Saamen kieli

Transkriptio

1 1 (36) Osoite: Giellagas-instituutti, PL 1000, Oulun yliopisto Puhelin: amanuenssi , lehtori Faksi: Sähköposti: Henkilökunnan sähköpostiosoitteet noudattavat muotoa etu.suku@oulu.fi www-sivut: Katsaus eseen pääaineena Saamen kielen tutkimus on humanistinen tieteeenala, jonka opetus- ja tutkimuskohteina ovat kielen rakenne ja käyttö, puhuttu ja kirjoitettu kieli, kielen teoreettinen ja käytännön kielenhuolto sekä kielen vaihtelu ja kehitys. Oppiaineen opetus on kokonaisuudessaan pohjoissaamenkielistä, mutta opintoihin sisältyy myös muiden saamen kielten, esim. inarin- ja koltansaamen opintoja. Oppiaineen painoaloja Oulun yliopistossa ovat kielen rakennne ja käyttö. Saamen kielen on ensisijaisesti tarkoitettu äidinkielisille ja niille, jotka hallitsevat saamen kielen äidinkielisten tavoin. Opiskelijat, joiden äidinkieli ei ole saame ja eivätkä hallitse saamea äidinkielisten tavoin, vahvistavat kielitaitoaan suorittamalla saame vieraana kielenä perusja aineopintoja (soveltuvin osin) saamen kielen (äidinkielenä) pääaineopintojensa yhteydessä. Oppiaineen tavoitteena on kouluttaa monitaitoisia kielen ammattilaisia saamelaisyhteisön tarpeisiin. Opintonsa päättäneet työskentelevät esimerkiksi opetus- ja tutkimustehtävissä, saamenkielisissä viestimissä, kääntämisen ja kielenhuollon asiantuntijoina, hallintotehtävissä sekä kieliteknologian alalla. Saamen kielen opiskelu, oman tutkimuksen tekeminen ja työelämään tutustuminen lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia päästä valmistumisen jälkeen haluamaansa tehtävään. Työelämään tutustutaan jo opiskeluvaiheessa ja työharjoittelujakso kuuluu kandidaatin tutkinnon opintoihin. Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaminen kestää yhteensä noin viisi vuotta. Oppiaine ei yksin valmista mihinkään ammattiin, vaan saamen kielen opintojen lisäksi tutkintoon tarvitaan sivuaineita, jotka opiskelija valitsee sen mukaan, millaisiin työtehtäviin hän aikoo. Saamen kielen opintoja voi jatkaa aina tohtorintutkintoon asti. Yhä useammat maisterit jatkavat opintojaan joko heti valmistuttuaan tai muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen. Saamen kielen pääaineopintojen lisäksi Giellagas-instituutin opetettavia sivuaineita ovat saamen kieli viaraana kielenä, saamen kielen tulkkaus ja inarinsaame. sivuaineena Saamen kielen perusopinnot 25 op tai noutopöytäopinnot 25 op on pakollinen sivuaine niille saamelaisen kulttuurin opiskelijoille, jotka hallitsevat saamen kielen äidinkielenä tai äidinkielisen tavoin tai jotka ovat suorittaneet lukion saame äidinkielenä -oppimäärän tai joille saamen kieli on toinen kieli. vieraana kielenä -perusopinnot (25 op) kuuluvat pakollisena sivuaineena niille saamelaisen kulttuurin pääaineopiskelijoille, joiden saamen kielen taito on vieraan kielen tasolla.

2 2 (36) Saamen kielen sivuaineopiskelija (perusopinnot 25 op) suorittaa saamen kielen kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvan kurssin Fonetiikan perusteet (). Mikäli opiskelija suorittaa saamen kielestä (äidinkielenä) myös aineopinnot (35 op), kieli- ja viestintäopinnot sisältävät kurssin Fonetiikan perusteet () lisäksi kurssit Suomen kielen rakenne () ja Yleisen kielitieteen perusteet (4 op). Opintojaksot suoritetaan perusopintoja aloitettaessa. Jos opiskelijan oma pääaine (lähinnä muut kieliaineet) edellyttää jo mainittuja opintojaksoja, opiskelija suorittaa valinnaisia opintojaksoja vastaavan määrän (10 op). Saamelaisen kulttuurin pääaineopiskelijat voivat suorittaa pakolliset saamen kielen sivuaineopinnot myös noutopöytäopintoina (25 op). Noutopöytä voi sisältää saamen kielen perusopintoja ja/tai saamen kieli vieraana kielenä aineopintoja. Noutopöydän sovitaan heti syyslukukauden alussa yhdessä saamen kielen opettajan kanssa ja kootaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Jos opiskelija valitsee saamen kielen noutopöytäopintoihinsa kurssin Äänneoppi (5 op), tulee hänen lisäksi suorittaa saamen kielen kieli- ja viestintäopintoihin kuuluva kurssi Fonetiikan perusteet (). Saamen kielen pääaineopiskelijat, joiden äidinkieli ei ole saame ja jotka eivät hallitse saamea äidinkielisten tavoin, suorittavat saame vieraana kielenä perus- ja aineopinnot (soveltuvin osin) vähintään arvosanalla 3 saamen kielen (äidinkielenä) pääaineopintojensa yhteydessä. Saamen kielen perus- ja aineopinnot ovat vapaa sivuaine niille Oulun yliopiston opiskelijoille, joiden äidinkieli on saame ja niille, jotka hallitsevat saamen kielen äidinkielisten tavoin. Saame vieraana kielenä perus- ja aineopinnot on vapaa sivuaine kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille. Opiskeluoikeus ja opintojen aloittaminen Pääaineoikeuden voi saada osallistumalla kesän valintakokeeseen. Edellytyksenä on lukion oppimäärä saame äidinkielenä tai vastaavat taidot. Oulun yliopiston opiskelija voi saada pääaineoikeuden myös suorittamalla saamen kielen perus- ja aineopinnot vähintään arvosanalla 3 ja anomalla tiedekunnalta pääaineen vaihto-oikeutta. Joo-sopimus- ja siirto-opiskelijat voivat saada saamen kielen pääaineoikeuden osallistumalla lähtötasokokeeseen, joka järjestetään vuosittain uusien opiskelijoiden valintakokeen yhteydessä touko-kesäkuussa. Lisätietoja lähtötasokokeesta antaa laitoksen amanuenssi. Opintojaksojen arvostelu Yksittäiset opintojaksot arvostellaan asteikolla 0 5: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, l = välttävä, 0 = hylätty tai hyväksytty/hylätty. Pääaineen pro gradu -tutkielma arvostellaan myös asteikolla 0 5. Opintoneuvonta Syyslukukauden alussa järjestetään uusien opiskelijoiden ja laitoksen henkilökunnan yhteinen tiedotus- ja tutustumistilaisuus. Opiskelijat laativat ensimmäisen lukukauden lopussa ensimmäiset henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmansa (HOPSit). Niiden käsittelyä varten sovitaan erilliset ajat, jolloin on mahdollisuus keskustella tarkemmin opintoihin liittyvistä kysymyksistä lehtorin ja amanuenssin kanssa. Opintojensa aikana opiskelijat laativat yhteensä kolme henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa: ensimmäisen lisäksi laaditaan vielä kaksi suunnitelmaa, toinen kuuluu kandidaatintutkintoon ja toinen maisterintutkintoon. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien teko on pakollista: niistä ei saa opintopisteitä mutta niistä tulee merkintä opintorekisteriin.

