VUODEN 2019 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE

Transkriptio

1 1 Kankaanpään kaupunki Kaupunginhallitus VUODEN 2019 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE Sisällysluettelo 1. Aikataulu ja prosessin vaiheet 2. Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2019 laatimisen lähtökohdat 5. Käyttötalous 6. Investoinnit 5.1 Toiminnalliset muutokset 5.2 Toiminnalliset tavoitteet 5.3 Raami 5.4 Henkilöstömenot 7. Talousarvion tekninen toteutus 8. Liitteet 7.1 Talousarvion rakenne 7.2 Talousarvioesitysten teko

2 2 1. Aikataulu ja prosessin vaiheet Vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinta etenee seuraavassa järjestyksessä: * Kh: talousarvion laadintaohjeet * Kaupunginvaltuuston seminaari * Lautakuntien talousarvioesitykset * Kaupunginhallituksen käsittely * Kh:n esitys valtuustolle; TA/TS (viimeistään) * Kaupunginvaltuuston käsittely * Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet tammikuu 2019 * Lautakuntien käyttösuunnitelmien vahvistaminen tammi-helmikuu Tilinpäätös 2017 Kankaanpään kaupungin talousvuosi 2017 toteutui varsin hyvin. Tulot ylittyivät budjetoidusta 0,3 M ja menot ylittyvät 0,2 M, jolloin toimintakate oli 0,1 M budjetoitua parempi. Verotulot alittuivat 0,2 M ja valtionosuudet ylittyivät 0,3 M. Vuosikate oli 0,5 M budjetoitua parempi. Poistoja ja arvonalentumisia kirjattiin 1,0 M arvioitua enemmän, jolloin tilikauden tulokseksi jäi +0,01 M. Ylijäämiä vuoden 2017 taseessa oli yhteensä 3,2 M. Voimakkaan investointitahdin jatkuessa kaupungin lainamäärä kasvoi 4,0 M ja asukaskohtainen lainamäärä oli /as, joka on valtakunnan keskiarvon (2.921) yläpuolella. Investointitahti jatkuu edelleen kovana ja velkamäärä kasvaa edelleen. 3. Talousarvio 2018 Vuoden 2018 talousarvio on tulokseltaan +0,11 milj. euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksen toteutuneiden kustannusten ja vuoden 2018 talousarvion toteutuman perusteella näyttää siltä, että vuoden 2018 talousarvio ei toteudu suunnitellusti. Käyttötaloudessa menomäärärahojen ylityspaineita on palvelujen ostoissa PoSalta, erikoissairaanhoidossa, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja kuntatekniikassa. Lisämäärärahatarpeet ovat kesäkuun lopun toteutuman perusteella yhteensä 3,3 M! Viimeisen verotuloennusteen mukaan vuoden 2018 verotuloarvio saattaa jäädä alle budjetoidun. Vuodelta 2018 uhkaa tulla alijäämä, joka kuittaa kaikki aiempien vuosien ylijäämät. Suuri investointimäärä kasvattaa myös lainanottoa ja velkaantuminen kasvaa ennakoitua nopeammin. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille näillä näkymin vuoden 2021 alusta lukien. Tämä vaikuttaa hyvin merkittävästi kuntien talousarvioihin menojen ja tulojen, valtionosuuksien ja verotulojen osalta. Näitä vaikutuksia ei vielä ole huomioitu vuoden 2021 tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa, koska lainsäädäntö on vielä hyväksymättä ja talousarvion sekä taloussäännön tulee perustua voimassa olevaan lainsäädäntöön. 4. Talousarvion 2019 laatimisen lähtökohdat Vuoden 2019 talousarvion laatimisen lähtökohtana on valtuuston joulukuussa 2017 hyväksymä vuosien taloussuunnitelma sekä valtuuston vuoden 2018 aikana tekemät muutokset. Talousarvioraamin pohjana olevat tuloslaskelma ja rahoituslaskelma vuodelle 2019 on laadittu siltä pohjalta, että tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja ei koroteta. Valtion talousarviokäsittelyn ja valtionosuuksien määrän selvittyä sekä verotuloarvion täsmennyksen ja lautakuntien talousarvioesitysten jälkeen arvio tuloveroprosentista tehdään joka tapauksessa uudelleen. Veroperusteista valtuusto päättää 12. marraskuuta 2018 pidettävässä kokouksessa. Verotulojen ennustamisessa on käytetty Kuntaliiton tuottamaa verotuloennustekehikkoa, johon on saatu viimeinen päivitys elokuussa Päivityksessä on huomioitu ennakkotiedot vuoden 2017 verotuksesta, valtiovarainministeriön arviot tulokehityksestä vuosille ja yhteisöverojen kehityksestä vuosille Samoin ennusteessa on huomioitu valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen sisältyvät vaikutukset. Syys-lokakuussa saadaan ennusteeseen vielä uusi päivitys, jonka perusteella verotuloarvio tarkennetaan.

