ÄÄNESTÄMINEN JA ÄÄNESTÄJÄT

Transkriptio

1 ÄÄNESTÄMINEN JA ÄÄNESTÄJÄT ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

2 KERTAUSTA EDELLISELTÄ KERRALTA Nykyään poliittisen osallistumisen määritelmään voidaan lukea useita eri osallistumismuotoja. Perinteisiä osallistumismuotoja ovat esim. äänestäminen ja toimiminen puolueissa. Uusia osallistumismuotoja ovat esim. poliittinen kulutus ja kansalaisaloitteet. Poliittista osallistumista voidaan tutkia eri teorioiden kautta suuri osa kehitelty äänestämistä koskevaksi, mutta voi soveltaa myös muuhun osallistumiseen Poliittisen osallistumisen heikentyminen näkyy nimenomaan edustuksellisen demokratian keskeisissä instituutioissa, kuten heikenneenä äänestysaktiivisuutena vaaleissa ja puolueiden jäsenmäärän laskuna. Se ei tarkoita, että kansalaiset olisivat välttämättä vähemmän kiinnostuneita yhteisistä asioista.

3 ÄÄNIOIKEUS, EHDOKKAAKSI ASETTUMINEN JA ÄÄNESTÄMINEN SUOMESSA JA MUUALLA.

4 ÄÄNIOIKEUDEN HISTORIAA Yksilön poliittisten oikeuksien (mukaan lukien äänestämisen ja ehdokkaaksi asettumisen) historia juontaa 1700-luvulle Liittyy samalla kansallisvaltioiden syntyyn (suuri osa valtioista kehittyi absoluuttisista monarkioista kansallisvaltioiksi jotka rakentuvat yksilön rooliin kansalaisena ja tasa-arvoisena toimijana poliittisessa yhteisössä) Ensimmäisenä maailmassa koko kansa - pois lukien tummaihoiset - sai yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden Uudessa-Seelannissa vuonna Australiassa valkoinen väestö sai äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden (siis myös oikeuden asettua ehdolle; tätä oikeutta Uuden-Seelannin naisilla ei ollut) vuonna 1903 (joskaan sielläkään ei ollut naisparlamentaarikkoja vielä puoleen vuosisataan). Suomi oli kuitenkin maailman ensimmäinen maa, jossa lähes koko kansa sai ääni- ja vaalioikeuden (1906).

5 KETKÄ SAAVAT ÄÄNESTÄÄ? Suomen perustuslaki 14 Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

6 YLEINEN JA YHTÄLÄINEN ÄÄNIOIKEUS Yleinen äänioikeus: äänioikeus on kaikilla yhteisön jäsenillä. Äänioikeutta voidaan rajoittaa riippuen yleensä ihmisen iästä ja kotipaikasta. (Aiemmin sukupuoli, rotu, omaisuus ja koulutus ja yhteiskunnallinen asema ovat rajanneet äänioikeutettujen joukkoa). Edelleen on maita, joissa ei ole yleistä äänioikeutta (esim. Bhutan, Brunei, Vatikaani, Libanon, Saudi-Arabia, Yhdistyneet Arabiemiraatit) Yhtäläinen äänioikeus: jokaisen äänioikeutetun ääni on samanarvoinen. (Esim. yhtiötoiminnassa on tämän sijaan käytössä painotettu äänioikeus, jossa kunkin osallistujan äänimäärä riippuu tämän yhtiön osakkeisiin sijoittamasta rahamäärästä.)

7 EHDOKKAAKSI ASETTUMINEN Ehdokkaaksi asettumisen säännöt vaihtelevat myös riippuen vaaleista: Presidenttiehdokkaita voivat asettaa Ne puolueet, joilla on eduskunnassa vähintään yksi kansanedustaja, Äänioikeutetut henkilöt, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Valitsijayhdistyksessä täytyy olla vähintään jäsentä. Ehdokkaan täytyy olla henkilö joka on syntyperäinen Suomen kansalainen, jolla on äänioikeus presidentinvaaleissa, joka ei ole holhouksen alainen. Eduskuntavaaliehdokkaita voivat asettaa Puolueet, jotka ovat puoluerekisterissä, Äänioikeutetut henkilöt, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Valitsijayhdistyksessä täytyy olla vähintään 100 jäsentä. Ehdokkaan täytyy olla henkilö jolla on äänioikeus eduskuntavaaleissa, joka ei ole holhouksen alainen. Lähde:

