Suomeen saapuvan kansainvälisen henkilöstön ja tutkijoiden palvelut

Transkriptio

1 1 Suomeen saapuvan kansainvälisen henkilöstön ja tutkijoiden palvelut Kansainvälisten asioiden koordinaattori Ulla Siltaloppi Tampereen teknillinen yliopisto, Kansainväliset palvelut

2 Palvelut ulkomailta tuleville työntekijöille Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) 2 Ennen Suomeen tuloa Kutsun lähettää kutsuva taho, esim. professori Kv-yksikkö neuvoo kutsuttavaa oleskeluluvan haussa, mistä ja miten lupaa haetaan sekä mitä dokumentteja on oltava mukana Suomeen tultaessa ym. Vastanottava yksikkö avustaa asunnon hankinnassa Saavuttaessa TTY:lle Henkilöstöasiat toteutetaan mahdollisimman paljon yhden luukun palveluna, uusi ulkomaalainen työntekijä tulee ensimmäisenä päivänä kv-yksikköön ja hänelle neuvotaan ja osittain hoidetaan kaikki tarvittavat viranomaisasiat: rekisteröinti, verotus, pankkitilin avaaminen, sosiaaliturva

3 Ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttäminen 3 4 kertaa vuodessa yhteinen perehdyttämiskoulutus tietoturvasta, palvelussuhde-asioista, työterveydestä ym. Vastaanottavan laitoksen perehdyttäjä perehdyttää laitoksen tavoille ja opastaa työntekijää tarvittavien hallinnollisten tietojärjestelmien käytössä Joko esimies tai saman tutkimusryhmän työntekijä perehdyttää työtehtäviin Henkilö saa halutessaan suomalaisen tutorin, joka auttaa uutta työntekijää arkielämän alkuun työtehtävien ulkopuolisissa, jokapäiväisissä asioissa (esim. lounaalla ja kaupassa käynti, bussilla kulkeminen ) ja toimii linkkinä suomalaiseen kulttuuriin ja Suomeen

4 Mitä asioita pitää ottaa huomioon Suomeen tulevan kansainvälisen henkilöstön palvelussuhdeasioissa? 4 Kutsu EU-kansalaisen rekisteröinti Ulkomaalaiselle myönnetty Suomen henkilökortti ja ajokortti Muuttoilmoitus Rekisteröinti Suomessa Pankkitilin avaus Verotus Suomen sosiaaliturva

5 Ennen Suomeen tuloa kutsu 5 saapujan nimi, titteli ja syntymäaika passin numero (nopeuttaa asian käsittelyä) aiotun oleskelun kesto oleskelun tarkoitus mahdollinen projekti tai yhteistyö ja työtehtävät mahdollisimman tarkasti vastuuprofessori tai projektipäällikkö ja laitos miten oleskelu rahoitetaan (palkka euroina tai apuraha ja mahdolliset muut etuudet, kuten matkat, majoitus, päiväraha) liittyykö oleskelu esim. johonkin pitkäkestoiseen hankkeeseen tai koulutusohjelmaan (esim. tutkijakoulut) jos työsopimukseen laitetaan koeaika (trial period) esim. 4 kk, on se hyvä mainita myös kutsussa. Koeajalla ei ole vaikutusta ensimmäisen oleskeluluvan pituuteen Ulla Siltaloppi

6 6 EU/ETA-maiden kansalaiset Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioita Suomen lisäksi ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Lisäksi Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset rinnastetaan vapaan liikkumisoikeuden osalta EU-kansalaisiin EU-maiden kansalaiset ja heihin rinnastettavat voivat opiskella tai tehdä Suomessa vapaasti työtä enintään kolme kuukautta. Pidempi oleskelu edellyttää oleskeluoikeuden rekisteröimistä paikallispoliisissa. Työlupaa heidän ei kuitenkaan tarvitse anoa.

