YHTEISKÄYTTÖISTEN LIPPUJÄRJESTELMIEN KÄYTTÄJÄPONTENTIAALI ALUEELLISET YHTEYSVÄLITARKASTELUT

Transkriptio

1 YHTEISKÄYTTÖISTEN LIPPUJÄRJESTELMIEN KÄYTTÄJÄPONTENTIAALI ALUEELLISET YHTEYSVÄLITARKASTELUT Sonja Aarnio, Toni Joensuu & Anna-Sofia Hyvönen

2 YHTEISKÄYTTÖISTEN LIPPUJÄRJESTELMIEN KÄYTTÄJÄPONTENTIAALI ALUEELLISET YHTEYSVÄLITARKASTELUT SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 3 2. TYÖN TAVOITTEET 4 3. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 4 4. YHTEYSVÄLIKORTTIEN SISÄLLÖNKUVAUS 6 5. YHTEYSVÄLIKORTIT ALUELUOKITTAIN Pääkaupunkiseudun kehyskunnista Helsinkiin suuntautuvat yhteydet Kaupunkiseutujen keskustaajamien väliset yhteydet Kaupunkiseutujen keskustaajamiin muilta alueilta suuntautuvat yhteydet YHTEENVETO 72 Yhteiskäyttöisten lippujärjestelmien käyttääpotentiaali 2012

3 1. YLEISTÄ Tässä työssä yhteislipulla tarkoitetaan joukkoliikenteen säännölliseen matkustamiseen tarkoitettuja kausilippuja, jotka kelpaavat sekä bussi- että junaliikenteessä sillä yhteysvälillä tai alueella, johon ne ovat hankittu. Yhteiskäyttöisen lippujärjestelmän kehittäminen on nostettu joukkoliikenteen kärkitoimenpiteeksi kaikissa valtakunnallisissa joukkoliikenteen kehittämistä koskevissa tutkimuksissa (mm. LVM 19/2009 ja LVM 30/2011). Myös Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa yhteiskäyttöisen lippujärjestelmän käyttöönotto on nostettu yhdeksi keskeisimmäksi joukkoliikenteen kehittämistä koskevaksi tavoitteeksi. Yhteiskäyttöisten lippujärjestelmien toteuttamismahdollisuuksia juna- ja bussiliikenteessä on selvitetty valtakunnan tasolla mm. vuonna 2002 ilmestyneessä Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimusraportissa Yhteisliput juna- ja bussiliikenteessä (B31/2002). Lisäksi yhteiskäyttöisen lippujärjestelmän toteuttamismahdollisuuksia on pohdittu useissa alueellisissa tutkimuksissa. Tässä selvityksessä keskitytään tutkimaan yhteislippujen käyttäjäpotentiaalia Ely-keskusten ennalta määrittelemillä yhteysväleillä. Tarkasteluun on valittu erityyppisiä yhteysvälejä eri puolilta Suomea tutkitut yhteysvälit eivät siis edusta välttämättä kaikista potentiaalisimpia yhteysvälejä. Yhteysvälien käyttäjäpotentiaalia on tarkasteltu hallinnollisista rajoista riippumatta. Käyttäjäpotentiaalin arviointi perustuu alueiden väliseen säännölliseen liikenteeseen, toisin sanoen työssäkäynti- ja opiskelumatkoihin. Työssäkäyntitarkastelu on rajattu koskemaan työmatkoja, joiden lähtö- ja määräpaikat ovat asemien vaikutusalueella (1-3 km). Lippujen hinnoitteluun (esim. lippujen hinnoittelua koskevat herkkyystarkastelut) ja joukkoliikenteen julkiseen rahoitukseen liittyvät tarkastelut on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Kuva 1. Työssä keskitytään tarkastelemaan yhteysvälien yhteiskäyttöisten lippujärjestelmien käyttäjäpotentiaalia yhteysvälin asemien välisessä liikenteessä. Matkaketjujen kannalta olennaisia tekijöitä ovat myös jatko/liityntäyhteydet, joihin ei ole tämän työn yhteydessä kuitenkaan ole voitu syventyä. 3

4 2. TYÖN TAVOITTEET Työn tavoitteena on tutkia yhteiskäyttöisten lippujärjestelmien käyttäjäpotentiaalia kuvassa 2 esitetyillä yhteysväleillä. Yhteysväli km 1) Pääkaupunkiseudun kehyskunnista Helsinkiin suuntautuvat yhteydet Lahti-Helsinki 104 Riihimäki-Helsinki 69 Karjaa-Helsinki 76 2) Kaupunkiseutujen keskustaajamien väliset yhteydet Seinäjoki Vaasa 78 Kotka Kouvola 57 Kouvola Lahti 62 Iisalmi Kuopio 80 Turku Salo 52 Hämeenlinna - Riihimäki 36 3) Kaupunkiseutujen keskustaajamiin muilta alueilta suuntautuvat yhteydet Oitti Riihimäki 19 Jyväskylä Hankasalmi 53 Jyväskylä Jämsä 58 Jyväskylä Keuruu 62 Tampere Parkano 87 Oulu Utajärvi 56 Paltamo Kajaani 37 Mäntyharju Mikkeli 42 Suonenjoki - Kuopio 51 Pieksämäki Varkaus 42 Viinijärvi Joensuu 32 Herrala Lahti 85 Iittala Hämeenlinna 23 Hanko Karjaa 55 Turku Loimaa 66 Pori Kokemäki 42 Turku Uusikaupunki 70 Tervola Kemi 44 Muurola Rovaniemi 23 Kuva 2. Työssä tarkasteltavat yhteysvälit ja tarkasteltujen yhteysvälien luokittelu Bussi- ja junaliikenteen yhteiskäyttöisten lippujärjestelmien käyttäjäpotentiaalia tutkitaan yhteysvälien maankäytön, asutuksen sekä työssäkäynnin suuntautumisen perusteella. Keskeistä on tunnistaa eri yhteysväleillä säännöllisestä matkustamisesta syntyvä käyttäjäpotentiaali. Väestö- ja pendelöintitietojen lisäksi yhteysvälitarkasteluissa huomioidaan mm. juna- ja linjaautoliikenteen vuorotarjonta, matka-ajat, käytettävyys sekä joukkoliikenteen nykyiset matkustajamäärät (seutulippu-, opiskelijalippu- ja työmatkalipputiedot sekä VR:n matkustajamäärät rataosittain). 3. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineisto koostuu useamman tyyppisistä tilasto- ja paikkatietoaineistoista. Keskeisimmät työssä hyödynnettävät aineistot ovat: YKR-aineisto: Työtä varten on hankittu väestöä ja työmatkoja koskevat YKR-aineistot (250x 250 m) koko maasta. Aineistot työtä varten saatiin kootusti Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Työssä on hyödynnetty uusimpia saatavissa olevia tietoja. Väestötiedot ovat vuodelta 2011 ja työssäkäyntitiedot vuodelta Joukkoliikenne: Linja-autoliikennettä koskevat linjasto- ja pysäkkitiedot ovat valtakunnallisesta liikenneluparekisteristä (Vallu). Joukkoliikenteen reitti- ja vuoromäärätietoja on haettu Matkahuollon aikatauluhaun avulla. Junaliikennettä koskevat tiedot ovat VR:n aikatauluhausta ja matkustajamäärät vuositilastosta Seutu- ja työmatkalipputiedot ovat saatu Ely-keskuksista. Opiskelijalippuja koskevat tiedot ovat Kelasto-palvelusta. 4

5 Rataverkko ja asemat: Rautatieasemien sijaintitiedot ja rataverkkoaineisto ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokanta-aineistosta (liikennepisteet ja liikenneviivat). Taustakartat ja ohjelmisto: Karttojen taustakarttoina on käytetty Maanmittauslaitoksen ja Logican tuottamia rasterikarttoja (Mapstream: rs_suomi1m sekä rs_taajamakartta_20k). Kartta-aineistot ovat laadittu ArcMap-ohjelmistolla (10.1). Olemassa olevien tilasto- ja paikkatietoaineistojen perusteella on pyritty luomaan menetelmä, jolla pystytään tunnistamaan yhteiskäyttöisten lippujärjestelmien käyttäjäpotentiaali yhteysväleillä ympäri Suomea. Tarkasteltavat yhteysvälit sijaitsevat hyvin erityyppisillä alueilla, niiden väestömäärissä, maankäytössä ja infrastruktuurissa sekä joukkoliikennetarjonnassa on suuria eroja. Tämä luo omat haasteensa menetelmän luomiselle. Yhteysvälit ovat jaettu kolmeen eri alueluokkaan, joista ensimmäiseen alueluokkaan kuuluvat ne yhteysvälit, joilla työ- ja opiskelumatkat suuntautuvat pääkaupunkiseudun kehyskunnista Helsinkiin. Näillä yhteysväleillä joukkoliikenteen palvelutaso on muihin alueisiin verrattuna poikkeuksellisen hyvä ja henkilöliikenteen vuorotarjontaa lisäävät lähiliikenteen junavuorot. Näillä alueilla joukkoliikenteen kulkutapaosuutena on käytetty 30 %. Toiseen alueluokkaan kuuluvat kaupunkien keskustaajamien väliset yhteydet. Näillä yhteysväleillä joukkoliikennetarjonta koostuu pääasiassa kaukoliikenteen junavuoroista ja bussivuoroista, ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutena on käytetty 14 %. Kolmanteen alueluokkaan kuuluvat ne yhteysvälit, joilla työ- ja opiskelumatkat suuntautuvat vahvasti muilta alueilta kohti kaupunkiseutujen keskustaajamia. Näillä yhteysväleillä joukkoliikennetarjonta ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus ovat vastaavia kuin toisessa alueluokassa. Jokaisesta alueesta on laadittu yhteysvälikortti, joissa kuvataan yhteiskäyttöisten lippujen käyttäjäpotentiaalia koskevat keskeiset tulokset. Tämän lisäksi kaikkia yhteysvälejä koskevat päätelmät on koottu laajaan yhteenvetokorttiin (ns. emokortti), joka mahdollistaa kokonaiskuvan muodostamisen. Yhteysvälikorttien sisältö on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4, jossa on kuvattu myös kussakin osassa hyödynnetyt menetelmät ja niihin liittyvät rajoitteet. 5

6 4. YHTEYSVÄLIKORTTIEN SISÄLLÖNKUVAUS Väestö Tarkastelussa on kartoitettu yhteiskäyttöisten lippujärjestelmien vaikutusalueen väestöpohjaa. Ensisijaiseksi vaikutusalueeksi on määritelty aseman seutu. Asemien lähivaikutusalueeksi on määritelty pääkaupunkiseudulla, jossa asemia on muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen tiheässä, 1 km ja muualla maassa 3 km. Yhteysvälikorteissa esitetty väestödiagrammi antaa yleiskuvan vaikutusalueen väestöpohjasta. Työn alkuperäisenä tarkoituksena oli tutkia yhteiskäyttöisten lippujärjestelmien käyttäjäpotentiaalia aseman seutujen väestöpohjaan ja matkatuottokertoimiin perustuen. Asemanseutujen väestön ja matkatuotoskertoimien perusteella laadittuihin matkustajamääräarvioihin liittyy kuitenkin niin paljon epävarmuustekijöitä, ettei menetelmän nähty soveltuvan työhön. Menetelmän suurimpana puutteena nähtiin se, ettei sen avulla voida muodostaa kuvaa liikenteen suuntautumisesta, minkä takia sen arvo yhteisvälin käyttäjäpotentiaalin arvioinnissa olisi jäänyt vähäiseksi. Lisäksi matkatuotoskertoimet ovat hyvin erilaisia alueesta (kaupunkikeskusta, työpaikka-alue jne.) ja infrastruktuurista riippuen. Pendelöinti Aikaisemmassa, vuonna 2002 laaditussa, yhteislippuja koskevassa tutkimuksessa (Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B 31/2002) yhteysvälien osalta on tutkittu työssäkäyntiliikennettä kunnittaisten työmatkatietojen perusteella. Kunnittaiset pendelöintitiedot antavat hyvän yleiskuvan työssäkäyntiliikenteen määrästä ja suuntautumisesta. Ongelmana on kuitenkin se, että pelkkä yhden kuntaparin välinen pendelöinti ei kerro välttämättä koko yhteysvälin potentiaalista (erit. yhteysvälit, joilla useampia asemia). Toisaalta kuntatason pendelöintitieto ei kerro myöskään asemien todellisella vaikutusalueella asuvien/työssäkäyvien määrästä. Tämän vuoksi työssäkäyntimatkoja on lähdetty tarkastelemaan ruutukohtaisten työmatkatietojen perusteella (YKR, työmatkatiedot 2009). Työmatkaliikenteen tarkastelu on suoritettu seuraavasti: 1) Asemien vaikutusalueeksi on määritelty pääkaupunkiseudulla 1 km ja muualla 3 km 2) YKR:n työmatkatiedot (asuinpaikan ja työpaikan koordinaatit) ovat viety paikkatieto-ohjelmaan 3) Työssäkäyntitarkastelu on rajattu koskemaan työmatkoja, joiden lähtö- ja määräpaikat ovat asemien vaikutusalueella 4) Asemanseutujen sisäinen pendelöinti on rajattu tarkastelun ulkopuolelle (käyttäjäpotentiaali syntyy nimenomaan asemanseutujen välisistä matkoista) 5) Yhteysvälin työmatkatiedot ovat poimittu taulukoiksi, joista käy ilmi kaikkien yhteysvälillä sijaitsevien asemien väliset työmatkat 6) Pendelöintiluku on kerrottu kahdella tieto yhdensuuntaisten työmatkojen määrästä/vuorokausi Pendelöintitarkastelu antaa hyvän kuvan työssäkäynnin suuntautumisesta ja matkojen pituudesta koko yhteysvälillä. Menetelmän puutteena voidaan pitää sitä, ettei tarkastelussa ole mukana pidempimatkaista liityntäliikennettä tai yhteysvälin ylittävää pendelöintiä. Näiden merkitys säännöllisestä matkustamisesta syntyvään yhteislippujen käyttäjäpotentiaaliin katsotaan kuitenkin olevan vähäinen. Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Yhteysvälikorteissa on kuvattu tiiviisti yhteysvälin juna- ja bussiliikennettä koskevat tiedot. Henkilöjunaliikenteen osalta on kuvattu asemat, vuorotarjonta (talvi 2012) ja henkilöjunaliikenteen matkamäärät rataosittain vuodelta Linja-autoliikenteen osalta on kuvattu pika- ja vakiovuoroliikenteen vuoromäärät. Kappaleessa on kuvattu myös juna- ja bussiliikenteen keskimääräiset matka-ajat. Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät ja matka-ajat on selvitetty aikatauluista (VR ja Matkahuolto, tammikuu 2013). Lisäksi on esitetty arvio seutu- ja opiskelijalipuilla tehtyjen matkojen määrästä. Opiskelijalipputiedot on saatu kunnittain Kelasto-palvelusta (Koulumatkatuen saajat ja maksetut tuet 2011) ja seutulipputiedot alueittain ELYkeskuksista. 6