8 Europarlamenttivaaliehdokkaita voivat asettaa Puolueet, jotka ovat puoluerekisterissä sekä Äänioikeutetut henkilöt, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Valitsijayhdistyksessä täytyy olla vähintään 2000 jäsentä. Ehdokkaan täytyy olla henkilö jolla on äänioikeus europarlamenttivaaleissa, joka ei ole holhouksen alainen. Kunnallisvaaliehdokkaita voivat asettaa Puolueet, jotka ovat puoluerekisterissä, ja Äänioikeutetut henkilöt, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Valitsijayhdistyksessä täytyy olla vähintään 10 jäsentä. Ehdokkaan täytyy olla henkilö, jolla äänioikeus kunnallisvaaleissa, jonka kotikunta kyseinen kunta on, joka ei ole holhouksen alainen Lähde:

9 ERI VAALITAVAT VAIKUTTAVAT NIIN ÄÄNESTÄMISEEN KUIN ÄÄNESTYKSEN LOPPUTULOKSEEN Vaalitapa on menetelmä, jonka avulla vaaleissa annetut äänet muutetaan edustuspaikoiksi. Vaalitapaan kuuluu vaalilistojen rakentuminen, äänten antamisen tapa, ääntenlaskumenetelmä voittajien määrittely. Käytetyllä vaalitavalla on suuri merkitys moneen eri asiaan, myös äänestysaktiivisuuteen. Kaksi länsimaisissa demokratioissa yleisintä äänestystapaa ovat yhden voittajan enemmistövaalitapa (vrt. Yhdysvallat), sekä monen voittajan suhteellinen vaalitapa Äänestysprosentti tarkoittaa vaaleissa äänestäneiden prosenttiosuutta kaikista äänioikeutetuista Enemmistövaalitavassa valitaan vain eniten ääniä saanut ehdokas, ja suhteellisessa vaalitavassa paikat jaetaan suhteessa liittouman ehdokaslistan yhteisäänimäärään

10 MITKÄ VAALIT? ÄÄNESTÄMINEN ERI VAALEISSA Vaaleja järjestetään monella eri tapaa, eri ajankohtina ja moneen eri poliittiseen institutioon Vaihtelua maiden välillä, riippuen esim. valtiomuodosta ja hallintojärjestelmästä Monarkia vs. tasavalta (tasavalloissa päämies valitaan yleensä vaaleilla) * Presidentialismi (esim USA) vs. Semipresidentialismi (esim. Ranska) * Parlamentarismi/semiparlamentarismi (esim. Suomi) Useimmissa maissa myös jonkinlaisia paikallisia vaaleja (osavaltiot, maakunnat, kunnat) Europarlamenttivaalit ovat ylikansalliset vaalit (joka viides vuosi) Aktiivisuus vaaleissa riippuu usein siitä, mitkä vaalit on kyseessä. Äänestäminen useimmiten vilkkaampaa presidentinvaaleissa ja parlamenttivaaleissa

11 ÄÄNESTÄMINEN SUOMESSA

12 Äänestysaktiivisuus 1) eduskuntavaaleissa , % äänioikeutetuista Miehet Naiset ) Suomessa asuvat Suomen kansalaiset Lähde: Tilastokeskus, Eduskuntavaalit

13 ÄÄNESTÄMINEN ERI MAISSA Äänestämisen vertaileminen maiden välillä jossain määrin hankalaa Erilaiset poliittiset järjestelmät, Luettelot äänivaltaisista henkilöistä vaihtelevat Rekisteritietojen ja itseraportoidun äänestämisen erot Yleisesti äänestysaktiivisuus on kuitenkin heikentynyt länsimaissa. Syitä on etsitty esimerkiksi individualismin kasvusta, kansalaisvelvollisuuden ja puoluekiinnittyneisyyden heikkenemisestä ja epäluottamuksesta poliitikkoja kohtaan Kansallisissa parlamenttivaaleissa äänestysprosentti keskimäärin 10 prosenttiyksikköä pienempi vuonna 2013 (67,9%) kuin vuonna 1990 (77,4%) Ero vielä suurempi Europarlamenttivaaleissa (14%). Europarlamenttivaaleissa äänestysprosentti on laskenut 42,5 prosenttiin viimeisten 20 vuoden aikana (varsinkin 2000-luvulla). Joissakin uusissa EU-maissa äänestysprosentti ollut huomattavan alhainen (esim. Slovakia 13% vuonna 2014) (Lähde: Eurostat 2015)