3 3 (36) Amanuenssi neuvoo kaikkia opiskelijoita tutkinnon suorittamiseen, sivuainevalintoihin ja opiskelun etenemiseen liittyvissä kysymyksissä. Hän ohjaa opiskelijoita myös kansainväliseen vaihtoon ja työharjoitteluun liittyvissä aisoissa. Amanuenssi on tavattavissa työhuoneessa HU 327, puhelinnumerosta (08) Sijoittuminen työelämään Saamen kielen opiskelijoista osa valmistuu äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi perusasteelle ja lukioon. Heidän tulee valita sivuaineikseen kirjallisuus (sovelletut opinnot) ja puheviestintä sekä tulla hyväksytyksi suorittamaan opettajan pedagogiset opinnot (ks. opinto-oppaan kohta Opettajankoulutus). Osa pääaineopiskelijoista työllistyy saamen kielen ja viestinnän opettajiksi esimerkiksi ammatillisiin oppilaitoksiin. Osa valmistuneista on myös tutkimustehtävissä, saamenkielisissä tiedotusvälineissä, kääntämisen ja kielenhuollon asiantuntijoina, hallintotehtävissä sekä kieliteknologian alalla. Kaikki valmistuneet saamen kielen maisterit ovat sijoittuneet työelämään hyvin ja myös alan lisensiaateilla ja tohtoreilla on kysyntää. Oppiainekohtaisia käytännön ohjeita Sivuaineiden valinta Aineenopettajakoulutukseen hakeutuvat suorittavat pakollisina sivuaineina kirjallisuuden sovelletut perusopinnot (26 op), saamelaisen kulttuurin perusopinnot (25 op), puheviestinnän opintoja (5 op) sekä sovelletut aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). Kääntäjiksi suuntautuvat opiskelijat suorittavat pakollisina sivuaineina saamelaisen kulttuurin perusopinnot (25 op) ja toisen työkielen eli B-työkielen opinnot (60 op) (B-työkielenä voi olla esim. suomen, ruotsin tai englannin kieli, A-työkielenä on saame). Kielten sivuaineen opinto-oikeutta varten opiskelijan on osallistuttava sivuaineen lähtötasokokeeseen. Ilmoittaumislomakkeita ja lisätietoja kielten sivuainekokeesta saa kielten www-sivuilta tai toimistoista. Lisätietoja kääntämisestä saa saamen kielen lehtoreilta. Muut saamen kielen opiskelijat, jotka eivät suuntaudu opettajiksi tai kääntäjiksi, voivat valita sivuaineensa vapaasti. Eri opiskelijoiden tutkinnot muodostuvatkin hyvin erilaisiksi sivuainevalintojen mukaan. Suositeltavia sivuaineita ovat saamelainen kulttuuri, suomen kieli, suomi toisena ja vieraana kielenä, muut saamen kielet ja suomen sukukielet, vieraat kielet, kirjallisuus, kieliteknologia, viestintä, kieli ja informaatiotutkimus sekä yhteiskuntatieteelliset aineet. Yleinen kielitiede ja fonetiikka ovat suositeltavia sivuaineita erityisesti tutkijan urasta kiinnostuneille. Usein varsin yllättävät aineyhdistelmät ovat hyödyksi työmarkkinoilla. Työkokemus ja aloitteellisuus ovat ratkaisevia hakeuduttaessa työelämään. Saamen kielen aineenopettajakoulutus Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat suorittavat sovelletut kirjallisuuden perusopinnot (26 op), saamelaisen kulttuurin perusopinnot (25 op), puheviestinnän opintoja (5 op) sekä sovelletut aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). Kirjallisuuden sovellettuihin perusopintoihin kuuluu kurssi P Saamen kirjallisuus ja se korvaa kurssin Tutkimus tutuksi. Opettajan pedagogiset opinnot koostuvat kasvatustieteen perusopinnoista (26 op), ainedidaktiikan opinnoista (12 op), opetusharjoittelusta (19 op) ja valinnaisista opinnoista (). Kasvatustieteen perusopinnot voi halutessaan suorittaa myös ennen opetusharjoittelua Pohjois- Pohjanmaan kesäyliopistossa. Kustannuksista opiskelija vastaa itse, mutta Oulun yliopiston opiskelijat saavat kesäyliopiston opinnoista alennusta.

4 4 (36) Opettajan pedagogiset opinnot sisältyvät osin kandidaatintutkintoon ja osin maisterintutkintoon. Kandidaatintutkintoon sisältyy 25 op ja maisterintutkintoon loput 35 op ja näin ollen opinnot suoritetaan kahden lukuvuoden aikana. Kandidaatintutkintoon sisällytettävät perusopinnot suoritetaan kolmannen opiskeluvuoden aikana ja maisterintutkintoon kuuluvat aineopinnot välittömästi tämän jälkeen opiskelijan neljäntenä opiskeluvuotena. Ennen vuotta 2005 aloittaneet voivat suorittaa opettajan pedagogiset opinnot myös yhdessä vuodessa. Opettajan viran saamisen ehtona on aina maisterintutkinto ja vaadittavat opinnot opetettavassa aineessa tai opetettavissa aineissa. Saamen kielen opiskelijat suorittavat aineenopettajan pedagogiset opinnot erillisinä opetusharjoittelijoina. Opiskelijat laativat henkilöhohtaiset opintosuunnitelmat (HOPSit) yhdessä kasvatustieteen laitoksen ja Giellagas-instituutin lehtoreiden kanssa. Aineenopettajakoulutuksen teoreettiset opinnot suoritetaan Oulussa ja koulussa suoritettava saamen kielen varsinainen opetusharjoittelu tapahtuu pohjoisessa. Valinta opettajan pedagogisiin opintoihin tehdään soveltuvuuskokeen ja opintomenestyksen perusteella. Soveltuvuuskokeeseen voi osallistua kaksi kertaa kolmen ensimmäisen opiskelulukukauden aikana. Kokeita järjestetään yksi kevätlukukaudella ja yksi syyslukukaudella. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille ensimmäiseksi kokeeksi suositellaan kevään koetta. Soveltuvuuskokeesta voi saada enintään 15 pistettä ja alin hyväksytty pistemäärä on kuusi. Opintomenestys lasketaan pääaineen perusopinnoista kertomalla perusopintojen keskiarvo luvulla 3. Päätös valinnasta opintoihin tehdään toisen opiskeluvuoden syyslukukauden aikana. Opiskelijalle ilmoitetaan minä vuonna hänen on suoritettava opettajan pedagogiset opinnot. Ennen vuotta 2005 aloittaneet hakevat auskultoimaan keväisin järjesttävässä haussa. Opettajankoulutuksen aloituspaikkamääriä saamen kielessä on kuusi. Kasvatustieteen perusopinnoista ja ainedidaktiikan opinoista vastaa Oulun yliopiston kasvatustieteen laitos (opintoasiansihteeri , KTK 261). Pohjoisessa tapahtuvasta opetusharjoittelusta vastaa Giellagas-instituutti. Saamen kielen aineenopettajakoulutuksen vastuuhenkilöinä toimivat laitoksen saamen kielen lehtorit, joilta voi tarvittaessa kysyä lisätietoja. Opiskelujärjestys Perusopinnot suoritetaan ensimmäisen lukuvuoden aikana, aineopinnot toisen ja kolmannen ja syventävät opinnot neljännen ja viidennen lukuvuoden aikana. Perusopinnot pitää olla suoritettuna vähintään arvosanalla 3, jotta voi aloittaa aineopinnot. Perusopinnot ja aineopinnot arvostellaan opintojaksojen arvosanojen keskiarvon perusteella. Kandidaatintutkielma sekä perus- ja aineopinnot pitää olla suoritettuina vähintään arvosanalla 3, jotta voi aloittaa syventävät opinnot. Syventävät opinnot arvostellaan opintojaksojen arvosanojen keskiarvon perusteella. Syventäviin opintoihin kuuluvia valinnaisia opintojaksoja järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Kirjallisuusreferaateissa sivua saamenkielistä (tai opiskelijan sivistyskielellä kirjoitettua) ja sivua vieraskielistä kirjallisuutta vastaa kolmea opintopistettä. Opetusohjelma Opetusohjelma (ns. syys- ja kevättiedote) ilmestyy kunkin lukukauden alussa laitoksen ilmoitustaululle. Ohjelma on esillä myös instituutin www-sivuilla kohdassa ajankohtaista, opiskelijoille. Ilmoitustaululla tiedotetaan myös uusista kursseista, luentoaikojen ja -paikkojen muutoksista, vierailuluennoista, stipendeistä, avoimista työpaikoista ja niin edelleen. Opintojaksojen kuvausten yhteydessä mainitut periodit ajoittuvat lukuvuoteen siten, että periodit 1 ja 2 ovat syyslukukaudella ja periodit 3 ja 4 kevätlukukaudella.