7 Käytettävyys Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys edellyttää, että linja-autoliikenteen linjasto- ja pysäkkijärjestelyt tukevat junan ja bussin yhteiskäyttöisyyttä. Yhteiskäyttöisen lippujärjestelmän käytettävyyttä on arvioitu tässä yhteydessä rautatieaseman ja bussipysäkin keskinäisen etäisyyden sekä joukkoliikennetarjonnan perusteella. Jos lähimmän bussipysäkin ja aseman välinen etäisyys on alle 500 metriä, katsotaan järjestelyiden tukevan bussin ja junan yhteiskäyttöisyyttä. Yli 500 metrin matkoilla edellytykset yhteiskäyttöisyyteen heikkenevät. alle 100 m 100 m 250 m 250 m 500 m 500 m m yli 1000 m Käytännössä linja-autoliikenteen pysäkki- ja linjastojärjestelyt tukevat yhteiskäyttöisyyttä usein suuremmissa kaupungeissa, joissa esimerkiksi rautatieasema ja bussiasema ovat yhdistetty matkakeskukseksi. Pienemmillä paikkakunnilla rautatieaseman ja lähimpien bussipysäkkien keskinäiset etäisyydet kasvavat hyvin usein varsin pitkiksi, mikä heikentää mahdollisuutta yhteiskäyttöisyyteen. Käyttäjäpotentiaali Käyttäjäpotentiaalin perusarvio Yhteislippujen käyttäjäpotentiaalin arvioiminen pohjautuu yhteysväliä koskeviin pendelöintitarkasteluihin. Työmatkaliikenteen ohella tarkastelussa on arvioitu muusta liikenteestä syntyvää käyttäjäpotentiaalia. Koska tarkastelussa pyritään tunnistamaan nimenomaan säännöllisestä liikenteestä syntyvä käyttäjäpotentiaali, otetaan työmatkaliikenteen ohella huomioon vain koulu- ja opiskelumatkat. Koulu- ja opiskelumatkojen määrän arvioimista vaikeuttaa opiskelijavirtoja koskevan tiedon vähäisyys. Opiskeluvirtojen arviointi on tehty perinteisesti mm. toisen asteen koulutuksen yhteishakua koskevien tietojen perusteella (Wera-palvelu). Ongelmana on kuitenkin se, ettei opiskelupaikan vastaanottaneiden osalta tiedetä kuinka moni on muuttanut opiskelupaikkakunnalle ja kuinka moni asuu edelleen sillä paikkakunnalla, jolla on asunut opiskelupaikan saadessaan. Myöskään opiskeluiden mahdollinen keskeytyminen ei ilmene ko. tilastossa. Tässä tietolähteessä ei ole tietoja myöskään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavirroista (Vipunen), eikä näitä tietoja ole saatavissa paikkakunnittain. Tässä selvityksessä koulu- ja opiskelumatkojen määrää on tarkasteltu suhteessa 1:1 pendelöintitietoihin. Samoin on tehty esimerkiksi useammissa henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvityksissä. Useilla alueilla myös seutu- ja opiskelijalippujen suhde (n. 1:1) tukee sitä, että muulle matkustamiselle voidaan käyttää kerrointa 1,0. Säännöllisen liikenteen arvioidut matkamäärät on kerrottu yhteysväleille määritetyillä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksilla. Näin on saatu arvio yhteysvälin joukkoliikennematkoista (matkaa/). Vuositasolle päivittäiset matkat ovat laajennettu kertoimella 200 (= arkipäivät). Jokaisella alueella on tutkittu tämän jälkeen vielä tarkemmin vaikutusalueen pendelöintitaulukkoa. Työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan ja käytettävyyden perusteella on tehty asiantuntija-arvio siitä, kuinka suuri osa matkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lippujärjestelmästä. Näin on pyritty välttämään käyttäjäpotentiaalin yliarvioimista. Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali Asemien vaikutusalueiden (1-3 km) väliseen pendelöintiin pohjautuvan perusarvion lisäksi käyttäjäpotentiaaliin vaikuttaa asemien vaikutusalueiden ulkopuolelta saapuva liityntäliikenne. Kulkutavan valinta Kerava-Lahti-oikoradan vaikutusalueella selvityksen (Liikennevirasto 24/2012) mukaan Pääkaupungin ja Lahden välisellä alueella tapahtuneista junamatkoista yli 60 % alkoi korkeintaan kolmen kilometrin etäisyydeltä lähtöasemasta ja jopa 80 % tapauksista määräpaikka sijaitsi enintään 3 km etäisyydellä pääteasemasta. Samalla kun ko. tieto tukee päätöstä siitä, että käyttäjäpotentiaalin arvioiminen on rajattu 3 kilometrin säteellä asuviin, kertoo se myös siitä, että käyttäjäpotentiaalin arvioinnissa tulee huomioida myös kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeen ulkopuolella syntyvä potentiaali. Muilta alueilta ei ole saatavissa samantyyppistä tietoa liityntämatkojen pituuksista, mutta todennäköisesti liityntämatkojen pituudet vaihtelevat huomattavasti alueittain. Huomattavaa alueellista vaihtelua on myös liityntätavoissa. Kävely on liityntätavoista yleisin kaikilla seuduilla, mutta joukkoliikenteen ja auton kulkutapajakaumassa on suuria alueellisia vaihteluita. Tässä yhteydessä kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen arvioidaan kasvattavan käyttäjäpotentiaalia 20 prosentilla. 7

8 Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta yhteysväleillä on vaikea arvioida, koska alueiden välisistä joukkoliikennematkoista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa. Vuonna 2002 ilmestyneessä selvityksessä Yhteisliput juna- ja bussiliikenteessä (LVM B31/2002) joukkoliikenteen kulkutapaosuutta työmatkaliikenteessä on arvioitu jakamalla joukkoliikenteen vakiomatkustajien määrä työmatkapendelöijien määrällä. Opiskelumatkoja ei ole huomioitu lainkaan. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudeksi työmatkoilla LVM:n selvityksessä on arvioitu pääkaupunkiseudun ja Riihimäen välisellä osuudella vajaa 50 %, Tampereen ja Toijalan välisellä osuudella 30 % ja muilla yhteysväleillä noin % (taulukko 2). Tässä raportissa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta työmatkoilla on arvioitu Valtakunnallisessa Henkilöliikennetutkimuksessa (HLT 2011) esitettyjen lukujen valossa. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudeksi yhteysvälien työmatkaliikenteessä on asetettu pääkaupunkiseudulla 30 % ja muilla alueilla 14 %. Kulkumuoto-osuudet perustuvat selvityksiin Yhteisliput juna- ja bussiliikenteessä (LVM mietintöjä ja muistioita B 31/2002) ja Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna 2008 Keskeiset tulokset (HSL 2010). Alla olevissa diagrammeissa on esitetty erityyppisiä arvioita joukkoliikenteen kulkumuotoosuuksista. Taulukko 1. Esimerkki joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden arvioinnista työmatkaliikenteessä (LVM B31/2002) Taulukko 2. Kotimaanmatkojen vuorokauden matkasuoritteen kulkutapajakaumat prosentteina matkan tarkoituksen mukaan Kuva 3 Kulkutapojen osuudet eri pituusluokan matkoista (HLT 2011, Liikennevirasto). Yhteiskäyttöisyyden vaikutusten arviointi Yhteiskäyttölipun hyötyjä on tarkasteltu yhteysväleittäin. Tarkastelussa on huomioitu juna- ja bussiliikenteen nykyinen vuorotarjonta ja matka-aika sekä pendelöintimäärät. Lisäksi yhteenvetokortissa on esitetty päätelmiä yhteiskäyttöisten lippujen vaikutuksista eri alueluokkiin kuuluvilla yhteysväleillä. Tässä selvityksessä ei ole arvioitu sitä, kuinka paljon yhteiskäyttölippu ja joukkoliikenteen palvelutason parannus nostaisivat joukkoliikenteen kulkutapa-osuutta yhteisväleillä tai alueittain. LVM:n Yhteisliput juna-bussiliikenteessä (Mietintöjä ja muistioita B 31/2002) on arvioitu, että mm. junaliikenteen lyhyempi matka-aika, yhteiskäyttölipun lisäämä matkaketjujen toimivuus sekä markkinointi nostavat joukkoliikenteen suosiota ja kilpailukykyä. 5. YHTEYSVÄLIKORTIT ALUELUOKITTAIN Yhteysvälit on luokiteltu sijaintinsa ja ominaisuuksiensa perusteella kolmeen ryhmään: 1) Pääkaupunkiseudun kehyskunnista Helsinkiin suuntautuvat yhteydet 2) Kaupunkiseutujen keskustaajamien väliset yhteydet ja 3) Kaupunkiseutujen keskustaajamiin muilta alueilta suuntautuvat yhteydet. 8

9 5.1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KEHYSKUNNISTA HELSINKIIN SUUNTAUTU- VAT YHTEYDET Ensimmäiseen alueluokkaan kuuluvat pääkaupunkiseudun kehyskunnista Helsinkiin suuntautuvat yhteydet. Näillä yhteysväleillä joukkoliikenteen palvelutaso on muihin alueisiin verrattuna poikkeuksellisen hyvä, ja joukkoliikenteessä on käytössä erilaisia lipputyyppejä kuin muualla Suomessa. Myös asemanverkon tiheys on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen hyvä. Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan, Sipoon ja Kirkkonummen joukkoliikenteessä on jo nykyisin käytössä yhteinen lippujärjestelmä, jonka piiriin kuuluvat bussit, lähijunat, raitiovaunut, metro sekä Suomenlinnan lautta. Nykyinen yhteislippualue on esitetty yhteysvälien kuvauksissa. Käyttäjäpotentiaalissa on keskitytty arvioimaan käyttäjäpotentiaalia niillä yhteysvälin osilla, joilla yhteislippu ei vielä nykyisin ole käytössä. Liityntäyhteyksien ja useista eri kulkutavoista muodostuvien matkaketjujen merkitys on pääkaupunkiseudun lähiliikennealueella poikkeuksellisen tärkeä ja sujuvan liityntäliikenteen toteuttamismahdollisuudet toista luokkaa kuin useimmilla yhteysväleillä. Tässä työssä on keskitytty arvioimaan asemien vaikutusalueiden välisen liikenteen synnyttämää käyttäjäpotentiaalia eikä useista liikennemuodoista koostuviin matkaketjuihin ole mahdollisuutta syventyä tarkemmin. Tarkastelussa on kolme pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa yhteyttä 1) Lahti Helsinki, 2) Riihimäki Helsinki sekä 3) Karjaa Helsinki. 9

10 Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Aseman seutujen väestö v (YKR) väestö 1 km Väestö Vuonna 2011 yhteysvälin aseman seutujen vaikutusalueella (1 km) asui yhteensä noin asukasta. Näistä yli 90 % asui Keravan ja Helsingin välisellä osuudella. Lahden aseman vaikutusalueelle sijoittui noin 6 % ja Mäntsälän ja Haarajoen asemien vaikutusalueelle 1 % asukkaista. Lahden, Mäntsälän ja Haarajoen asemien laajemmalla vaikutusalueella (3 km) asui vuonna 2011 lähes asukasta (Lahti , Mäntsälä ja Haarajoki ). 10

11 Pendelöinti Asemien vaikutusalueena on käytetty pääkaupunkiseudulla 1 km ja sen ulkopuolella 3 km. Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä yli henkilöä. Tämä tarkoittaa noin yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Koko yhteysvälin pendelöinnistä 86 % tapahtuu Keravan ja Helsingin välisellä osuudella, jossa on jo nykyisin käytössä yhteinen lippujärjestelmä. Lahden, Mäntsälän ja Haarajoen asemien vaikutusalueilta nykyiselle yhteislippualueelle pendelöi lähes asukasta. Toiseen suuntaan pendelöinti on vähäistä. Nykyisen yhteislippujärjestelmän alueelta Lahden, Mäntsälän ja Haarajoen asemien vaikutusalueille pendelöi yhteensä vain noin 200 asukasta. Lahden, Mäntsälän ja Haarajoen asemanseutujen (3 km) välillä pendelöi yhteensä noin 250 asukasta. Näiden asemanseutujen välinen pendelöinti on molempiin suuntiin kutakuinkin yhtä suurta. Työpaikka 3 km 1 km Asuinpaikka 3 km 1 km Aseman seutu Lahti Mäntsälä Haarajoki Kerava Savio Korso Rekola Koivukylä Hiekkaharju Tikkurila Puistola Tapanila Malmi Pukinmäki Oulunkylä Käpylä Pasila Helsinki Yhteensä Lahti Mäntsälä Haarajoki Kerava Savio Korso Rekola Koivukylä Hiekkaharju Tikkurila Puistola Tapanila Malmi Pukinmäki Oulunkylä Käpylä Pasila Helsinki Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Lahti Helsinki -yhteysvälillä on neljä kaukoliikenteen asemaa: Lahti, Tikkurila, Pasila ja Helsinki. Lahdesta Helsinkiin liikennöi arkipäivisin 18 kaukoliikenteen junavuoroa ja Helsingistä Lahteen 13 kaukoliikenteen junavuoroa. Yhteysvälillä on kaukoliikenteen asemien lisäksi 14 lähiliikenteen asemaa (vaihtoasemat, perusasemat ja pienet asemat). Lähiliikenteen vuorotarjonta on varsin kattava varhaisesta aamusta iltamyöhään. Yhdessä kauko- ja lähijunaliikenteen vuorotarjonta palvelee opiskelu- ja työssäkäyntiliikennettä hyvin. Aamulla 6:30 9:00 välisenä aikana Helsingistä Lahteen saapuu yhdeksän vuoroa ja Lahdesta Helsinkiin viisi vuoroa. Myös paluuyhteydet ovat kattavat. Junaliikenteen matka-aika on 54 min 1 h 43 min. Lahdesta on Helsinkiin talviarkisin 35 linja-autoliikenteen vuoroa ja Helsingistä Lahteen 38 vuoroa. Aamulla 6:30 9:00 välisenä aikana Helsingistä Lahteen saapuu 4 vuoroa ja Lahdesta Helsinkiin 3 vuoroa. Paluuyhteyksien määrä on samaa luokkaa. Bussiliikenteen matka-aika Lahti Helsinki -yhteysvälillä vaihtelee 1 h 23 min 3 h 09 min. Yhteysvälin sisällä, lyhyemmillä osuuksilla, bussiliikenteen tarjonta ja kysyntä vaihtelee suuresti yhteysvälin osasta riippuen. Lahden oikoradan valmistumisen (v. 2006) jälkeen junaliikenteen kysyntä on kasvanut ja linja-autoliikenteen tarjonta ja matkustajamäärät laskeneet. Vuosien aikana linjaautoliikenteen vuorotarjonta on laskenut Lahden ja Helsingin välillä noin neljänneksen ja Helsingin Mäntsälän välillä puoleen. Bussiliikenteen matkustajamäärät ovat vähentyneet lähes kolmanneksella. 11

