Sunday, June 19, 2011 T1-MODUULI. Radioamatöörin perustekniikka

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sunday, June 19, 2011 T1-MODUULI. Radioamatöörin perustekniikka"

Transkriptio

1 1 T1-MODUULI Radioamatöörin perustekniikka

2 2 PERUSSÄHKÖTEKNIIKKA sähkö on sinistä ja sattuu

3 3 SÄHKÖN OLEMUS Sähkö on elektronien liikettä Sähkönjohde on sellainen aine, joka sisältää kuljetettavia varauksia (yleisesti ottaen: vapaat elektronit) Eriste johtaa huonosti sähköä eli sillä on suuri resistiivisyys (eristeeltä puuttuvat varauksenkuljettajat) Puolijohde on aine, joka saadaan tietyin ehdoin johtamaan sähköä

4 4 SÄHKÖNJOHTEITA Metallit (kulta, hopea, kupari, alumiini, messinki, rauta) Hiili (grafiitti) Plasma (ionisoitunut aine)

5 5 SÄHKÖNERISTEITÄ Muovit Posliini Lasi Kiille Lakat Öljyt Kaasut (ionisoitumattomat) Tyhjiö HUOM! SÄHKÖMAGNEETTINEN SÄTEILY VOI EDETÄ TYHJIÖSSÄ, SÄHKÖ ITSESSÄÄN EI! Vesi (huom! Vain tislattu (tai ionivaihdettu) vesi on eriste! Muut, kuten vesijohto- tai merivesi johtavat sähköä enemmän tai vähemmän niissä olevien epäpuhtauksien vuoksi!)

6 6 PUOLIJOHTEITA Pii (Si) Germanium (Ge) Galliumarsenidi (GaAs) Seleeni (Se)

7 7 SI-KERRANNAISYKSIKÖT osaathan tehdä yksikkömuunnokset? piko p nano n 10-9 mikro µ 10-6 milli m 10-3 sentti s 10-2 desi d 10-1 deka da 10 1 hehto h 10 2 kilo k 10 3 mega M 10 6 giga G 10 9 tera T 10 12

8 8 TAAJUUS f Vanhoissa teksteissä kutsutaan usein nimellä jaksoluku, jonka yksikkönä oli c/s (cycles per second) Esim. 14 Mc/s = 14 MHz Mittaa tietyn tapahtuman määrää aikayksikössä, esimerkiksi yhden hertsin taajuus kertoo tapahtuman toistuvan kerran sekunnissa Yksikkö hertsi (Hz)

9 9 RESISTANSSI R Tunnetaan myös nimillä vastus tai sähkövastus Mittayksikkö on ohmi (Ω) Kuvaa johtimen virranvastustuskykyä tasavirralla johtimen resistanssi riippuu sen materiaalista, pituudesta, poikkipinta-alasta sekä lämpötilasta. Johdeaineen ominaisresistanssilla eli resistiivisyydellä on merkitystä <- esimerkiksi kupari johtaa paremmin sähköä kuin lyijy, vaikka molemmat ovat metalleja. väri tai poikkipinnan muoto eivät vaikuta johtimen resistanssiin.

10 10 JÄNNITE U Yksikkö voltti (V) Tarkoittaa kahden pisteen välistä sähköistä potentiaalieroa Usein havainnollistetaan sähköisenä korkeuserona : kuvaa kuinka suurella voimalla erimerkkiset varaukset pyrkivät toistensa luo. myös sähköinen paine on käytetty esimerkki: mitä suurempi jännite, sitä suurempi paine sähköjohdossa on ja sitä mielummin paine pyrkii tasoittumaan (sähkö siirtymään jonnekin muualle)

11 11 SÄHKÖVIRTA I Yksikkö ampeeri (A) Tarkoittaa tietyssä ajassa siirtyvää sähkövarauksen määrää Metallijohtimessa sähkövirta muodostuu liikkuvista negatiivisesti varatuista elektroneista Historiallisista syistä sähkövirran suunta määritellään vastakkaissuuntaiseksi elektronien liikkeen kanssa elektronit virtaavat negatiivisesta navasta positiiviseen, sähkövirta taas toiseen suuntaan eli plusnavasta miinusnapaan

12 12 TEHO P Yksikkö watti (W) Kertoo, millä vauhdilla työtä tehdään tai energiaa muuntuu

13 13 OHMIN LAKI Yleensä kaavoihin ei merkitä kertomerkkiä, vaan tarvittavat suureet kirjoitetaan yhteen, esim. RI = R I. Perusta sähköopin ymmärtämiselle Esitetään yleensä muodossa jännite = resistanssi virta eli U=RI Ohmin laista seuraa, että P=UI Muistisääntö PUImURI Yllämainittujen kaavojen P=UI ja U=RI vastaavuuksista seuraa, että tiedettäessä kaksi suuretta, saadaan aina ratkaistua muutkin.

14 14 KAAVOJEN PYÖRITTELYÄ Esimerkki 1. Meillä on 50 ohmin vastus, jonka yli vaikuttaa 230 V jännite. Kuinka suuri virta vastuksen läpi kulkee? Tässä kysyttiin siis virtaa I. On käytännöllistä merkitä aluksi ylös se mitä tiedetään, siis R=50 Ω ja U=230 V Seuraavaksi etsitään kaava, joka sisältää nämä kyseiset suureet. Sellainen löytyy helposti, nimittäin U=RI, kaava vain antaa sellaisenaan jännitteen, ei virtaa. Asia voidaan ratkaista jakamalla kaavan yhtäsuuruusmerkin molemmat puolet R:llä. Saadaan siis U=RI :R U/R=I -> I=U/R. Nyt kaava on valmis käyttöön, sijoitetaan siihen vain tunnetut tiedot ja lasketaan: I=230 V/50 Ω I=4,6 A

15 15 Esimerkki 2. Saunan kiukaan teho on 7 kilowattia. Kiukaan virransyöttöön kytketty virtamittari näyttää lukemaa 3,6. Mikä on kuorman (kiukaan) resistanssi? Nyt kysyttävä suure on siis R. Tiedetään, että P=7000 W ja I=3,6 A. Etsitään sopivat kaavat. Huomaamme, että kumpikaan kaava, P=UI tai U=RI, ei sisällä kaikkia haluamiamme suureita. Tästä ongelmasta päästään eroon yhdistämällä kaavat. Sijoitetaan kaavaan P=UI kaava U=RI ja saadaan P=RI I. Koska I I on I 2, saadaan kaavasta P=RI 2. Jaetaan kaava I 2 :lla, jolloin toiselle puolelle jää jäljelle vain kysytty suure R. R=P/I 2. Tähän voidaan sijoittaa tiedetyt P=7000 W ja I=3,6 A, josta laskemalla saadaan tulos R=7000 W/(3,6 A) 2 = noin 540 Ω

16 16 KAPASITANSSI C Yksikkö faradi (F) Faradi on hyvin suuri yksikkö. Siksi käytännössä aina käytetään mikro- (µf), nano- (nf), ja pikofaradia (pf) Kapasitanssilla mitataan jonkin kappaleen kykyä varata sähköenergiaa itseensä Voidaan periaatteessa määrittää kaikille kappaleille, joihin voidaan varata staattista sähköä, mutta on ennen kaikkea kondensaattoreihin liittyvä suure. kondensaattorista lisää myöhemmin

17 17 VAIHTOSÄHKÖ huom. vaihtovirran huippujen välinen jännite on aina 2x huippujännite! Sinimuotoisen vaihtojännitteen tehollisarvo lasketaan jakamalla huippuarvo neliöjuuri kahdella, vastaavasti huippuarvo saadaan kertomalla tehollisarvo. Siniaalto. Katkoviivalla on merkitty vaihtosähkön tehollinen arvo Jännitteen suuruus ja suunta vaihtelevat jaksollisesti ajan suhteen. Vaihtelu on yleensä säännöllistä ja siinä on positiivinen ja negatiivinen osuus Vaihtovirtapiireissä ajattelu on monesti mutkikkaampaa kuin tasavirtapiireissä ajattelu (tenttiin ei kuitenkaan vaadita vaikeita asioita vaihtovirtapiireistä) Vaihtojännitteen tehollisarvo on samansuuruinen kuin tasajännite, jonka lämmittävä teho on yhtä suuri kuin vaihtojännitteen teho Lähettimestä antenniin syötettävä teho on suurtaajuista vaihtosähköä.