5 5 (36) Tentit ja niihin ilmoittautuminen Perus- ja aineopintojen opetus toteutetaan pääosin luento- ja harjoituskursseina ja useimpiin kursseihin kuuluu tentin suorittaminen. Suoritustavat vaihtelevat opintojaksoittain ja tenttien lisäksi esseet, oppimispäiväkirjat ja kirjatentit ovat käytössä. Aine- ja syventäviin opintoihin kuuluu runsaasti valinnaisia, pääosin kirjatentein tai essein suoritettavia kursseja. Luentotentteihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, ellei sitä erikseen sovita. Kirjatenttinä suoritettavia opintojaksoja varten ilmoittaudutaan tiedekunnan tai ryhmien tenttitilaisuuteen Web Oodissa ( vähintään kymmentä päivää ennen varsinaista tenttipäivää. Tiedekunnan ja ryhmien tenttipäivämäärät ovat nähtävillä tiedekunnan Humanistisen tiedekunnan www-sivuilla kohdassa opiskelu, tenttipäivät. Tenttitulokset ovat nähtävillä sähköisessä rekisterissä Oodissa ja instituutin ilmoitustaulun tenttituloskansioissa. Ilmoittautuminen ja toimistopalvelut Opiskelijan on ilmoittauduttava vuosittain opiskelijapalveluiden opintotoimistoon (KE 1020) ja ensimmäisen lukukauden alussa saamen kielen en toimistoon (amanuenssi HU 327). Nimi- tai osoitetietojen muutoksesta on ilmoitettava kumpaankin toimistoon. Opintojaksojen kuvaukset Opintojaksojen nimet kokonaisuuksittain Saamen kielen opinnot koostuvat viidestä moduulista, jotka ovat teksti, muutos ja vaihtelu, kielioppi, tutkimus ja integroivat jaksot. Giellagas-instituuutti järjestää saamen kielen aineenopettajakoulutukseen valituille kirjallisuuden perusopintoihin kuuluvan kurssin: P Saamen kirjallisuus (korvaa kurssin Tutkimus tutuksi) vuosi Opiskelija tuntee saamelaista kirjallisuutta laajemmin. Luentosarja, kirjapaketti tai essee. Luentosarja, kirjapaketti tai essee. kohderyhmä saamen kielen aineenopettajakoulutukseen valitut. kohderyhmä Opettajiksi opiskelevat. suoritustavat Luentotentti/ -päiväkirja, kirjatentti tai essee. lisätiedot Korvaa kurssin Tutkimus tutuksi.

6 6 (36) Teksti Muutos ja vaihtelu Kielioppi Tutkimus Integroivat jaksot Yht. 150 op Johdatus saamentutkimukseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen Taivutusoppi Ortografiat 2 op Perusopinnot 25 op Kääntäminen I Saamelainen kirjallisuus 5 op Äänneoppi 5 op Sanasto Kääntäminen II Kirjoittaminen ja kielenhuolto II Kielihistoria Sananmuodostusoppi Lauseoppi 5 op Kandidaatintutkielma 10 op Kielentutkimuksen metodit 4 op Kypsyysnäyte 0 op Työelämään tutustuminen 6 op Valinnaiset opintojaksot: opettajiksi opiskelevilla vähintään 11 op ja muilla 5 op Aineopinnot 45 op (sivuaineena 35 op) Kääntäminen III Kirjoittaminen ja kielenhuolto III Koltan- tai inarinsaame 5 op Alueellinen variaatio Semantiikka Tutkimuksen historia Graduseminaari 5 op Pro gradu -tutkielma 40 op Lopputentti 7 op Valinnaisia opintoja vähintään 8 op Syventävät opinnot 80 op K ä Opintojensa aikana opiskelija laatii kolme henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS): Y HOPS henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 1, 0 op (kandidaatintitukinto) Y HOPS henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 2, 0 op (kandidaatintitukinto) Y HOPS henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 3, 0 op (maisterintutkinto)

7 7 (36) Perusopinnot 25 op Tavoitteet: Opiskelija hallitsee pohjoissaamen kieliopin, oikeinkirjoituksen ja kielenhuollon keskeiset asiat ja osaa tuottaa erilaisia tekstilajeja. Opiskelija osaa kuvata pohjoissaamen sanafonologian sekä morfofonologian ja lausefonologian pääpiirteet. Opiskelija laajentaa aktiivisesti sanavarastoaan ja osaa kiinnittää tietoisesti huomiota kielensä rikastuttamiseen. Opiskelija laatii itselleen digitaalisen sanalistan ja idiomisanakirjan. Hän tuntee myös saamelaista kirjoittamatonta ja kirjoitettua kaunokirjallisuutta P Johdatus saamentutkimukseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen 1. vuosi Opiskelija tuntee saamentukimuksen osa-alueiden kehityksen ja nykysuuntauksia. Hän osaa saamenkielisen tieteellisen tekstin kirjoittamisen perusperiaatteet. Opiskelija aloittaa henkilökohtaisen sanalistan teon. Tutustuminen saamentutkimukseen. Tieteellisen kirjoittamisen harjoituksia. Kurssilla käsitellään tieteellisen tekstin erityispiirteitä ja harjoitellaan tieteellisen tekstin kirjoittamista, arviointia ja opponointia. Painopisteenä tieteellisten tekstien rakenne ja jäsentyminen, kieli ja tyyli, erilaiset lähdeviite- ja lähdeluettelokäytänteet. Luennot, harjoitukset ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Henkilökohtaisen sanalistan teon aloittaminen. oppimateriaali Sammallahti, Pekka 1996: History of Finno-Ugric Linguistics in the Nordic Countries. Studies in the development of linguistics in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, s ; Sammallahti, Pekka 2005: Gielladutkan ja giellaoahpahus. Ja de Giellagas rátkkii sierra, s ; Helander, Nils Øivind 2001: Ii das šat murrii iige báktái. Davvisámegiela illatiivva geavaheapmi, s ; Lehtola, Veli-Pekka 2006: Sámi kulturdutkamuša hástalusat. Sámis. Sámi kultuvrralaš áigečala 3; Čállinrávagirji 2003: no/nyupload/ Samisk % 20l%C3%A6ringsnett/ Dokumenter/ callinravvagat.pdf; Čállinrávvagat: aigecala/ callinravvagat.html; Kinnunen, Merja & Löytty, Olli (toim.) 2002: Tieteellinen kirjoittaminen; Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (2004) 2006: Tutki ja kirjoita; Hurtta, Heikki ja Peltola, Tapio 1997: Tutkielmantekijän opas. suoritustavat Tieteellisen kirjoittamisen harjoitustyö saamentutkimuksen alalta.