12 Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä bussipysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä kaikilla asemilla. Useimmilla yhteysväleillä myös eri kulkutavoista muodostuville matkaketjuille on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet. Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälin asemanseutujen välillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (JL:n kulkumuoto-osuus 30 %). Valtaosa (86 %) matkoista tehdään kuitenkin nykyisellä yhteislippualueella Keravan ja Helsingin välillä. Yhteysvälillä, nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella, arvioidaan tehtävän noin 9500 matkaa/ (n joukkoliikennematkaa/). Liityntäliikenteestä syntyväksi lisäpotentiaaliksi on arvioitu 20 %. Lahti Helsinki yhteysvälillä, nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella, arvioidaan olevan käyttäjäpotentiaalia noin yhteiskäyttöiselle lipulle. Yhteiskäyttöisestä lipusta katsotaan hyötyvän erityisesti pitkänmatkaisen Lahdesta, Mäntsälästä ja Järvenpäästä pääkaupunkiseudulle suuntautuvan liikenteen. Näillä alueilla joukkoliikenteen käyttäjät hyötyisivät kulkutapojen yhteiskäyttöisyydestä paranevan vuorotarjonnan tuoman joustavuuden myötä. Junaliikenteen tiheä vuoroväli ja nopeammat matka-ajat suosivat vahvasti junan käyttöä ja näin ollen yhteiskäyttöisyydestä saatava suhteellinen hyöty jää asemien välisessä liikenteessä kuitenkin vähäiseksi. Varsinaista asemanseutujen välistä liikennettä suuremmat hyödyt yhteiskäyttöisyydellä arvioidaankin olevan asemien kautta kulkeviin matkaketjuihin. Työ- ja opiskelumatkat nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 570 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa Potentiaalin rajoitukset: Junaliikenteen tiheä vuoroväli ja nopeammat matka-ajat suosivat jo nykyisin junan käyttöä matkoilla yhteiskäyttöisyyden suhteellinen hyöty voi jäädä pieneksi n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella lippua vuodessa matkaa vuodessa 12

13 Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Aseman seutujen väestö v (YKR) väestö 1 km Väestö Riihimäki Helsinki -yhteysvälin asemanseuduilla (1 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 78 % Keravan ja Helsingin välisellä osuudella. Sekä Riihimäen että Hyvinkään aseman vaikutusalueelle sijoittui noin 5 % koko yhteysvälin asemanseutujen asukkaista. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä yli henkilöä. Tämä tarkoittaa noin yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Koko yhteysvälin pendelöinnistä kaksi kolmasosaa tapahtuu Keravan ja Helsingin välisellä osuudella, jossa on jo nykyisin käytössä yhteinen lippujärjestelmä. Nykyisen yhteislippualueen ulkopuolisilta asemanseuduilta yhteislippualueen asemien vaikutusalueelle pende- 13

14 löi noin asukasta. Tästä Riihimäeltä pendelöivien osuus on noin 18 %, Hyvinkäältä 30 %, Järvenpäästä 24 % ja muilta aseman seuduilta yhteensä 28 %. Toiseen suuntaa pendelöinti on selkeästi vähäisempää (yht. 570 pendelöijää). Nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella pendelöinti on voimakkainta Riihimäen ja Hyvinkään välillä, jonka aseman seutujen välillä on reilu pendelöijää. Riihimäeltä Hyvinkäälle pendelöivien määrä (930) on yli kaksinkertainen Riihimäeltä Hyvinkäälle pendelöivien määrään (430) verrattuna. Muita nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella olevia lyhyempiä yhteysvälejä, joilla pendelöintiä on runsaasti, ovat Järvenpää Saunakallio (416), Hyvinkää Järvenpää (260), Hyvinkää Jokela (165) ja Järvenpää Purola (130). Asuinpaikka 3 km 1 km Aseman seutu Riihimäki Työpaikka 3 km 1 km Hyvinkää Jokela Nuppulinna Purola Saunakallio Järvenpää Kyrölä Kerava Savio Korso Rekola Riihimäki Hyvinkää Jokela Nuppulinna Purola Saunakallio Järvenpää Kyrölä Kerava Savio Korso Rekola Koivukylä Hiekkaharju Tikkurila Puistola Tapanila Malmi Pukinmäki Oulunkylä Käpylä Pasila Helsinki Yhteensä Koivukylä Hiekkaharju Tikkurila Puistola Tapanila Malmi Pukinmäki Oulunkylä Käpylä Pasila Helsinki Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Riihimäki Helsinki -yhteysvälillä on neljä kaukoliikenteen asemaa: Riihimäki, Tikkurila, Pasila ja Helsinki. Lisäksi yhteysvälillä on 19 lähiliikenteen asemaa (vaihtoasemat, perusasemat ja pienet asemat). Riihimäen ja Helsingin välillä liikennöi arkisin lähes 70 junavuoroa suuntaansa. Yhdessä kauko- ja lähijunaliikenteen vuorotarjonta palvelevat erittäin hyvin sekä Riihimäeltä Helsinkiin että Helsingistä Riihimäelle suuntautuvaa työssäkäynti- ja opiskeluliikennettä. Junaliikenteen matka-aika on noin min. Riihimäen ja Helsingin välillä liikennöi talviarkisin 14 linja-autoliikenteen vuoroa suuntaansa. Aamulla klo 6:30 9:00 välisenä aikana Riihimäeltä Helsinkiin saapuu 4 vuoroa ja Helsingistä Riihimäelle 2 vuoroa. Opiskelu- ja työssäkäyntiliikenteen hyödynnettävissä olevia paluuyhteyksiä (14:30 17:00) on Helsingistä Riihimäelle neljä ja Riihimäeltä Helsinkiin kolme. Bussiliikenteen matka-aika Riihimäki-Helsinki -välillä vaihtelee tunnista kahteen tuntiin. Riihimäellä ja Hyvinkäällä on käytössä työmatkaliput, jotka mahdollistavat työmatkojen tekemisen Helsinkiin (juna, linja-auto, liityntäliput). 14

15 Käytettävyys Tarkasteltaessa henkilöliikenteen asemien ja bussipysäkkien keskinäistä etäisyyttä, huomataan että järjestelyt tukevat muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen hyvin kulkutapojen yhteiskäyttöisyyttä. Lähes kaikkien asemien välittömässä läheisyydessä sijaitsevat bussipysäkit. Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (JL:n kulkumuoto-osuus 30 %). Noin kaksi kolmasosaa matkoista tehdään kuitenkin Keravan ja Helsingin välisellä osuudella, jossa on jo nykyisin käytössä yhteinen lippujärjestelmä. Yhteysvälillä, nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella, arvioidaan tehtävän noin matkaa/ (n joukkoliikennematkaa/). Näistä viidennes tehdään Hyvinkään ja Riihimäen asemien vaikutusalueiden välillä. Liityntäliikenteestä syntyväksi lisäpotentiaaliksi on arvioitu 20 %. Yhteysvälillä, nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella, arvioidaan olevan käyttäjäpotentiaalia noin yhteiskäyttöiselle lipulle. Yhteiskäyttöisestä lipusta katsotaan hyötyvän erityisesti Riihimäeltä ja Hyvinkäältä pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen. Joukkoliikenteen käyttäjät hyötyisivät kulkutapojen yhteiskäyttöisyydestä paranevan vuorotarjonnan tuoman joustavuuden myötä. Yhteysvälillä on muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen hyvä henkilöjunaliikenteen palvelutaso, mikä heikentää kuitenkin junan ja bussin yhteiskäyttöisyydestä saatavaa suhteellista hyötyä asemien välisessä liikenteessä. Varsinaista asemanseutujen välistä liikennettä suuremmat hyödyt yhteiskäyttöisyydellä arvioidaankin olevan asemien kautta kulkeviin matkaketjuihin. Työ- ja opiskelumatkat nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 1800 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa Potentiaalin rajoitukset: Viidennes nykyisen yhteislippualueen ulkopuolisista matkoista tehdään Riihimäen ja Hyvinkään välillä Junaliikenteen tiheä vuoroväli ja nopeammat matka-ajat suosivat jo nykyisin junan käyttöä matkoilla yhteiskäyttöisyyden suhteellinen hyöty voi jäädä pieneksi n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella lippua vuodessa matkaa vuodessa 15

16 Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Vaikutusalueen väestö v (YKR) väestö 1 km Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Väestö Karjaa Helsinki -yhteysvälin asemanseuduilla (1 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 96 % Kirkkonummen ja Helsingin välisellä osuudella. Karjaan asemanseudulla (1 km) asui noin 2 %, Inkoon 0,1 % ja Siuntion 1 % koko yhteysvälin asemanseutujen väestöstä. Karjaan, Inkoon ja Siuntion asemien laajemmalla vaikutusalueella (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta (Karjaa 8 180, Inkoo 420 ja Siuntio 2 480). Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä yli henkilöä. Tämä tarkoittaa yli yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Koko yhteysvälin pendelöinnistä 82 % tapahtuu Espoon ja Helsingin välisellä osuudella ja 96 % Kirkkonummen ja Helsingin välillä osuudella. 16

17 Karjaan, Inkoon ja Siuntion aseman seuduilta (3 km) nykyisen yhteislippualueen asemien vaikutusalueelle pendelöi yhteensä vajaa 500 asukasta. Toiseen suuntaan, nykyiseltä yhteislippualueelta Karjaalle, Kirkkonummelle ja Siuntioon pendelöiviä on alle 40. Karjaan, Inkoon ja Siuntion asemanseutujen välillä on vain reilu kolmekymmentä pendelöijää. 3 km Työpaikka 1km Asuinpaikka 3 km 1 km Aseman seutu Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Karjaa Helsinki -yhteysvälillä on viisi kaukoliikenteen asemaa: Karjaa, Kirkkonummi, Espoo, Pasila ja Helsinki. Kaukoliikenteen asemien lisäksi yhteysvälillä on 19 lähiliikenteen asemaa (vaihtoasemat, perusasemat ja pienet asemat). Karjaan ja Helsingin välillä liikennöi arkipäivisin 17 kaukoliikenteen ja kuusi lähiliikenteen junavuoroa suuntaansa. Yhdessä kauko- ja lähijunaliikenteen vuorotarjonta palvelee hyvin Karjaalta Helsinkiin suuntautuvaa työssäkäynti- ja opiskeluliikennettä. Helsingistä Karjaalle suuntautuvia työ- ja opiskelumatkoja henkilöjunaliikenteen vuorotarjonta ei palvele yhtä kattavasti, mutta matkojen tekeminen onnistuu myös tähän suuntaan. Aamulla 6:30 9:00 välisenä aikana Karjaalta Helsinkiin saapuu viisi vuoroa ja Helsingistä Karjaalle kaksi vuoroa. Iltapäivän paluuyhteydet ovat molempiin suuntiin hyvät. Junamatka Karjaalta Helsinkiin kestää noin tunnin. Karjaalta on Helsinkiin talviarkisin 24 linja-autoliikenteen vuoroa ja Helsingistä Karjaalle 19 vuoroa. Aamulla klo 6:30 9:00 välisenä aikana Karjaalta Helsinkiin saapuu 3 vuoroa ja Helsingistä Karjaalle vain 1 vuoro. Opiskelu- ja työssäkäyntiliikenteen hyödynnettävissä olevia paluuyhteyksiä on molempiin suuntiin muutamia. Bussiliikenteen matka-aika Karjaa Helsinki -yhteysvälillä vaihtelee 1 h 10 min 2 h 35 min. Yhteysvälin sisällä lyhyemmillä väleillä bussiliikenteen tarjonta vaihtelee suuresti alueesta riippuen. Karjaan ja Inkoon välillä liikennöi arkisin reilu kymmenen vuoroa suuntaansa. Inkoon ja Kirkkonummen välillä bussiliikenteen vuorotarjonta on vähäinen. Kirkkonummen ja Helsingin välillä liikennöi arkisin lähes viisikymmentä vuoroa suuntaansa ja Espoon ja Helsingin välillä 150 vuoroa suuntaansa. Käytettävyys Karjaa Inkoo Siuntio Kirkkonummi Tolsa Jorvas Masala Luoma Mankki Kauklahti Espoo Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä Inkoon aluetta lukuun ottamatta. Yhteiskäyttöisyyttä tukee paitsi aseman ja pysäkkien keskinäiset lyhyet etäisyydet myös poikkeuksellisen hyvät liityntäliikenteen toteuttamismahdollisuudet. Tuomarila Karjaa Inkoo Siuntio Kirkkonummi Tolsa Jorvas Masala Luoma Mankki Kauklahti Espoo Tuomarila Koivuhovi Kauniainen Kera Kilo Leppävaara Mäkkylä Pitäjänmäki Valimo Huopalahti Ilmala Pasila Helsinki Yhteensä Koivuhovi Kauniainen Kera Kilo Leppävaara Mäkkylä Pitäjänmäki Valimo Huopalahti Ilmala Pasila Helsinki Yhteensä 17