18 18 INDUKTANSSI L Virrallisen johtimen ympärille syntyy magneettikenttä. Kun johdin kierretään kelalle, yksittäisten kierrosten magneettikentät summautuvat ja kokonaiskenttä voimistuu. Kentän voimakkuuteen vaikuttaa oleellisesti kelan sydänaine. Tasavirta muodostaa kytkentähetkellä kelaan magneettikentän, joka vastustaa virran kasvua. Kun virta katkaistaan purkautuu magneettikenttä ja INDUSOI kelan silmukoihin jännitteen, joka pyrkii vastustamaan virran pienentymistä. Ominaisuutta kutsutaan INDUKTANSSIksi. Mitä nopeammin magneettikenttä muuttuu sitä enemmän induktanssi vastustaa virran muutosta. Induktanssilla on siis vaihtovirtavastus, REAKTANSSI. Induktanssi aiheuttaa virran jäämisen jännitteestä 90 astetta jälkeen. Reaktanssi ei aiheuta häviötehoa. -OH2LH Kuvaa kelan tai muun johdinsilmukan kykyä varastoida energiaa magneettikenttään Tästä johtuu, että induktanssia omaavat komponentit vastustavat virran muutosta Yksikkö henry (H) Mitä suurempi induktanssi, sitä enemmän kela vastustaa virran muutosta ja sitä suuremman magneettikentän se aiheuttaa

19 19 REAKTANSSI X johtuu komponenttien varastoimasta sisäisestä energiasta: -kelassa magneettikentästä -kondensaattorissa sähkökentästä sanotaan, että reaktanssi aiheuttaa jännitteen ja virran välille vaihe-eron. Kertoo, kuinka paljon jokin piiri tai sen komponentti vastustaa sähkövirran muutosta. Yksikkö ohmi. Reaktiivisia komponentteja ovat kela, jonka induktanssi aiheuttaa induktiivista reaktanssia XL kondensaattori, jonka kapasitanssi aiheuttaa kapasitiivista reaktanssia XC Kuten muutkin vaihtovirtasuureet, on taajuusriippuvainen. näin on luonnollisesti, sillä reaktanssi riippuu induktanssista ja kapasitanssista jotka ovat myöskin taajuusriippuvaisia

20 20 IMPEDANSSI Z Koostuu resistanssista ja reaktanssista: Z = R + X On vastuksen vastine vaihtovirtapiireissä. Yksikkö myös ohmi. On taajuusriippuvainen. - vaihtovirtapiirin resistanssi : käytännössä reaktanssi, jossa resistanssi on otettu huomioon -ei kysytä tentissä, mutta on syytä tietää vaihtovirtapiirien kanssa seikkaillessa

21 21 Kertauksen vuoksi vielä yleiset suureet, niiden tunnukset, yksiköt ja lyhenteet. Alla koottuna sekaannuksen helpottamiseksi vastussuureet suuretaulukko suure tunnus yksikkö lyhenne pituus l metri m aika t sekunti s jännite U voltti V sähkövirta I ampeeri A tasavirta = sähköiset vastussuureet RESISTANSSI (Ω) KONDUKTANSSI (S) resistanssi R ohmi Ω teho P watti W taajuus f hertsi Hz vaihtovirta ~ IMPEDANSSI (Ω) resistanssi ADMITTANSSI (S) konduktanssi kapasitanssi C faradi F induktanssi L henry H reaktanssi X ohmi Ω reaktanssi suskeptanssi impedanssi Z ohmi Ω Konduktanssi ja admittanssi ovat vain käänteissuureet, mainitsin ne jos jotakuta kiinnostaa. Ilmankin selviää.

22 22 AALLONPITUUS JA TAAJUUS kaava: λ = v/f lambda (koukero yllä) on aallonpituuden symboli. v on aallon etenemisnopeus väliaineessa (tässä tapauksessa ilma) ja f taajuus. myös: f = v/λ Aallonpituus (metreinä) on sähkömagneettisen aallon etenemisnopeus (300) jaettuna taajuudella (megahertseinä) Kaavan voi myös kääntää ympäri: jos jaat 300 aallonpituudella, saat taajuuden ja toisin päin Tällä voi tarkastaa tentissä (tai muutenkin) että vastaus ei mene kovin paljon pieleen, huomata kuitenkin tulee, että esim. 15 m taajuusalue (bandi) on todellisuudessa lähempänä 14 kuin 15 metriä!

23 23 SÄHKÖN LÄHTEET Vaihtovirtaa saadaan sähköverkosta, generaattoreista, mikrofoneista, vaihtosuuntaajista. Sähköverkon sähkön jännite on 230 V, taajuus 50 Hz ja muoto siniaaltoa Tasavirtaa saadaan akuista ja kuivapareista, tasasuuntaajista ja aurinkokennoista.

24 24 MODULAATIO kaistanleveys kertoo, kuinka laajalle lähetys leviää nimellistaajuuden ympärille, eli kuinka leveä lähete on. Kantoaalto on tietyntaajuinen, säännöllinen signaali, joka ei itsessään sisällä muuta kuin päällä/pois -informaation Kantoaaltoon liitetään siirrettäväksi haluttu informaatio; tätä kutsutaan moduloinniksi Kantoaalto kantaa informaation perille Perillä tapahtuu demodulaatio eli ilmaisu: informaation erottaminen kantoaallosta Tarvittava kaistanleveys määräytyy sen mukaan, millaista tietoa halutaan lähettää. Mitä enemmän tietoa siirtyy samaan aikaan, sitä suurempi kaistanleveys tarvitaan CW - joitakin satoja hertsejä Fone - minimissään 2 khz musiikki, heikkotas. AM 6 khz musiikki, stereo 15 khz TV-kuva 6 MHz -OH2LH

25 25 LÄHETELAJIT Kaikille radiolähetyksille voidaan määritellä lähetelaji, joka kertoo, millaisesta lähetyksestä on teknisesti ottaen kyse Tarkemmin, lähetelaji kertoo ainakin modulaation tyypin (AM, FM, SSB ym.) moduloivan signaalin tyypin (analogi/digitaali, kanavat...) lähetetyn informaation tyypin (puhe, CW, digimode jne.) Käydään läpi tässä lähinnä siksi, ettei myöhemmin tule ihmetystä, ei siis kannata ottaa liikaa paineita näiden osaamisesta. Jos kiinnostaa enemmän, Wikipedia tietää hakusanalla types of radio emissions

26 26 CW-MODULAATIO Lähetelaji A1A Tässä A1A tarkoittaa seuraavaa: -A (modulaation tyyppi): Kahden sivukaistan amplitudimodulaatio -1 (moduloivan signaalin tyyppi): Yksi digitaalista informaatiota sisältävä kanava, ei apukantoaaltoa -A (lähetetyn informaation tyyppi): Äänellinen lennätin, joka on tarkoitettu vastaanotettavaksi korvalla, esim. morsesähkötys. CW (Continuous Wave) eli sähkötys Kaikkein yksinkertaisin modulaatiotapa, jossa katkotaan kantoaaltoa (ra-tapauksessa sähkötysmerkkejä vastaavasti) Lähettimen koko teho käytetään informaation siirtoon Yhteydet mahdollisia huonoissakin radiokeleissä

27 27 AMPLITUDIMODULAATIO Lähetelajit A2A (soinnillinen sähkötys) ja A3E (puhelähetys) AM (Amplitude Modulation) eli amplitudimodulaatio Hyvin yksinkertainen modulaatiotapa, jossa vaihdellaan kantoaallon amplitudia (voimakkuutta). Herkkä häiriöille Kaistanleveys on kaksi kertaa moduloivan taajuuden suuruinen Ei juurikaan käytetä radioamatöörilähetyksissä AM-signaali ilmaistaan tasasuuntaamalla

28 28 Amplitudimodulaatiossa syntyvät sivunauhat, jotka ovat saman verran kantoaaltotaajuutta ylempänä ja alempana Sivunauhat sisältävät lähetyksen informaation, kumpikin tismalleen saman Lähetyksessä on siis kantoaalto, joka ei sisällä informaatiota sekä sama informaatio kahteen kertaan sivunauhoissa

29 29 DSB-MODULAATIO Lähetelaji X3E DSB (Dual Sideband) Modulation eli kaksisivukaistamodulaatio Saadaan, kun otetaan AM-lähete ja vaimennetaan siitä kantoaalto. Jäljelle jäävät sivunauhat Kantoaallon vaimennuksessa säästyvä teho voidaan käyttää sivunauhojen lähettämiseen Vastaanotto monimutkaisempaa kuin AM-lähetteellä. Kantoaalto muodostetaan uudelleen vastaanottimessa Kaistanleveys sama kuin AM-lähetteellä tehoa menee silti toisen sivunauhan lähettämiseen. Hankala ilmaista.