8 8 (36) P Taivutusoppi 1. vuosi Opiskelija hallitsee pohjoissaamen sanaluokkajaon ja sanataivutuksen sekä sanataivutuksessa esiintyvät morfografeemiset vaihtelut. Opiskelija tuntee keskeisen terminologian ja osaa identifioida, tunnistaa, tuottaa ja analysoida taivutusmuotoja. Lisäksi opiskelija osaa käyttää keskeistä referenssikirjallisuutta. Luennot ja itsenäistä perehtymistä kielioppiin. Saamen kielen oikeinkirjoitusharjoituksia, kirjallisten tuotosten analysointia ja kommentointia taivutusopin näkökulmasta. Luennot, harjoitukset, seminaarityöskentely ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. oppimateriaali Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk, s ; Turi, Else: Davvisámegiela morfologiija; Konrad Nielsen: Lærebok i lappisk I, s ; Knut Bergsland: Lærebok i samisk, s ; Sammallahti, Pekka 2005: Láidehus sámegiela cealkkaoahpa dutkamii, s suoritustavat Luentotentti tai kotitentti ja harjoitukset P Ortografiat 2 op 1. vuosi Opiskelija tuntee pohjoissaamen kirjakielen kehityksen vaiheet ja kehittäjät. Hän tuntee vanhojen ortografioiden keskeiset piirteet, osaa lukea niillä kirjoitettuja tekstejä ja translitteroida tekstejä nykyortografialle. Teksteihin ja sanakirjoihin perustuvia harjoituksia: tekstien lukua, ortografioihin perehtymistä, translitterointiharjoituksia, sanojen selitystehtäviä, sanaryhmien semanttista erittelyä, sanaston kartuttamista ja oman sanalistan täydentämistä. Pääpaino on Konrad Nielsenin ortografian hallinnassa ja teksteissä. Luennot, harjoitukset ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. oppimateriaali Konrad Nielsen: Lærebok i lappisk II. Oheiskirjallisuutena Konrad Nielsen: Lærebok i lappisk I ja III ja Lappisk ordbok I-V; Solbakk, Aage 1997: Sámi čállingiela historjá, s ; Magga, Ole Henrik 1985: Davvisámegiela čállinvuogi gielalaš vuođđu. Dieđut 2, s ; Itkonen, Erkki 1951: Katsauksia. Suomen tunturilapin kirjakielen kehitysvaiheet. Virittäjä, s Muu luennoilla jaettava materiaali. suoritustavat Luentotentti ja translitterointiharjoitukset.

9 9 (36) vastuuhenkilö opetuskieli Lehtori. Pohjoissaame P Äänneoppi 5 op 1. vuosi Opiskelija osaa kuvata pohjoissaamen sanafonologian sekä morfofonologian ja lausefonologian pääpiirteet Itä-Enontekiön/ Koutokeinon ja Ylä-Tenon murteiden ja mahdollisesti opiskelijan oman murteen pohjalta sekä kykenee transkriboimaan kirjakielistä tekstiä näiden murteiden fonologian mukaisesti. Opiskelija tuntee äänneopin keskeisen terminologian ja osa soveltaa sitä kurssin ön. Perehtyminen eri murteiden äännejärjestelmiin ja niiden systemaattisiin eroavuuksiin sekä kirjoitetun kielen transkriboimista fonologisesti. Painopiste murteiden välillä voi vaihdella opiskelijan kielitaustan mukaan. Luennot, harjoitukset ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. kohderyhmä Kurssi on yhteinen saamea äidinkielenä ja saamea vieraana kielenä opiskeleville. yhteydet muihin Kieli- ja viestintäopinnoista kurssi Fonetiikan perusteet suoritettuna tai opintojaksoihin suoritteilla. Myös kurssit P Johdatus saamentutkimukseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen, P Taivutusoppi ja P Ortografiat suoritettuina tai suoritteilla. oppimateriaali Sammallahti, Pekka: Jietnadatoahpa vuođđokursa; Sammallahti, Pekka 2007: Gielladutkama terminologiija. suoritustavat Harjoitukset ja luentotentti tai kotitentti. vastuuhenkilö Professori ja lehtori P Kääntäminen I 1. vuosi Opiskelija osaa kääntää eri tekstityyppejä pohjoissaameksi ja tuntee käännnösprosessin eri vaiheet ja käännösteknikkaa ja -teoriaa ja osaa soveltaa niitä käännöstöihinsä. Opiskelija osaa käyttää myös kääntämiseen liittyviä apuvälineitä ja tietolähteitä. Eri tekstityyppien käännösharjoituksia itsenäisesti ja ryhmissä ja aktiivista tuntiosallistumista. Luennot, harjoitukset ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Henkilökohtaisen sanalistan täydentäminen. yhteydet muihin Kurssit P Johdatus saamentutkimuksen ja tieteelliseen

10 opintojaksoihin kirjoittamiseen, P Taivutusoppi, P Ortografiat ja P Äänneoppi suoritettuina. oppimateriaali Ingo, Rune 1990: Lähtökielestä kohdekieleen. Johdatusta käännöstieteeseen; Vest, Jovnna-Ánde 2005: Sámi synonymat; Nielsen, Konrad: Lappisk ordbok I-V. Universitetsforlaget; Vuolab-Lohi, Káre 2004: Giellagáhttenrávvagat. Logaldatmáŋggus. Sámi Allaskuvla. Guovdageaidnu; Čállinrávagirji 2003: no/nyupload/ Samisk % 20l%C3%A6ringsnett/ Dokumenter/ callinravvagat.pdf; Sanakirjat suoritustavat Käännösharjoitukset ja käännöstyö. 10 (36) kohderyhmä oppimateriaali P Saamelainen kirjallisuus 5 op 1. vuosi Opiskelija tuntee saamelaisen kirjoittamattoman ja kirjoitetun kaunokirjallisuuden historiaa, kehitystä, suuntauksia, lajeja, kirjallisuuden keskeisiä edustajia ja teosten tyylipiirteitä. Opiskelija osaa käyttää kirjallisuuden peruskäsitteitä ja analysoida kaunokirjallisia tekstejä. Luennot, analyysiharjoituksia ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Henkilökohtaisen sanalistan täydentäminen. Luennot 2 op ja analyysiharjoitukset. Kurssi on yhteinen saamea äidinkielenä ja saamea vieraana kielenä opiskeleville. Kirjallisuusteoria: Harald Gaski, Vuokko Hirvonen, Ellen Näkkäläjärvi 1992: Girjjálašvuođa tearpmat; Gaski, Harald 1998: Čálagovat, Sámi girjjálašvuođahistorjá; Gaski, Harald 2008: Luottat bálgát jahkeduhátmolsumis, Ođđaset sámi girjjálašvuohta; Gaski, Harald 2006: Sámi čállit, 25 sámi čáppa- ja fágagirjjálaš sátneduojára; Pentikäinen, Juha (ed.) 2000: Sami Folkloristics; Gaski, Harald (ed.) 1997: In the Shadow of the Midnight Sun. Contemporary Sami Prose and Poetry. Analyysiharjoitukset: Fjellner: Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid máilmmis; Olaus Sirma: Guldnasaš ja Moarsi fávrrot; Guttorm, Eino 1985: Varahuvvan bálgát; Jalvi, Pedar 1992: Sátnedáidu, s ; Larsen, Anders 1992: Beaive-álgu; Paltto, Kirsti 1989: Guovtteoaivvat nisu; Turi, Johan 1987: Muitalus sámiid birra, s , ; Vest, Jovnna-Ánde 1995: Kapteainna ruvsu; Lukkari, Rauni Magga 1991: Mu gonagasa gollebiktasat; Valkeapää, Nils Aslak 1989: Beaivi Áhčážan; Saba, Isak: Sámisoga lávlla. Giellavealgu; Utsi, Paulus 1980: Giela gielain; Somby, Marry A. 1976: Ammul ja alit oarbmealli; Vuolab, Kerttu 1990: Čeppari čáráhus.