18 Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuotoosuus 30 %). Valtaosa (96 %) matkoista tehdään kuitenkin nykyisellä yhteislippualueella Kirkkonummen ja Helsingin välisellä osuudella. Yhteysvälillä, nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella, arvioidaan tehtävän noin 2240 matkaa/ (n. 670 joukkoliikennematkaa/). Liityntäliikenteestä syntyväksi lisäpotentiaaliksi on arvioitu 20 %. Karjaa-Helsinki yhteysvälillä, nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella, arvioidaan olevan käyttäjäpotentiaalia noin yhteiskäyttöiselle lipulle. Yhteiskäyttöisestä lipusta katsotaan hyötyvän erityisesti pitkänmatkaisen Karjaalta, Inkoosta ja Siuntiosta pääkaupunkiseudulle suuntautuvan liikenteen. Näillä alueilla joukkoliikenteen käyttäjät hyötyisivät kulkutapojen yhteiskäyttöisyydestä paranevan vuorotarjonnan tuoman joustavuuden myötä. Nykyinen henkilöjunaliikenteen vuorotarjonta palvelee hyvin yhteysvälin työssäkäynti- ja opiskeluliikennettä ja näin ollen yhteiskäyttöisyydestä saatava suhteellinen hyöty asemanseutujen välisessä liikenteessä voi jäädä vähäiseksi. Työ- ja opiskelumatkat nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella: Perusarvio: 2240 matkaa vuorokaudessa n. 670 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 135 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa Potentiaalin rajoitukset: Nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella matkamäärät vähäiset Junaliikenteen hyvä palvelutaso yhteiskäyttöisyyden suhteellinen hyöty voi jäädä vähäiseksi n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali nykyisen yhteislippualueen ulkopuolella lippua vuodessa matkaa vuodessa 18

19 5.2 KAUPUNKISEUTUJEN KESKUSTAAJAMIEN VÄLISET YHTEYDET Toiseen alueluokkaan kuuluvat kaupunkiseutujen keskustaajamien väliset yhteydet. Näillä yhteysväleillä joukkoliikennetarjonta koostuu pääasiassa kaukoliikenteen junavuoroista ja bussivuoroista. Paikallisliikenne on tavallisesti keskustaajamien läheisyydessä hyvä, mutta heikkenee, kun etäisyys keskustaajamaan kasvaa. Tyypillisesti näillä yhteysväleillä myös pendelöintivirrat jakaantuvat vahvasti kahteen suuntaan, voimistuen kohti keskustaajamia. Tarkastelussa on kuusi kaupunkiseutujen keskustaajamien välistä yhteyttä (yhteysvälit 4-9): 4) Seinäjoki Vaasa 5) Kotka Kouvola 6) Kouvola Lahti 7) Iisalmi Kuopio 8) Turku Salo 9) Hämeenlinna Riihimäki 19

20 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Vaasa Seinäjoki yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 50 % Vaasan, 36 % Seinäjoen ja 8 % Laihian aseman vaikutusalueella. Pendelöinti, muut matkat ja käyttäjäpotentiaali Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä yli henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 3200 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Suurimmat työssäkäyntivirrat ovat Laihian ja Vaasan välillä. Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Vaasa Seinäjoki -yhteysvälillä on kuusi henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 10 junavuoroa suuntaansa. Lähes kaikki vuorot pysähtyvät Laihialla, Tervajoella, Isossakyrössä ja Ylistarossa. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Vaasaan klo 8:45 ja Seinäjoelle klo 6:42 ja 07:47. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Vaasasta klo 15:00, 15:20 ja 16:25 ja Seinäjoelta klo 16:33. Junaliikenteen matka-aika on min. Vaasasta on Seinäjoelle talviarkisin 7 linja-autoliikenteen vuoroa ja Seinäjoelta Vaasaan 5 vuoroa. Oheisessa taulukossa on esitetty linjaautoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä. Työ- tai koulumatkat Seinäjoelta Vaasaan onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 6:45 tai 7:45 jälkeen ja loppuvat ennen klo 16:15, 16:30 tai 17:15. Vaasasta Seinäjoelle työ- tai koulumatkat ovat sen sijaan melko vaikea toteuttaa linja-autoliikennettä käyttäen; aamun linja-autoyhteydet ovat Seinäjoella klo 5:25 ja 9:35 ja iltapäivällä Vaasaan lähtee ainoastaan yksi vuoro, klo 17:50. Bussiliikenteen matka-aika Vaasa Seinäjoki -yhteysvälillä vaihtelee 1 h 10 min 1 h 55 min. Asuinpaikka Vaasa Laihia Lähtöpaikka Työpaikka Tervajoki Määräpaikka Isokyrö Ylistaro Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) bussivuorot Vaasa Laihia 37 Laihia Tervajoki 4 Tervajoki Isokyrö 7 Isokyrö Ylistaro 10 Ylistaro Seinäjoki 15 Seinäjoki Junavuorot 20 Yhteensä Vaasa Laihia Tervajoki Isokyrö Ylistaro Seinäjoki Yhteensä

21 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä Vaasan ja Seinäjoen asemilla. Muilla asemilla ongelmana ovat aseman ja linja-autoliikenteen pysäkkien pitkät keskinäiset etäisyydet. Vaasa: <50 m +++ Laihia: 1000m -- Tervajoki: 800 m - Isokyrö: 2000 m -- Ylistaro: 600 m - Seinäjoki: <50 m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin 6400 työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 900 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 180 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 27 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys tukisi merkittävästi yhteysvälin työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi entistä joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 6400 matkaa vuorokaudessa n. 900 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 180 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa Potentiaalin rajoitukset: Käytettävyys heikko väliasemilla Matkojen pituus ja suuntautuminen n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 21

22 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Kotka Kouvola -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta. Kouvolan, Paimenportin, Kyminlinnan, Kymin, Kotkan ja Kotkan sataman asemien vaikutusalueilla asui vuonna 2011 yhteensä noin 90 % Kotka Kouvola -yhteysvälin asemanseutujen väestöstä. Jokaisella edellä mainituilla asemanseuduilla väestöä oli yli , Kouvolassa lähes Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä yli henkilöä. Tämä tarkoittaa yhdensuuntaista työmatkaa vuorokaudessa. Asemien välisistä työmatkoista yli 2/3 tehdään Kotkan ja Kymin välillä (alueella Kotkan satama Kotka Paimenportti Kyminlinna Kymi). Tällä alueella on paljon myös Kotkan paikallisliikenteen vuorotarjontaa. Kouvolan sisäistä paikallisliikennettä on runsaasti Myllykoskelle ja Inkeroisiin. Yhteysvälin juna- ja linja-autoliikenteen kysyntä ja tarjonta Kotka Kouvola -yhteysvälillä on yhdeksän henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkisin 12 henkilöjunaliikenteen vuoroa (molemmat suunnat yht.). Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Kouvolaan klo 8:11 ja Kotkaan klo 07:14 ja 09:27. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Kotkasta 16:32 ja Kouvolasta 15:43 ja 17:50. Junaliikenteen matka-aika on n. 45 min. Asuinpaikka Kotka (ml. Satama ja Paimenportti) Kyminlinna Työpaikka Kymi Kotka (ml. Satama ja Paimenportti) Kyminlinna Kymi Tavastila Inkeroinen Myllykoski Kouvola Yhteensä Tavastila Inkeroinen Myllykoski Kouvola Yhteensä Kotkasta Kouvolaan on talviarkisin 9 bussivuoroa ja Kouvolasta Kotkaan 12 vuoroa. Linja-autoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä ovat kuvattu oheisessa taulukossa. Aamun ensimmäiset vuorot saapuvat Kotkaan klo 8:50 ja 9:15 sekä Kouvolaan klo 7:35, 7:55 ja 7:45. Vastaavasti paluuyhteyksiä lähtee Kotkasta klo 14:15, 16:15 ja 17:15 ja Kouvolasta klo 16:15, 16:30 ja 16:45. Bussiliikenteen matka-aika Kotka Kouvola -yhteysvälillä vaihtelee 55 min 1 h 40 min. Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuorot Kotkan sat. Kotka 0 Kotka Paimenportti 319 Paimenportti Kyminlinna 213 Kyminlinna Kymi 7 Kymi Tavastila 0 Tavastila Inkeroinen 0 Inkeroinen Myllykoski 61 Myllykoski Kouvola 65 Junavuorot 12 22

23 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä 320 (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen linjasto ja pysäkkijärjestelyt tukevat yhteiskäyttöisyyttä Kotkan, Kotkan sataman, Paimenportin, Kyminlinnan, Myllykosken ja Kouvolan asemilla. Muilla asemilla ongelmana ovat aseman ja linja-autoliikenteen pysäkkien pitkät keskinäiset etäisyydet. Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 780 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että n % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 35 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia opiskelu- ja työssäkäyntiliikenteessä erityisesti Kotkaan suuntautuvien matkojen osalta. Kotkasta Kouvolaan suuntautuvan työssäkäyntiliikenteen osalta matkustussuunnan houkuttelevuutta voitaisiin junaliikenteessä parantaa myös muuttamalla aikatauluja paremmin työssäkäyntiliikennettä palvelevaksi. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa Potentiaalin rajoitukset: Väliasemien heikko käytettävyys Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa n joukkoliikennematkaa/ Matkojen pituus ja suuntautuminen n matkaa vuodessa Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 780 joukkoliikennematkaa/ % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta 23

24 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Kouvola Lahti -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 50 % Lahden ja 26 % Kouvolan aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä henkilöä. Tämä tarkoittaa yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Suurimmat työssäkäyntivirrat ovat Lahden ja Nastolan sekä Korian ja Kouvolan asemien vaikutusalueiden välillä, joilla on myös paikallisliikenteen vuorotarjontaa. Asuinpaikka Työpaikka Lahti Villähde Nastola Uusikylä Kausala Koria Kouvola Yhteensä Lahti Villähde Nastola Uusikylä Kausala Koria Kouvola Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Kouvolan ja Lahden välillä liikennöi talviarkisin yhteensä 12 linjaautoliikenteen vuoroa. Linja-autoliikenteen vuoromäärät lyhyemmil- Kouvola Lahti -yhteysvälillä on seitsemän henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 20 junavuoroa suuntaansa. Kaikki junavuorot eivät pysähdy Kouvolan ja Lahden välisillä asemilla. Työssäkäynti- ja opiskeluliiken- (molemmat suunnat yht.) Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin teelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Kouvolaan klo 7:13, Bussivuorojvuoroja Juna- Lähtö- Määrä- 07:43 ja 08:38 ja Lahteen klo 5:38, 6:09, 6:52, 7:09, 7:52, 8:46, paikka paikka 8:58 ja 9:05. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Kouvolasta klo Kouvola Koria 54 14:22, 15:22, 16:21, 16:30 ja 17:22 ja Lahdesta klo 14:55, 15:08, Koria Kausala 3 16:02, 16:51 ja 17:08. Junaliikenteen matka-aika on min. Kausala Uusikylä 12 Uusikylä Nastola 41 Nastola Villilähde 53 Villilähde Lahti

25 lä yhteysväleillä ovat esitetty oheisessa taulukossa. Työ- tai koulumatkat Kouvolasta Lahteen onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:45 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:30 tai 16:25. Lahdesta Kouvolaan työ- tai koulumatkat onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 9:00 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:05. Bussiliikenteen matka-aika Kouvola-Lahti - yhteysvälillä vaihtelee 1 h 5 min 1 h 35 min. Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä bussipysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä Kouvolan, Korian, Uusikylän, Villilähteen ja Lahden asemilla. Muilla asemilla ongelmana ovat aseman ja linja-autoliikenteen pysäkkien pitkät keskinäiset etäisyydet. Kouvola: 70 m +++ Koria: 280m + Kausala: 800 m - Uusikylä:<50m +++ Nastola: 800 m - Villilähde: 450 m + Lahti: 80 m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen lähes joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 450 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matk./v., 47 matk./lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys tukisi yhteysvälin työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi entistä joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 450 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Käytettävyys heikko joillakin väliasemilla Matkojen pituus ja suuntautuminen n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 25

26 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Iisalmi Kuopio -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 60 % Kuopion ja 20 % Iisalmen aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä Työpaikka pendelöi yhteensä yli henkilöä. Iisalmi Lapinlahti Siilinjärvi Kuopio Yhteensä Tämä tarkoittaa noin yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokau- Iisalmi Lapinlahti Siilijärvi dessa. Suurimmat työssäkäyntivirrat Kuopio ovat Siilinjärven ja Kuopion välillä, jossa myös paikallisliikenteen vuorotarjonta Yhteensä on erittäin hyvä. Myös Iisalmen ja Lapinlahden välinen pendelöinti on runsasta. Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Iisalmi Kuopio -yhteysvälillä on neljä henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 6 junavuoroa suuntaansa. Lähes kaikki vuorot pysähtyvät Lapinlahdella ja Siilinjärvellä. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeä aamun junavuoro saapuu Kuopioon klo 8:14. Iisalmeen junaliikenteen aamuvuoroa ei ole. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Iisalmesta klo 15:45 ja Kuopiosta klo 16:13. Junaliikenteen matka-aika on min. Asuinpaikka Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuorot Iisalmi Lapinlahti 45 Lapinlahti Siilinjärvi 30 Siilinjärvi Kuopio 106 Junavuorot Iisalmen ja Kuopion välillä liikennöi talviarkisin 15 linjaautoliikenteen vuoroa suuntaansa. Linja-autoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä ovat esitetty oheisessa taulukossa. Työ- tai koulumatkat Iisalmesta Kuopioon onnistuvat linjaautoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkaa klo 6:45, 7:25, 7:45 tai 8:45 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:05, 15:50, 16:15 tai 17:15. Kuopiosta Iisalmeen työ- tai koulumatkat onnistuvat mikäli työ tai koulu alkaa klo 07:50, 8:20 tai 8:50 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:35, 16:25 tai 17:25. Bussiliikenteen matka-aika Iisalmi Kuopio -välillä vaihtelee 1h 15 min 1h 40min