14 ÄÄNESTÄMINEN OMAN MAAN PARLAMENTTIVAALEISSA JA EU-VAALEISSA (EU-MAAT, %) Eurostat International Institute for Democracy and Electoral Assistance (IDEA) Voter turnout database

15 ÄÄNESTÄMINEN OMAN MAAN PARLAMENTTIVAALEISSA VUOSINA 2000 JA 2013 (%) Eurostat International Institute for Democracy and Electoral Assistance (IDEA) Voter turnout database

16 ÄÄNESTÄMINEN EUROPARLAMENTTIVAALEISSA VUOSINA 2004 JA 2014 (%) Eurostat International Institute for Democracy and Electoral Assistance (IDEA) Voter turnout database

17 KETKÄ ÄÄNESTÄVÄT JA KETKÄ EI? Useita äänestämiseen liittyviä teorioita (näistä lisää myöhemmin) Sekä yksilö- että järjestelmä/kontekstitason muuttujat voivat vaikuttaa YKSILÖTASON TEKIJÖITÄ Sosiodemografiset ja-ekonomiset tekijät (sukupuoli, ikä, koulutus, taloudellinen tilanne, siviilisääty. Huom. Iän elämänkaari- ja sukupolvi-ilmiö Ryhmäefektit Puoluesamastuminen, muu yhteiskunnallinen osallistuminen, sosiaalinen pääoma Poliittiset asenteet Poliittinen luottamus, kansalaispätevyys, poliittinen kiinnostuneisuus Lähde: Bengtsson, Åsa (2008) POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ JA KONTEKSTI Poliittisen järjestelmän suorat vaikutukset Äänestyspakko, rekisteröintisäännöt, vaalipäivä, äänestyspaikan Poliittisen järjestelmän epäsuorat vaikutukset Vaalijärjestelmä, mitkä vaalit?, kuinka usein vaaleja? Kontekstin suora merkitys Sää Kontekstin epäsuora merkitys Puoluejärjestelmä, hallituksen muodostaminen, kuinka pitkä aika vaalien välillä?, kilpailuasema, ideologiset jakolinjat

18 POPULISMI JA PROTESTIÄÄNESTÄMINEN Why do you even bother to vote, if you plan on using a blank vote? Kuva: Kuva: Lehtikuva,Vesa Moilanen (

19 Edustuksellisen demokratian kriisi : Etäisyys kansalaisten ja poliittisen eliitin välillä, median ja mielipidemittausten rooli korostunut ja poliittisten toimijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet painottuneet sisältö kysymysten sijaan Monen tutkimuksen mukaan osallistumattomuuden takana muhii myös pettymys ja epäluottamus poliitikkoja kohtaan Pettymys ja epäluottamus voivat kuitenkin myös mobilisoida äänestämään (esim. Perussuomalaisten menestys eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015) Valistunut skeptisismi hyväksi demokratialle ja osallistumiselle? Poliittinen elämä luonteeltaan kitkaista, ja edustuksellinen demokratia on lähtökohtaisesti rakennettu tuottamaan pettymyksiä. Yksittäisille poliittisille vaihtoehdoille on harvoin enemmistön tukea, joten päätökset yleensä edellyttävät kompromisseja (Stoker 2006) Toisaalta huomattu, että pettyneimpiä politiikkaan ovat ne, joilla on heikoimmat tiedot politiikasta.

20 Monet kansalaiset selvästi kokevat, ettei nykyisenlainen edustuksellinen järjestelmä ole onnistunut käytännössä. Nykytila on ollut otollista maaperää populismille. Populismin keinoja: tarttuvat iskulauseet, poliittisten vastustajien pilkkaaminen, helposti omaksuttavat (eitieteelliset), usein tunneperäiset ja asioita yksinkertaistavat tunnukset tavallisia Oikeisto- ja vasemmistopopulismi Populismin hyvä puoli tietenkin on, että se on aktivoinut ennestään osallistumattomia ottamaan kantaa. POPULISMI (lat. populus, kansa ) Kansansuosioon usein kansankiihotuksellisin keinoin tähtäävä poliittinen toiminta Ongelmana on, että kritisoidessaan nykytilaa populismi pyrkii yksinkertaistamaan maailman ja lupaamaan mahdottomia. Eliitinvastaisuus ja kyynisyys järjestelmää kohtaan eivät kuitenkaan välttämättä tule ratkaisemaan nykydemokratian ongelmia.