11 11 (36) suoritustavat Analyysiharjoitukset ja luentotentti tai essee tai luentopäiväkirja. vastuuhenkilö Professori ja lehtori P Kirjoittaminen ja kielenhuolto I 4 op 1. vuosi Opiskelija tunnistaa, tuottaa, arvioi ja kirjoittaa eri tekstilajeja ottaen huomioon sisällön, tehtävän, luettavuuden, kohderyhmän ja rakenteen. Opiskelija tuntee kielenhuollon keskeiset kohdat ja osaa arvioida kirjoittamiaan tekstilajeja myös kielenhuollon kannalta. Hän tuntee myös kielenhuollon kielioppaat ja sanakirjat. Kirjoittamisen suunnittelu, prosessikirjoittaminen, lukijan huomioon ottaminen, tekstijäsennysten tunteminen ja käyttö sekä vakioasettelu. Yhteiskuntaelämään ja työelämään liittyvien tekstien kirjoittamista ja kielenhuoltoa. Luennot, harjoitukset ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Henkilökohtaisen sanalistan täydentäminen. yhteydet muihin Kurssit P Johdatus saamentutkimuksen ja tieteelliseen opintojaksoihin kirjoittamiseen, P Taivutusoppi, P Ortografiat ja P Äänneoppi suoritettuina. oppimateriaali Vuolab-Lohi, Káre 2004: Giellagáhttenrávvagat. Logaldatmáŋggus. Sámi Allaskuvla. Guovdageaidnu; Čállinrávagirji 2003: no/nyupload/ Samisk % 20l%C3%A6ringsnett/ Dokumenter/ callinravvagat.pdf; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk, s ; Čállinrávvagat: callinravvagat.html (soveltuvin osin); Hirvonen, Vuokko 1993: Jurddašeapmi giella teaksta; Alasilta, Anja 2000: Näin kirjoitat tehokkaasti: viestintäopas työelämän kirjoittajille; Aino Suhola, Seppo Turunen ja Markku Varis 2005: Journalistisen kirjoittamisen perusteet; Alasilta, Anja (1998) 2001: Näin kirjoitat tietoverkkoon: viestintäopas paperin maailmasta verkkojen aikaan; Pirjo Linnakylä, Eija Mattinen ja Asta Olkinuora (1988) 1992: Prosessikirjoittamisen opas; Irma Repo ja Tahvo Nuutinen 1995: Aikuisten viestintätaito; Milja Husu, Elise Tarkoma ja Aino Vuorijärvi 2001: Ammattisuomen käsikirja; Piehl, Elisa 1998: Tekstintekijän käsikirja; Irma Repo ja Taahvo Nuutinen 2003: Viestintätaito. suoritustavat Harjoitukset ja lopputyö.

12 12 (36) Aineopinnot 45 op Tavoitteet: Opiskelija hallitsee saamen kielen kieliopin ja oikeinkirjoituksen ja osaa huoltaa kieltä itsenäisesti. Hän laajentaa saamen kielen kirjallista ja suullista käyttöään ja osaa tuottaa tieteellistä tekstiä. Hän tuntee myös saamen kielen kehityksen päälinjat. Opiskelija syventää sanastotyön taitojaan ja soveltaa niitä aktiivisesti omaan kielenkäyttöönsä. Perusopintojen aikana aloitettua sanalistan täydentämistä jatketaan aineopintojen aikana. yhteydet muihin opintojaksoihin oppimateriaali suoritustavat A Sananmuodostusoppi vuosi Opiskelija osaa saamen kielen sananmuodostuksen periaatteet ja osaa soveltaa saamen kielen sananmuodostusmenetelmiä myös omaan kielenkäyttöönsä. Opiskelija osaa johtaa ja yhdistää sanoja ja kuvata saamen kielen sananmuodostusta ja sen keinoja. Opisklelija laatii sanastotyön. Sananmuodostuksen asema kieliopissa, sananmuodostuksen kuvaaminen, saamen kielen sananmuodostuskeinot, sanojen johtaminen ja yhdistäminen. Sananmuodostus- ja kirjoitusharjoituksia. Oman sanalistan aktiivista täydentämistä. Sanalista käsitellään seminaarissa. Luennot, harjoitukset ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Perusopinnot suoritettuina. Nickel, Klaus Peter 1994: Samisk grammatik, s ; Konrad Nielsen: Lærebok i lappisk I; Turi, Else: Davvisámegiela morfologiija; Häkkinen 1990: Mistä sanat tulevat? s Harjoitukset, sanastotyö ja luentotentti tai essee A Kääntäminen II vuosi Opiskelija osaa kääntää vaativahkoja tekstejä pohjoissaameksi ja osaa soveltaa kääntämisen metodeja käännösharjoituksissa. Opiskelija osaa analysoida saamenkielistä kaunokirjallista käännöskirjallisuutta ja vertailla sitä vastaaviin suomenkielisiin käännöksiin. Eri tekstityyppien käännösharjoituksia itsenäisesti ja ryhmissä, käännösten kirjoittamista, muokkaamista, kommentointia, arviointia ja vertailua. Henkilökohtaisen sanalistan täydentäminen.

13 yhteydet muihin opintojaksoihin oppimateriaali suoritustavat 13 (36) Luennot, harjoitukset, omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen ja aktiivista tuntiosallistummista. Perusopinnot suoritettuina. Bassnett, Susan 1995: Teoksesta toiseen: johdatus kirjallisuuden kääntämiseen; Ingo, Rune 1990: Lähtökielestä kohdekieleen. Johdatusta käännöstieteeseen; Korimo-Girod, Nina (toim.) 1997: Kontrastiivinen tarkastelu kääntäjän apuna; Rikman, Kristiina (toim.) 2005: Suom. huom. Kirjoituksia kääntämisestä; Näkkäläjärvi, Oula ja Sammallahti, Pekka 1986: Šiella 1. Máilmmegirjjálašvuođas (soveltuvin osin); Lukkari, Rauni Magga (doaimm.) 2007: Máilmmi girjjálašvuođa Gollelávggastagat 1 (soveltuvin osin). Muu materiaali jaetaan luennoilla. Käännöskoe, harjoitukset ja reflektoiva essee. yhteydet muihin opintojaksoihin A Sanasto vuosi Opiskelija syventyy saamenkielisiin teksteihin sanaston kehittämisen näkökulmasta. Hän laajentaa sanavarastoon ja fraseologiaan. Opiskelija laatii sanastotyön. Saamenkielisten tekstien analysointia ja sanastotyön laatiminen. Luennot, harjoitukset, seminaarityöskentely ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Opiskelija täydentää perusopintojen aikana aloittamaansa sanalistaa kurssikirjallisuuden pohjalta. Opiskelija laatii sanalistastaan reflektoivan esseen, jossa pohtii sen merkitystä oman sanavarastonsa kehittämiseen. Sanastotyö käsitellään seminaarissa. Perusopintojen lisäksi kurssit A Sananmuodostusoppi ja A Kääntäminen II suoritettuina. Perusopintojen aikana aloitettua sanalistan täydentämistä jatketaan aineopintojen aikana. Oppimateriaali Suonuuti, Heidi 2006: Sanastotyön opas; Vuolab, Kerttu 2008: Bárbmoáirras. Davvi Girji; Gaski, Harald (doaimm.) 2008: Ivdnesuotna, sámi čáppagirjjálašvuođa čoakkáldat, Guttorm, Eino 1986: Behtar soađis; Guttorm, Hans Aslak 1986: Iešnjárgga šiljut ja 1996: Šuvvi jahki; Hætta, Lars ja Bær, Anders 1982: Muitalusat. suoritustavat Reflektoiva essee ja sanastotyö.