30 30 SSB-MODULAATIO Lähetelaji J3E SSB (Single Sideband) Modulation eli yksisivukaistamodulaatio Saadaan, kun DSB-lähetteestä poistetaan vielä toinen sivunauha Riippuen siitä, kumpi sivunauha lähetetään, puhutaan LSB- tai USBlähetteestä Kuluttaa puolet AM-lähetyksen vaatimasta kaistanleveydestä Kaikki teho saadaan informaation siirtoon LSB = lower sideband eli alempi sivunauha säilytetään USB = upper sideband eli ylempi sivunauha säilytetään

31 31 AM-lähetteen osat. Yhdistämällä ylempi ja alempi sivunauha (USB ja LSB) sekä kantoaalto (C) saadaan summaksi lopullinen AM-lähete. Kuva esittää tilannetta, jossa moduloidaan vain yhdentaajuista ääntä. Kun AM-lähetteestä (ylempi) poistetaan kantoaalto, saadaan DSB-lähete (alempi). Informaation oleellinen sisältö ei muutu; AM-lähetteen voi kuvitella esim. zoomattuna DSB-lähetteenä.

32 32 TAAJUUSMODULAATIO Lähetelaji F3E FM (Frequency Modulation) eli taajuusmodulaatio Taajuusmodulaatiossa kantoaalto vaihtelee tietyllä (kapealla) taajuusalueella, kantoaallon amplitudi (voimakkuus) vakio Taajuuspoikkeamaa keskitaajuudesta kutsutaan deviaatioksi Signaalin tuottaminen kohtuullisen helppoa, vastaanotto mutkikkaampaa Sietää häiriöitä reilusti paremmin kuin AM modulaatio toteutetaan säätelemällä oskillaattorin taajuutta kapasitanssidiodilla (jännitteellä säädetään kapasitanssia). Ilmaisu vaiheilmaisimella tai diskriminaattorilla

33 33 KOMPONENTIT käyttövoimana maaginen sininen savu

34 34 VASTUS Tehtävänä on vastustaa virran kulkua virtapiirissä. Sillä voidaan myös jakaa jännitettä tai sitä voidaan käyttää keinokuormana Vastuksen resistanssi ilmoitetaan ohmeina Etuvastusta tarvitaan kytkennässä, jossa a) stabiloidaan jännitettä zenerdiodilla tai b) käytetään valodiodia (lediä) <- tämän voi muistaa vaikka ajattelemalla, että toisin kuin hehkulampulla, ledin sisäinen resistanssi on hyvin pieni. Tästä seuraa, että jos ledin yli virittää jännitteen ilman etuvastusta, se kärähtää liiallisesta sähkövirrasta, koska vastus on pieni.

35 35 KONDENSAATTORI Varastoi energiaa sisällään olevaan sähkökenttään Kapasitanssi ilmoitetaan faradeina (F) ja se on riippuvainen levyjen pinta-alasta ja niiden välisestä etäisyydestä ja eristeestä. Eristeenä voidaan käyttää ilmaa, paperia, öljyä, polyesteriä yms. Kapasitanssiin ei vaikuta lämpötila, levyjen hopeointi tai jännitteen suuruus Päästää lävitseen vain vaihtovirtaa. Kondensaattorin reaktanssi pienenee taajuuden kasvaessa

36 36 Elektrolyyttikondensaattori polaarinen (kytkettävä napoihin oikein päin) suuri kapasitanssi radiolaitteissa käytännössä ainoastaan tasasuuntauksessa, ei koskaan suurtaajuusosissa! voivat pahimmillaan räjähtää, jos ne kytketään liian korkeaan tai napaisuudeltaan väärään jännitteeseen

37 37 induktanssin L mittayksikköhän oli henri H KELA (komponentti) virran kondensaattori Eristetystä langasta (yleensä kuparista) käämitty johdin Kaikki kelat vastustavat virran muutosta. Tätä kuvaa suure nimeltä induktanssi Kelassa kulkeva sähkövirta synnyttää kelan ympärille magneettikentän. Lämpöä vähäisemmissä määrin Mitä suurempi induktanssi kelalla on, sitä enemmän se vastustaa virran muutosta ja sitä suuremman magneettikentän se aiheuttaa Induktanssi ei muutu riippuen siitä, syötetäänkö kelaan tasa- vai vaihtojännitettä

38 38 Ilmasydämisellä kelalla saadaan aikaan pieni induktanssi ja sitä käytetään, kun halutaan hyviä suurtaajuusominaisuuksia Ferriittisydämisellä kelalla on keskisuuri induktanssi ja se käy keskisuurille taajuuksille. Käytetään esim. hakkurivirtalähteissä Rautasydämellä saadaan kelalle suuri induktanssi ja se toimii matalilla taajuuksilla. Käytetään muuntajissa sekä kuristimena suurilla taajuuksilla Kelan induktanssi muuttuu myös, jos sydämen lisäksi kelan kierrosmäärää tai halkaisijaa muutetaan Kelan reaktanssi kasvaa taajuuden kasvaessa jos kela vastustaa paljon virran muutosta, ei suurtaajuinen (nopeasti vaihtuva) virta pääse siitä läpi sillä korkean induktanssin omaava kela ei ehdi mukautua nopeasti muuttuvaan sähköön (kuristin) Q-arvo parantuu vaihtamalla lanka hopeiseksi pieni kela voi olla suoraan piirilevyssä tai se voi syntyä tahattomasti kytkentälangoista

39 39 MUUNTAJA Nimensä mukaisesti muuntaa jännitettä; yleensä pudottaa verkkojännitteen laitteille sopivaksi Toimii ainoastaan vaihtovirralla! Perustuu magneettikentän muutokseen (sähkömagneettiseen induktioon) Yleensä muuntaja koostuu kahdesta käämistä (kelasta). Ensiökäämiin syötetään muunnettava jännite ja toisiokäämistä saadaan muunnettu tuotos ulos.

40 40 Galvaaninen erotus tarkoittaa eristystä sähköä johtavien aineiden välillä. Toisin sanoen, näiden aineiden välillä ei voi kulkea tasavirtaa, mutta sähköenergiaa voi siirtyä. Muuntajan tapauksessa energia siirtyy sähkömagneettisen kentän välityksellä. Ensiö- ja toisiokäämit voidaan erottaa toisistaan sekä muuntajan sydämestä galvaanisesti Muuntaa suoraan kierrosmäärien suhteessa, eli ensiö- ja toisiojännitteiden suhde on suoraan verrannollinen ensiö- ja toisiokäämien kierrosmäärien suhteeseen. Muuntajan tehonkesto riippuu rautasydämen poikkipintaalasta. Liian pieni tehonkesto voi rajoittaa kytkettävän laitteen saamaa tehoa.

41 41 DIODI Diodi on komponentti, joka päästää sähkövirran lävitseen vain yhteen suuntaan (ts. diodi on tasasuuntaava komponentti) Kun diodin läpi kulkeva jännite on tarpeeksi suuri, se on päästötilassa. Tämä kynnysjännite on piidiodilla noin 0.7 volttia, germaniumdiodilla 0.2 volttia Voidaan käyttää tasasuuntaamaan muuntajasta saatavaa vaihtojännitettä, vakavoimaan teholähteestä saatua jännitettä tai jännitesäätöisenä korvaamaan pientä säätökondensaattoria

42 42 Tasasuuntausdiodin tärkein ominaisuus on tehonkestoisuus (jännite- ja virtakestoisuus) Zenerdiodi ( zeneri ) on diodityyppi, joka toimii päästösuuntaan lähes tavallisen diodin tapaan, mutta päästää myös estosuunnassa ns. zenerjännitteen ylittyessä. Käytetään teholähteiden vakavoinnissa (regulaattoreissa), jolloin tarvitaan virtaa rajoittava vastus (diodin oma resistanssi on pieni). Kapasitanssidiodin kapasitanssia voidaan säätää estosuuntaista jännitettä muuttamalla.

43 43 TEHOLÄHTEET tasasuuntauksen periaate? Tasasuuntaus: Vaihtosähköstä saadaan tasasähköä tasasuuntaamalla. Tämä onnistuu yhdellä tai useammalla sopivalla diodilla (tasasuuntausdiodilla). Kun muuntajan toisiokäämissä on väliulosotto käämin puolivälissä, saadaan kokoaaltotasasuuntaus aikaiseksi kahdella tai neljällä diodilla.

44 44 Q-ARVO Vahvistinkytkennöissä hyvyysluku pyritään pitämään pienenä, jotta vältyttäisiin kytkennän värähtelemiseltä. Oskillaattoreissa puolestaan pyritään useissa sovelluksissa mahdollisimman suureen hyvyyslukuun, jolloin kohinataso jää matalaksi ja taajuus voidaan määrittää mahdollisimman tarkasti. Tarkoittaa komponentin tai värähtelypiirin hyvyyslukua Suuri hyvyysluku tarkoittaa, että järjestelmä värähtelee resonanssitaajuudellaan voimakkaasti, mutta siitä poikkeavilla taajuuksilla hyvin vähän. Mitä pienempi Q-arvo, sitä suuremmat häviöt piirissä on Pienempi Q-arvo sen sijaan tarkoittaa, että järjestelmä värähtelee huonommin, mutta sen resonanssialue on laajempi Erityisen alhainen vastuksilla, saadaan kasvamaan esim. kelan langan hopeoinnilla. Erityisen korkea Q-arvo on kvartsikiteillä.