21 Protestiääni: äänestyksessä tai vaaleissa annettua ääni, jonka tarkoituksena on osoittaa tyytymättömyyttä valittavissa olevia ehdokkaita tai vaihtoehtoja tai koko vallitsevaa poliittista järjestelmää kohtaan. Ääni tuntemattomalle, kuolleelle tai ns. sopimattomalle ehdokkaalle (ei ehdolla) Tyhjä ääni tai äänestyslipukkeen pilaaminen Kuvitteellinen ehdokas (esim. Aku Ankka) Muu äänen hylkäämiseen johtavan merkinnän tekeminen (piirrokset) Joidenkin maiden valtiollisissa vaaleissa on mahdollista äänestä vaihtoehtoa "kaikkia vastaan". Lisäksi yleensä kaikissa äänestyksissä on mahdollisuus "tyhjän" äänestämiseen. Protestiääneksi voidaan joissain tapauksissa katsoa myös äänestämättä jättäminen. Voi olla enemmän tai vähemmän harkittu teko/kannanotto Kuva: Joel Maisalmi/AL Eduskuntavaaleissa 2015 hylättiin noin ääntä

22 MIELIPIDEMITTAUSTEN VAIKUTUS Suomessa tehtävät puolueiden kannatuskyselyt ovat kattavia ja selkeitä, mutta myös haastavia. Kannatuskyselyiden lopputulos ei kuitenkaan välttämättä vastaa kansan todellista mielipidettä. Esim. populistipuolueiden äänestäjät ovat osoittautuneet keskimääräistä haluttomimmiksi osallistumaan gallupeihin, mikä luonnollisesti vaikeuttaa äänestystulosten ennustamista. Näiden puolueiden äänestyskannatus onkin monessa maassa ollut huomattavasti suurempaa, kuin mihin kannatuskyselyt ovat viitanneet (vrt. myös Brexit, Trump) Kannatuskyselyillä voi myös olla vaikutus vaalien lopputulokseen Voi olla vaikeaa todistaa ja mitata. Alhaiset kannatusluvut voivat aktivoida ihmisiä äänestämään, jos he kokevat että vastustaja on viemässä vaalivoiton. Päinvastoin äänestäjä saattaa passivoitua, jos oman ehdokkaan voitto tai läpimeno tuntuu itsestään selvältä Kannatuskyselyiden laatuun vaikuttavat otos ja sen edustavuus, vastausprosentit (saadaanko kaikki ryhmät tavoitettua? Mitkä virhemarginaalit?)

23 ÄÄNESTÄMINEN JA OSALLISTUMISEN ERIYTYMINEN Tutkimusten mukaan tietyt ryhmät äänestävät ja osallistuvat politiikkaan muita vähemmän. (Osallistumattomuus ei aina perustu tietoiseen ja valistuneeseen päätökseen olla äänestämättä ) Taloudellisen eriarvoisuuden kasvu ja huono-osaisuus näkyvät myös poliittisessa osallistumisessa. Erilaisista demokratiaa lisäävistä toimenpiteistä huolimatta on useita eri väestöryhmiä, jotka eivät tunne itseään yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, eivätkä siksi hyödynnä uusiakaan vaikutuskanavia. Nuoret ovat muita ikäryhmiä vähemmän kiinnostuneita puolueista ja sitoutuneita niihin, voidaan olettaa, että kiinnittyminen puolueisiin tulee ajan kuluessa heikkenemään entisestään. Kun puoluesidonnaisuus heikkenee, myös into liittyä puolueisiin vähenee. Lähde: Jutila Roon, Merja (2016).

24 Edustuksellisen demokratian ei pitäisi antaa kaventua politiikasta paljon tietävien ja hyvin menestyvien ja korkeasti koulutettujen lajiksi, vaan se kuuluu kaikille. (Edustuksellista järjestelmää tulisi pyrkiä uudistamaan siten, että se pystyisi vastaamaan kansalaisten odotuksiin paremmin). Myös demokraattisesti valittujen edustajien kyky vaikuttaa yhteisiin asioihin on heikentynyt: Nk. Jälkidemokratia-käsite: tila, jossa demokraattiset rakenteet ovat edelleen paikoillaan, mutta vaalit ovat tarkasti kontrolloitua spektaakkelia, johon passiiviset kansalaiset osallistuvat ilman todellista vaikutusvaltaa. Valta on kulissien esimerkiksi lobbareilla (Crouch 2004) Todellisen vaikutusvallan puute heikentää kansalaisten intoa tarttua järjestelmän tarjoamiin osallistumismahdollisuuksiin. Ihmiset myös eriarvoisessa asemassa sen suhteen, kuinka he osaavat kommunikoida oikeiden tahojen kanssa. (Korkeasti koulutettujen, politiikasta paljon tietävien vaikutusmahdollisuudet kasvavat verrattuna politiikkaa vähemmän aktiivisesti seuraavien suhteen)