3 Valtionosuuksien arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton alustavia kuntakohtaisia laskelmia, jotka on laadittu kesäkuussa Laskelma on Kuntaliiton arvio. Se päivitetään syyskuussa ja joulukuussa Lopulliset päätökset vuoden 2019 kunnan valtionosuuksista tehdään joulukuussa Talousarvion laadintaohjeeksi kaupunginhallitus antaa toimielinkohtaisen nettomenoraamin. Varsinainen talousarvio hyväksytään edelleen tulosaluekohtaisesti ja investoinnit hankekohtaisesti. Investointien osalta ei anneta erillistä raamia. Investointiesitykset käsitellään erillisenä kokonaisuutena ja investointihankkeet jaksotetaan taloussuunnitelmavuosille. Alla olevassa rahoituslaskelmassa nettoinvestoinnit on arvioitu voimassa olevan taloussuunnitelmaa alhaisemmalla tasolla ja rahoitustarve laskettu sen mukaisesti. Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa olevia investointeja ei voida toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Vaikka investointeja siirretäänkin, tulee velkaantuminen kasvamaan edelleen voimakkaasti. 3

4 4 Laadintaohjeen perustana olevat tuloslaskelma ja rahoituslaskelma: TULOSLASKELMA Raami 2019 TP 2017 TA 2018 TPE 2018 netto TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikk,tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Taseessa ylijäämää Vuoden 2018 tilinpäätösennusteessa (TPE2018) poistot sisältävät myyntitappioita n euroa, josta Lohikon vanhainkodin osuus n euroa.

5 5 RAHOITUSLASKELMA TP 2017 TA 2018 TPE 2018 Raami 2019 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet inv.men Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja invest. rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamist.vähennys Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys Pitkäaik.lainojen vähennys Lyhytaik.lainojen muutos Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.varat/po muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Vuoden 2018 tilinpäätösennusteessa (TPE2018) pitkäaikaisten lainojen lisäys on suurempi kuin talousarviossa. Raamissa (Raami 2019) investointimenot on alhaisempi kuin voimassa olevassa taloussuunnitelmassa ( ) velkaantumisen kasvun hidastamiseksi. 5. Käyttötalous 5.1. Toiminnalliset muutokset Toimielinten tulee esittää toteutettavat toiminnalliset muutokset. Mikäli toiminnalliset muutokset vaikuttavat muiden toimielinten toimintaan, tulee niistä keskustella ja sopia asianosaisten kanssa ennen päätöksentekoa. Toiminnallisissa muutoksissa tulee etsiä synergiaetuja, taloudellisuutta ja tehokkuutta koko kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna.

6 Toiminnalliset tavoitteet 5.3. Raami Toiminnalliset tavoitteet, jotka annetulla määrärahalla tulee saavuttaa, on esitettävä selkeästi yksilöityinä. Tavoitteiden valmistelussa on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että ne ovat kuntalaisten kannalta olennaisia, selkeitä, kysyntään vastaavia, vaikuttavia sekä yksiselitteisesti ja helposti todettavia ja mitattavia. Toiminnalliset tavoitteet voivat olla määrä-, laatu-, taloudellisuus- ja tuloksellisuustavoitteita. Tuloksellisuus tarkoittaa kunnan kykyä onnistua palvelujen järjestämisessä taloudellisesti vaikuttavuuden, palvelun laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn suhteen. Talousarvioon tulee esittää tuloksellisuustavoitteet, jotka asetetaan tulosalueittain. Asetettavat tavoitteet toimivat siten jatkossa mahdollisten tuloksellisuuserien jakamisen perusteena. Asetettavien tavoitteiden toteutumista kuvaamaan on asetettava mittarit, joiden perusteella voidaan todeta tavoitteiden saavuttaminen tilivuoden aikana ja erityisesti sen lopussa. Tavoitteiden tulee kuvata haluttua tulosta, ei niinkään tekemistä. Tavoitteet ovat sitovia ja niiden toteutumista seurataan koko vuoden ajan ja erityisesti tilinpäätöksessä. Jokaiselle tulosalueelle tulee asettaa selkeät tulostavoitteet sekä tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit. Informaatiotietoina tulosalueittain voidaan - ja on syytä - esittää kysyntä- ja laajuustietoja, jotka eivät siis ole tavoitteita eivätkä tavoitteiden toteutumista kuvaavia mittareita. Käyttötalouden menojen ja tulojen erotus eli toimintakate on tuloslaskelmaraamissa euroa Tämä kokonaisnettomenoraami jaetaan eri toimielimien kesken niin, että jokainen alla lueteltu toimielin saa vuoden 2019 talousarvion laadinnan ohjeeksi sitovan nettomenojen kokonaismäärän eli nettomenoraamin. Talousarvioesitykset tulee laatia siitä näkökulmasta, että toiminta sopeutetaan käytettävissä olevaan rahamäärään. Tämän johdosta tehtävät toiminnalliset muutokset taloudellisine vaikutuksineen tulee esittää konkreettisesti. Käyttötalousosa toimielimittäin (perusturvapalvelut ja erikoissairaanhoito eriteltynä) Raami 2019 TP 2017 TA 2018 TPE 2018 netto netto netto netto Tarkastuslk Kaupunginhallitus Perusturvapalvelut Erikoissairaanhoito Kaupunkisuunnittelulk Svistyslk Hyvinvointilk Tekninen lk

