut tajuttoman suihkun lattiakaivon päällä arviolta kahden tunnin ajan, minkä vuoksi suihkuvedet olivat tulvineet muualle asuntoon aiheuttaen mittavia vahinkoja myös kerrostalon alempien kerrosten huoneistoihin. 6

7 Tontin varainsiirtovero KHO 2013:124 Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n oli maksettava varainsiirtovero yhdessä B:n kanssa hankkimastaan tontista, vaikka kyse oli tontista, jolle A ja B olivat yhdessä aikaisemmin rakentaneet A:n ensiasunnoksi katsottavan omakotitalon. A ja B olivat vuokranneet tontin kunnalta vuonna 1999 ja rakentaneet tontille tuolloin omakotitalon. Vuonna 2009 A ja B ostivat tontin omaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaa tontin ja rakennuksen hankinta eivät muodostaneet asiallisesti ja ajallisesti sellaista kokonaisuutta, että varainsiirtoverolain ensiasunnon verovapautta koskevat edellytykset olisivat täyttyneet myös tontin osalta. Tontista tehtyä kauppaa oli siten pidettävä asuinrakennuksen hankinnasta riippumattomana luovutuksena, josta A:n on maksettava varainsiirtovero. Vuokraustoiminnan kulujen vähennysoikeus Hämeenlinnan HAO /0416/1 Osakkeenomistajalla oli hallinto-oikeuden mukaan oikeus vähentää pääomatulostaan verovuonna vuokraustoiminnasta aiheutuneet kulut, vaikka vuokraustoiminta oli verovuonna ollut tappiollista. Vähennysoikeuden kannalta oli olennaista, että omaisuus oli hankittu tulonhankkimistarkoituksessa. Tapauksessa kyse oli Lapissa sijaitsevasta kiinteistöosakeyhtiön osakeomistuksen perusteella hallittavasta lomahuoneistosta, jonka osakkeenomistaja oli antanut huoneiston majoituspalveluita tarjoavan yhtiön vuokrattavaksi. MARKKINA JA SUHDANTEET Kaupunkikohtaiset asuinkiinteistöjen kustannukset ripeässä nousussa Kiinteistöliiton toteuttama indeksitalo-vertailu 2013: Taloyhtiöiden kustannustaakka jatkaa ripeää nousuaan. Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista kaksi kolmannesta menee kiinteistöveroon ja kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Verojen ja maksujen taso vaihtelee kuitenkin melkoisesti. Niinpä asuminen on Haminassa 60 neliön kaksiossa Indeksitalon* mukaisessa yhtiössä noin 580 euroa vuodessa kalliimpaa kuin kaksiossa Kokkolassa. Yli asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut vievät kaupungissa keskimäärin 2,43 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin 54 prosenttia hoitokuluista. Suhteessa hoitovastikkeeseen summa on 67 prosenttia. Kiinteistöveroihin ja maksuihin meni maamme suurimmissa kaupungeissa keskimäärin viisi prosenttia viimevuotista enemmän. Muutosvauhti oli prosenttiyksikön verran nopeampi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten ovat kallistuneet kaukolämpö (7 %) ja vesihuolto (5 %). Seinäjoki pärjää edelleen vertailussa Asumiskustannukset ovat nousseet edellisvuodesta selvästi myös Seinäjoella, mutta tästä huolimatta kaupunki sijoittuu vieläkin edullisimpien joukkoon vertailtaessa keskenään yli asukkaan kuntia. Tutkimuksen mukaan Seinäjoella 65 neliöisessä kerrostalokaksiossa asuva maksaa kuukausittain em. kunnallisia maksuja reilut 146 euroa. Vertailun kalleimmilla paikkakunnilla, Haminassa ja Hämeenlinnassa asuvan vastaava kustannus on lähes 177 euroa. Edullisin vertailukaupunki on Kokkola, jossa samainen kaksion asukas selviää 125 eurolla kuukaudessa. *) Indeksitalo-vertailu: Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hin- 7