25 ENTÄ JOS EI VAAN HALUA TAI KIINNOSTA OSALLISTUA? Joidenkin tutkimusten mukaan suurella osalla ihmisistä ei ole aikaa tai kiinnostusta olla superkansalaisia, jotka ottavat kaikesta selvää ja osallistuvat jatkuvasti poliittiseen toimintaan (ks. Bengtsson & Christensen 2012, 2016) Häivedemokratian käsite: edustaa ajatusta tehokkaasta hallinnosta, josta vastaavat asiantuntijat. Asiat ovat monimutkaistuneet, ja liika demokraattinen osallistuminen hidastaa päätöksentekoa (Jutila Roon 2016; Paloheimo 2009) Osa kansalaisista haluaa sellaista edustuksellista demokratiaa, jossa kansalaisten ei juurikaan tarvitse vaivata itseään pohtimalla poliittisia kysymyksiä tai osallistumalla politiikan tekoon. Edellyttää että maata hallitsevat poliitikot ovat moraaliltaan korkeatasoisia henkilöitä, jotka pyrkivät edistämään yleistä etua. (Kansalaiset voivat halutessaan vaaleissa vaihtaa päätöksentekijöitä (Paloheimo 2009)

26 MITEN NOSTAA ÄÄNESTYSAKTIIVISUUTTA? Joitain tutkimuksissa esitettyjä ratkaisuehdotuksia: Yksinkertaistaa edustuksellisen demokratian toimintatapoja (esim. eri vaalien samanaikainen järjestäminen, vaalipiiriuudistukset) Puolueiden uudistaminen: kansalaisten ei pitäisi tarvita muuttua osallistuakseen puoluetoimintaan, vaan puolueiden tulisi muuttua niin että kansalaiset kokevat puoluetoiminnan mielekkäänä Pyrkiä lisäämään heikosti osallistuvien (ja etenkin nuorten) tietotasoa. Kouluilla poliittisen tietotaidon lisäämisessä tärkeä tehtävä, ja varsinkin peruskoulussa tulisi panostaa enemmän yhteiskunnalliseen opetukseen Demokraattiset innovaatiot (kansalaisaloitteet, osallistuva budjetointi, kansalaisraadit jne.) Uudet teknologiat, verkon hyödyntäminen tehokkaammin, sosiaalinen media

27 LÄHTEET Bengtsson, Åsa (2008). Politiskt deltagande. Lund:Studentlitteratur. Bengtson, Åsa & Christensen, Henrik (2016) Ideals and Actions: Do Citizens s Pattern of Political Participation Correspond to their Conceptions of Democracy? Government and Opposition Volume 51 (2), Bengtson, Åsa & Christensen, Henrik (2011) Medborgarnas förväntningar på politiskt beslutsfattande. Teoksessa Muutosvaalit Oikeusministeriö,Selvityksiä ja ohjeita 16/2012. Crouch, Colin (2004). Post-Democracy. Polity Press, 2004 Kestilä-Kekkonen, Elina: Puoluedemokratian haasteet Euroopassa (2014). Syrjäyttävätkö uudet poliittisen osallistumisen muodot edustuksellisen demokratian? Teoksessa Forsberg, Tuomas & Raunio, Tapio (toim.):politiikan muutos. Vastapaino Jutila Roon, Merja (2016). Kenen demokratia? Kalevi Sorsa-säätiö Paloheimo, Heikki (2009) Puoluejärjestelmän lohkeamat ja ristiriitaulottuvuudet. Teoksessa Mickelsson, Rauli (toim.): Puolueiden tulevaisuus. Oikeusministeriö. Julkaisu 2009:6. Stoker, Gerry (2006). Why Politics Matters, Making Democracy Work. Palgrave Macmillan 2006