7 7 EU-maiden kansalaisten rekisteröinti Euroopan unionin kansalaisen rekisteröintilomake (saa poliisilaitokselta tai osoitteesta työnantajalta saatu vahvistus palvelussuhteesta tai työsopimus tai todistus esim. apurahalla työskentelystä opiskelijalta opiskelutodistus, riittävä sairausvakuutusturva ja toimeentuloselvitys kansallinen henkilöllisyystodistus tai passi muut viranomaisen pyytämät asiakirjat rekisteröintimaksu 47 oleskeluoikeuden rekisteröinti on voimassa toistaiseksi, viiden vuoden yhtäjaksoisen asumisen jälkeen oikeutettu pysyvään oleskeluun

8 Ulkomaalaiselle myönnetty Suomen henkilökortti 8 Poliisi voi myöntää henkilökortin kotikuntalain mukaisesti Suomessa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle, joka on merkitty väestötietojärjestelmään ja jonka henkilöllisyys voidaan todeta luotettavasti. Henkilökorttihakemus on aina jätettävä paikallispoliisille henkilökohtaisesti. Henkilökortti ei ole ulkomaalaisella oleskelulupa eikä matkustusasiakirja Henkilökortti myönnetään aina viideksi vuodeksi

9 Ajokortti 9 Ajokortti ei ole matkustusasiakirja eikä oleskelulupa Suomalainen ajokortti. Saksalainen ajokortti.

10 10 Muuttoilmoitus Muuttoilmoitus tulee lain mukaan tehdä aina kun muuttaa pysyvästi asunnosta toiseen kun tilapäinen oleskelu toisessa osoitteessa kestää yli kolme kuukautta Ilmoituksen voi tehdä aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää viimeistään viikon kuluttua muutosta tehdään postista tai maistraatista saatavalla lomakkeella voi tehdä myös sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa ulkomaalaisen työntekijän osalta ei heti mahdollista, koska vaatii verkkopankkitunnukset HUOM! Muuttoilmoitus on ehdottomasti muistettava tehdä myös maasta pois muutettaessa

11 11 Ulkomaalaisen rekisteröinti Ulkomaalaisen on lain mukaan ilmoitettava rekisteriin tiedot, jos oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden Suomessa asuvista henkilöistä merkitään perustiedot väestötietojärjestelmään. Perustietoja ovat: nimi, syntymäaika, kansalaisuus, perhesuhdetiedot ja osoite Rekisteritietoja käytetään mm. verotuksessa, terveydenhuollossa, oikeushallinnossa, vaalien järjestämisessä ja tilastoinnissa Pohjoismaista muuttavan henkilötiedot siirretään sähköisesti asianomaisten viranomaisten välillä, kun muuttajan lähtövaltiossa annettu henkilötunnus tai henkilönumero on tiedossa, ja henkilölle merkitään kotikunta Suomeen

12 Miten ja missä rekisteröinti tapahtuu? 1(2) 12 rekisteröityvän henkilön tulee täyttää ja henkilökohtaisesti allekirjoittaa asuinpaikkansa maistraatissa, (verotoimistossa tai KELA:ssa) ulkomaalaisen rekisteröinti-ilmoituslomake sekä muuttoilmoitus väestötietojärjestelmää varten EU-kansalaisella virallinen henkilökortti tai passi ja Unionin kansalaisen rekisteröintitodistus EU:n ulkopuolelta tulevilla passi ja oleskelulupa mahdolliset avioliittotodistukset, ero- ja kuolintodistukset ja lasten syntymätodistukset ulkomaalaisen perhetietoja rekisteröitäessä kaikkiin ulkomailta toimitettuihin asiakirjoihin on liitettävä ns. Apostille-todistus, jos ko. valtio on liittynyt Haagin sopimukseen

13 13 Miten ja missä rekisteröinti tapahtuu? 2(2) tietoja Haagin yleissopimuksesta sekä englanninkielinen luettelo siihen kuuluvista jäsenvaltioista löytyy Internet-osoitteesta: mikäli valtio ei ole Haagin-sopimuksen osapuoli, todistus toimitetaan kyseisen maan ulkoministeriöön, joka laillistaa asiakirjan oikean viranomaisen antamaksi tämän jälkeen asiakirja toimitetaan Suomen edustustoon, joka puolestaan laillistaa ulkoministeriön virkamiehen todistuksen Lisätietoja: maistraatti.fi

14 14 Pohjoismaiden kansalaisten rekisteröinti Muuttoihin sovelletaan Pohjoismaiden välistä väestön rekisteröintiä koskevaa sopimusta. Suomeen muuttavien pohjoismaalaisten tarvitsee rekisteröityä eli ilmoittaa pysyvä kotikuntansa Suomen väestö-tietojärjestelmään vain, jos oleskelu kestää yli 12 kuukautta Henkilötiedot siirretään sähköisesti asianomaisten viranomaisten välillä, kun muuttajan lähtövaltiossa annettu henkilötunnus tai henkilönumero on tiedossa, ja henkilölle merkitään kotikunta Suomeen Sopimuksen tarkoituksena on, että kaikki Pohjoismaiden välillä muuttavat olisivat merkittyinä vain yhden valtion väestörekisteriin kerrallaan ja toisaalta, ettei muuttaja jäisi kokonaan pois väestörekisteristä. Lisätietoja norden.org/fi