8 toja. Indeksitalona käytetty kiinteistö on 30-vuotias, kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Nyt julkaistun Indeksitalo 2013 tutkimuksen tietoaineisto on kerätty alueellisten Kiinteistöyhdistysten kautta Kiinteistöliiton koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 48 kuntaa. Yli asukkaan vertailukaupunkeja oli 37 kappaletta. Tiedot ovat syyskuun 2013 mukaisia. Indeksitalo 2013 vertailun tulokset on julkaistu kokonaisuudessaan Kiinteistöliiton kotisivuilla: Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,2 prosenttia vuodessa Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2012 keskimäärin 3,75 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 4,2 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntoosakeyhtiöiden taloustilastosta. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,38 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, missä oli nousua edellisvuodesta 2,3 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 24,9 prosenttia, meni lämmitykseen. Korjausten osuus hoitokuluista oli 21,7 prosenttia ja vedenkäytön 8,0 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,97 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat edelleen hoitovastikkeet (ml. vesimaksut), jotka olivat vuonna 2012 keskimäärin 3,81 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 5,5 prosenttia vuodesta Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84,3 prosenttia. Vuokrien osuus oli 6,0 prosenttia ja käyttökorvausten 9,3 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 2,9 prosenttia vuodesta Asunto-osakeyhtiöiden korjausmenot kasvoivat - aravatalojen korjaukset vähenivät Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2012 yhteensä yli 1,5 miljardilla, mikä on prosentin enemmän kuin vuonna Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta. Kaikkien asuntoyhteisöjen korjausmenoista noin 1,2 miljardia euroa meni asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin. Vuoteen 2011 verrattuna asunto-osakeyhtiöiden korjausten arvo kasvoi 5,1 prosenttia. Aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin puolestaan viime vuonna noin 343 miljoonalla eurolla, mikä merkitsi 12 prosentin laskua vuoteen 2011 verrattuna. Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista 408 miljoonaa euroa kohdistui ulkorakenteiden korjauksiin ja 332 miljoonaa euroa lvi-järjestelmien korjauksiin, kuten putkiremontteihin. Huoneistokorjauksiin meni 74 miljoonaa euroa. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset -tilasto perustuu noin asunto-osakeyhtiön otokseen. Aravalainoitettujen asuntoyhteisöjen tilasto perustuu 16 suurimmalta kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä sekä muutamalta suurelta valtakunnalliselta vuokrataloyhtiöltä kerättyihin tietoihin. Rakennuskustannukset säilyivät ennallaan elokuussa Rakennuskustannusten kokonaisindeksi säilyi ennallaan kuluvan vuoden heinäkuusta elokuuhun. Työpanosten hinnat laskivat kuukauden aikana 0,1 prosenttia, kun taas tarvikkeiden hinnat pysyivät ennallaan ja muiden panosten hinnat nousivat 0,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. 8

9 Vuositason tarkastelussa rakennuskustannukset kuitenkin nousivat kuluvan vuoden elokuussa 0,6 prosenttia vuoden 2012 vastaavasta ajasta. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat vuoden aikana 1,0 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 0,2 prosenttia ja muiden panosten hinnat 2,0 prosenttia. Yksittäisistä panoksista eniten kallistui vuoden aikana teräsbetonin hinta, joka nousi 6,2 prosenttia elokuusta Sähkökeskusten hinnat kohosivat vuoden aikana 3,3 prosenttia lattianpäällysteiden hinnat 3,0 prosenttia. Eniten vuoden aikana laskivat ilmastointikanavien hinnat, 13,4 prosenttia. Toiseksi eniten halpenivat teräsrakenteet, 4,0 prosenttia. Valtaosa putkiremonteista onnistuu hyvin Valtaosa putkiremonteista onnistuu hyvin, selviää tuoreesta Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrista. - Laadukas suunnittelu ja urakointi ovat sujuvan putkiremontin edellytykset, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen kertoo. Putkiremonttibarometrin vastaajina oli 287 isännöitsijää. Heistä 90 % koki suunnittelijoiden ammattitaidon korkeaksi. Myös yhteistyö urakoitsijoiden kanssa sujuu useimmiten hyvin: yli 4/5 vastaajista oli tyytyväisiä työn laatuun. Uutena asiana tutkimuksessa nousi esiin harmaan talouden ilmiöiden kohtaaminen aiempaa useammin. Suunnitteluvaiheessa neljännes ja toteutusvaiheessa kolmannes vastaajista on kohdannut tuntuvasti harmaata taloutta. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Koulutusilta kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden hankinnasta Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry järjestää Seinäjoella taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille koulutusillan, jossa perehdytään kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden hankintaprosessiin. Tilaisuudessa pohditaan mm. sitä, millä tavalla laatutekijät saadaan palvelua ostettaessa esille, voidaanko laatua mitata ja mitä hyötyä voi olla pitkästä, kumppanuuteen perustuvasta asiakassuhteesta. Koulutusillan aikana käydään läpi palvelun ostamiseen sekä sopimuksenaikaiseen toimintaan liittyviä käytäntöjä ja keinoja, joilla molemmat sopijakumppanit pystyvät varmistamaan sopimussuhteen toimivuuden. Tilaisuudessa Sevas Oy:n toimitusjohtaja Jukka Penttilä kertoo kiinteistönhoito- ja ylläpitopalveluiden ostamisesta tilaajan näkökulmasta. Palveluntoimittajien edustajina tilaisuudessa esiintyvät toimitusjohtaja Harri Järvenpää Lännen Kiinteistöpalvelu Oy:stä ja toimitusjohtaja Ritva Mannila RMJ-Palvelut Oy:stä. Tilaisuus on maksuton Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry:n jäsenkiinteistöjen edustajille. Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista ennakkoon. Tarkempi ohjelma ilmoittautumisohjeineen on tiedotteen liitteenä. Uusi painos Hallituksen pikaoppaasta ilmestynyt Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisema Hallituksen pikaopas tutustuttaa lukijan asunto-osakeyhtiön hallituksen työskentelyyn sekä kertoo perusfaktat taloyhtiön hallinnon, talousasioiden ja kunnossapidon järjestämisestä. Kirja antaa eväitä myös taloyhtiön ongelmatilanteiden ratkaisuun sekä esittelee lyhyesti vahingonkorvausvastuut. Nyt ilmestyneeseen kirjan 2. painokseen on tehty pieniä tarkennuksia sekä lisätty kaksi uutta lukua, jotka käsittelevät tilaajavastuuta ja monessa taloyhtiössä keskustelua herättävää autopaikkojen jakoa. 9

10 Opas sopii perehdytysmateriaaliksi uudelle hallituksen jäsenelle sekä muistikirjaksi hieman kokeneemmallekin konkarille. Suomen Kiinteistöliiton jäsenet saavat -10 % alennuksen kirjasta, kun he tilaavat sen Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta: Kiinteistöhoito- ja ylläpitopalveluiden osto-opas päivitetty Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n hallituksen Koulutus & kehitysjaosto on julkaissut päivityksen Kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluiden osto-oppaasta. Jaosto julkaisi oppaan ensimmäisen kerran vuonna Opas on tarkoitettu taloyhtiöiden hallituksille, jotka tekevät päätöksiä kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluiden ostamisesta. Opas kuvaa lyhyesti kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluiden, tässä tapauksessa kiinteistöhuolto-, ulkoalueiden hoito- sekä siivouspalveluiden hankintaprosessin eri vaiheita. Samalla se korostaa palveluiden hankinnan sisältö- ja laatutekijöitä, hyviä kauppatapoja ja kumppanuusajattelua. Kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluiden osto-opas on helppolukuinen ja kevyt ABC, joka sisältää palveluiden ostamiseen liittyviä käytännön vinkkejä ja linkkejä. Opas tarjoaa myös herätteitä voimassa olevien palvelusopimusten toimivuuden tarkasteluun ja päivitystarpeisiin. Päivitetty opas on jäsenkiinteistöjen saatavilla sähköisesti -sivuilta kohdasta Oma etusivu > oppaita jäsentaloille. Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry 10

11 Suomen Kiinteistöliitto ry 1 (4) Suositus SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N SUOSITUS ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN KANNATTAA SELVITTÄÄ SOPIMUSKUMPPANEIDENSA TAUSTAT LAAJALTI 1. SUOSITUKSEN TAUSTAKSI Asunto-osakeyhtiöllä (taloyhtiö) on pääsääntöisesti työn tilaajana tilaajavastuulakiin 1 perustuva velvollisuus selvittää käyttämiensä urakoitsijoiden ja palvelukumppanien taustat. Tilaajavastuulain tavoitteena on talousrikollisuuden torjunta. Lisäksi lailla pyritään edistämään yritysten tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tämän suositus sisältää seuraavat kohdat: 1. Tausta 2. Kiinteistöliiton suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvoitteen täyttämisestä 3. Tilaajavastuulain pääperiaatteet taloyhtiön kannalta 4. Lisätiedot Kiinteistöliitto on toimittanut työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) selvityspyynnön tilaajavastuulain tiettyjen säännösten soveltamisesta. TEM:n vastaukset ilmenevät tästä suosituksesta kursiivilla KIINTEISTÖLIITON SUOSITUS 1. Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet aina hankittaessa seuraavia palveluja, riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta: isännöintipalvelu kiinteistönhoito- tai huoltopalvelu siivouspalvelu yksittäinen vauriokorjaus laajempi korjausurakka muut vastaavat palvelut 2. Pitkäkestoisten sopimusten osalta (sopimuksen kesto yli 12 kuukautta) Kiinteistöliitto suosittaa tarkistamaan palveluntuottajien verojen ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta koskevat tiedot esimerkiksi hallituksen tilinpäätöskokouksen yhteydessä, kirjaamaan tästä merkinnän hallituksen kokouksen pöytäkirjaan sekä liittämään todistukset pöytäkirjan liitteeksi. 3. Suositeltavaa on tarkistaa palveluntarjoajan taustat säännöllisin väliajoin vuotta lyhyemmissäkin sopimuksissa. Sopijakumppanin kuuluminen edelleen esimerkiksi ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekisteriin vaikuttaa palveluntuottajalle maksettavaan suoritukseen. 4. Sopimuksissa voidaan asettaa palveluntuottajalle velvoite tietojen toimittamiseen. Taloyhtiö voi tarkistaa tiedot myös omatoimisesti. 1 Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä, /1233 myöhempine muutoksineen. 2 TEM:n vastaus Vaivattomimmin ja maksutta taloyhtiö voi tarkistaa tiedot tilaajavastuu.fi -palvelun kautta palveluun liittyneiden palveluntuottajien osalta. Selvitysvelvoitteiden täyttämisen helpottamiseksi Kiinteistöliitto kannustaa palveluntuottajia rekisteröitymään Luotettava kumppani -ohjelmaan Taloyhtiön kannattaa edellyttää palveluntuottajalta rekisteröitymistä Luotettava kumppani -ohjelmaan ennen sopimuksen tekoa. Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 Y-tunnus Helsinki Nordea Puh. (09) IBAN FI Faksi (09) BIC NDEAFIHH