14 14 (36) yhteydet muihin opintojaksoihin oppimateriaali suoritustavat A Kirjoittaminen ja kielenhuolto II vuosi Opiskelija syventää eri tekstilajien kirjoitus- ja analysointitaitojaan erityisesti ajankohtaisiin, poliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teksteihin liittyen. Hän osaa huoltaa kieltä itsenäisesti alan kirjallisuuden avulla. Opiskelija tuntee pohjoissaamen alueen kielellistä tilannetta ja osaa analysoida ja vertailla valtioiden kansalliskielten vaikutusta pohjoissaameen. Erilaisten tekstien lukemista, kirjoittamista, kommentointia, analysointia, huoltoa, perehtymistä alan oppaisiin ja kirjallisuuteen. Kielenhuollon harjoitustyön laatiminen ja sanalistan täydentäminen. Luennot, kirjoitus- ja analyysiharjoitukset ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Kurssi P Kirjoittaminen ja kielenhuolto I suoritettuna. Čállinrávvagat: Nickel, Klaus Peter (1990) 1994: Samisk grammatikk; Čállinrávagirji 2003: no/nyupload/ Samisk % 20l%C3%A6ringsnett/ Dokumenter/ callinravvagat.pdf; Sammallahti, Pekka 2005: Láidehus sámegiela cealkkaoahpa dutkamii; Vuolab-Lohi, Káre 2004: Giellagáhttenrávvagat. Logaldatmáŋggus. Sámi Allaskuvla. Guovdageaidnu; Vuolab-Lohi, Káre 2007: Máilmmi alladeamos olmmoš, Sámegiela giellagáhttema mánggalaágan hástalusat. Sámit, sánit, sátnehámit, s ; Aino Suhola, Seppo Turunen ja Markku Varis 2005: Journalistisen kirjoittamisen perusteet; Romy Clark and Roz Ivanič 1997: The Politics of Writing; Uimonen, Taina 2003: Taitoa tekijälle - tehoa teksteihin, opas tiedottavaan kirjoittamiseen; Rentola, Marketta 2002: Kirjoita hyvin ilmaise itseäsi, tavoita lukijasi; Jääskeläinen, Petri 2002: Tehoa tekstiin, kirjoittajan opas; Milja Husu, Elise Tarkoma ja Aino Vuorijärvi 2001: Ammattisuomen käsikirja; Svinhufvud, Kimmo 2007: Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Harjoitukset, harjoitustyö ja luentotentti tai essee tai oppimispäiväkirja.

15 15 (36) yhteydet muihin opintojaksoihin oppimateriaali A Lauseoppi 5 op vuosi Opiskelija tuntee pohjoissaamen lauserakenteen periaatteet sanojen semanttisten suhteiden pohjalta ja osaa analysoida lauseita ja niiden rakennetta myös oikeakielisyyden kannalta. Opiskelija tuntee lauserakenteen pragmaattista muuntelua ja tekstioppia. Tutustumista pohjoissaamen lauserakenteen periaatteisiin ja lauseessa vaikuttaviin dependenssi-, semanttisiin ja sitomissuhteisiin sekä tekstiopin perusasioihin. Ssaamen kielen kontrastoimista ympäristökielten kanssa ja lauseiden analysointia. Pääpaino on sanojen semanttisten suhteiden identifioinnissa ja siinä, miten sanojen semanttiset suhteet määrittelevät lauseen ja lausekkeiden rakenteen. Luennot, harjoitukset ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Perusopinnot suoritettuina. Sammallahti, Pekka 2005: Láidehus sámegiela cealkkaoahpa dutkamii; Sammallahti, Pekka 2006: Láidehus sámegiela cealkkaoahpa dutkamii, hárjehusat; Sammallahti, Pekka 2007: Gielladutkama terminologiija. Harjoitukset ja luentotentti tai kotitentti. suoritustavat vastuuhenkilö Professori ja lehtori A Kielihistoria vuosi Opiskelija tuntee saamen kielen kehityksen päälinjat, erityisesti suhteessa suomen kieleen. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa tekstinalyysiharjoituksissa. Tutustumista saamen kielen kehitykseen ja tekstianalyysiharjoituksia. Luennot, harjoitukset ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Perusopinnot suoritettuina. yhteydet muihin opintojaksoihin oppimateriaali Sammallahti, Pekka 1998: The Saami Languages. An Introduction, s. 1 5, 39 94; Aikio, Ánte 2002: Sápmelaš loatnasánit suopmelaš gielaid davvejoavkkus, s suoritustavat Essee, analyysiharjoitukset ja luento- tai kotitentti. vastuuhenkilö Professori.

16 16 (36) A Kielentutkimuksen metodit 4 op vuosi Opiskelija tuntee kielentutkimuksen ja kielellisen aineiston keräämisen ja käytön metodeja. Hän osaa käyttää alan käsitteitä ja soveltaa opittuja metodeja omassa tutkimuksessaan. Opiskelija tuntee tutkimuksen kohteen valintaan, rajaamiseen ja tieteellisten opinnäytteiden tekoon liittyviä kielentutkimuksen ongelmia. Hän tuntee tutkijan etiikkaa. Opiskelija kykenee transkriboimaan kirjakielistä tekstiä foneettisesti Itä-Enontekiön/ Koutokeinon ja Ylä-Tenon murteiden ja mahdollisesti opiskelijan oman murteen pohjalta. Keskeisiä kielentutkimuksen metodeja, aineiston keruuta ja itsenäistä työskentelyä. Opiskelija laatii itsenäisesti aineistonkeruutyön oman tutkimusalansa aihepiiristä. Kirjoitetun kielen ohjattuja litterointiharjoituksia. Painopiste murteiden välillä voi vaihdella opiskelijan kielitaustan mukaan. Luennot, harjoitukset, omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen ja aineistonkeruutyö. yhteydet muihin Suoritettava ennen kandidaantintutkielmaa tai yhtä aikaa sen kanssa. opintojaksoihin oppimateriaali Sammallahti, Pekka 1980: Jietnadatoahppa. Fonetihka vuođđoáššit I; Kielen näytevalikoima. suoritustavat Litterointiharjoitukset ja ainestokeruutyö. vastuuhenkilö Professori A Kandidaatintutkielma 10 op 3. vuosi Opiskelija osaa laatia tutkimussuunnitelman ja tieteellisen tutkielman sovitusta tutkimusaiheesta. Hän tuntee tukimusaiheeseensa liittyvää keskeistä lähdekirjallisuutta ja osaa soveltaa sitä tutkielmassaan. Opiskelija osaa myös itsenäisesti hakea tukimusaiheeseensa liittyvää tietoa. Hän osaa käyttää saamen kieltä tieteellisissä semanaarikeskusteluissa ja opponoida tieteellisen tutkielman. Seminaari-istunnot ja aktiivinen seminaarityöskentely, tutkielman opponointi, tiedonhankintataitojen perusteet, kirjallisuuteen perehtyminen, itsenäinen aineiston käsittely ja pituudeltaan sivuisen kandidaatintutkielman laatiminen ja puolustaminen kandidaatinseminaarissa.

17 17 (36) Luennot, seminaari-istunnot, seminaarityöskentely, opponointi ja kandidaatintutkielman laatiminen. oppimateriaali Omaan tutkimusalaan liittyvä tieteellinen kirjallisuus; Heikkinen, Agander ja Vaattovaara (1997) 2005: Tiedonhakijan teho-opas; Itkonen, Terho (2000) 2002: Uusi kieliopas; Hurtta, Heikki ja Peltola, Tapio 1997: Tutkielmantekijän opas; Kinnunen, Merja & Löytty, Olli (toim.) 2002: Tieteellinen kirjoittaminen; Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (2004) 2006: Tutki ja kirjoita; Helena Kangasharju ja Marketta Marjapuro 2005: Tutkimusraportin kirjoittaminen, 5 89; Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylärinne ja Anne Mäntynen: Tiede ja teksti, Tehoa ja taitoa tukielman kirjoittamiseen, s. 3 55, suoritustavat Kandidaatintutkielman laatiminen, seminaari-istunnot ja seminaarityöskentely. vastuuhenkilö Professori. kohderyhmä yhteydet muihin opintojaksoihin suoritustavat arviointi vastuuhenkilö A Kypsyysnäyte (kandidaatintutkinto) 0 op 3. vuosi Opiskelijan kirjoittaa saameksi tutkielmansa aihepiiriin liittyvästä aiheesta analyyttisen ja ehyen kokonaisuuden muodostavan esseetyyppinen tenttivastauksen. Kypsyysnäytteestä tarkastetaan sekä kieli että. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielman pohjalta tiedekunnan tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen pituus on yksi konseptiarkki (4 sivua, n. 500 sanaa). Saamen kielen pääaineopiskelijat. Edellyttää saamen kielen perus- ja aineopintojen suorittamista. Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa tiedekunnan tenttipäivänä. (Ks. opinto-oppaan kohta Kypsyysnäyte.) Hyväksytty/hylätty. Professori.