45 45 TRANSISTORI kuinka transistori toimii? mallikuvat Aktiivinen puolijohdekomponentti. Voi toimia kytkimenä, vahvistimena tai muistin elementtinä. Bipolaaritransistorissa on kolme kytkentäpistettä: kollektori C, kanta B sekä emitteri E NPN-tyyppisessä transistorissa vahvistettava virta viedään kannalle, jolloin emitteriltä irtoaa elektroneja kannan alueelle. Kannan elektronit kuitenkin joutuvat kollektorilla olevan voimakkaan sähkökentän imaisemiksi, jolloin kollektorilta emitterille on suurempi virta kuin kannalta emitterille. PNPtyyppisessä transistorissa vain polaarisuus on kääntynyt. Yksinkertaisesti: transistorissa kollektorin ja emitterin välillä voi kulkea sähkövirta, jos kannalle tuodaan pieni virta (kantavirta).

46 46 VAHVISTIN selvitä, missä kutakin tyyppiä käytetään Laite, jossa pienitehoinen signaali ohjaa suurempaa tehoa RF-vahvistimet jaetaan A-, B- ja C-luokkaan A-luokan vahvistimessa virta kulkee koko ajan, jopa ilman tulevaa aaltoa B-luokan vahvistimessa virta kulkee vain positiivisen puolijakson aikana C-luokan vahvistin toimii ainoastaan siniaallon huipun aikana Vahvistimen vahvistusta kuvaa sen ominaiskäyrä. Vahvistin saadaan toimimaan halutussa luokassa asettamalla sen toimintapiste oikeaan kohtaan ominaiskäyrällä.

47 47 OSKILLAATTORI Värähtelee (oskilloi) tietyllä taajuudella; on olemassa kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä oskillaattoreita Käytetään tuottamaan tietyntaajuinen signaali, josta muunnetaan tarvittavat muuntaajuiset signaalit Kvartsikiteelle on ominaista, että se toimii värähtelypiirinä. Se on tarkka, sillä on korkea Q-arvo ja varsin hyvä lämpötilavakavuus.

48 48 LOOGISET PORTIT Tentissä kysytään ainoastaan AND ja OR-portteja AND-portin lähtö on yksi vain, jos molemmat tulot ovat yksi OR-portin lähtö on yksi, jos jompi kumpi tai molemmat tuloista ovat yksi Lisäksi on olemassa mm. NOT-, XOR- ja NAND-portteja.

49 49 PIIRIT JA KYTKENNÄT piiri pieni pyörii

50 50 SARJAAN- JA RINNANKYTKENTÄ Komponentit on kytketty sarjaan, jos niiden läpi kulkee yhteinen virta Rinnankytkennässä puolestaan komponenttien yli vaikuttaa sama jännite sarjaankytkentä rinnankytkentä

51 51 Paristojen sarjaankytkentä: jännite lisääntyy Paristojen rinnankytkentä: virranantokyky lisääntyy ja sisäinen resistanssi pienenee Samanlaisten akkujen sarjaankytkentä: kytkennän jännite, wattituntimäärä ja sisäinen resistanssi kertautuvat akkujen määrällä. Samanlaisten akkujen rinnankytkentä: kytkennän wattituntimäärä ja ampeerituntimäärä sekä vaadittu latausenergia kertautuvat akkujen määrällä.

52 52 VASTUSTEN KYTKENNÄT Sarjaan kytkettyjen vastusten kokonaisresistanssi on osaresistanssien summa, eli sarjaankytkettyjen vastusten resistanssit vain lasketaan yhteen. R = R1 + R2 + R3... Rinnan kytkettyjen vastusten kokonaisresistanssi on osaresistanssien käänteislukujen summan käänteisluku 1/R = 1/R1 + 1/R2 + 1/R3

53 53 KONDENSAATTOREIDEN KYTKENNÄT Sarjaan kytkettyjen kondensaattoreiden kokonaiskapasitanssi on osakapasitanssien käänteislukujen summan käänteisluku 1/C = 1/C1 + 1/C2 + 1/C3... Rinnan kytkettyjen kondensaattoreiden kokonaiskapasitanssi on osakapasitanssien summa C = C1 + C2 + C3... Pienen (alle 5 pf) kondensaattorin voi korvata kiertämällä kaksi parin cm:n pituista eristettyä kytkentälankaa yhteen

54 54 KELOJEN KYTKENNÄT Sarjaan kytkettyjen kelojen kokonaisinduktanssi on osainduktanssien summa L = L1 + L2 + L3... Rinnan kytkettyjen kelojen kokonaisinduktanssi on osainduktanssien käänteislukujen summan käänteisluku 1/L = 1/L1 + 1/L2 + 1/L3...

55 55 KYTKENNÄT Jos aiemmin esitetyt laskukaavat tuntuivat vaikeilta, tässä vielä taulukko kertauksen vuoksi sekä esimerkkilaskuja R = C = L = 1. Mikä on kolmen 50 ohmin vastuksen resistanssi, kun ne on kytketty a) sarjaan; b) rinnan? 2. Laske neljän 365 pikofaradin kondensaattorin kapasitanssi, kun ne on kytketty a) sarjaan; b) rinnan? sarjaan rinnan 1. a) ohmia = 150 ohmia b) 1/R = 1/50 + 1/50 + 1/50 ohmia = 3/50 ohmia -> R= 1/(3/50 ohmia) = noin 17 ohmia 2. a) 1/C = 1/ / / /365 pf = 4/365 pf -> C = 1/(4/365 pf) = noin 91,3 pf b) pf = 4*365 pf = 1460 pf = 1,46 nf (!)

56 56 KYTKENNÄT 3. Sinulla on kolme kondensaattoria, joiden kapasitanssit ovat 0,23 µf, 300 nf ja 900 pf. a) Laita kondensaattorit suuruusjärjestykseen kapasitanssin mukaan. b) Laske kondensaattoreista muodostuvan systeemin kapasitanssi, kun ne on kytketty sarjaan. 4. Laske induktanssiltaan 30 mh ja 700 µh suuruisten kelojen kokonaisinduktanssi a) sarjaan; b) rinnan kytkettynä. Huomaa kohdissa 3 ja 4 mittayksikkömuunnokset! Et voi käyttää eri kokoisia faradeja (tai mitään muitakaan yksiköitä) ristiin, vaan ne on muunnettava samaan yksikköön. Ethän voi sellaisenaan laskea yhteen metrejä ja kilometrejäkään. Yksikön voi valita itse sellaiseksi joka hyvältä tuntuu. Tässä tapauksessa on varmasti helpointa muuntaa kaikki nanofaradeiksi: 0,23 µf = 230 nf ja 900 pf = 0,9 nf. Jos esitetään eri kokoisissa yksiköissä olevien suureiden laskutoimituksia, on ehdottoman tärkeää merkitä yksiköt jokaisen lukuarvon jälkeen! Muuten lienee hyväksyttävää ilmoittaa yksikkö vain kerran lausekkeessa, kuten esim. edellisessä kohdassa 1. a) on tehty. Voit myös tarkastella tuloksen järkevyyttä vastusten ja kelojen rinnan- ja kondensaattoreiden sarjaankytkentälaskuissa (työläät 1/jotain laskutyypit) siten, että tuloksen on oltava aina pienempi kuin suurin yksittäinen komponentti! 3. a) 0,23 µf = 230 nf ja 900 pf = 0,9 nf. Siten suuruusjärjestys on 300 nf > 0,23 µf > 900 pf b) 1/C = 1/ / /0,9 nf = ~ (noin) 1,119 nf -> C = 1/1,119 nf = ~0,894 nf = ~894 pf 4. a) 30 mh µh = 30,7 mh (700 µh = 0,7 mh) b) 1/L = 1/30 + 1/0,7 mh = ~1,46 mh -> L = 1/1,46 mh = ~0,68 mh

57 57 SUOTIMET Käsitteet: kaistanesto- ja -päästösuodin, yli- ja alipäästösuodin, kidesuodin Ovat induktiivisia kytkentöjä: toimivat vain vaihtovirralla Releissä käämin rinnalle kytketty diodi suojaa komponentteja käämissä vaikuttavilta jännitepiikeiltä