12 Suomen Kiinteistöliitto ry 2 (4) Suositus TILAAJAVASTUULAIN MUKAINEN SELVITYSVELVOLLISUUS Tilaajavastuulain soveltaminen taloyhtiöiden palvelu- ja rakentamistoimintaa koskeviin sopimuksiin Taloyhtiöihin tilaajavastuulakia sovelletaan tyypillisesti: 1. Taloyhtiön käyttäessä palvelusopimukseen perustuvaa työvoimaa edellyttäen, että a. taloyhtiön ja palveluntuottajan välillä on vastikkeellinen alihankintasopimus; b. työ tehdään taloyhtiön tiloissa tai työkohteissa, joissa työskentelee myös taloyhtiön omia työntekijöitä; c. työ liittyy taloyhtiön toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin tehtäviin ja, että d. taloyhtiölle työtä tekee palveluntuottajaan palveluksessa oleva työntekijä. (Laissa yllä viitatusta palvelusopimuksesta on käytetty termiä alihankintasopimus. Tyypillisiä alihankintasopimuksia ovat siivous- ja huoltopalveluja koskevat sopimukset.) 2. Taloyhtiön hankkiessa rakentamispalveluja taikka rakentamiseen liittyviä korjaus-, hoito- ja kunnossapitopalveluja (rakentamistoiminta). Tilaajan selvitysvelvoitteet ja vastuut vaihtelevat tilaajavastuulain perusteella sen mukaisesti, kumman yllä mainittujen kategorioiden (1 tai 2) mukaisia palveluja hankitaan. Rakentamistoiminta voi tilaajavastuulain sanamuodon ja lain esitöiden perusteella kattaa myös teknisen isännöinnin tehtäväkenttään kuuluvia toimia. Kiinteistöliitto onkin esittänyt TEM:lle selvityspyynnön siitä, soveltuvatko rakentamistoimintaa koskevat säännökset isännöintiin. TEM: Esimerkiksi silloin, kun isännöintisopimus on sisällöltään sellainen, että siihen voidaan katsoa sisältyvän rakentamiseen liittyvää korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoimintaa, sovelletaan sopimuksen tekemiseen tilaajavastuulain rakentamistoimintaa koskevia erityissäännöksiä. Poikkeamat selvitysvelvollisuuteen Poikkeama 1: Jos vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on alle euroa, jää ostopalvelu tilaajan selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle. Tilaajavastuulain mukaan raja-arvoa laskettaessa työn katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti, jos tilaajalle tehty työ tai aikaansaatu työtulos perustuu raja-arvoja useisiin peräkkäisiin, laskettaessa keskeytymättöminä työn katsotaan jatkuneen tai vain yhdenjaksoisesti, lyhyin keskeytyksin jos jatkuviin sopimuksiin. tilaajalle tehty työ tai aikaansatu työtulos perustuu useisiin peräkkäisiin, keskeytymättöminä tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin. Raja-arvoa laskettaessa on ilmennyt muun muassa seuraavia tulkintatilanteita: Tulkintatilanne 1: Muodostavatko useat yksittäiset alle raja-arvon jäävät sopimukset yhdessä sellaisen kokonaisuuden, että sopimussuhde kuuluu selvitysvelvollisuuden piiriin? (Esimerkiksi saman urakoitsijan kanssa tehdyt useat urakkasopimukset) Tulkintatilanne 2: Miten arvioidaan raja-arvon täyttymistä jatkuvien sopimusten (kuten isännöinti-, kiinteistönhoitoja siivouspalvelusopimusten) osalta, joissa yksittäiset maksut sinällään alittavat raja-arvon? Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 Y-tunnus Helsinki Nordea Puh. (09) IBAN FI Faksi (09) BIC NDEAFIHH