18 18 (36) kohderyhmä yhteydet muihin opintojaksoihin suoritustavat arviointi vastuuhenkilö lisätiedot A Työelämään tutustuminen 6 op 3. vuosi Opiskelija tutustuu työelämään ja sen vaatimuksiin sekä luo työnhaun kannalta tärkeitä kontakteja. Opiskelija soveltaa oppimaansa työtehtävissä, jotka edellyttävät saamen kielen taitoa. Opiskelija tutustuu kuukauden ajan sellaisiin työtehtäviin (esim. opetus-, tutkimus- tai toimistotyö, kielentarkastus, kääntäminen tms.), jotka edellyttävät saamen kielen taitoa ja kielen kirjallista tai/ja suullista käyttöä. Hän soveltaa ja käyttää oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä. Harjoittelupaikan, joka voi olla Suomessa tai ulkomailla, hankinnan päävastuu on opiskelijalla. Opiskelija laatii työharjoittelusuunnitelman, jonka hyväksyy opintojakson vastuuhenkilö. Harjoittelusta saatavassa todistuksessa on oltava työnantajan kuvaus työtehtävistä sekä kieleen liittyvien työtehtävien osuus kokonaistyöajasta. Opiskelija kirjoittaa harjoittelustaan saamenkielisen vähintään 5 sivun laajuisen raportin/esseen, jossa reflektoi harjoittelun yhteyttä opintoihinsa. Raportti, jonka liitteenä on harjoittelusuunnitelma ja kopio työtodistuksesta, palautetaan opintojakson vastuuhenkilölle. Muut kuin opettajiksi opiskelevat. Kandidaatin tutkinto. Harjoittelu, raportti ja työtodistus. Hyväksytty/hylätty Professori. 1 kk:n työharjoittelu on 6 op, 2 kk:n työharjoittelu on 8 op. Seuraavista valinnaisista opinnoista opettajiksi opiskelevat vähintään 11 op ja muut 5 op: kohderyhmä yhteydet muihin opintojaksoihin A Johdatus käännöstieteeseen vuosi Opiskelija tuntee kääntämisen eri vaiheet, käännöstekniikoita ja kääntämisen teorioita. Käännöskategoriat, käännösprosessin eri vaiheet, kääntäjän ominaisuudet, kääntämisen teoriat, teksti- ja käännöstyypit ja kääntämistekniikka. Omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Kääntäjiksi opiskelevat. Kurssit P Kääntäminen I ja A Kääntäminen II suorittettuna.

19 19 (36) oppimateriaali Sopimuksen mukaan seuraavista: Ingo, Rune 1982: Kääntämisen teoriaa ja sen sovellusta; Katharina Reiss & Hans J. Vermeer 1986: Mitä kääntäminen on: Teoriaa ja käytäntöä; Tommola, Jorma 2004: Mikä on kääntämisen ja tulkkauksen ydin? Kieli, teksti ja kääntäminen, s. 9 20; Palomäki, Ulla 2004: Kääntäjät ja suomen kieli. Kieli, teksti ja kääntäminen, s ; Ruokonen, Minna 2004: Schleiermacher, Berman ja Venuti: kolme käännösteoreettista näkökulmaa vieraannuttamiseen. Kieli, teksti ja kääntäminen, s ; Ingo, Rune: Lähtökielestä kohdekieleen: Johdatusta käännöstieteeseen; Bassnett, Susan 1995: Teoksesta toiseen: johdatus kirjallisuuden kääntämiseen; suoritustavat Kirjatentti tai essee. lisätiedot Kääntäjiksi opiskelevilla pakollinen. kohderyhmä yhteydet muihin opintojaksoihin oppimateriaali A Johdatus kääntäjän ammattiin 2 op vuosi Opiskelija tuntee kääntäjän ammatin ammattikuvaan. Kääntäminen asiantuntija-ammattina: käsitteet, historia, toimintaedellytykset, etiikka ja vastuu, laadunvarmistus- ja valvonta, yhteistyö ja työnjako, taloudelliset aspektit, kääntäjä yrittäjänä, kehittyvät ammattikuvat ja järjestäytyminen. Omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Kääntäjiksi opiskelevat. Kurssit P Kääntäminen I ja A Kääntäminen II suorittettuina. Susiluoto, Tapio 1997: Käännös oikeudellisena kokonaisuutena. Oikeudet ja velvollisuudet; Helin, Irmeli (toim.) 2003: Kääntäjä yrittänä. Itsenäisen kääntäjän opas. Kirjatentti tai essee. suoritustavat lisätiedot Kääntäjiksi opiskelevilla pakollinen.

20 20 (36) A Virheanalyysi vuosi Opiskelija osaa analysoida saamen kielen oppijan välikieltä, sen variaatioita ja kommunikaatiostrategioita. Hän osaa soveltaa kielioppitietouttaan oikeakielisyyden opetuksessa. Opiskelija tunnistaa, kuvaa, luokittelee ja analysoi virheitä erilaisista kirjallisista tuotoksista. Erilaisten tekstien analysointia, kielen opponointia, virheiden arviointia. Harjoitustyön laatiminen. Harjoitukset, harjoitustyö ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Opiskelija voi (sopimuksen mukaan) myös osallistua saamelaisen kulttuurin kandidaatinseminaariin kieliopponenttina ja käyttää harjoitusmateriaalina seminaarin saamenkielistä kandidaatintutkielmiaa. kohderyhmä Opettajiksi opiskelevat. oppimateriaali Lähdemäki 1995: Mikä meni pieleen?: ruotsinkielisten virheet suomen ainekirjoituksessa; Länsman, Outi 2008: Viimma giddas mus lei studeantačallošis. Oahppiid feaillat Pohjoissaame vierisgiellan studeantaiskosa čállosiin; Grönholm 1992: Ruotsinkielisten leksikaalisista virheistä suomen kielessä. Fennistica. Kontrastiivista kielentutkimusta II. suoritustavat Kieliopponointia ja harjoitustyö A Luova kirjoittaminen vuosi Opiskelija kehittää kirjoitustaitojaan, kirjallista ilmaisuaan ja sanaston ja tyylien hallintaa. Hän tuntee luovan kirjoittamisen eri osa-alueita. Prosessikirjoitusharjoituksia. Opettajaksi opiskeleva voi oman luovan kirjoittamisen lisäksi painottaa myös luovan kirjoittamisen opettamista. Kirjoitusharjoituksia ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. oppimateriaali Sopimuksen mukaan seuraavista: Jääskeläinen, Miisa 2002: Sana kerrallaan: johdatus luovaan kirjoittamiseen; Karhumäki & Toivakka (1999) 2002: Sininen kynä: luovan kirjoittamisen opas; Seita Parkkola, Nina Repo, Helena Linna ja ym. 2004: Timantinmetsästäjä. Luovan kirjoittamisen opas; Linnakylä, Mattinen & Olkinuora (1988) 1992: Prosessikirjoittamisen opas; suoritustavat Harjoitukset ja luovan kirjoituksen harjoitustyö.