58 58 YLI- JA ALIPÄÄSTÖSUOTIMET Alipäästösuodin nimensä mukaisesti päästää rajataajuutta f1 alemmat taajuudet, mutta vaimentaa tätä ylempiä Ylipäästösuodin toimii samalla periaatteella, mutta päästää rajataajuutta f2 suuremmat taajuudet. signaalin voimakkuus alkuperäisestä alipäästö f1 f2 ylipäästö taajuus

59 59 KAISTANESTO- JA PÄÄSTÖSUOTIMET Kaistanestosuodin suodattaa taajuuksien f1 ja f4 väliset taajuudet Kaistanpäästösuodin päästää lävitseen taajuuksien f2 ja f3 väliset taajuudet. signaalin voimakkuus alkuperäisestä päästö esto f1 f2 f3 f4 taajuus

60 60 VASTAANOTTIMET...jotta voisin KUULLA sinut paremmin

61 61 YLEISTÄ Hyvän vastaanottimen ominaisuuksia ovat herkkyys ja suuri peilitaajuusvaimennus Vastaanottimista puhuttaessa: herkkyydellä tarkoitetaan kykyä vastaanottaa heikkoja signaaleja selektiivisyydellä eli valintatarkkuudella tarkoitetaan kykyä erotella haluttu signaali muista läheisistä signaaleista

62 62 Vastaanotin voi olla suora vastaanotin suorasekoitusvastaanotin supervastaanotin kaksoissupervastaanotin kolmoissupervastaanotin Suurtaajuusvahvistimen tehtävänä vastaanottimessa on vahvistaa antennisignaalia vaimentaa peilitaajuuksia parantaa vastaanottimen signaalikohinasuhdetta Pientaajuusvahvistimen tehtävänä on syöttää äänitaajuista tehoa kaiuttimeen tai kuulokkeisiin vahvistaa ilmaistua äänitaajuutta Ilmaisimen tehtävänä on erotella pienitaajuinen (äänitaajuinen) signaali suurtaajuudesta (demoduloida)

63 63 SEKOITTAMINEN yksinkertaisesti: sekoitustulokset saadaan, kun taajuudet lisätään ja vähennetään keskenään Kun kaksi taajuutta sekoitetaan, syntyy tuloksena näiden summaja erotustaajuudet f1 sekoitin fo Esimerkki: jos f1 = 98,0 MHz ja f2 = 10,2 MHz, niin sekoitustulokset ovat fo = 108,2 ja 87,8 MHz f2 fo = f1 + f2 ja fo = f1 - f2

64 64 SUORA VASTAANOTIN Nimensä mukaisesti vastaanottaa suoraan: Ilmaisu tapahtuu suoraan kuunneltavan lähettimen taajuudella Rakenteeltaan yksinkertainen; ei sisällä välitaajuusosia. Yksinkertaisin suora vastaanotin on kidekone. Voi vastaanottaa AM-lähetettä ja käyttää diodi-ilmaisinta Selektiivisyys usein huono etenkin HF-alueella, herkkyys kuitenkin hyvä antenni oskillaattori: taajuuden valinta ilmaisin erottaa informaation kantoaallosta suurtaajuusaste pientaajuusaste vahvistaa pientaajuisen signaalin (äänen) kaiutin diodi tasasuuntaa -> AM ilmaistaan tasasuuntaamalla Huono selektiivisyys johtuu vaikeudesta tehdä säädettävää resonanssipiiriä jonka Q-arvo olisi hyvä koko viritysalueella -OH2LH

65 65 SUORASEKOITUS- VASTAANOTIN Antennista tulevaan taajuuteen sekoitetaan haluttu kuunneltava taajuus, jolloin sekoitustuloksena syntyy äänitaajuinen signaali sekä korkea eihaluttu signaali Informaatio saadaan alipäästösuodattamalla sekoitustulos, varsinaista ilmaisua ei tarvita. Huono selektiivisyys vasta pientaajuusasteessa tapahtuvan asemien erottelun johdosta. sekoitin antenni vahvistaa ja suodattaa sisääntulevaa signaalia suodattaa ja vahvistaa pientaajuisen signaalin (äänen) kaiutin suurtaajuusaste pientaajuusaste paikallisoskillaattori tuottaa sekoitettavan taajuuden, välitaajuuden

66 66 Q-KERTOJA (liittyy suoraan vastaanottimeen) Parantaa selektiivisyyttä keinotekoisesti On viritettävä suurtaajuusvahvistin Tässä lähinnä kiinnostuneille. Ilman näitäkin selviät tentistä mainiosti läpi. Asia on kopioitu about suoraan OH2LH:n kalvolta. Osa vahvistetusta signaalista syötetään tuloon Tuloon syötettävä signaali on samassa vaiheessa tulosignaalin kanssa, jolloin takaisin syötetty signaali kompensoi häviöitä ja parantaa Q-arvoa Koska resonanssipiiri on laajalla alueella säädettävä, muuttuu myös Q-arvo resonanssipiiriä säädettäessä ja täten on tuloon syötettävän signaalin oltava myös säädettävä Jos tuloon syötetään liikaa signaalia, alkaa vahvistin värähdellä ja siitä tulee oskillaattori Värähtely siirtyy antenniin ja häiritsee muita lähellä olevia vastaanottimia Takaisinkytkentä on oikea, kun vastaanotin on aivan värähtelyn rajalla Q-kertoja on vanhentunutta tekniikkaa ja sitä ei juurikaan enää käytetä

67 67 SUPERVASTAANOTIN super tulee sanasta superheterodyne Antennista tuleva signaali vahvistetaan ja ohjataan sekoittajaan Paikallisoskillaattorissa luodaan hieman halutusta kuuntelutaajuudesta eroava taajuus ja sekin ohjataan sekoittajaan Sekoitustuloksena syntyy kaksi taajuutta, joista yleensä summataajuus (korkeampi) poistetaan ja erotustaajuus (välitaajuus) vahvistetaan ja ilmaistaan sekoitin pientaajuusaste välitaajuusvahvistin ilmaisin suurtaajuusaste antenni suurtaajuusvahvistin pientaajuusvahvistin kaiutin paikallisoskillaattori apuvärähtelijä

68 68 Esimerkki: Haluat kuunnella taajuudella 7010 khz saapuvaa lähetystä. Käännät radiosi oskillaattorin taajuudelle 6560 khz. Taajuudet 7010 khz ja 6560 khz sekoitetaan, jolloin syntyvät taajuuksien summa ja erotus; khz ja 450 khz khz suodatetaan pois, jolloin jäljelle jää 450 khz välitaajuus. Ongelmana ovat peilitaajuudet: Jos taajuudella 6110 khz on myöskin menossa lähetys, sekin tulee antennisignaalin mukana sekoittimeen. Kun 6110 khz sekoitetaan taajuuden 6560 khz kanssa, syntyy myös tästä ( khz) 450 khz välitaajuus, joka yhdistyy ensimmäisen aseman välitaajuuden kanssa - seurauksena yhdeltä taajuudelta kuuluu kaksi asemaa. yksinkertaisesti: välitaajuus on sekoituksen tuloksena syntynyt taajuus, joka vahvistetaan ja ilmaistaan summa- tai erotustaajuus jompi kumpi on välitaajuus riippuen siitä, kumpaa taajuutta käytetään edelleen peilitaajuus taas on oskillaattoritaajuudesta välitaajuuden päässä jompaan kumpaan (ylös tai alas) suuntaan oleva taajuus

69 69 Supervastaanottimessa ei välttämättä tarvita suurtaajuusvahvistinta Osia voivat kuitenkin olla pientaajuussuodin, 2. suurtaajuusvahvistin sekä välitaajuusvahvistin Supervastaanottimessa on aina sekoitin, ilmaisin ja oskillaattori Supervastaanottimen selektiivisyys perustuu välitaajuuden suodatukseen (kaistanpäästösuodin). Q-kertojaa voidaan käyttää supervastaanottimen valintatarkkuuden parantamiseen.

70 70 KAKSOIS- SUPERVASTAANOTIN Peilitaajuusongelman takia on kehitetty kaksois- ja kolmoissupervastaanottimia, joissa nimiensä mukaisesti on kaksi tai kolme välitaajuusastetta Mahdollisimman suuren peilitaajuusvaimennuksen saavuttamiseksi ensimmäinen välitaajuus on yleensä valittu suureksi (kymmeniä-satoja megahertsejä).

71 71 LÄHETTIMET Sinun tulee aina käyttää suurinta sallittua ulostulotehoa, jotta kaikki kuulevat sinut parhaalla mahdollisella tavalla

72 72 SÄHKÖTYSLÄHETIN Yksinkertainen lähetin saadaan yhdellä taajuudella värähtelevästä kiteestä ja pääteasteesta Katkomalla kiteen antamaa kantoaaltoa saadaan sähkötystä Jos halutaan korkeampi taajuus, on käytettävä kertoja-astetta, joka moninkertaistaa taajuuden, koska kide värähtelee vain yhdellä taajuudella.