13 Suomen Kiinteistöliitto ry 3 (4) Suositus TEM: Tulkintatilanne 1: Jos samoja palveluita tilataan useilla perättäisillä keskeytymättömillä tai vain lyhyin keskeytyksin tehtävillä alle euron sopimuksilla, tulee tilaajavastuulaki sovellettavaksi siinä vaiheessa, kun sopimusten yhteenlaskettu arvonlisäveroton arvo ylittää euroa. Tulkintatilanne 2: Tilaajavastuulaki tulee sovellettavaksi jatkuvaan sopimukseen, jos sopimuksen voidaan sopimushetkellä arvioida ylittävän euroa. Poikkeama 2: Selvitykset voi lain mukaan jättää pyytämättä, jos palveluntuottajan toiminta on vakiintunutta, taloyhtiön ja palveluntuottajan sopimusyhteistyö on vakiintunutta taikka muusta vastaavasta syystä. Poikkeama ei kuitenkaan koske rakentamistoimintaa. Selvitysvelvoitteen sisältö Selvitysvelvoite kattaa seuraavien tietojen taikka selvitysten hankkimisen ennen sopimuksen tekemistä: 1) selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintä-, työnantaja- sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin; 2) kaupparekisteriote tai kaupparekisteristä muutoin saadut kaupparekisteriotetta vastaavat tiedot 3) todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty; 4) todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty; sekä 5) selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Rakentamistoiminnassa tilaajan selvitysvelvollisuus kattaa lisäksi selvityksen tapaturmavakuutuksen ottamisesta. Jos taloyhtiö tekee uuden sopimuksen saman palvelukumppanin kanssa ennen kuin on kulunut 12 kuukautta siitä, kun hän on sopimusta ensi kertaa tehtäessä täyttänyt selvitysvelvollisuutensa, taloyhtiön tulee täyttää selvitysvelvoitteensa vain, jos taloyhtiöllä on aihetta epäillä palveluntuottajan olosuhteissa tapahtuneen selvittämistä edellyttäviä muutoksia. Yli 12 kuukautta voimassa olevissa määräaikaisissa tai toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa palveluntarjoajan on toimitettava todistukset verojen ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta sopimuskauden aikana aina 12 kuukauden välein. Tiedot eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Taloyhtiön on säilytettävä selvitykset ja todistukset vähintään kaksi vuotta siitä, kun sopimusta koskeva työ on päättynyt. Laiminlyöntimaksu Tilaajavastuuvelvoitteiden täyttämistä valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) koko Suomen osalta. Selvitysvelvoitteen laiminlyönnistä voidaan määrätä euron määräinen laiminlyöntimaksu. Rakennustoiminnassa laiminlyöntimaksu on korotettu ja voi olla määrältään euroa. Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 Y-tunnus Helsinki Nordea Puh. (09) IBAN FI Faksi (09) BIC NDEAFIHH

14 Suomen Kiinteistöliitto ry 4 (4) Suositus LISÄTIETOJA Taloyhtiö.net: Tilaajavastuulaki: a%20ja%20selvitysvelvollisuudesta Etelä-Suomen aluehallintovirasto: Tilaajavastuu.fi -palvelu: Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 Y-tunnus Helsinki Nordea Puh. (09) IBAN FI Faksi (09) BIC NDEAFIHH

15 KUTSU KOULUTUSTILAISUUTEEN KIINTEISTÖNHOITO- JA SIIVOUSPALVELUIDEN OSTAMINEN Aika Paikka Ohjelma Kahvitarjoilu klo (torstai) Marttilan Talli (alakerta), Puskantie 38, Seinäjoki Tilaajan näkökulma kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden ostamisessa toimitusjohtaja Jukka Penttilä, Sevas Oy Kiinteistönhoitopalveluiden ostaminen toimitusjohtaja Harri Järvenpää, Lännen Kiinteistöpalvelu Oy Siivouspalveluiden ostaminen toimitusjohtaja Ritva Mannila, RMJ-Palvelut Oy n Tilaisuus päättyy OSALLISTUMISMAKSU ILMOITTAUTUMINEN Tilaisuus on maksuton jäsenyhteisöjen edustajille. Muilta osallistumismaksu on 60 e/hlö. Maksu suoritetaan mennessä yhdistyksen tilille: Nordea Seinäjoki FI Maksun viestiosaan on ehdottomasti merkittävä osallistujan/-jien nimet sekä teksti Kurssi Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään maanantaina tai puh TERVETULOA! 15