7 Henkilöstömenot Vuoden 2018 vuosipalkat kasvavat vuodesta ,60 %. Vuoden 2019 vuosipalkat kasvavat vuodesta ,62 %. Rahatoimisto tuottaa valmiiksi lasketut vuoden 2019 vuosipalkat kustannuspaikoittain vakituisen henkilöstön osalta elokuun 2018 tilanteen mukaan. Nämä tulee tarkistaa ja huomioida mahdolliset muutokset sekä lisätä mahdollisesti puuttuvat henkilöt vuoden 2019 talousarvioon. Henkilöstön määrän tarve, kesto ym. seikat on otettava huomioon arvioinnissa. Henkilöstösivukulut ovat valmiina talouden suunnitteluohjelmassa, joka laskee ne automaattisesti. Sijaisten ja erilliskorvausten ynnä muiden vastaavien ryhmien osalta vuosipalkat voidaan laskea siten, että tämän hetkinen kuukausipalkka kerrotaan 1,0197:llä ja saatu tulos kerrotaan 12,504:llä. (kk-palkka x 1,0197 x 12,504 = vuosipalkka vuonna 2019). 6. Investoinnit Poistosuunnitelman mukainen pienhankintaraja on euroa. Alle tämän euromäärän jäävät hankkeet käsitellään käyttötaloudessa eikä niistä lasketa poistoja, vaan ne jäävät kokonaisuudessaan ao. vuoden menoksi. Jokainen investointihanke on perusteltava sekä esitettävä hankkeen vaikutus käyttötalouteen; x euroa käyttömenoja alentava/lisäävä vuositasolla. Myös mahdolliset työsuojelulliset tai muut vastaavat perustelut on aina muistettava esittää. Suuret investoinnit, jotka toteutetaan usean vuoden aikana, esitetään koko toteutusajalta eri vuosien kustannuksina. Investointiesitykset tehdään kolmeksi vuodeksi eli käyttäen pohjana voimassaolevan taloussuunnitelman investointiosaa. Investoinneista tulee olla hyväksytty tarveselvitys ennen sen sisällyttämistä investointiohjelmaan. Tarveselvitys tulee laatia liitteenä olevan ohjeen mukaan. 7. Talousarvion tekninen toteutus 7.1. Talousarvion tekninen rakenne Talousarvion rakenne säilyy vuoden 2018 talousarvion mukaisena tulosalueiden osalta. Toimielimien nimet sekä kustannuspaikkojen sidonta oikeille tulosalueille on päivitetty hallintosäännön mukaiseksi. Mikäli tulosalueiden määrään ja/tai sisältöön on tarvetta tehdä muutoksia, tulee muutosesitykset tehdä lautakunnan talousarvioesityksessä. Muutosesityksistä tulee aina etukäteen neuvotella kaupunginkamreerin kanssa Talousarvioesitysten teko Talousarvioesitykset euro-määräisiltä osiltaan laaditaan suoraan Intime Plus Talouden suunnittelu ohjelmaan tileittäin ja kustannuspaikoittain. Käyttötalouden suunnitelmavuodet laaditaan samalla tasolla. Näin muodostuu alustava talousarvion käyttösuunnitelma. Sisäiset laskutuserät: sisäisiä eriä laskuttavat (tilapalvelu, siivous, ruokahuolto, tietohallinto) ilmoittavat laskutuskohteet rahatoimistoon, jossa ne keskitetysti kirjataan ao. kustannuspaikoille ja täsmäytetään. Käyttötalouden toiminnalliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit esitetään laadittuun pohjaan tulosalueittain valtuustotasolla ja tulosyksiköittäin lautakuntatasolla. Määrärahojen perustelut investointien kohdalla kirjoitetaan myös Talouden suunnittelu ohjelmaan. Talousarvion koontivaiheessa esitykset kootaan yhdeksi kirjaksi.

8 8 8. Liitteet Esitykset voi täyttää suoraan ao. ohjelmassa (excel) noutamalla pohjan - käyttötalous T:\tekstit\SIIRTO\TA 2019\Käyttötalous Pohjat 2019\ P [tulosalueen nimi] ja tallentamalla valmiit esitykset - käyttötalous T:\tekstit\SIIRTO\TA 2019\Lautakuntien esitykset 2019\ E [tulosalueen nimi] Lautakuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset on jätettävä kaupunginkamreerille ehdottomasti viimeistään klo 15:00 Tarveselvityksen laadintaohje Kankaanpään kaupunginhallitus Mika Hatanpää Mika Hatanpää kaupunginjohtaja Pekka Laiho Pekka Laiho kaupunginkamreeri

9 9 1. Hankkeen tarpeellisuuden suunnittelu 1. TARVESELVITYS 1.1 Tarveselvityksen tarkoitus ja ajoitus Tilahanke käynnistetään tarveselvityksen laatimisella. Tarveselvityksellä osoitetaan toiminnan / palvelujen määrän ja / tai laadun muuttumisesta tai muusta syystä, johtuvat tilatarpeet ja niiden ajoitus sekä tiloilla asetettavat vaatimukset vaihtoehtoiset ratkaisut palvelutarpeen tyydyttämiseksi, esim. ostopalvelut tilanhankintavaihtoehdot hankkeen kustannus- ja henkilöstövaikutukset Tarveselvitys on hallintokunnan tilahankintaesityksen keskeinen perusteluasiakirja, kun se esittää hanketta taloussuunnitelman toteuttamisosaan otettavaksi. Tarveselvityksen ja tätä kautta tilahankkeen tulee pohjautua hallintokunnan toimintojen ja palvelujen määrän ja laadun analysointiin sekä niiden asettamiin vaatimuksiin ja tarpeisiin, jota kautta luodaan perusteet toimitilojen mitoitukselle ja tilaohjelmille. Tarveselvityksen laajuuden ja perusteellisuuden tulee olla sellainen, että se antaa luottamushenkilöille riittävät sekä mahdollisimman objektiiviset ja luotettavat tiedot kuntalaisten palvelujen ja kunnan talouden kannalta merkittäville ratkaisuille. Tarveselvitys voidaan laatia myös toimintalohkon käsittävänä kokonaisuutena, mutta jokainen tilahanke on kuitenkin käsiteltävä erikseen. Tarveselvitys on yleensä laadittava 3-4 vuotta ennen hankkeen aiottua toteuttamista Käynnistäminen ja valmistelu Käyttäjähallintokunnan hankevastaava, jona toimii osastopäällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö, käynnistää tarveselvityksen laatimisen. Hän voi asettaa avukseen virkamiehistä tai luottamus- ja virkamiehistä koostuvan tarveselvitysryhmän. Teknisen osaston päällikkö nimeää käyttäjähallintokunnan pyynnöstä hankkeella teknisen hankevastaavan. Hallintokunnan hankevastaava vastaa tarveselvityksen laatimisesta teknisen hankevastaavan, kunnan muun organisaation ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella. Käyttäjähallintokunnan on tarkistettava jokaisen taloussuunnitelmaesityksensä yhteydessä aiemmin laadittujen tarveselvitystensä ajanmukaisuus, ellei tätä ole tehty hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaupunginjohtaja käynnistää tilahankkeen usean hallintokunnan yhteishankkeissa tai jos selvää käyttäjähallintokuntaa ei ole (esim. tyhjä kiinteistö, jonka käyttötarkoitusta ei ole päätetty) asettamalla tarveselvitysryhmän, nimeämällä sille puheenjohtajan ja hankevastaavat.