73 73 SSB-LÄHETIN SSB-lähetin on sähkötyslähetintä huomattavasti monimutkaisempi, sillä kantoaalto ja toinen sivunauha vaimennetaan Balanssimodulaattoriin (balansoituun modulaattoriin) tuodaan kideoskillaattorista kiinteä värähtely ja mikrofonista tuleva äänitaajuus Balanssimodulaattori vaimentaa kantoaallon, mutta jättää jäljelle molemmat sivunauhat Suodin poistaa toisen sivunauhan ja sekoittajassa synnytetään lopullinen lähetettävä tuotos. muista kaaviosta balanssimodulaattori

74 74 ANTENNIT JA SIIRTOJOHDOT

75 75 ANTENNIT Antennin tehtävä on lähetettäessä muuttaa siihen syötetty korkeataajuusteho sähkömagneettiseksi säteilyksi ja vastaanotossa tietysti toisin päin. Hienommin sanottuna antennit ovat laitteita, jotka sovittavat siirtojohdon avaruuteen. Antenneja on monenlaisia ja tärkeimmät tyypit käydäänkin nyt läpi.

76 76 DIPOLIANTENNI Dipoliantenni on vahvimmillaan 1.5 aallon mittaisena. Säteilykuvio näyttää ylöspäin kahdeksikolta. Dipoli säteilee huonosti viiksien osoittamiin suuntiin. Parittomat kerranaiset; siis esimerkiksi 40 metrin dipoli toimii 7 MHz, 3*7 MHz = 21 MHz, 5*7 MHz jne. taajuuksilla, 80 metrin dipoli taas 3,5 MHz, 3*3,5 MHz = 10,5 MHz... Dipoli on lanka-antenni, jossa kaksi rinnakkain kulkevaa lankaa erkaantuvat vastakkaisiin suuntiin. Yleensä käytetään puoliaaltodipoleita, joissa yhden langan pituus on 1/4 aallonpituutta. Toimii kohtalaisesti myös pituuden määräämän taajuuden parittomilla kerrannaisilla. Yksinkertainen ja helppo rakentaa ja ylläpitää.

77 77 MAATASOANTENNI Maatasoantenni eli GPantenni on pystyantenni, jonka osien pituus on neljäsosa aallonpituudesta Teoriassa GP:n impedanssi on 36 ohmia, mutta taivuttamalla maatasoja alaspäin päästään lähelle 50 ohmia. GP eli Ground Plane

78 78 VERTIKAALIANTENNI Tunnetaan myös nimellä piiska-antenni. Ei ole tehokas vahvistukseltaan, on kuitenkin pienikokoinen. Ympärisäteilevä, eli vertikaaliantennilla voi vastaanottaa signaalia yhtä aikaa kaikista ilmansuunnista. Käytetään yleensä mobile- ja portableasemissa sekä niille tarkoitetuissa toistimissa.

79 79 MUITA ANTENNEJA Pitkälanka-antenni, jonka impedanssi on epämääräinen ja joka vaatii siksi sovituksen, on pitkä lanka vedettynä lähimpään puuhun tai muuhun valitsemaasi fasiliteettiin. Kokoaaltoantenni on yhden aallonpituuden mittainen lanka, joka voidaan asetella suorakulmion muotoon. Impedanssi loopilla on noin 100 ohmia. Yagiantenni, joka on suunta-antenni (esim. TV-antenni on yagi). Suunta-antennit säteilevät tiettyyn suuntaan.

80 80 SOVITUS viimeistään tässä vaiheessa on syytä tehdä selväksi, että tehokkaan antennin pituus vaihtelee käytetyn aallonpituuden mukaan jok ikisessä antennissa!!! Sovitus tarkoittaa tilannetta, jossa kuormaan saadaan syötetyksi tehoa mahdollisimman tehokkaasti (mahdollisimman vähän tehoa palaa takaisin teholähteeseen). Kuorma ja teholähde on sovitettu, kun niiden impedanssit ovat samat. Nykyaikaiset lähettimet on rakennettu olettaen, että käytetään 50 ohmin syöttöjohtoa. Siksi käytettävän kaapelin sekä antennin (kuorman) tulee olla 50-ohmisia. Koaksiaalikaapeleilla impedanssi yleensä on ja pysyy 50-ohmisena, avosyöttöjohto tarvitsee erityisen sovituksen.

81 81 SEISOVAN AALLON SUHDE Jos kuorman impedanssi ei ole 50 ohmia, osa lähetetystä tehosta heijastuu epäsovituksen vuoksi takaisin ja kaapeliin syntyy seisova aalto eikä lähetin näe kuormaa 50-ohmisena. Sovitusta mitataan seisovan aallon suhteella (SAS tai yleisemmin SWR, Standing Wave Ratio) SWR kertoo, kuinka hyvin kuorma on sovitettu lähettimeen (paljonko tehosta heijastuu takaisin). Paras SWR:n arvo 1:1 tarkoittaa, että kaikki syötetty teho säteilee antennista. Jos arvo on yli 2:1, lähetin voi rikkoutua väärän sovituksen vuoksi. Antennin sovitusta voidaan parantaa käyttämällä antenninvirityslaitetta (tuneria), joka nimensä mukaisesti sovittaa antennin. Tämä laskee SWR:ää, mutta on tärkeää huomata, että paraskaan tuneri ei paranna antennin ominaisuuksia. Toisin sanoen huono antenni säteilee yhtä huonosti, oli se viritetty tai ei - virittämisen takia huono SWR ei kuitenkaan riko lähetintä.

82 82 SYÖTTÖJOHDOT 50 Ω koaksiaalikaapelin lisäksi on olemassa myös 75-ohmisia (käytetään esim. televisioissa) ja 93-ohmisia koaksiaalikaapeleita. Eniten käytetyt syöttöjohdot ovat koaksiaalikaapeli (yleensä 50 Ω) sekä avosyöttöjohto ( lapamato, noin Ω) Vesi koaksiaalikaapelissa vaimentaa eniten korkeita taajuuksia Koaksiaalikaapelia valitessa on kiinnitettävä huomiota sen tehonkestoon. Mitä ohuempi kaapeli, sitä enemmän tehoa hukkuu matkalle. Häviöt alkavat olla merkittäviä VHF-alueesta ylös. Avojohdon häviöt ovat pienempiä, mutta HF-taajuuksia ylempänä sen käyttö on vaikeaa. Ominaisimpedanssi mitataan joko a) SWR-mittarilla ja sopivilla vastuksilla tai b) LC-mittarilla.

83 83 RADIOAALTOJEN ETENEMINEN maalla, merellä ja ilmassa

84 84 YLEISTÄ Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä ja etenevät valonnopeudella ilmassa ja avaruudessa (tyhjiössä). Ne eivät ole paineenvaihteluita tai mitään muutakaan paranormaalia. Jako tapahtuu karkeasti ottaen 30 megahertsin kohdalla, jota alempana signaalit heijastuvat ilmakehästä takaisin maahan ja jota ylempänä signaalit karkaavat avaruuteen. Raja on kuitenkin häilyvä, esim. 6 m alue saattaa käyttäytyä kuin HFalue auringonpilkkumaksimin tai kesäisen Es-etenemisen aikaan.

85 85 HF-ETENEMINEN HF-alueen signaalien etenemisen perustana on ilmakehän yläosassa sijaitseva ionosfääri, josta HF-taajuudet heijastuvat takaisin maahan. Ionosfääri jakautuu D-, E- ja F-kerroksiin, joista F voi olla päiväsaikaan jopa kahdessa (F1 ja F2) osassa. Ionosfäärin heijastavuus vaihtelee vuorokauden-, vuodenajan ja (kaikkein eniten) auringonpilkkujen määrän mukaan: päivällä on jokseenkin turha olettaa 80 tai 40 m alueella saavansa DXyhteyksiä (kaukoyhteyksiä), kun taas km (80 m) tai km (40m) yhteydet ovat tavanomaisia yöllä sen sijaan 80 ja 40 metrillä kuulee sekä eurooppalaisia että muiden maanosien asemia

86 86 HF-alue jaetaan karkeasti päiväbandeihin (20-10 m) ja yöbandeihin ( m). Näiden väliin jää 30 metrin bandi, jolla DX-yhteydet ovat yleensä mahdollisia ympäri vuorokauden. Lähtökulma maanpintaan nähden vaikuttaa yhteyksien saamiseen; mitä pienempi lähtökulma, sitä pidemmälle signaali etenee ennen heijastumistaan ja sitä pidemmän matkan signaali ehtii tehdä ennen vaimenemistaan.