15 15 Kotikunta ulkomaalaiselle Suomeen muuttaneelle ja Suomessa asuvalle ulkomaalaiselle henkilölle voidaan merkitä väestötietojärjestelmään kotikunta Suomessa jos hänellä on tarkoitus jäädä tänne vakinaisesti asumaan (vakinaisesti = vähintään kaksi vuotta työskentelyä Suomessa, opiskelu maisteriohjelmassa, tutkinto-opiskelijana AMK:ssa, pohjoismaiden kansalaiset yksi vuosi) EU-kansalaiset tarvitsevat passin tai virallisen kuvallisen henkilökortin ja Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistuksen Kolmansien maiden kansalaisilla on oltava pysyvä tai jatkuva oleskelulupa tai vähintään yhden vuoden oleskeluun oikeuttava tilapäinen oleskelulupa Rekisteröinnin perusteella ulkomaalaiselle annetaan henkilötunnus

16 16 Tilapäinen asuminen Suomessa myös lyhytaikaisesti Suomessa asuva ulkomaalainen voi tietyissä tapauksissa saada henkilötunnuksen, mikäli hän tarvitsee sitä esimerkiksi työnteon takia ei rekisteröidä kotikuntaa Suomessa eikä hänellä siten ole välttämättä samoja oikeuksia kuin Suomessa vakinaisesti asuvalla henkilöllä Rekisteröityä voi maistraatissa, jonka virka-alueella henkilö ilmoittaa asuvansa, (myös verotoimistossa tai KELA:ssa)

17 17 Henkilötunnus ulkomaalaiselle ulkomaalainen, jonka oleskelu Suomessa on pysyvää tai kestää vähintään vuoden, saa henkilötunnuksen verotusta varten tarvitaan henkilötunnus, jos oleskelu Suomessa kestää yli puoli vuotta. verottaja suosittelee henkilöilmoituksen hankkimista myös lyhytaikaisissa työsuhteissa ulkomaalaiselle, joka työskentelee esim. 2-4 kuukautta vuosittain, henkilötunnus eläkkeiden kohdistamista varten henkilötunnus voidaan antaa eräissä tapauksissa myös ulkomailla asuville perheenjäsenille, jos maistraatti harkitsee sen lain perusteella tarpeelliseksi

18 18 Esimerkkejä ulkomaalainen maisteriohjelmassa tai AMK:ssa opiskeleva, jonka oletettu opintojen kesto vähintään kaksi vuotta - saa henkilötunnuksen ja kotikunnan vaihto-opiskelijana alle vuoden - ei tarvitse henkilötunnusta, ei kotikuntaa vaihto-opiskelijan oleskelu Suomessa kestää kahdeksan kuukautta ja hän tekee palkkatyötä kuukauden henkilötunnus, ei kotikuntaa jos oleskelu esim. kesäharjoittelija Suomessa kestää kolme kuukautta ei tarvitse välttämättä henkilötunnusta, ei kotikuntaa työskentelee Suomessa Kiinan valtion apurahalla 10 kuukautta ei tarvitse henkilötunnusta, ei kotikuntaa

19 19 Suomalainen pankkitili ulkomaalaiselle avaaminen nykyään vaikeaa avaamista varten ei tarvita henkilötunnusta vain silloin, jos ulkomaalaisella on suomalainen henkilökortti, pankki hyväksyy henkilön henkilötunnuksen on hyvä sopia pankin tai pankkien kassa, millainen todistus työnantajalta pitää olla, jotta uusi ulkomaalainen työntekijä saa avattua pankkitilin pankkiin mukaan passi, työsopimus tai työnantajan todistus työskentelystä pankkitunnukset saa pääsääntöisesti vasta sitten, kun tilille on tullut palkkatuloja

20 20 Sosiaaliturvalainsäädäntö ja säännökset EY-asetus 883/2004 ja toimeenpanoasetus 987/2009 ja 1408/71 ja 574/72 Sosiaaliturvasopimukset: Pohjoismaat, USA, Kanada, Quebec, Chile, Israel, Australia Sopimukset koskevat lähinnä eläkkeitä ja osa myös sairaanhoitoa. Laki asumiseen perustuvan sosiaalilainsäädännön soveltamisesta (SovAL) 1573/1993 Kotikuntalaki 201/1994 Sairausvakuutuslaki 1224/2004 Opintotukilaki 65/1994