21 21 (36) A Kontrastiivinen tutkimus vuosi Opiskelija osaa verrata saamen kieltä naapurikieliin ja tuntee kontrastiivisen lingvistiikan peruskäsitteitä. Kontrastiivisen tutkimuksen peruskäsitteet ja metodologia, pääasiassa suomen ja saamen kielen, mutta myös saamen kielen ja muiden skandinaavisten kielten välistä vertailua ja leksikaalis-kieliopillisten ja pragmaattisten erojen tarkastelua mm. tekstianalyysi- ja käännöstehtävien muodossa. Omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen sekä viisi kotikäännöstä tai kirjatentti tai essee. oppimateriaali Sajavaara, Kari 1999: Kontrastiivinen kielentutkimus ja virheanalyysi. Kielenoppimisen kysymyksiä, s ; Niemikorpi, Antero (toim.) 1998: Matkalla kielestä kieleen; Mustajoki, Arto1993: Mielestä kieleen: kontrastiivisen funktionaalisen lauseopin teoriaa; Koski, Mauno 1987 ja 1992: Kontrastiivista kielentutkimusta I II. Fennistica 8 ja 10; Ingo, Rune 2000: Suomen kieli vieraan silmin; Tommola, Hannu 1997: Onko kieliopillisia käännösongelmia olemassa? Kontrasvtiivinen tarkastelu kääntäjän apuna, suoritustavat Kirjatentti tai essee tai käännöskoe. oppimateriaali A Alkuperäiskansojen kirjallisuus vuosi Opiskelija tuntee alkuperäiskansojen kirjallisuutta, sen suuntauksia ja kirjallisuuden edustajia. Alkuperäiskansojen kirjallisuutta. Omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Armstrong, Jeannette (ed.) 1993: Looking at the Words of Our People: First Nations Analysis of Literature. ja sopimuksen mukaan seuraavista: Frey, Rodney (ed.) 1995: Stories That Make the World, Oral Literature of the Indian Peoples of the Inland Northwest, As Told by Lawrence Aripa, Tom Yellowtail, and Other Elders; Womack, Craig S. 1999: Red on Red, Native American Literary Separatism; Parker, Robert Dale 2003: The Invention of Native American Literature; Coltelli, Laura 1990: Winged Words, American Indian Writers Speak; Lutz, Hartmut

22 22 (36) 1991: Contemporary Challenges, Conversations with Canadian Native Authors; Hirvonen, Vuokko 1999: Sámeeatnama jienat, Sápmelaš nissona bálggis girječállin; Gaski, Harald 2002: Čullosis čállosii, Álgoálbmot girjjálašvuođa oktašas vuođđu. Čállet Sámi Verddet, s Utsi, Mai Britt 2002: Álgoálbmogiid jienat. Čállet Sámi Verddet, s suoritustavat Kirjatentti tai essee. opetuskieli Davvissámegiella A Johdatus sanasemantiikkaan vuosi Opiskelija tuntee keskeisiä sanasemantiikan ilmiöitä ja käsitteitä ja osaa kuvata sanoja semanttisesti. Sanasemantiikan kuvausmetodit ja käsitteet, semantiikan teorian perusteet, semanttiset kentät, sanaston yleiset merkityssuhteet ja merkityksen muuttuminen. Omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. oppimateriaali Seuraavista kaksi: Kangasniemi, Heikki 1997: Sana, merkitys, maailma: katsaus leksikaalisen semantiikan perusteisiin; Saijets, Mika 2005: Boazonamahusat: leksikála semantihkalaš guorahallan bohcco ahke-, sohkabealle-, guolga- ja čoarvenamahusain Báišduoddara bálgosis; Kuiri, Kaija 2000: Semantiikan peruskurssi. suoritustavat Kirjatentti tai essee. oppimateriaali A Keskusteluanalyysin perusteet vuosi Opiskelija hallitsee keskustelututkimuksen peruskäsitteitä ja osaa soveltaa oppimaansa tietoa saamen kielen keskusteluanalyysiin. Arkikeskusteluja ja institutionaalisia keskusteluja koskevan tutkimuksen peruskäsitteet ja metodologia sekä kielen tilanteisen vaihtelun tutkimuksen peruskäsitteet. Omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Tainio, Liisa (toim.) 1997: Keskusteluanalyysin perusteet.

23 ja yksi seuraavista: Tainio, Liisa 2001: Feministinen keskusteluanalyysi. Kieli 13; Halonen & Routarinne (toim.) 2001: Kieli 13. Keskusteluanalyysin näkymiä; Lappalainen, Hanna 2004: Variaatio ja sen funktiot: erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua, s ja suoritustavat Kirjatentti tai essee. 23 (36) suoritustavat A Valinnaisia opintojaksoja 1 5 op vuosi Opiskelija syventää perus- ja aineopintojen opintojaksoihin liittyvien alojen tietämystään ja täydentää erikoisalojen tuntemustaan. Luentokursseja, kirjatenttejä tai esseitä saamen kielen tai sukukielten ja saamelaisen kirjallisuuden tutkimusaloilta. Luentokurssit, kirjatentit tai esseet. Luento- tai kirjatentit tai esseet. Syventävät opinnot 80 op Tavoitteet: Opiskelija syventää kirjoittamistaan ja hallitsee saamen kielen kieliopin, oikeinkirjoituksen, kielenhuollon ja sanaston syvällisesti ja monipuolisesti. Opiskelija hallitsee rakenteellisesti ja kielellisesti monimutkaisia tekstejä ja osaa tuottaa saamen kieltä selkeästi ja sujuvasti erilaisista aiheista sekä osaa ilmaista merkitysvivahteita. Opiskelija tuntee myös muita saamen kieliä ja niiden alueelliset variaatiot. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti tieteellisen tutkimuksen. Opiskelija jatkaa perus- ja aineopintojen aikana laadittua sanalistan täydentämistä S Kirjoittaminen ja kielenhuolto III vuosi Opiskelija syventää kirjoittamistaan ja kirjoittaa ja arvioi vaativaa tiedottavaa ja tieteellis-teoreettista tekstiä sisällön, tavoitteiden ja vastaanottajan kannalta. Opiskelija osaa huoltaa kieltä itsenäisesti alan kirjallisuuden avulla. Erilaisten tiedottavien ja tieteellis-teoreettisten tekstien kirjoittamista,

24 24 (36) muokkaamista, kommentointia, arviointia, huoltoa sekä perehtymistä alan oppaisiin ja kirjallisuuteen. Kielenhuollon harjoitustyön laatiminen ja sanalistan täydentäminen. Luennot, kirjoitus- ja analyysiharjoitukset ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. oppimateriaali Kinnunen, Merja & Löytty, Olli (toim.) 2002: Tieteellinen kirjoittaminen; Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (2004) 2006: Tutki ja kirjoita; Heikkinen, Vesa, Pirjo Hiidenmaa & Ulla Tiililä (2000) Teksti työnä, virka kielenä; Luukka, Minna-Riitta (1992). Tieteellisten tekstien tekstuaalisia, interpersonaalisia ja kontekstuaalisia piirteitä; Čállinrávvagat: Nickel, Klaus Peter (1990) 1994: Samisk grammatikk; Čállinrávagirji 2003: no/nyupload/ Samisk % 20l%C3%A6ringsnett/ Dokumenter/ callinravvagat.pdf; Sammallahti, Pekka 2005: Láidehus sámegiela cealkkaoahpa dutkamii; Vuolab-Lohi, Káre 2004: Giellagáhttenrávvagat. Logaldatmáŋggus. Sámi Allaskuvla. Guovdageaidnu; Helena Kangasharju ja Marketta Marjapuro 2005: Tutkimusraportin kirjoittaminen, suoritustavat Harjoitukset, harjoitustyö ja luentotentti tai essee tai oppimispäiväkirja. oppimateriaali suoritustavat vastuuhenkilö Professori S Koltan- tai inarinsaame 5 op vuosi Opiskelija hallitsee koltan- tai inarinsaamen kielioppia, tuntee niiden alueellista variaatiota ja historiallista taustaa. Opiskelija osaa lukea koltantai inarinsaamenkielisiä tekstejä. Kieliyhteisön historiallinen tausta ja maantiede, kieliopin pääpiirteet, kielten suhde pohjoissaameen. Luennot, harjoitukset, tekstianalyysit ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Inarinsaame: Sammallahti, Pekka 2004: Javrij jieŋah parguu, monisteita ja äänitteitä. Koltansaame: monisteita ja äänitteitä. Luentotentti.