10 10 1. Hankkeen tarpeellisuuden suunnittelu 1.3 Käsittely ja päätöksenteko Hallintokunnan hankevastaava vie tarveselvityksen käyttäjälautakunnalle työn aikana mahdollisia periaatteellisia kannanottoja ja ohjaustoimenpiteitä varten. Käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen viimeistään sen taloussuunnitelmaesityksensä perusteluksi, jolla hanketta esitetään ensimmäisen kerran otettavaksi taloussuunnitelman toteuttamisosaan. Hallintokunnan hankevastaava vie tarveselvityksen sen valmistuttua kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät hankkeiden keskinäisestä priorisoinnista sekä ajoituksesta ja rahoituksesta pääsääntöisesti taloussuunnitelmaesityksiä käsitellessään. Hanketta ei sisällytetä taloussuunnitelmaan ilman tarveselvityksellä osoitettuja perusteluja, ellei tähän ole erityisen painavia syitä. 1.4 Tarveselvitysvaiheen kustannussuunnittelu ja -laskenta Tarveselvitysvaiheessa käytetään kustannusten arviointiin ja kustannustavoitteiden alustavaan asettamiseen tilasto- ja viitekohdetietoja. Viitekohteen valinnassa ja tilastotietojen käytössä on. kiinnitettävä huomiota tilaohjelman samankaltaisuuteen, suunnittelupoikkeamiin sekä rakentamisajankohtiin. Tarveselvitysvaiheessa voidaan käyttää myös alustavaan tilaohjelmaan perustuvaa tavoitehintamenettelyä.

11 Tarveseivityksen s i s ä l t ö OTSAKKEET OHJE/SELOSTE 1. JOHDANTO 1.1 Edeltävät vaiheet - mahdolliset tätä tarveselvitystä edeltävät päätökset ja suunnitteluvaiheet 1.2 Tarveselvitys - hankevastaavat, työryhmä(t) ulkopuoliset asiantuntijat ja lyhyt selostus tarveselvitysvaiheen läpiviennistä 1.3 Muut taustatiedot ja selvitykset 2. NYKYTILANNE Hankkeen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan liittyen 2.1 Toiminta - laatu, laajuus, suoritteet 2.2 Henkilöstö - tarvittaessa ammattinimikkeittäin 2.3 Tilat (lomake) - nimi, omistus, käyttötarkoitus, valmistumisaika, sijainti, laajuus, toimivuus, puutteet, saavutettavuus, tuleva käyttö 2,4 Muu nykytilanteen kuvaus 3. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT 3.1 Nykytilanteen epäkohdat - selvitys puutteista ja ongelmista 3.2 Kehittämistarpeet - perusteena väestöennusteet, palvelujen muuttuva kysyntä, lainsäädännölliset muutokset ym. 3.3 Muut perustelut 4. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET PALV.TARPEEN TYYDYTTÄMISEKSI Esimerkiksi ostopalvelut. Vertailulaskelmat. Tilahankintavaihtoehdon perustelut verrattuna vaihtoehtoisiin palvelujen tuotantomahdollisuuksiin. 5. TILAHANKKEEN KUVAUS Tarkoituksenmukainen tarkkuustaso. 5.1 Mitoitusperusteet ja laajuus - htm 2, brm 2, rm 3, laitos- tai oppilaspaikat tms. 5.2 Laatuvaatimukset - laatuluokitus ja erityisvaatimukset 5.3 Tilanhankintatapa - todennäköinen tilanhankintatapa ja vaihtoehdot 5.4 Sijainti - mahdolliset vaihtoehdot 5.5 Vaiheistus - vaiheittaisen toteutuksen mahdollisuudet 5.6 Yhteishankkeen mahdollisuus - mahdollisuudet ns. monitoimitiloihin 6. AIKATAULU - suunnittelu- ja toteutusvaiheiden aikataulu sekä käyttöönoton ajankohta 7. KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET Alustavasti 7.1 Pääomakustannukset - selostus viitekohtatiedoista ja laskentaperusteista 7.2 Rahoitus - rahoituslähteet ja -aikataulu, vaihtoehdot ja riskit 7.3 Kiinteistön ylläpitokustannukset - viitekohdetietojen perusteella 7.4 Käyttötalous ja henkilöstö - vaikutukset käyttäjähallintokunnan käyttötalouteen - henkilöstövaikutukset 8. TIIVISTELMÄ - tiivistelmä kohdista selvitys seuraamuksista, jos hanketta ei toteuteta tai toteutusta myöhennetään