87 87 VHF/UHF-ETENEMINEN Tavallisesti VHF-signaali (ja siitä ylöspäin) kantaa vain jonkin verran näköyhteyden ulkopuolelle, koska se ei heijastu vaan jatkaa matkaansa avaruuteen. Tärkein etenemismuoto on siis pinta-aalto. CW on paras lähetelaji DX-yhteyksille. Unohda FM. Toistimet on tarkoitettu mobile- ja portableasemien kantaman laajentamiseen, ei DX-yhteyksiin eikä *jauhantaan kiinteillä asemilla. Vuorenrinne tai jopa metallimasto yhteysvälillä voi liiaksi hankaloittaa yhteyden saamista.

88 88 Es-eteneminen: ionosfäärin E-kerroksen voimakas ionisoituminen kesäisin ( sporadinen E ) Tropo: troposfäärisessä etenemisessä kylmän ja lämpimän ilmamassan väliin syntyy radioaaltoja kuljettava kerros (kanavoituminen). Voi aiheuttaa kesäisin ongelmia, kun oman toistimen lisäksi avautuvat kaikki lähiseudun toistimet. Aurora: revontuliheijastumilla on mahdollista pitää hyviä CW-yhteyksiä, puheyhteydet onnistuvat huonosti. Meteorisironta: signaali suunnataan pienten meteorien jättämiin ionisoituneisiin jälkiin, jotka heijastavat hetken radioaaltoja. EME (Earth-Moon-Earth): signaali suunnataan Kuuhun, josta pieni osa heijastuu takaisin. Tarvitsee suuria antenneja ja tehoja.

89 89 MITTAAMINEN oomi kertaa käämi, pimeenä koko lääni

90 90 YLEISTÄ MITTAAMISESTA Puhuttaessa mittaamisesta yleismittarilla (AVO-mittarilla), kytkennän on oltava jännitteetön ja mitattavan komponentin irti piirilevystä oikean tuloksen varmistamiseksi. Yleismittarilla voi mitata tasajännitteitä ja -virtoja, pientaajuisia vaihtojännitteitä ja -virtoja sekä vastuksia. Ennen elektrolyyttikondensaattorin mittausta on varmistuttava, että siinä ei ole varausta!

91 91 MITATTAVAAN PIIRIIN KYTKEYTYMINEN Jännitemittauksissa tulee mittari aina kytkeä rinnan Virtamittauksissa kytkettävä sarjaan Jos mittarin mittausalue ei riitä virtamittausalueella, voidaan asia kiertää käyttämällä sivu- eli shunttivastusta.

92 92 MUITA MITTAUKSIA Taajuuslaskurilla voidaan mitata moduloimattoman kantoaallon taajuus tarkasti Lähettimestä lähtevän virran mittaus onnistuu termistorimittarilla Oskilloskoopilla voidaan nähdä jännitteen muoto. Tästä taas voidaan mitata jännitteen suuruus ja taajuus. SWR-mittarilla mitataan seisovan aallon suhdetta eli kuorman sovitusta.

93 93 SÄHKÖTURVALLISUUS kyllä minä tied... AUTS

94 94 SUOJAUSLUOKAT I-suojausluokan laitteiden tulee käyttää maadoitettua SUKOpistoketta. RA-laitteet kuuluvat lähän luokkaan. II-suojausluokan laitteessa on muovikuoret eikä laitteen jännitteisiin osiin pysty vahingossa koskettamaan suojakotelon vuoksi. III-suojausluokan laitteet toimivat suojajännitteellä, joka on enintään 42 V kuormitettuna (50 V kuormitettuna). 0-suojausluokan laite on maadoittamaton, suojaeristetty ja käyttää maadoittamatonta pistotulppaa.

95 95 VIRRANSYÖTTÖ RA- LAITTEISIIN RA-laitteet kuuluvat I-suojausluokkaan, joka vaatii, että laite käyttää maadoitettua pistorasiaa. Siksi laitteet vaativat myös kolme johdinta: ruskea (vaihe), sininen (nolla) sekä viher-keltainen (suojamaa). Suojamaan on irrottava viimeisenä jos käy niin, että johtimet irtoavat pistotulpasta. Maadoitusjohtimen toinen pää on kiinnitettävä laitteen runkoon koneruuvilla. Vedonpoistin ei saa olla metallinen. Laitteen pääkytkin ei saa olla metallia ja sen on katkaistava molemmat sähköjohdot, sekä vaihe- että nollajohdin. Kytkimeen on merkittävä, milloin se on auki ja milloin kiinni.

96 96 Verkkojohto: osajohtimien on oltava yhteisen kulutusvaipan alla. IIsuojausluokkaan kuuluvan pistotulpan saa liittää I-suojausluokan pistorasiaan. Mikäli maahan tuodaan ra-laite, jossa ei ole I-suojausluokan verkkojohtoa, on sellainen asennettava ennen kuin laitetta saa käyttää. Jatkojohto: RA-laitteissa saa käyttää jatkojohtoa, mutta se ei saa muuttaa suojausluokkaa. II-suojausluokan jatkojohdon saa liittää I-suojausluokan pistorasiaan. Jatkojohdossa johtimen on oltava vähintään 1.5mm 2 kaapelia. Ladatessa 600mAh NiCd-akkua, tulisi käyttää 60mA latausvirtaa 14h ajan. Suurtaajuussähkö: vaikka ei ole erityisen vaarallista sydämelle, voi aiheuttaa kosketeltaessa palovammoja. Pääsyn sähköverkkoon voi estää kytkemällä muuntajan ensiöpuolella 3000 pf/3750 V suotokondensaattorit runkoon. Huom! Kondensaattoreiden tulee olla erityisesti suunniteltu suotokondensaattoreiksi (ns. X- ja Y- tyypit), mitkä tahansa 3000 pf/3750 V kondensaattorit eivät käy!

97 97 Jännitelähde: verkkovirtakytkimen on katkaistava molemmat johtimet. Tarvitsee sulakkeen muuntajan ensiössä sekä purkausvastuksen toisiossa. Suojaerotus: tarkoittaa erityisen suojaerotusmuuntajan käyttöä. Vikavirtakytkin: ei ole välttämätön ra-asemalla. Itsetoimiva, perustuu vaiheja nollajohtimen väliseen virtaeroon. Sähköturvallisuusmääräykset eivät salli vaarallisia verkkojännitteitä antennissa, antenni- ja maadoitusliittimissä, signaalien siirtoon tarkoitetuissa radiolaitteen liittimissä tai II-suojausluokan laitteen kotelossa maahan nähden. Verkko- tai muu vaarallinen jännite saa olla laitteiden verkkoliittimissä tai säätökondensaattorin akselissa laitekotelon sisällä. Sähkötyöt ovat luvanvaraisia. Radioamatööri ei saa tehdä kiinteitä sähköasennustöitä!

98 98 MAADOITUS Pistotulpasta saatavan maadoituksen lisäksi on asemalla oltava myös ns. käyttömaadoitus, mikä tarkoittaa kaikkien aseman laitteiden mahdollisimman suoraa kytkemistä maahan. Maadoitusjohtimen on oltava 10 metrin pituinen, vähintään 16 mm 2 paksu kuparijohdin 0.7 metrin syvyydessä maassa. Laitteet on yhdistettävä maahan rinnakkain, ei koskaan sarjaan! Kerrostaloissa mainitunlaisen maadoituksen rakentaminen on mahdotonta, joten käyttömaadoitukseen käy esimerkiksi vesijohto tai lämpöpatteri, kunhan sen maapotentiaalista on varmistuttu.

99 99 CE-MERKINTÄ Verkkojännitteeseen kytkettävän laitteen seuraavien osien on oltava CE-merkittyjä: laitteen pääkytkin (verkkokytkin) sulakkeenpidin sekä sulake pistotulppa

100 100 FINAALISSA Viimein. Vielä muutama vinkki.

101 101 OHJEITA TUTKINTOON Tässä muutama tärkeä asia tutkinnosta, jotka on syytä teroittaa ja pitää mielessä: väittämät on aina luettava tarkasti ja tarvittaessa useaan kertaan varmista että olet ymmärtänyt, mitä väittämä todella tarkoittaa kiinnitä huomiota yksittäisiin sanoihin terveellä järjellä selviää suurimmasta osasta kysymyksiä

102 102 K-MODUULIN TÄRPIT Perusluokkalainen saa pääsääntöisesti perusluokkalainen saa : 18 oikein, 2 väärin Yleisluokkalainen saa pääsääntöisesti yleisluokkalainen saa : 14 oikein, 2 väärin Radioamatöörit voivat pääsääntöisesti radioamatöörit voivat : 16 oikein, 5 väärin Viestintävirasto voi pääsääntöisesti Viestintävirasto voi : 14 oikein, 4 väärin

103 103 IARU:n taajuusjakosuositus Ennen kysymyspankin uudistamista 2010 oli kahdenlaisia kysymyksiä: ei IARU -> väärin ja on IARU -> oikein Nykyisin saman muistisäännön ei pitäisi päteä, mutta kysymyspankki on uudistettu huolimattomasti ja sisältää ei IARU -väittämien sijaan seuraavanlaisia: MHz on IARU:n taajuusjakosuosituksen mukaan ole varattu sekä sähkötys- että puheliikenteelle. (väärin) Väittämä ei ole suomen kieliopin mukaan mielekäs, ja entiset ei IARU - väittämät, siis väärät väittämät, tunnistaakin tästä on ole - kielioppivirheestä.