27 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). Käytettävyys Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys edellyttää sujuvaa vaihtoa junasta bussiin. Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä Lapinlahden ja Kuopion asemilla. Kaukoliikenteen vuorot eivät kulje Iisalmessa ja Siilinjärvellä rautatieaseman läheisen linja-autopysäkin kautta, mikä heikentää mahdollisuutta junan ja bussin yhteiskäyttöisyyteen. Iisalmi: 670 m - Lapinlahti: 70m +++ Siilinjärvi: 510 m - Kuopio: 350 m + Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 240 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % matkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 40 matkaa/lippu). Bussiliikenteen nykyinen vuorotarjonta palvelee yhteysvälillä hyvin opiskelu- ja työssäkäyntiliikennettä. Vaikka opiskelu- ja työssäkäyntiliikennettä palvelevia junavuoroja on yhteysvälillä vähän, lisäisi yhteiskäyttöisyys, erityisesti junan nopeammasta matka-ajasta johtuen, joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Yhteiskäyttöisyydestä saatava vuorokauden aikainen matka-aikahyöty on merkittävä (esim. menopaluu: bussi-bussi yht min ja menopaluu: bussi-juna yht min). Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 240 joukkoliikennematkaa/ Pontentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen: 2/3 matkoista Kuopion ja Siilinjärven välillä, jossa erittäin hyvä paikallisliikenteen vuorotarjonta Käytettävyys Iisalmessa ja Siilinjärvellä n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 27

28 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Turku-Salo -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 40 % Turun keskustan ja 31 % Kupittaan aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä yli henkilöä. Tämä tarkoittaa noin yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. 92 % pendelöinnistä on kuitenkin Turun sisäistä työmatkaliikennettä. Asuinpaikka Työpaikka Turun satama Turku Kupittaa Salo Yhteensä Turun satama Turku Kupi tta a Salo Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Turku Salo -yhteysvälillä on neljä henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 16 junavuoroa suuntaansa. Näistä Turun satamaan saakka liikennöi arkipäivisin 6 junavuoroa ja satamasta Turun suuntaan 4 junavuoroa. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Turkuun klo 7:32 ja 9:00, Turun satamaan klo 7:41 ja Saloon klo 6:07, 6:55, 7:34 ja 8:30. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Turusta klo 15:00 ja Salosta klo 15:00, 16:00 ja 17:00. Turun satamasta ei ole iltapäivän paluuyhteyttä. Junaliikenteen matka-aika Turusta Saloon kestää noin 30 min. Turusta liikennöi Saloon talviarkisin 46 linja-autoliikenteen vuoroa suuntaansa. Linja-autoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä ovat esitetty oheisessa taulukossa. Työ- tai opiskelumatkat Turusta Saloon onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 6:30, 6:55, 7:35, 7:55, 8:15 tai 9:00 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:05, 15:20, 15:40, 16:10, 16:15, 16:40 tai 17:00. Salosta Turkuun työ- tai koulumatkat onnistuvat, mikäli työt tai koulu alkavat klo 5:50, 6:45, 7:10, 7:30, Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuorot Turun satama Turku 43 Turku Kupittaa 66 Kupittaa Junavuorot 7:50, 8:15, 8:30, 8:50 tai 9:05 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:00, 15:20, 15:45, 16:00, 16.15, 16:30 tai 17:00. Bussiliikenteen matka-aika Turku Salo -yhteysvälillä vaihtelee 50 min 1 h 25 min. Salo 32 28

29 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä yhteysvälin kaikilla asemilla. Turun satama: <50 m +++ Turku: <50m +++ Kupittaa: 450 m + Salo: 170 m ++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %). Koska valtaosa pendelöinnistä on lyhytmatkaista, Turun sisäistä liikennettä, antaa pendelöinnin kokonaismäärä kuitenkin liian positiivisen kuvan koko yhteysvälin potentiaalista. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella voidaankin arvioida että vain noin 5 10 % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 59 matkaa/lippu). Sekä junan että bussin vuorotarjonta mahdollistavat nykyään yksistäänkin sujuvat opiskelu- ja työssäkäyntiyhteydet Salon ja Turun välillä. Yhteiskäyttöisyys mahdollistaisi kuitenkin aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 1800 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Pendelöinnin voimakas painottuminen Turun alueelle, jossa paikallisliikenteen tarjonta hyvä n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 29

30 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Hämeenlinna-Riihimäki -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 46 % Hämeenlinnan ja 39 % Riihimäen aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä noin henkilöä. Tämä tarkoittaa noin yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Asuinpaikka Työpaikka Hämeenlinna Turenki Ryttyl ä Riihimäki Yhteensä Hämeenlinna Turenki Ryttylä Riihimäki Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Hämeenlinna-Riihimäki -yhteysvälillä on neljä henkilöjunaliikenteen asemaa. Hämeenlinnasta Riihimäelle liikennöi 26 junavuoroa arkipäivisin ja Riihimäeltä Hämeenlinnaan 28 junavuoroa. Turengissa ja Ryttylässä pysähtyvät yhteysvälillä liikennöivät lähijunat. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Hämeenlinnaan klo 6:36, 7:09, 7:36, 8:09 ja 9:09 ja Riihimäelle klo 5:53, 6:33, 6:58, 7:05, 7:29, 7:40, 8:07, 8:27, 8:40 ja 9:07. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Hämeenlinnasta klo 14:49, 15:49, 16:23, 16:49 ja 17:49 ja Riihimäeltä klo 14:52, 15:52, 16:13, 16:52 ja 17:33. Junaliikenteen matka-aika on min. Hämeenlinnasta on Riihimäelle talviarkisin 17 linja-autoliikenteen vuoroa ja Riihimäeltä Hämeenlinnaan 15 vuoroa. Linjaautoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä ovat esitetty oheisessa taulukossa. Työ- tai koulumatkat Hämeenlinnasta Riihimäelle onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 6:40, 6:50, 7:30, 8:00, 8:15 tai 8:50 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:10, 15:30, 16:45 tai 17:15. Riihimäeltä Hämeenlinnaan työ- tai koulumatkat onnistuvat mikäli työt tai koulu Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuoroa Hämeenlinna Turenki 66 Turenki Ryttylä 2 Ryttylä Riihimäki 23 Junavuoroa alkavat klo 6:20, 7:50, 8:35 tai 8:45 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:15, 16:15 tai 17:15. Bussiliikenteen matka-aika Hämeenlinna-Riihimäki -yhteysvälillä vaihtelee 30 min 1h 20 min

31 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä kaikilla yhteysvälin asemilla. Hämeenlinna: < 50 m +++ Turenki: 200 m ++ Ryttylä: 350 m + Riihimäki: < 50 m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 930 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 190 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 37 matkaa/lippu). Sekä junan että bussin vuorotarjonta mahdollistavat nykyään yksistäänkin sujuvat opiskelu- ja työssäkäyntiyhteydet Hämeenlinnan ja Riihimäen välillä. Yhteiskäyttöisyys mahdollistaisi kuitenkin aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Junaliikenteen tiheä vuoroväli ja nopeampi matka-aika suosivat junan käyttöä matkoilla. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n. 930 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 190 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Junaliikenteen tiheä vuoroväli ja nopeammat matka-ajat suosivat junan käyttöä matkoilla, yhteiskäyttölipusta saatava suhteellinen hyöty? n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 31

32 32

33 5.3 KAUPUNKISEUTUJEN KESKUSTAAJAMIIN MUILTA ALUEILTA SUUN- TAUTUVAT YHTEYDET Kolmanteen alueluokkaan kuuluvat kaupunkiseutujen keskustaajamiin muilta alueilta suuntautuvat yhteydet. Näillä yhteysväleillä joukkoliikennetarjonta koostuu pääasiassa kaukoliikenteen junavuoroista ja bussivuoroista. Paikallisliikenteen palvelutaso on tavallisesti hyvä keskustaajamien läheisyydessä, mutta koko yhteysvälin kattavien vuorojen määrä jää useilla alueilla vähäiseksi. Monilla kolmanteen luokkaan kuuluvilla alueilla työ- tai opiskelumatkojen tekeminen ei onnistu sujuvasti yksin bussilla tai junalla, mutta yhteiskäyttöisyyden myötä jo nykyinen vuorotarjonta mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Tarkastelussa on 19 kaupunkiseutujen keskustaajamien välistä yhteyttä (yhteysvälit 10 28): 10. Oitti Riihimäki 11. Jyväskylä Hankasalmi 12. Jyväskylä Jämsä 13. Jyväskylä Keuruu 14. Tampere Parkano 15. Oulu Utajärvi 16. Paltamo Kajaani 17. Mäntyharju Mikkeli 18. Suonenjoki Kuopio 19. Pieksämäki Varkaus 20. Viinijärvi Joensuu 21. Herrala Lahti 22. Iittala Hämeenlinna 23. Hanko Karjaa 24. Turku Loimaa 25. Pori Kokemäki 26. Turku Uusikaupunki 27. Tervola Kemi 28. Muurola Rovaniemi 33

34 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Oitti-Riihimäki -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 88 % Riihimäen aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä yli 440 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 890 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Suurimmat työssäkäyntivirrat ovat Oitin ja Riihimäen välillä sekä Hikiältä Riihimäelle. Asuinpaikka Työpaikka Oi tti Hikiä Riihimäki Yhteensä Oitti Hikiä Riihimäki Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Oitti Riihimäki -yhteysvälillä on kolme henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 18 junavuoroa suuntaansa. Kaikki vuorot pysähtyvät Hikiällä. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Oittiin klo 6:24, 7:24 ja 8:24 ja Riihimäelle klo 5:33, 6:24, 7:46 ja 8:46. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Oitista klo 14:13, 15:13, 16:13 ja 17:13 ja Riihimäeltä klo 14:35, 15:35, 16:35 ja 17:35. Junaliikenteen matka-aika on min. Oitista on Riihimäelle talviarkisin 4 linja-autoliikenteen vuoroa ja Riihimäeltä Oittiin 5 vuoroa. Linja-autoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä ovat esitetty oheisessa taulukossa. Työtai koulumatkat Oitista Riihimäelle onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:45 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:25, 15:15 tai 17:15. Riihimäeltä Oittiin ei ole aamun yhteyttä, iltapäivän paluuyhteys lähtee Oitista klo 16:45. Bussiliikenteen matka-aika Oitti Riihimäki -yhteysvälillä on 30 min. Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuoroja Oitti Hikiä 14 Hikiä Riihimäki 6 Junavuoroja 36 34

35 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä 340 (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä bussipysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä Oitin ja Riihimäen asemilla. Hikiän asemalla ongelmana ovat aseman ja linja-autoliikenteen pysäkkien pitkät keskinäiset etäisyydet. Oitti: 180 m ++ Hikiä: 560m - Riihimäki: < 50 m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 250 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 50 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 33 matkaa/lippu). Riihimäki Oitti -välillä junaliikenne palvelee asemien välistä opiskelu- ja työssäkäyntiliikennettä bussiliikennettä paremmin (nopeampi matka-aika ja parempi vuorotarjonta). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys lisäisi kuitenkin asiakkaiden valittavissa olevaa vuorotarjontaa ja voisi mahdollistaa jossain määrin joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Yhteiskäyttöisyydestä saatava suhteellinen hyöty jää asemien välisessä liikenteessä pieneksi, mutta asemien kautta kulkeviin bussi-juna-matkaketjuihin yhteiskäyttöisyydellä olisi positiivisia vaikutuksia. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n. 250 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 50 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Hikiän aseman heikko käytettävyys Junaliikenteen tiheä vuoroväli ja nopeammat matka-ajat suosivat junan käyttöä matkoilla, yhteiskäyttölipusta saatava suhteellinen hyöty? n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 35

36 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Jyväskylä Hankasalmi -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista noin 90 % Jyväskylän aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä 350 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 700 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Noin 80 % aseman seutujen välisestä työssäkäynnistä tapahtuu Lievestuoreen ja Jyväskylän välillä. Asuinpaikka Työpaikka Jyväskylä Lievestuore Hankasalmi Yhteensä Jyväskylä Lievestuore Hankasalmi Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Jyväskylä Hankasalmi -yhteysvälillä on kolme henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 5 junavuoroa suuntaansa. Kaikki vuorot pysähtyvät myös Lievestuoreella. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Jyväskylään klo 8:10, mutta Hankasalmelle vasta klo 11:12. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Jyväskylästä klo 16:45 ja Hankasalmelta klo 15:42. Junaliikenteen matka-aika on min. Jyväskylästä on Hankasalmelle talviarkisin 14 linja-autoliikenteen vuoroa ja Hankasalmelta Jyväskylään 13 vuoroa. Linjaautoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä ovat esitetty oheisessa taulukossa. Työ- tai koulumatkat Jyväskylästä Hankasalmelle onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:10, 8:30 tai 9:30 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:25, 14:55 tai 16:45. Hankasalmelta Jyväskylään Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuoroja Jyväskylä Lievestuore 26 Lievestuore Hankasalmi 27 Junavuoroja matkat onnistuvat, jos työt tai koulu alkavat klo 7:20, 7:45, 8:35, 8:45 tai 9:55 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:10, 16:15, 16:40 tai 17:31. Bussiliikenteen matka-aika Vaasa Seinäjoki -yhteysvälillä vaihtelee 40 min 1 h

37 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä kaikilla kolmella aseman seudulla. Jyväskylä: 200 m ++ Lievestuore: 220m ++ Hankasalmi: 60 m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 200 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 40 matkaa/ Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 44 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä huomattavasti työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Nykyinen bussiliikenteen vuorotarjonta yhteysvälillä mahdollistaa hyvin työssäkäynnin, mutta junan huomattavasti nopeammasta matka-ajasta johtuen yhteiskäyttöisyys lisäisi selvästi joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 1400 matkaa vuorokaudessa n. 200 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 40 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 37

38 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Jyväskylä Jämsä -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 87 % Jyväskylän aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä noin 220 henkilöä. Tämä tarkoittaa lähes 440 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Työpaikka Jyvä skylä Jämsä Yhteensä Jyvä skylä Jämsä Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Jyväskylä Jämsä -yhteysvälillä on kaksi henkilöjunaliikenteen asemaa. Jyväskylästä Jämsään liikennöi arkipäivisin 11 junavuoroa ja Jämsästä Jyväskylään 15 junavuoroa. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Jyväskylään klo 9:36 ja Jämsään klo 5:52, 6:52, 7:46 ja 8:43. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Jyväskylästä klo 16:13 ja 17:13 ja Jämsästä klo 15:14, 16:06 ja 17:28. Junaliikenteen matka-aika on min. Jyväskylästä on Jämsään talviarkisin 27 linja-autoliikenteen vuoroa ja Jämsästä Jyväskylään 25 vuoroa. Työ- tai koulumatkat Jyväskylästä Jämsään onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:40, 8:15, 8:35 tai 8:45 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:25, 15:35, 15:45, 16:20 tai 17:35. Jämsästä Jyväskylään työ- tai koulumatkat onnistuvat, mikäli työt tai Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuoroja Junavuoroja Jyväskylä Jämsä koulu alkavat klo 6:40, 7:50 ja 8:55 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:45, 16:15 ja 17:15. Bussiliikenteen matka-aika Jyväskylä-Jämsä -yhteysvälillä vaihtelee 55 min 1 h 35 min. Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v 2011). 38

39 Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä molemmilla yhteysvälin asemilla. Jyväskylä: 200 m ++ Jämsä: 280m + Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin 880 työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 120 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 25 matkaa/ Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 42 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä huomattavasti työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Nykyinen bussiliikenteen vuorotarjonta yhteysvälillä mahdollistaa hyvin työssäkäynnin, mutta junan huomattavasti nopeammasta matka-ajasta johtuen yhteiskäyttöisyys lisäisi selvästi joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 880 matkaa vuorokaudessa n. 120 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 25 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen, hyvä paikallisliikenteen tarjonta n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 39

40 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Jyväskylä Keruu -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 86 % Jyväskylän aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä noin 390 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 780 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Suurin työssäkäyntivirta suuntautuu Petäjävedeltä Jyväskylään. Asuinpaikka Työpaikka Jyväs kylä Petäjävesi Keuruu Yhteensä Jyvä skylä Petäjävesi Keuruu Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Jyväskylä Keuruu -yhteysvälillä on kolme henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 3 junavuoroa suuntaansa. Kaikki vuorot pysähtyvät Petäjävedellä. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Keuruulle klo 8:27. Keuruulta Jyväskylään ei ole junaliikenteen aamuyhteyttä. Iltapäivän paluuyhteydet lähtevät Jyväskylästä klo 16:28 ja Keuruulta klo 18:31. Junaliikenteen matka-aika on min. Jyväskylän ja Keuruun välillä liikennöi talviarkisin 30 linjaautoliikenteen vuoroa. Linja-autoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä ovat esitetty oheisessa taulukossa. Työ- tai koulumatkat Jyväskylästä Keuruulle onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:45, 8:30 tai 8:55 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:05, 14:45, 15:30, 16:40 tai 17:05. Keuruulta Jyväskylään työ- tai koulumatkat onnistuvat, mikäli työt Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuoroa Jyväskylä Petäjävesi 29 Petäjävesi Keuruu 26 Junavuoroa tai koulu alkavat klo 6:25, 7:40, 7:45, 8:25 tai 9:00 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:00, 15:15, 16:05, 16:15 tai 17:15. Bussiliikenteen matka-aika Jyväskylä Keuruu -yhteysvälillä vaihtelee 54 min 1 h 20 min. 6 40

41 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä kaikilla yhteysvälin asemilla. Jyväskylä: 200 m ++ Petäjävesi: 160m ++ Keuruu: <50 m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 220 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 45 matkaa/ Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 44 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi jonkin verran työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa. Koska tällä yhteysvälillä vain muutama junaliikenteen vuoro palvelee normaalia työssäkäyntiliikennettä ja ero bussin ja junan matka-ajassa on pieni, jää yhteiskäyttöisyydestä koituva hyöty kuitenkin vähäisemmäksi kuin esimerkiksi Jyväskylä Jämsä ja Jyväskylä Hankasalmi-väleillä. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 1560 matkaa vuorokaudessa n. 220 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 45 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 41

42 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Tampereen asemanseudulla ja Parkanon keskustan alueella (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä asukasta, joista 94 % Tampereen aseman vaikutusalueella. Parkanon aseman sijainnista johtuen väestömäärä on laskettu Parkanon keskustan alueelta, mikä antaa todenmukaisemman kuvan väestömäärästä kuin asemanseudun väestömäärä antaisi. Pendelöinti Yhteysvälillä pendelöi yhteensä yli 60 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 130 yhdensuuntaista työmatkaa Tampe re Parkano Yhteensä Työpaikka arkivuorokaudessa. 2/3 pendelöinnistä on Parkanosta Tampere Tampereelle suuntautuvaa. Parkanon aseman si- jainnista johtuen pendelöintiä on tarkasteltu Parkanon keskustan alueelta, mikä antaa todenmukaisemman Parkano Yhteensä kuvan pendelöinnistä kuin tarkastelu asemanseudulta antaisi. Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Tampere Parkano -yhteysvälillä on kaksi henkilöjunaliikenteen asemaa. Arkipäivisin Parkanosta Tampereelle liikennöi 10 junavuoroa ja Tampereelta Parkanoon 17 junavuoroa. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Tampereelle klo 6:53, 7:56 ja 8:56 ja Parkanoon klo 6:56. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Tampereelta klo 15:00 ja 16:00 ja Parkanosta klo 14:18 ja 17:17. Junaliikenteen matka-aika on min. Tampereelta on Parkanoon talviarkisin 11 linja-autoliikenteen vuoroa ja Parkanosta Tampereelle 9 vuoroa. Työ- tai koulumatkat Tampereelta Parkanoon onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 8:35 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:25 tai 16:35. Parkanosta Tampereelle työ- tai koulumatkat onnistuvat mikäli työt tai koulu alkavat klo 8:20, 9:10 tai 9:15 jälkeen Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuoroa Junavuoroa Tampere Parkano ja loppuvat ennen klo 14:10, 15:30 tai 17:10. Bussiliikenteen matka-aika Tampere Parkano -yhteysvälillä vaihtelee 1 h 40 min 2 h 5 min. 42

43 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä molemmilla yhteysvälin asemilla. Parkanon aseman sijainti noin kuuden kilometrin etäisyydellä Parkanon keskustaajamasta heikentää käytettävyyttä, mutta mahdollisuudet liityntäpysäköintiin sekä bussilla tehtäviin liityntämatkoihin (4 vuoro/suunta) kompensoivat jonkin verran etäisyydestä aiheutuvaa käytettävyyden heikentymistä. Tampere: <50 m +++ Parkano: <50m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin 260 työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 35 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Varsinaisen vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan noin 10 matkaa/ Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 40 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä huomattavasti työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Nykyinen bussiliikenteen vuorotarjonta yhteysvälillä mahdollistaa työssäkäynnin, mutta junan huomattavasti nopeammasta matka-ajasta johtuen yhteiskäyttöisyys lisäisi selvästi joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 260 matkaa vuorokaudessa n. 35 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 10 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Parkanon aseman etäinen sijainti suhteessa kuntakeskukseen, hyvät liityntäliikenne mahdollisuudet n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 43

44 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Oulu Utajärvi -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista noin 90 % Oulun aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä lähes 550 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 1100 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Yhteysvälin asemien välisestä työmatkaliikenteestä 63 % on Muhokselta Ouluun suuntautuvaa liikennettä. Tällä välillä paikallisliikenteen vuorotarjonta on runsasta ja se palvelee opiskelu- ja työssäkäyntiliikennettä hyvin. Utajärven ja Muhoksen välinen työssäkäyntiliikenne on sen sijaan suhteellisen vähäistä. Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Oulu Utajärvi -yhteysvälillä on kolme henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkisin 5 vuoroa suuntaansa. Kaikki vuorot pysähtyvät myös Muhoksella. Päivän ensimmäinen juna Oulusta Utajärvelle saapuu klo 7:51 ja Utajärveltä Ouluun klo 8:34. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen kannalta keskeiset paluuyhteydet lähtevät Oulusta 15:32 ja Utajärveltä 16:47. Junaliikenteen matka-aika on minuuttia. Asuinpaikka Työpaikka Oulu Muhos Utajärvi Yhteensä Oulu Muhos Utajärvi Yhteensä Oulusta Utajärvelle on talviarkisin 5 linja-autoliikenteen vuoroa ja Utajärveltä Ouluun 7 vuoroa. Oulun ja Muhoksen välillä bussiliikennettä on selkeästi enemmän. Linja-autoliikenteen vuoromäärät ovat esitetty oheisessa taulukossa. Kaikki pika- ja vakiovuorot kulkevat Muhoksen linja-autoaseman kautta. Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Päivän ensimmäinen bussivuoro Utajärveltä saapuu Ouluun klo 7:42 ja Oulusta Utajärvelle klo 9:00. Työssäkäynti- ja opiskelu- Bussivuorot Oulu Muhos 65 Muhos Utajärvi 11 Junavuorot 10 44

45 liikenteen kannalta keskeiset paluuyhteydet lähtevät Oulusta 15:45 ja 16:20. Iltapäivällä Utajärveltä Ouluun on vain yksi mahdollinen paluuvuoro, klo 14:55. Bussiliikenteen matka-aika Oulu Utajärvi - yhteysvälillä vaihtelee 45 min 1 h 15 min. Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen linjasto ja pysäkkijärjestelyt tukevat yhteiskäyttöisyyttä kaikilla yhteysvälin asemilla. Linja-autoliikenteen linjasto ja pysäkkijärjestelyt tukevat junan ja bussin yhteiskäyttöisyyttä. Oulu: <50 m +++ Muhos: 140m ++ Utajärvi: <40 m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 300 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 60 matkaa/ Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 40 matkaa/lippu). Nykyinen bussiliikenteen vuorotarjonta yhteysvälillä mahdollistaa opiskelun ja työssäkäynnin, mutta junan huomattavasti nopeammasta matka-ajasta johtuen yhteiskäyttöisyys lisäisi selvästi joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n. 300 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 60 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset Matkojen pituus ja suuntautuminen Oulun paikallisliikennealueen hyvä vuorotarjonta % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa/vuosi 45

46 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Paltamo-Kajaani -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 90 % Kajaanin aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä noin 290 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 570 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Suurin työssäkäyntivirta on Paltamosta Kajaaniin. Asuinpaikka Työpaikka Paltamo Kontiomäki Kajaani Yhteensä Paltamo Kontiomäki Kajaani Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Paltamo Kajaani -yhteysvälillä on kolme henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 5 junavuoroa suuntaansa. Kaikki vuorot pysähtyvät Kontiomäellä. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Paltamoon klo 6:51 ja Kajaaniin klo 9:17. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Paltamosta klo 14:15 ja 17:03 ja Kajaanista klo 15:12 ja 17:40. Junaliikenteen matka-aika on minuuttia. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin yhteensä 19 linja-autoliikenteen vuoroa. Linja-autoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä ovat esitetty oheisessa taulukossa. Työ- tai koulumatkat Paltamosta Kajaaniin onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:40, 8:30 tai 9:30 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:15, 15:15, 16:10, 16:15 tai 16:45. Kajaanista Paltamoon työ- tai koulumatkat onnistuvat mikäli työt tai koulu alkavat Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuorot Paltamo Kontiomäki 3 Kontiomäki Kajaani 14 Junavuorot klo 7:50 tai 8:35 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:05 tai 16:25. Bussiliikenteen matka-aika Paltamo- Kajaani -yhteysvälillä vaihtelee 30 min 50 min

47 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin 580 seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä 290 (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä kaikilla yhteysvälin asemilla. Paltamo: <50 m +++ Kontiomäki:<50m +++ Kajaani: <50 m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 160 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 30 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 31,5 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä jonkin verran työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Jos matkustaja voisi tehdä toisen kahdesta päivän aikana tekemästään yhdensuuntaisesta matkasta (meno - paluu) bussin sijaan junalla, olisi keskimääräinen aikasäästö noin minuuttia päivässä. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 1140 matkaa vuorokaudessa n. 160 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 30 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 47

48 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Mäntyharju Mikkeli -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, josta noin 87 % Mikkelin aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi vuonna 2009 yhteensä yli 160 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 320 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Asemien välisestä työmatkaliikenteestä 72 % on Mäntyharjusta Mikkeliin suuntautuvaa. Asuinpaikka Työpaikka Mikkeli Mäntyharju Yhteensä Mikkeli Mäntyharju Yhteensä Yhteysvälin juna- ja linja-autoliikenteen kysyntä ja tarjonta Mäntyharju Mikkeli -yhteysvälillä on kaksi henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkisin kuusi henkilöjunaliikenteen vuoroa suuntaansa. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Mäntyharjuun klo 6:26 ja Mikkeliin klo 8:42. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Mäntyharjusta klo 16:31 ja Mikkelistä klo 16:06 ja klo 17:46. Junaliikenteen matka-aika on 24 min. Mäntyharjun ja Mikkelin välillä ajetaan talviarkisin kuusi bussivuoroa. Päivän ensimmäinen bussivuoro saapuu Mäntyharjusta Mikkeliin klo 7:50. Iltapäivän paluuyhteydet Mäntyharjuun lähtevät Mikkelistä klo 14:15 ja 16:15. Vähäisistä bussivuoroista huolimatta opiskelu- ja työssäkäyntimatkojen tekeminen Mäntyharjusta Mikkeliin onnistuu siis aikataulujen valossa kohtuullisen hyvin. Mikkelistä Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuorot Junavuorot Mäntyharju Mikkeli 6 12 Mäntyharjuun suuntautuvat työ- tai koulumatkat ovat sen sijaan vaikea toteuttaa linja-autoliikennettä käyttäen; aamun bussiyhteydet Mikkelistä Mäntyharjuun puuttuvat kokonaan. Bussiliikenteen matka-aika Mäntyharju Mikkeli -yhteysvälillä vaihtelee 45 min 1 h. 48

49 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin 760 seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä 560 (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v 2011). Käytettävyys Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys edellyttää sujuvaa vaihtoa junasta bussiin. Joukkoliikenteen yhteydet kulkevat yhteysvälin juna-asemien läheisimmiltä pysäkeiltä. Joukkoliikenteen linjasto ja pysäkkijärjestelyt tukevat yhteiskäyttöisyyttä vain Mikkelin asemalla. Mäntyharjun asemalla yhteys lähimmälle pysäkille ylittää hieman 500 metrin rajan, jonka jälkeen edellytysten yhteiskäyttöisyydelle on katsottu heikkenevän. Mäntyharju: 550 m - Mikkeli: < 50m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin 640 työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 90 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 20 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 30 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä huomattavasti työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia vaikutusalueella. Jos matkustaja voisi tehdä toisen kahdesta päivän aikana tekemästään yhdensuuntaisesta matkasta (meno - paluu) bussin sijaan junalla, olisi keskimääräinen aikasäästö noin minuuttia päivässä. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 640 matkaa vuorokaudessa n. 90 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 20 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Vähäinen vuorotarjonta Matkojen pituus ja suuntautuminen % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käytettävyys Mäntyharjun asemalla Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkavuodessa 49

50 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Suonenjoki Kuopio -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 90 % Kuopion aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä lähes 215 henkilöä. Tämä tarkoittaa lähes 430 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Suurin työssäkäyntivirta suuntautuu Suonenjoelta Kuopioon. Työpaikka Suonenjoki Kuopio Yhteensä Suonenjoki Kuopio Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Suonenjoki Kuopio -yhteysvälillä on kaksi henkilöjunaliikenteen asemaa. Suonenjoelta Kuopioon liikennöi arkipäivisin 7 junavuoroa ja Kuopiosta Suonenjoelle 11 junavuoroa. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Suonenjoelle klo 6:10, 6:17, 6:50 ja 8:48 ja Kuopioon vasta klo 10:30. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Suonenjoelta klo 15:10 ja Kuopiosta klo 16:05 ja 17:20. Junaliikenteen matka-aika on min. Suonenjoen ja Kuopion välillä liikennöi talviarkisin 11 linjaautoliikenteen vuoroa suuntaansa. Työ- tai koulumatkat Suonenjoelta Kuopioon onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:45, 8:40 tai 8:45 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:00, 16:00, 17:05 tai 17:10. Kuopiosta Suonenjoelle työ- tai koulumatkat onnistuvat mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:15 tai Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuorot Junavuorot Suonenjoki Kuopio :40 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:00 tai 16:50. Bussiliikenteen matka-aika Suonenjoki-Kuopio - yhteysvälillä vaihtelee 45 min 1 h. Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). 50

51 Käytettävyys Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys edellyttää sujuvaa vaihtoa junasta bussiin. Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä Kuopion asemalla. Suonenjoen rautatieaseman läheiseltä linja-autopysäkiltä ei kulje kaukoliikenteen vuoroa, mikä heikentää mahdollisuutta junan ja bussin yhteiskäyttöisyyteen. Suonenjoki: 820 m - Kuopio: 350m + Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin 860 työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 120 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 25 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 41 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä huomattavasti työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Yhteiskäyttöisyydestä hyötyisi erityisesti Suonenjoelta Kuopioon suuntautuva opiskelu- ja työssäkäyntiliikenne. Nykyiset bussi- ja juna-aikataulut ovat toisiaan täydentäviä ja yhteiskäyttöisyydestä saatava matka-aikahyöty merkittävä (menopaluu: bussi-bussi yht min vrt. menopaluu: bussi-juna yht min). Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 860 matkaa vuorokaudessa n. 120 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 25 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen Käytettävyys Suonenjoella Kohtuullisen hyvä vuorotarjonta n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 51

52 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Pieksämäki-Varkaus -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 56 % Varkauden ja loput Pieksämäen aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä 175 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 350 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Työpaikka Pieksämäki Varkaus Yhteensä Pieksämäki Varkaus Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Pieksämäki Varkaus -yhteysvälillä on kaksi henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 4 junavuoroa suuntaansa. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeä aamu junavuoro saapuu Pieksämäelle klo 9:09. Pieksämäeltä ei ole aamun junayhteyttä Varkauteen. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Pieksämäeltä klo 14:53 ja Varkaudesta klo 14:00 ja 17:05. Junaliikenteen matka-aika on 33 min. Pieksämäeltä on Varkauteen talviarkisin 10 linja-autoliikenteen vuoroa ja Varkaudesta Pieksämäelle 9 vuoroa. Työ- tai koulumatkat Pieksämäeltä Varkauteen onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:30, 7:35 tai 9:00 jälkeen ja loppuvat ennen klo 16:05, 17:20 tai 17:25. Varkaudesta Pieksämäelle työ- tai koulumatkat onnistuvat mikäli työ tai koulu alkaa klo Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuorot Junavuorot Pieksämäki Varkaus :25, 7:45 tai 8:55 jälkeen ja loppuu ennen klo 15:05, 16:15 tai 16:40. Bussiliikenteen matka-aika Pieksämäki-Varkaus -yhteysvälillä vaihtelee 35 min 1 h 25 min. Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin 660 seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä 200 (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). 52

53 Käytettävyys Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys edellyttää sujuvaa vaihtoa junasta bussiin. Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä molemmilla yhteysvälin asemilla. Pieksämäki: <50 m +++ Varkaus: <50m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin 700 työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 100 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 20 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 32 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Junaliikenteen nykyiset aikataulut eivät palvele kovin hyvin aamun menoliikennettä, mutta iltapäivän paluumatkoilla junaliikenteen vuorotarjonnan hyödyntäminen bussitarjonnan ohella parantaisi joukkoliikenteen hyödynnettävyyttä. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 700 matkaa vuorokaudessa n. 100 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 20 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 53

54 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Viinijärvi Joensuu -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 97 % Joensuun aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä noin 100 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 200 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Työpaikka Viinijärvi Joensuu Yhteensä Viinijärvi Joensuu Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Viinijärvi Joensuu -yhteysvälillä on kaksi henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 4 junavuoroa suuntaansa. Viinijärveltä ei ole työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeää aamun junavuoroa Joensuuhun. Viinijärvelle aamun junayhteys saapuu Joensuusta klo 7:22. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Viinijärveltä klo 16:40 ja Joensuusta klo 15:26. Junaliikenteen matka-aika on 22 min. Viinijärveltä on Joensuuhun talviarkisin 21 linja-autoliikenteen vuoroa ja Joensuusta Viinijärvelle 19 vuoroa. Työ- tai koulumatkat Viinijärveltä Joensuuhun onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 6:45, 7:15, 7:45 tai 8:50 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:15, 16:15, 16:35 tai 17:15. Joensuusta Viinijärvelle työ- tai koulumatkat onnistuvat mikäli työ tai koulu alkaa Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuorot Junavuorot Viinijärvi Joensuu 40 8 klo 6:45, 7:05, 7:10, 7:45, 8:15 tai 9:05 jälkeen ja loppuu ennen klo 15:05, 15:45, 16:35 tai 16:55. Bussiliikenteen matka-aika Viinijärvi Joensuu -yhteysvälillä vaihtelee 35 min 55 min. Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). 54

55 Käytettävyys Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys edellyttää sujuvaa vaihtoa junasta bussiin. Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä molemmilla yhteysvälin asemilla. Viinijärvi: 320 m + Joensuu: <50 m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin 390 työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 50 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan noin 10 matkaa/ Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin %työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 35,3 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä hieman työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa. Junaliikenteen nykyiset aikataulut eivät palvele kovin hyvin aamun menoliikennettä, mutta iltapäivän paluumatkoilla junaliikenteen vuorotarjonnan hyödyntäminen bussitarjonnan ohella parantaisi joukkoliikenteen hyödynnettävyyttä ja lyhentäisi matka-aikaa keskimäärin minuuttia. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 390 matkaa vuorokaudessa n. 50 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 10 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen Käytettävyys Viinijärvellä n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: yhteiskäyttöistä lippua vuodessa matkaa vuodessa 55

56 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Herrala Lahti -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 99 % Lahden aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä yli 100 henkilöä. Tämä tarkoittaa yli 200 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Työpaikka Herra la Lahti Yhteensä Herra la Lahti Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Herrala Lahti -yhteysvälillä on kaksi henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 18 junavuoroa suuntaansa. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Herralaan klo 5:53, 7:15, 8:15 ja 9:15 ja Lahteen klo 6:45, 7:45 ja 8:45. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Herralasta klo 14:45, 15:45, 16:45 ja 14:45 ja Lahdesta klo 15:06, 16:15 ja 17:15. Junaliikenteen matkaaika on 9 min. Herralan ja Lahden välillä liikennöi talviarkisin 4 linja-autoliikenteen vuoroa. Työ- tai koulumatkat Herralasta Lahteen onnistuvat linjaautoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 07:45 tai 9:05 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:00 tai 17:15. Lahdesta Herralaan työ- tai koulumatkat onnistuvat mikäli työ tai koulu alkaa klo 8:25 jälkeen ja loppuu ennen klo 15:35. Bussiliikenteen matka-aika Herrala Lahti -yhteysvälillä vaihtelee 25 min 40 min. Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuorot Junavuorot Herrala Lahti 8 36 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). 56

57 Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä molemmilla yhteysvälin asemilla. Herrala: 380 m + Lahti: 80m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin 410 työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 60 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan reilu 10 matkaa/ Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 49 matkaa/lippu). Lahti Herrala -yhteysvälillä junaliikenne palvelee asemien välistä opiskelu- ja työssäkäyntiliikennettä bussiliikennettä paremmin (nopeampi matka-aika ja parempi vuorotarjonta). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys lisäisi kuitenkin asiakkaiden valittavissa olevaa vuorotarjontaa ja voisi mahdollistaa jossain määrin joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 410 matkaa vuorokaudessa n. 60 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 10 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 57

58 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v (YKR) Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Iittala Hämeenlinna -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 80 % Hämeenlinnan aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä noin henkilöä. Tämä tarkoittaa noin yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Suurimmat työssäkäyntivirrat ovat Parolan ja Hämeenlinnan välillä. Asuinpaikka Työpaikka Iittala Parola Hämeenlinna Yhteensä Iittala Parola Hämeenlinna Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Iittala Hämeenlinna -yhteysvälillä on kolme henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 6 junavuoroa suuntaansa. Kaikki vuorot pysähtyvät Parolassa. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Iittalaan klo 6:49 ja 7:49 ja Hämeenlinnaan klo 7:18 ja 8:18. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Iittalasta klo 16:09 ja 16:49 ja Hämeenlinnasta klo 16:36. Junaliikenteen matkaaika on min. Iittalan ja Hämeenlinnan välillä liikennöi talviarkisin 32 linjaautoliikenteen vuoroa suuntaansa. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen kannalta keskeiset aamu- ja iltapäiväyhteydet toteutuvat hyvin molempiin suuntiin. Bussiliikenteen matka-aika Iittala Hämeenlinna-yhteysvälillä vaihtelee 25 min 35 min. Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuorot Junavuorot Iittala Hämeenlinna Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä 820 (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v 2011). 58

59 Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä kaikilla yhteysvälin asemilla. Iittala: 200 m ++ Parola: 420m + Hämeenlinna:<50m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 760 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 150 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 37 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä huomattavasti työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n. 760 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 150 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 59

60 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Hanko Karjaa -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 30 % Hangon asemien vaikutusalueella ja 30 % Tammisaaren ja 30 % Karjaan asemien vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä yli henkilöä. Tämä tarkoittaa noin yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Lähes 30 % pendelöinnistä tapahtuu Hangon ja Hangon pohjoisen aseman vaikutusalueen välillä ja reilu 40 % Tammisaaren ja Karjaan välisellä osuudella. Asuinpaikka Työpaikka Hanko Hanko-Pohjoinen Santala Lappohja Skogby Tammisaari Dragsvik Karjaa Yhteensä Hanko Hanko-Pohjoinen Santala Lappohja Skogby Tammisaari Dragsvik Karjaa Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen tarjonta Hanko Karjaa -yhteysvälillä on seitsemän henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 7 junavuoroa suuntaansa. Lähes kaikki vuorot pysähtyvät kaikilla yhteysvälin asemilla. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Hankoon klo 8:50 ja Karjaalle klo 7:18. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Hangosta klo 16:10 ja Karjaalta klo 15:10 ja 17:10. Junaliikenteen matka-aika on 40 min. Hangosta on Karjaalle talviarkisin 9 linja-autoliikenteen vuoroa ja Karjaalta Hankoon 7 vuoroa. Linja-autoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä ovat esitetty oheisessa taulukossa. Työ- Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuoroja Hanko Hanko-P. 22 Hanko-P. Santala 19 Santala Lappohja 17 Lappohja Skogby 16 Skogby Tammisaari 18 Tammisaari Dragsvik 49 Dragsvik Karjaa 44 Junavuoroja 14 60

61 tai koulumatkat Hangosta Karjaalle onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 6:35, 7:40, 8:23 tai 9:15 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:00, 16:05 tai 17:45. Karjaalta Hankoon työ- tai koulumatkat onnistuvat, mikäli työt tai koulu alkavat klo 6:35 tai 9:35 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:35 tai 15:20. Bussiliikenteen matka-aika Hanko-Karjaa -yhteysvälillä vaihtelee 55 min 1 h 35 min. Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä 740 (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä kaikilla yhteysvälin asemilla. Hanko: <50 m +++ Hanko-P: 90m +++ Santala: 450 m + Lappohja: 320 m + Skogby: 260 m + Tammisaari:120m ++ Dragsvik: 440 m + Karjaa: 110 m ++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 340 matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 29 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä huomattavasti työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Bussiliikenteen monipuolinen vuorotarjonta ja junaliikenteen lyhyempi matka-aika kannustavat yhteiskäyttöisyyden hyödyntämiseen. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 340 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen: yhteysvälillä paljon lyhyitä työmatkoja, joilla yhteiskäyttöisyydestä saatava hyöty jää vähäiseksi n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 61

62 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Turku-Loimaa -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 73 % Turun keskustan aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä noin henkilöä. Tämä tarkoittaa noin yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Yhteysvälin pendelöinnistä 96 % tapahtuu Turun ja Turun sataman asemien välillä. Asuinpaikka Työpaikka Turun satama Turku Loimaa Yhteensä Turun satama Turku Loimaa Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Turku Loimaa -yhteysvälillä on kolme henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 10 junavuoroa suuntaansa, joista kolme vuoroa jatkaa Turun satamaan saakka. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Turun satamaan klo 8:02, Turkuun klo 7:50 ja 8:50 ja Loimaalle klo 6:38 ja 7:39. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Turusta klo 15:05 ja 16:05 ja Loimaalta klo 16:13 ja 17:13. Turun satamasta paluuyhteyttä ei ole. Junaliikenteen matka-aika on 38 min 1 h 6 min. Turun ja Loimaan välillä liikennöi talviarkisin yhteensä 15 linjaautoliikenteen vuoroa. Työ- tai opiskelumatkat Turusta Loimaalle onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:40 tai 9:25 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:20, 16:10 tai 17:40. Loimaalta Turkuun työ- tai koulumatkat onnistuvat, mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:35 tai 9:30 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:15, 15:00 tai 16:15. Bussiliikenteen matka-aika Turku- Loimaa -yhteysvälillä vaihtelee 55 min 1 h 50 min. Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuoroa Turun satama Turku 43 Turku Loimaa 15 Junavuoroa 20 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). 62

63 Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä kaikilla asemilla. Turun satama:<50m +++ Turku: <50m +++ Loimaa: <50 m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Laskennallinen liityntäliikenteen synnyttämä lisäpotentiaali (+ 20 %) on noin 670 matkaa/. Koko yhteysvälin pendelöinnistä 96 % on Turun sisäistä lyhytmatkaista työssäkäyntiliikennettä, jossa yhteiskäyttöisyydestä saatavat hyödyt jäävät pieniksi. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaankin että vain noin 5 % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin 700 yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 60 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi Turun ja Loimaan työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Yhteysvälin pituudesta ja junan nopeammasta matka-ajasta johtuen junan käyttäminen bussin rinnalla, joko meno tai paluumatkalla, toisi matkustajalle selviä aikasäästöjä. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 670 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen: valtaosa liikenteestä Turun sisäistä opiskelu- ja työssäkäyntiliikennettä, jossa yhteiskäyttöisyydestä saatava hyöty jää vähäiseksi n. 5 matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: n. 700 lippua vuodessa n matkaa vuodessa 63

64 Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Väestö Pori Kokemäki -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 78 % Porin aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä noin 670 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Suurimmat työssäkäyntivirrat ovat Porin ja Harjavallan välillä. Asuinpaikka Työpaikka Pori Harjavalta Kokemäki Yhteensä Pori Harjavalta Kokemäki Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Pori Kokemäki -yhteysvälillä on kolme henkilöjunaliikenteen asemaa. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 7 junavuoroa suuntaansa. Kaikki vuorot pysähtyvät Harjavallassa. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Poriin klo 9:39 ja Kokemäelle klo 5:42, 6:42 ja 7:42. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Porista klo 14:15 ja 16:15 ja Kokemäeltä klo 15:21 ja 17:21. Junaliikenteen matka-aika on min. Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuoroa Pori Harjavalta 85 Harjavalta Kokemäki 56 Junavuoroa Porin ja Kokemäen välillä liikennöi talviarkisin 55 linjaautoliikenteen vuoroa suuntaansa. Linja-autoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä ovat esitetty oheisessa taulukossa. Työ- tai koulumatkat Porista Kokemäelle onnistuvat linjaautoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:35, 7:45 tai 8:35 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:30, 16:10, 16:40, 16:55 tai 17:35. Kokemäeltä Poriin työ- ja koulumatkat onnistuvat linjaautoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:25 tai 8:45 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:10 tai 16:15. Bussiliikenteen matka-aika Pori Kokemäki -yhteysvälillä vaihtelee 40 min 1 h 15 min

65 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä 380 (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä kaikilla yhteysvälin asemilla. Pori: 150 m ++ Harjavalta: 200m ++ Kokemäki: 400 m + Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 370 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 75 matkaa/ Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 32 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä huomattavasti työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman liikkumisen alueiden välillä. Aamulla Kokemäeltä Poriin ei ole nykyisin opiskelu- ja työssäkäyntiliikenteelle soveltuvaa junayhteyttä, mutta junan hyödyntäminen paluumatkoilla olisi mahdollista. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n. 370 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 75 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 65

66 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Turku-Uusikaupunki -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 70 % Turun aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä noin 9340 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Noin 60 % yhteysvälin pendelöinnistä on Turun sisäistä työssäkäyntiliikennettä. Asuinpaikka Työpaikka Turun satama Turku Raisio Uusikaupunki Yhteensä Turun satama Turku Raisio Uusikaupunki Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Turku Uusikaupunki -yhteysvälillä on neljä junaliikenteen asemaa, joista vain Turun sataman ja Turun asemat palvelevat tällä hetkellä henkilöliikennettä. Henkilöliikennettä on esitetty avattavaksi Uuteenkaupunkiin saakka teollisuuden työpaikkojen takia. Turun ja Uudenkaupungin välillä liikennöi talviarkisin yhteensä 33 linja-autoliikenteen vuoroa. Linja-autoliikenteen vuoromäärät lyhyemmillä yhteysväleillä ovat esitetty oheisessa taulukossa. Työ- tai koulumatkat Turusta Uuteenkaupunkiin onnistuvat paikka Lähtölinja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:35, 8:50 tai 9:55 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:15, 15:10, 16:10, 16:30 tai 17:30. Uudestakaupungista Turkuun työ- tai koulumatkat onnistuvat, mikäli työt tai koulu alkavat klo 6:30, 7:50, 8:40 tai 9:25 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:45, 15:45, 16:15, 16:45 tai 17:15. Bussiliikenteen matkaaika Turku-Uusikaupunki -yhteysvälillä vaihtelee 1h 10 min 1 h 30 min. Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Määräpaikka Bussivuoroa Turun satama Turku 43 Turku Raisio 331 Raisio Uusikaupunki 34 Junavuoroa ei henkilöliikennettä 66

67 Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla ei ole nykyisin henkilöliikennettä. Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä kaikilla asemilla. Ainoastaan Raision asemalla etäisyys on hieman pidempi, mutta edelleen yhteiskäyttöisyyttä tukeva. Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Noin 60 % matkoista on Turun sisäisiä matkoja ja yli 97 % matkoista tehdään Turun sataman, Turun ja Raision asemanseutujen välillä. Uudenkaupungin ja Turun välisiä matkoja on vain muutama prosentti koko yhteysvälin matkoista. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaankin että vain noin 5 % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin 1000 yhteiskäyttöistä lippua vuodessa (n matkaa/vuosi, 60 matkaa/lippu). Yhteysvälin avaaminen henkilöjunaliikenteelle nopeuttaisi Uudenkaupungin ja Turun välistä joukkoliikenteen matka-aikaa ja tekisi joukkoliikenteestä aikaisempaa kilpailukykyisemmän vaihtoehdon henkilöautolle. Junan ja bussin yhteiskäyttöisyyden myötä jo muutamat opiskelu- ja työssäkäyntiaikoihin oikein sovitetut junavuorot mahdollistaisivat selkeästi aikaisempaa joustavamman ja nopeamman liikkumisen alueiden välillä. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: matkaa vuorokaudessa n joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Matkojen pituus ja suuntautuminen: valtaosa liikenteestä Turun sisäistä opiskelu- ja työssäkäyntiliikennettä, jossa yhteiskäyttöisyydestä saatava hyöty jää vähäiseksi n. 5 % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: n lippua vuodessa matkaa vuodessa 67

68 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Tervola-Kemi -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 93 % Kemin aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä yli 30 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 70 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Työpaikka Tervola Kemi Yhteensä Tervol a Kemi Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Tarkastelulla yhteysvälillä sijaitsevat Tervolan ja Kemin asemat. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 6 junavuoroa suuntaansa. Kaikki yhteysvälillä liikennöivät junat pysähtyvät molemmilla asemilla. Työssäkäyntija opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuorot saapuvat Tervolaan klo 9:37 ja Kemiin klo 8:27. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Tervolasta klo 15:56 ja 17:01 ja Kemistä klo 15:19 ja 16:30. Junaliikenteen matka-aika on min. Tervolasta on Kemiin talviarkisin 9 linja-autoliikenteen vuoroa ja Kemistä Tervolaan 10 vuoroa. Työ- tai koulumatkat Tervolasta Kemiin onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 6:50, 7:50, 7:55, 8:10, 8:45 tai 8:55 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:10, 16:15 tai 17:20. Kemistä Tervolaan työ- tai koulumatkat onnistuvat, mikäli työt tai koulu alkavat klo 7:45 tai Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuoroa Junavuoroa Kemi Tervola :50 jälkeen ja loppuvat ennen klo 14:20 tai 16:15. Bussiliikenteen matka-aika Tervola Kemi - yhteysvälillä vaihtelee 50 min 1 h 40 min. Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä 210 (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v 2011). 68

69 Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä molemmilla asemilla. Tervola: 450 m + Kemi: 250m ++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin 130 työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 20 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen 3700 joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan alle kymmenen matkaa/. Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 29 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman ja liikkumisen alueiden välillä. Etenkin junaliikenteen lyhyempi matka-aika kannustaisi yhteiskäyttölipun hyödyntämiseen. Nykyisen aikataulun mukaiset junan aamuyhteydet ovat työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen näkökulmasta perillä määräpaikassa hieman liian myöhään (Tervolassa 9:37 ja Kemissä 8:37), iltapäivän paluuyhteydet ovat sen sijaan erittäin hyvät. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 130 matkaa vuorokaudessa n. 20 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 5-10 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Säännöllisen liikenteen vähäinen määrä ja vähäinen vuorotarjonta n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 69

70 Aseman seutujen väestö v (YKR) Vaikutusalueen pendelöinti v Logica/MML, lupanro 3/MML/13 Väestö Muurola Rovaniemi -yhteysvälin asemanseuduilla (3 km) asui vuonna 2011 yhteensä noin asukasta, joista 97 % Rovaniemen aseman vaikutusalueella. Pendelöinti Yhteysvälin asemanseutujen välillä pendelöi yhteensä yli 220 henkilöä. Tämä tarkoittaa noin 450 yhdensuuntaista työmatkaa arkivuorokaudessa. Työpaikka Muurola Rovaniemi Yhteensä Muurola Rovaniemi Yhteensä Yhteysvälin juna- ja bussiliikenteen kysyntä ja tarjonta Tarkastellulla yhteysvälillä ovat Muurolan ja Rovaniemen asemat. Yhteysvälillä liikennöi arkipäivisin 6 junavuoroa suuntaansa. Kaikki junat pysähtyvät sekä Muurolassa että Rovaniemellä. Työssäkäynti- ja opiskeluliikenteelle tärkeät aamun junavuoro saapuu Muurolaan klo 7:26. Rovaniemelle ei ole aamuyhteyttä. Vastaavasti paluuyhteydet lähtevät Muurolasta klo 16:27 ja 17:28 ja Rovaniemeltä klo 15:10 ja 16:11. Junaliikenteen matka-aika on min. Muurolasta on Rovaniemelle talviarkisin 15 linja-autoliikenteen vuoroa ja Rovaniemeltä Muurolaan 16 vuoroa. Työ- tai koulumatkat Muurolasta Rovaniemelle onnistuvat linja-autoliikennettä käyttäen mikäli työt tai koulu alkavat klo 6:30, 7:46, 8:46 tai 9:20 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:11, 16:09, 16:11 tai 17:15. Rovaniemeltä Muurolaan työ- tai koulumatkat onnistuvat, mikäli työt tai Bussi- ja junaliikenteen vuoromäärät talviarkisin (molemmat suunnat yht.) Lähtöpaikka Määräpaikka Bussivuoroa Junavuoroa Muurola Rovaniemi koulu alkavat klo 5:45, 6:17, 6:40, 7:47 tai 8:47 jälkeen ja loppuvat ennen klo 15:06, 15:20 tai 16:55. Bussiliikenteen matka-aika Muurola-Rovaniemi -yhteysvälillä vaihtelee 17 min 36 min. Vuonna 2011 yhteysvälin kunnissa myytiin seutulippua, joilla tehtiin arviolta matkaa. Opiskelijalipun saajia yhteysvälin kunnissa oli yhteensä 250 (KELASTO 2012). Tarkastellulla rataosalla henkilöliikenteen matkoja tehtiin (v. 2011). 70

71 Käytettävyys Tarkastellulla yhteysvälillä joukkoliikenteen pysäkkien ja juna-aseman keskinäinen etäisyys tukee yhteiskäyttöisyyttä Muurolan ja Rovaniemen asemilla. Muurola: 220 m ++ Rovaniemi: < 50m +++ Käyttäjäpotentiaali ja yhteiskäyttöisyyden vaikutukset Yhteysvälillä arvioidaan tehtävän yhteensä noin 900 työ- ja opiskelumatkaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 130 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa (joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus 14 %) ja edelleen joukkoliikenteen matkaa vuodessa. Asemien vaikutusalueen ulkopuolelta saapuvan liityntäliikenteen synnyttämäksi lisäpotentiaaliksi (+ 20 %) arvioidaan 25 matkaa/ Yhteysvälin työmatkojen pituuden ja suuntautumisen sekä juna- ja bussiliikenteen vuorotarjonnan perusteella arvioidaan, että noin % työssäkäynti- ja opiskelumatkoista hyötyisi yhteiskäyttöisestä lipusta. Tämä tarkoittaisi noin yhteiskäyttöistä lippua vuodessa ( matkaa/vuosi, 33 matkaa/lippu). Junan ja bussin yhteiskäyttöisyys parantaisi yhteysvälillä työssäkäynti- ja opiskeluliikenteen hyödynnettävissä olevaa vuorotarjontaa ja mahdollistaisi aikaisempaa joustavamman ja liikkumisen alueiden välillä. Nykyisin Muurolasta Rovaniemelle ei ole opiskelu- ja työssäkäyntiliikennettä palvelevaa junan aamuyhteyttä. Sen sijaan paluumatkat junalla onnistuvat hyvin. Bussiliikenne palvelee kohtuullisen hyvin sekä meno että paluumatkoja, mutta junaliikenteen nopeammasta matka-ajasta johtuen yhteiskäyttöisyys lisäisi joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Työ- ja opiskelumatkat: Perusarvio: 900 matkaa vuorokaudessa n. 130 joukkoliikennematkaa/ Liityntäliikenteestä syntyvä lisäpotentiaali 25 joukkoliikennematkaa/ Potentiaalin rajoitukset: Käytettävyys Muurolassa Matkojen pituus ja suuntautuminen n % matkoista hyötyisi yhteiskäyttölipusta Käyttäjäpotentiaali: lippua vuodessa matkaa vuodessa 71