21 21 Millä perusteella tultu Suomeen? Palkallinen työsuhde/yrittäjä Lähetetty työntekijä Opiskelija Tutkija apurahalla, mistä maasta apuraha ja miten kauan apurahatyöskentely kestää Perheenjäsen

22 22 Mistä maasta tullaan? Pohjoismaat EU maat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro EU-maiden alueiden sisällä olevat valtiot San Marino, Vatikaani ja Monaco eivät kuulu EU:hun, ETA-maita ovat EU maiden lisäksi: Islanti, Liechtenstein ja Norja Sveitsi, lähes samat säännöt kuin EU/ETA Sosiaaliturvasopimusmaat: USA, Kanada, Quebec, Chile, Israel, Australia Muut niin sanotut kolmannet maat

23 23 Suomen sosiaaliturvaan Pääsääntö: vakinainen muutto, Suomen sosiaaliturvaan Vakinainen muutto: Vakinainen asunto ja koti on täällä ja oleskelee pääasiallisesti täällä Vähintään kahden vuoden työsopimus Avioliitto tai muu läheinen perhesuhde henkilön kanssa, joka asuu vakinaisesti Suomessa paluumuutto Ei EU-kansalainen, vähintään vuoden oleskelulupa Pääsääntö, jos muuttaa Suomeen tilapäisesti, ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvan Osittainen oikeus mahdollista työntekijöillä Poikkeuksena lähetetyt työntekijät (A1/E101 todistus)

24 Muutto Suomeen EU/ETA maasta tai Sveitsistä 24 Jos tulee töihin alle 4 kuukaudeksi, ei oikeutta Suomen sosiaaliturvaan paitsi jos on tyel-vakuutettu: oikeus lasten kodinhoidontukeen sekä julkiseen terveydenhuoltoon Jos työskentely kestää 4 kuukautta - 2 vuotta, Voi saada lapsilisää ja sairausajan tukia, kertyy kansaneläkettä ja perheeläkettä ja on vakuutettu työttömyyden varalta. Edellyttää työssäoloehdon täyttymistä Jos työsuhde kestää yli kaksi vuotta Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan

25 25 Työssäoloehto Työssäoloehto täyttyy silloin jos työskentelee vähintään 18 tuntia viikossa jos palkka on vähintään työehtosopimuksen mukainen. jos alalla ei ole työehtosopimusta, tulee kokoaikatyön palkan olla vähintään 1071 euroa kuukaudessa Kaikkien Suomeen töihin muuttavien henkilöiden tulee täyttää työssäoloehto, jotta he voivat päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin työskentelynsä perusteella. Ehto ei koske niitä työntekijöitä, joiden katsotaan muuttavan Suomeen vakinaisesti asumaan.

26 Osittainen oikeus Suomen sosiaaliturvaan EU/ETA alueen ulkopuolelta tulevat 26 Muualta kuin EU/ETA alueelta tai Sveitsistä tuleva vakuutetaan sairauden, vanhemmuuden ja työttömyyden varalta heti työskentelyn alusta lähtien Jos työskentely kestää vähintään neljä kuukautta Edellytyksenä on työssäoloehdon täyttyminen: vähintään 18 tuntia/viikko, työsopimus TES:in mukainen ja jos ei TES:iä ole, kokoaikatyön palkka vähintään 1071 /kk Vain työntekijä pääsee osittaisen sosiaaliturvan piiriin, ei perheenjäsenet

27 27 Ei oikeutta Suomen sosiaaliturvaan Pääsääntö: alle 4 kk Suomessa työskentelevät Opiskelijat, poikkeuksena ovat Norjasta ja Islannista muuttavat opiskelijat, jotka voivat päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin, jos heidät on merkitty täällä asuvaksi väestötietojärjestelmään Jos opiskelija muuttaa Suomeen tilapäisesti toisesta EU/ETAmaasta tai Sveitsistä, on hänellä oikeus välttämättömään sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Työharjoittelijat, lyhytaikaista tai pienipalkkaista työtä tekevät Osa-aikatyötä tekevät, jos työssäoloehto ei täyty 4 kk 2 vuotta työskentelevän EU/ETA-maan ulkopuolelta tulevan työntekijän perheenjäsenet

28 28 Kelan piiriin hakeminen Kelan hoitaman sosiaaliturvan piiriin pääsemistä on haettava Kelan sähköisessä asiointipalvelussa tai lomakkeella Y77, joka toimitetaan Kelaan, liitteeksi kopio työsopimuksesta Henkilötunnus on oltava ennen hakemuksen jättämistä Kela antaa kirjallisen päätöksen sosiaaliturvan piiriin ottamisesta. Jos päätös on myönteinen, hakijalle lähetetään sairausvakuutuskortti eli Kela-kortti Lisätietoja kela.fi => maasta- ja maahanmuutto Maasta- ja maahanmuuton palvelunumero neuvoo sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä Suomeen tai ulkomaille muutettaessa. Numerossa vastataan arkisin

29 Työntekijän verotus Suomessa, rajoitetusti verovelvollinen 29 Oleskelu Suomessa enintään 6 kk, työnantajana suomalainen yritys lähdevero 35 % (tietyssä tapauksessa voi jälkikäteen vaatia progressiivista verotusta) ennen veron perimistä vähennys 510 euroa/kk tai 17 euroa/päivä vähennyksestä oltava merkintä lähdeverokortissa (haetaan lomakkeella VEROH 6201) lähdevero on lopullinen vero, eikä veroilmoitusta anneta Suomeen veron lisäksi palkasta peritään sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja (yhteensä noin 7 %), ellei ole todistusta A1/E101, joka osoittaa henkilön olevan vakuutettu muussa maassa kuin Suomessa Oleskelu Suomessa enintään 6 kk, työnantajana ulkomainen yritys (ei kiinteää toimipaikkaa), veroilmoitus ja verot kotimaahan

30 Suomesta saatava palkka vähintään 75 % vuoden ansiotulosta 30 Oleskelu Suomessa enintään 6 kk, työnantajana suomalainen yritys jos henkilön Suomen tulot ovat vähintään 75 % koko vuoden ansiotuloista ja asuu Euroopan talousalueen maassa, voi jälkikäteen vaatia progressiivista verotusta 35 %:n lähdeveron sijasta esim. kokopäiväinen opiskelija kotimaassaan ja kesätyö Suomessa vaatimus esitetään vasta työskentelyvuoden päätyttyä lomakkeella VEROH 6148a Lisätietoja ulkomaalaisten työntekijöiden verotuksesta vero.fi tai Kansainvälinen henkilöverotus puh

31 Työntekijän verotus Suomessa, yleinen verovelvollisuus 31 Oleskelu yli 6 kuukautta Suomessa, yleinen verovelvollisuus tarkoittaa, että henkilö on velvollinen maksamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että muualta saamastaan tulosta ansiotulojen veron suuruus riippuu tulojen määrästä, progressiivinen verotus kansainväliset verosopimukset voivat rajoittaa Suomen verotusoikeutta opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden osalta (Egypti, Espanja, Iso-Britannia, Japani, Marokko ja Ranska) verokorttia haetaan lomakkeella VEROH 5042a ulkomaan kansalaisen yleinen verovelvollisuus päättyy välittömästi, kun hän muuttaa pysyvästi pois Suomesta.

32 Ulkomaalaisen avainhenkilön 35% lähdevero 32 Yleisesti verovelvollinen, kun aloittaa työskentelyn Suomessa Erityisosaamista vaativissa tehtävässä työskentelevä ulkomaan kansalainen, jonka rahapalkka ylittää 5800 /kk, Jos kuitenkin tulee Suomessa olevaan ylempään oppilaitokseen opetus- tai tutkimustyöhön, rahapalkalle ei ole vähimmäisvaatimusta. Luontoisetuja ei lueta rahapalkkaan Ei ole ollut verovelvollinen Suomessa edeltävänä 5 vuonna Edellytyksenä on, että työ tehdään pääasiallisesti Suomessa täällä olevan työnantajan lukuun Haettava 90 päivän kuluessa työskentelyn alkamisesta Enintään 48 kk Veron lisäksi ei peritä sairaanhoito- eikä päivärahamaksua. Palkasta peritään työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Avainhenkilöille ei ole erillistä verokorttihakemusta

33 33 Muutettaessa pois Suomesta Muuttoilmoitus pankkitili, jääkö voimaan vai lopetetaanko? verovirastolle tieto muuton jälkeen voimassa olevasta pankkitilistä mahdollista veronpalautusta varten Mikäli henkilö on kuulunut työskentelynsä ajan Suomen sosiaaliturvaan, on hänen ilmoitettava maasta pois muutto lomakkeella Y39 Kelaan ja Kelakortti on palautettava. Lomake löytyy osoitteesta