104 104 Kaistanleveys 11 oikein, 4 väärin Kantoaaltoteho 21 oikein, 3 väärin Ei koskaan kaikki 7 väärin Ei voi 16 väärin, 1 oikein

105 105 T1-MODUULIN TÄRPIT Jos et tiedä varmasti, merkkaa kaikki vaihtoehdot vääriksi Varo! Kysymyspankissa on 22 kysymystä, joiden kaikki vaihtoehdot ovat oikein.

106 106 KIITOKSET (lähteet) OH7JEV ja OH6FPQ Jussi, Samu, Tuure, Jyri ja muut betatestaajat OH2BR Opiskelun opas Millainen maku jäi suuhun? Mikä oli esityksessä hyvää, mikä huonoa? Oliko jotain selitetty erityisen hyvin vai jäikö asioita hämärän peittoon? Kaikki kokemukset, ehdotukset ja ideat tästä materiaalista otetaan ilolla vastaan osoitteessa OH2KKU nettitentti OH3NOB OH3ABN:n websivusto OH2LH Radioamatööriperuskurssi-kalvot SRAL websivusto wiki.ham.fi / #ham.fi Wikipedia 2009 ja 2010 Antti Louko OH6FME

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Värähtelijä Värähtelee eli oskilloi tietyllä taajuudella Kiinteätaajuuksisia sekä säädettäviä (esim VCO) Invertteri värähtelijänä: (hallitsematon)

Lisätiedot

T1-kysymyspankki versio 1,00

T1-kysymyspankki versio 1,00 Sivu 1 / 64 T1-kysymyspankki versio 1,00 01000 * Sähkön, sähkömagnetismin ja radion teoria 01001 % Sähköjohdon resistanssi tasavirralla riippuu 01001A + johtimen materiaalista 01001B + johtimen pituudesta

Lisätiedot

UUDEN JA VANHAN T1-KYSYMYSPANKIN VERTAILU

UUDEN JA VANHAN T1-KYSYMYSPANKIN VERTAILU UUDEN JA VANHAN T1-KYSYMYSPANKIN VERTAILU Tässä tiedostossa on verrattu vanhan, vielä keväällä 2014, käytetyn T1-kysymyspankin kysymyksiä ja castauksia uuteen kysymyspankkiin. Koska uudesta kysymyspankista

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä

Lisätiedot

Elektroniikka ja sähkötekniikka

Elektroniikka ja sähkötekniikka Elektroniikka ja sähkötekniikka Sähköisiltä ilmiöiltä ei voi välttyä, vaikka ei käsittelisikään sähkölaitteita. Esimerkiksi kokolattiamatto, muovinen penkki, piirtoheitinkalvo tai porraskaide tulevat sähköisiksi,

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Aiheitamme tänään Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi syksy 2012

Radioamatöörikurssi syksy 2012 Radioamatöörikurssi syksy 2012 Mittalaitteet, elektroniikan peruskomponentit, vahvistinluokat, sähköturvallisuus 7.1.2012 Antti Nilakari, OH3HMU Pohjautuvat Paavo Leinosen, OH2GYT, kalvoihin Mittalaitteet

Lisätiedot

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.

Lisätiedot

T1 -moduli 1.1 Sähkövirta sähkövirta ampeereina (A) elektronien liikettä vapaita elektroneja johteiksi Eristeitä puolijohteet

T1 -moduli 1.1 Sähkövirta sähkövirta ampeereina (A) elektronien liikettä vapaita elektroneja johteiksi Eristeitä puolijohteet T1 -moduli 1.1 Sähkövirta Kun avaat hanan, vesi alkaa virrata. Veden määrän voidaan ilmoittaa vaikkapa litroina minuutissa. Kun kytket valot, lamppu syttyy, koska sähkövirta kulkee johdoissa. Sähkövirran

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM) Lähetelajit Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaalto: se radiotaajuinen signaali, jota pientaajuinen signaali moduloi Kaksi pääluokkaa moduloinnille: P amplitudimodulaatio

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD

Lisätiedot

Muuntajat ja sähköturvallisuus

Muuntajat ja sähköturvallisuus OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2011

Radioamatöörikurssi 2011 Radioamatöörikurssi 2011 Perusmittalaitteet / mittaaminen Peruskomponentit Vahvistinluokat Sähköturvallisuus NAC VHF kilpailudemo kello 2000-> Tiistai 1.11.2011 Paavo Leinonen, OH2GYT Perusmittalaitteet

Lisätiedot

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot

Antennit ja syöttöjohdot Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

Yleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin

Yleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin Yleiskatsaus vastaanotintekniikan perusteisiin Jukka Kinkamo OH2JIN oh2jin@yahoo.com +358 44 965 2689 Suora vastaanotin Suora yksipiirinen vastaanotin on yksinkertaisin tunnettu vastaanotintyyppi. Sen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Häiriöt ja mittaaminen. OH3TR:n radioamatöörikurssi Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009

Häiriöt ja mittaaminen. OH3TR:n radioamatöörikurssi Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009 Häiriöt ja mittaaminen OH3TR:n radioamatöörikurssi Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009 Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI Modulaatiot, modulaattorit ja ilmaisimet Radioarkkitehtuurit Impedanssi Kohina 6.11.2014 Jouni Salmi, OH2BZP Illan puhuja Jouni Salmi OH2BZP (1983

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2017

Radioamatöörikurssi 2017 Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Radiotekniikan komponentit 9.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 30 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Antennit ja http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf syöttöjohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT) Mikä se on? Transvertteri on yksikkö, joka voidaan kytkeä transceiveriin jotta sen taajuusalue laajenee. Koska transceiveri sisältää sekä vastaanotinosan

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla Esimerkkejä Smithin kartan soveltamisesta Materiaali liittyy OH3AB:llä keväällä 2007 käytyihin tekniikkamietintöihin. 1.5.2007 oh3htu Esimerkit on tehty käyttäen Smith v 1.91 demo-ohjelmaa. http://www.janson-soft.de/seminare/dh7uaf/smith_v191.zip

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:

Lisätiedot

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY)

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriöt ja mittaaminen 2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset kapasitiivisesti

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. ULA - vastaanotin + sähkökomponenttien juottaminen 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 1 Radion ulkonäön suunnittelu 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 2 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

Lisätiedot

Siirtolinjat - Sisältö

Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjatyypit Symmetriset siirtolinjat Epäsymmetriset siirtolinjat Ominaisimpedanssi SWR, sovitus Siirtolinjojen ominaisuuksia Syöttöjohtotyyppejä: Koaksiaalikaapeli (koksi)

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä. Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi 31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.

Lisätiedot

T1-moduli. Osa 2. Opiskeluvaihtoehdot

T1-moduli. Osa 2. Opiskeluvaihtoehdot Osa 2 T1-moduli Monille radioamatööriksi opiskeleville radiotekniikka ja ylimalkaan tekniikka on täysin vieras asia. Siksi on mietittävä keinoja, joilla tekniikan opetus tuottaa tuloksia ilman, että tekniikkaa

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4

Lisätiedot

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 51384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 1. Tutkitaan mikroliuskajohtoa, jonka substraattina on kvartsi (ε r 3,8) ja jonka paksuus (h) on,15 mm. a) Mikä on liuskan leveyden w oltava, jotta ominaisimpedanssi

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1 SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite

Lisätiedot

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen Radioamatöörikurssi PRK OH2TI Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen 2.11.2011 Teemu, OH2FXN 1 / 44 Häiriöt Radioamatööri on vastuussa aiheuttamistaan häiriöistä. Kaikissa häiriötapauksissa amatööri

Lisätiedot

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1 Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen

Lisätiedot

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan

Lisätiedot

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2

Lisätiedot

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen SMG-2100 Sähkötekniikka Luento 2 1 Sähköenergia ja -teho Hetkellinen teho p( t) u( t) i( t) Teho = työ aikayksikköä kohti; [p] = J/s =VC/s = VA = W (watti) Energian kulutus aikavälillä [0 T] W T 0 p( t)

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot