UUDEN JA VANHAN T1-KYSYMYSPANKIN VERTAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDEN JA VANHAN T1-KYSYMYSPANKIN VERTAILU"

Transkriptio

1 UUDEN JA VANHAN T1-KYSYMYSPANKIN VERTAILU Tässä tiedostossa on verrattu vanhan, vielä keväällä 2014, käytetyn T1-kysymyspankin kysymyksiä ja castauksia uuteen kysymyspankkiin. Koska uudesta kysymyspankista ei ole saatavissa tiedostoa, on ne kerätty pääasiassa AR-X tutkintojärjestelmästä ajamalla harjoittelututkintojaja. Koska kysymykissä voi olla jopa 25 eri vastausvaihtoa, ei aivan jokaista (4 puuttuu) vastausvaihtoehtoa saatu kokoon.

2 Kysymyspankin vanhat kysymykset Kysymyspankin uudet kysymykset Sähköjohdon resistanssi tasavirralla riippuu johtimen UUSI Mitkä seuraavista sähköjohtimia ja -johtoja koskevista väittämistä ovat tosia? materiaalista + Sähköjohdon resistanssi tasavirralla riippuu johtimen materiaalista pituudesta poikkipinnan muodosta + Sähköjohdon resistanssi tasavirralla riippuu johtimen pituudesta poikkipinta-alasta - Johtimen resistanssi suurenee, jos sen poikkileikkaus muutetaan pyöreästä litteäksi poikkipinta-alan säilyessä ennallaan - Johtimen resistanssi pienenee, jos sen eristyskerroksen laatua parannetaan - Sähköjohdon resistanssi tasavirralla riippuu johtimen poikkipinnan muodosta + Sähköjohdon resistanssi tasavirralla riippuu johtimen poikkipinta-alasta - Johtimen resistanssi suurenee, jos sen eristyskerroksen paksuutta kasvatetaan - Sähköjohdon resistanssi tasavirralla riippuu johtimen eristeaineen materiaalista - Johtimen resistanssi suurenee, jos sen poikkipinta-alaa kasvatetaan + Johtimen resistanssi suurenee, jos sen pituutta lisätään + Johtimen resistanssi pienenee, jos sen pituutta lyhennetään Hyvää johdetta on YHDISTETTY Hyviä sähköjohteita ovat kulta + kulta hopea - PVC-muovi kiille + hopea alumiini - kiille - öljy - posliini + alumiini - kuiva puu - kumi + hiili + aine, jolla on paljon helposti liikkuvia elektroneja - germanium + kupari

3 - tislattu vesi + tavallinen vesijohtovesi - puhdas pii + ionisoitunut kaasu - ilma Hyvää johdetta on YHDISTETTY kuiva puu posliini PVC-muovi alumiini Varsinaista johtavaa ainetta on LISÄTTY Sähköä johtava aine on kuparoitu teräs + kuparoitu teräs germanium - germanium pii - pii kiille - kiille + elektrolyytti - ilma Johteena toimii YHDISTETTY hiili seleeni aine, jolla on paljon helposti liikkuvia elektroneja öljy Eristeisiin kuuluu YHDISTETTY Sähköeristeitä ovat kuiva paperi + posliini lasi - tavallinen vesijohtovesi posliini + polyeteeni hiili + puhdas pii öljy - ionisoitunut kaasu 22 kilo-ohmin vastus + ilma - kupari - hopea - germanium + tyhjiö + kiille - merivesi + akryylimuovi

4 - rauta - messinki + kumi + kuiva paperi + lasi - hiili + öljy - 22 kilo-ohmin vastus - alumiini + PVC-muovi Puolijohdetta on LISÄTTY Puolijohteita ovat germanium + germanium pii + pii aine, jolla on kohtalaisesti liikkuvia elektroneja + aineet, jolla on kohtalaisesti liikkuvia elektroneja hiili - hiili Sähkökenttä vaikuttaa SAMA Sähkökenttä vaikuttaa kondensaattorin levyjen välissä + kondensaattorin levyjen välissä antennin ja maan välillä + antennin eri osien välillä LC-resonanssipiirissä kelan ympärillä - LC-resonanssipiirissä kelan ympärillä radiolaitteessa rungon ja suojaamattoman johtimen välillä + radiolaitteessa rungon ja suojaamattoman johtimen välillä Sähkömagneettinen kenttä SAMA Sähkömagneettinen kenttä etenee koaksiaalikaapelissa hitaammin kuin avaruudessa + etenee koaksiaalikaapelissa hitaammin kuin avaruudessa tarvitsee ilmakehää etenemisen väliaineena - tarvitsee ilmakehää etenemisen väliaineena ei vaimene matkan kasvaessa, kun se etenee vapaassa avaruudessa - ei vaimene matkan kasvaessa, kun se etenee avaruudessa tarvitsee antennin muuntajaksi syöttöjohdon ja avaruuden välille + tarvitsee antennin sovittajaksi syöttöjohdon ja avaruuden välille Sähkömagneettinen kenttä LISÄTTY Sähkömagneettinen kenttä syntyy aina, kun sähköisesti varattu kappale muuttaa nopeuttaan + syntyy aina, kun sähköisesti varattu kappale muuttaa nopeuttaan etenee tyhjiössä valon nopeudella eli noin km/s + etenee tyhjiössä valon nopeudella eli noin km/s on aina polarisoitunut + on aina polarisoitunut on eräs radioyhteyksiin liittyvä perusilmiö + on eräs radioyhteyksiin liittyvä perusilmiö - etenee yöllä nopeammin kuin päivällä - rauta + materiaalit, jotka johtavat sähköä paremmin kuin eristeet, mutta huonommin kuin metallit

5 - etenee päivällä nopeammin kuin yöllä - ei vaikuta merkittävästi ihmisen terveyteen On totta, että SAMA Totta on, että antennin ja maan välille syntyy sähkökenttä samoin kuin kondensaattorin levyn välillä. sähkömagneettisen kentän voimaviivat ovat kohtisuorassa etenemissuuntaa vastaan. magneettiset voimaviivat ovat antennin polarisaation kanssa samansuuntaisia. + antennin eri osien välille syntyy sähkökenttä samoin kuin kondensaattorin levyjen välille + sähkömagneettisen kentän voimaviivat ovat kohtisuorassa etenemissuuntaan nähden - magneettiset voimaviivat ovat antennin polarisaation kanssa samansuuntaisia sähkökentän voimaviivojen suunta määrää antennin polarisaation. + sähkökentän voimaviivojen suunta määrää antennin polarisaation Antennin polarisaatio määräytyy samansuuntaiseksi antennista lähtevän SAMA Antennin polarisaatio määräytyy samansuuntaiseksi antennista lähtevän sähkökentän mukaan + sähkökentän mukaisesti magneettikentän mukaan - magneettikentän mukaisesti sähkömagneettisen kentän etenemissuunnan mukaan - sähkömagneettisen kentän etenemissuunnan mukaisesti sähkövirran mukaan - sähkövirran mukaisesti Seuraava modulointia koskeva väittämä on tosi. SAMA Seuraavat modulointia koskevat väittämät ovat tosia: Informaation liittämistä kantoaaltoon sanotaan moduloinniksi. + Moduloinnilla tarkoitetaan informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaallon katkominen ei ole modulointia, koska se ei vaikuta - Kantoaallon katkominen ei ole modulointia, koska se ei vaikuta kantoaallon amplitudiin. kantoaallon amplitudiin Modulaatiolla tarkoitetaan siirrettävän informaation liittämistä - Moduloinnilla tarkoitetaan siirrettävän informaation ilmaisua kantoaaltoon. kantoaallosta AM-lähetteestä, esim. A3E:stä voidaan leikata molemmat sivukaistat - AM-lähetteestä voidaan poistaa molemmat sivukaistat informaation siitä pois informaation siitä kärsimättä. kärsimättä Amplitudimodulaatiossa SAMA Amplitudimodulaatiossa sähkötyslähetteessä (A1A) vain katkotaan kantoaaltoa - sähkötyslähetteessä katkotaan vain sivunauhoja etuna on laitteiston yksinkertaisuus + etuna on vastaanottimen yksinkertaisuus moduloiva signaali esiintyy kantoaallon voimakkuuden vaihteluina + moduloiva signaali esiintyy kantoaallon voimakkuuden vaihteluina puheella moduloitaessa kantoaallon molemmin puolin muodostuu + puheella moduloitaessa kantoaallon molemmin puolin muodostuu sivukaistat sivukaistat Kun puhesignaalin korkein taajuus on 3000 Hz. Tällöin radiotaajuinen kaistaleveys on SAMA Puhesignaalin korkein taajuus on 3000 Hz. Tällöin radiotaajuinen kaistaleveys on amplitudimodulaatiolla (A3E) 6 khz + 6 khz amplitudimodulaatiolla (AM) kaksisivukaistalähetteellä (DSB) 6 khz + 6 khz kaksisivukaistalähetteellä (DSB) yksisivukaistalähetteellä (J3E) 6 khz - 6 khz yksisivukaistalähetteellä (SSB)

6 amplitudimodulaatiolla (A3E) 3 khz - 3 khz amplitudimodulaatiolla (AM) kaksisivukaistalähetteellä (DSB) 3 khz - 3 khz kaksisivukaistalähetteellä (DSB) Kapein radiotaajuinen lähetyskaista saadaan käsin sähkötyksessä käyttämällä SAMA SSB-lähetettä, jota moduloidaan sähkötyksen tahtiin katkotulla 1000 Hz signaalilla (J2A) taajuusmoduloimalla kantoaaltoa 1 khz taajuudella - taajuusmoduloimalla kantoaaltoa 1 khz:n taajuudella 50 ohmin keinokuormaan syötetään 100 watin teho radiolähettimestä. 50 ohmin keinokuormaan syötetään 100 watin teho radiolähettimestä. Keinokuorman läpi kulkevan virran suuruus on Keinokuorman läpi kulkevan tehollisen virran suuruus on noin SAMA ,14 A - 0,14 A 1,4 A + 1,4 A 14 A - 14 A 1400 ma ma Lähetin ottaa 12 voltin sähkölähteestä 19 A virran, kun sen suurtaajuinen Lähetin ottaa 12 V teholähteestä 19 A virran, kun sen suurtaajuinen lähetysteho on 100 W. Lähettimessä muuttuu tehoa lämmöksi lähetysteho on 100 W. Lähettimessä muuttuu tehoa lämmöksi noin SAMA W W 128 W W 1280 W - 1,28 kw 0,128 kw + 0,128 kw Paristoja kytketään rinnan SAMA Paristoja kytketään rinnan jännitteen lisäämiseksi - jännitteen lisäämiseksi virranantokyvyn lisäämiseksi + virranantokyvyn lisäämiseksi ennenaikaisen kuivumisen estämiseksi - ennenaikaisen kuivumisen estämiseksi kuormitettavuuden lisäämiseksi + kuormitettavuuden lisäämiseksi Sähkövirran kulkiessa vastuksen läpi syntyy siinä pääasiallisesti SAMA Sähkövirran kulkiessa vastuksen läpi syntyy siinä pääasiallisesti lämpöä + lämpöä magneettikenttiä - magneettikenttiä sähkövarauksia - sähkövarauksia savua - savua Hyvä sähkönjohtavuus on YHDISTETTY kullalla hopealla germaniumilla Kapein radiotaajuinen lähetyskaista saadaan käsin sähkötyksessä käyttämällä + SSB-lähetettä, jota moduloidaan sähkötyksen tahtiin katkotulla 1000 Hz signaalilla kantoaallon katkomista (A1A) + kantoaallon katkomista AM-lähetettä, jota moduloidaan sähkötyksen tahtiin katkotulla AM-lähetettä, jota moduloidaan sähkötyksen tahtiin katkotulla 1000 Hz Hz signaalilla (A2A) signaalilla

7 kuparilla FM-moduloidun lähetteen (F3E) SAMA FM-moduloidun lähetteen kantoaallon taajuus vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen + kantoaallon hetkellinen taajuus muuttuu moduloivan signaalin amplitudin mukaan amplitudin mukaisesti modulaation taajuus vaihtelee kantoaallon amplitudin mukaan - modulaation taajuus muuttuu kantoaallon amplitudin mukaisesti kantoaallon amplitudi vaihtelee modulaation mukaan - kantoaallon amplitudi muuttuu modulaation mukaisesti spektrin osiin kuuluu sivukaistoja + spektrin osiin kuuluu sivukaistoja Amplitudimoduloidun lähetteen (A3E) SAMA Amplitudimoduloidun (AM) lähetteen kantoaallon taajuus vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaan kantoaallon amplitudi vaihtelee moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaan kantoaallon taajuus vaihtelee kantoaallon amplitudin mukaan - kantoaallon taajuus muuttuu kantoaallon amplitudin mukaisesti sivukaistat ovat toistensa peilikuvia + sivukaistat ovat toistensa peilikuvia Sähkömagneettisen kentän ollessa pystypolaroitu SAMA Sähkömagneettisen kentän ollessa pystypolaroitu on magneettikenttä on magneettikenttä saman suuntainen kuin sähkökenttä - saman suuntainen kuin sähkökenttä on magneettikenttä 45 asteen kulmassa sähkökenttään nähden - 45 asteen kulmassa sähkökenttään nähden on magneettikenttä kohtisuorassa (90 asteen kulmassa) sähkökenttään nähden + 90 asteen kulmassa (kohtisuorassa) sähkökenttään nähden on magneettikenttä lähes kokonaan kumoutunut - lähes kokonaan kumoutunut Hyvää eristettä on YHDISTETTY germanium tislattu vesi tyhjiö kiille hopea merivesi akryylimuovi ilma rauta messinki kumi posliini Sinimuotoisen jännitteen tehollisarvo on SAMA Sinimuotoisen jännitteen tehollisarvo on huippuarvo jaettuna kahdella - huippuarvo jaettuna kahdella - kantoaallon taajuus muuttuu moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaisesti + kantoaallon amplitudi muuttuu moduloivan signaalin hetkellisen amplitudin mukaisesti

8 huippuarvo jaettuna neliöjuuri kahdella + huippuarvo jaettuna neliöjuuri kahdella huippuarvo jaettuna 1,41:llä + huippuarvo jaettuna noin arvolla 1,41 huipusta huippuun arvo kerrottuna 0,707:llä - huipusta huippuun arvo kerrottuna luvulla 0, ohmin vastuksen kautta kulkee 0,5 A virta. Vastuksessa syntyvä tehohäviö on SAMA Ω vastuksen kautta kulkee 0,5 A virta. Vastuksessa syntyvä tehohäviö on 410 V V 205 W W 1640 W W 0,205 kw + 0,205 kw 100 ohmin vastuksen yli vaikuttaa 12 voltin jännite. Vastuksessa syntyvä tehohäviö on SAMA Ω vastuksen yli vaikuttaa 12 V jännite. Vastuksessa syntyvä tehohäviö on 14,4 W - 14,4 W 1,2 kw - 1,2 kw 1,44 W + 1,44 W ääretön - ääretön Paristosta ei saada mielivaltaisen suuruista virtaa, koska SAMA Paristosta ei voi saada rajattomasti virtaa, koska pariston napajännite on liian suuri - pariston napajännite on liian suuri paristossa on sisäistä resistanssia + paristossa on sisäistä resistanssia paristolla on huono suursignaalinsietokyky - paristolla on huono suursignaalinsietokyky paristossa on sisäänrakennettu virranrajoituskytkentä - paristossa on sisäänrakennettu virranrajoituskytkentä Hehkulampun kautta kulkee 0,8 A virta jännitteen ollessa 24 V. Lampun ottama teho on SAMA ,4 W - 15,4 W 19,2 W + 19,2 W 33 W - 33 W 33 mw - 33 mw Paristosta saadaan SAMA Paristosta saadaan vaihtosähköä - vaihtosähköä tasasähköä + tasasähköä sekä tasa- että vaihtosähköä - sekä tasa- että vaihtosähköä sekasähköä - sekasähköä Tarvitset 24 V 50 Ah akuston. Sellainen on mahdollista toteuttaa kytkemällä 2 kpl 12 V 25 Ah akkua sarjaan Hehkulampun kautta kulkee 0,8 A virta, kun jännite on 24 V. Lampun ottama teho on

9 2 kpl 12 V 25 Ah akkua rinnan 2 kpl 24 V 25 Ah akkua rinnan 2 kpl 12 V 50 Ah akkua sarjaan Tarvitset 48 V 10 Ah akun. Sellaisen saat kytkemällä sarjaan 4 kpl 12 V 2,5 Ah akkuja rinnan 4 kpl 12 V 2,5 Ah akkuja sarjaan 4 kpl 48 V 10 Ah akkuja sarjaan 4 kpl 12 V 10 Ah akkuja Kytkettäessä useita samanlaisia paristoja sarjaan saadaan yksittäiseen paristoon verrattuna SAMA suurempi jännite + suurempi jännite pienempi jännite - pienempi jännite suurempi kuormitettavuus (virta) - suurempi kuormitettavuus (virta) pienempi kuormitettavuus (virta) - pienempi kuormitettavuus (virta) Kytkettäessä useita samanlaisia paristoja rinnan saadaan yksittäiseen paristoon verrattuna SAMA suurempi jännite - suurempi jännite pienempi jännite - pienempi jännite suurempi kuormitettavuus (virta) + suurempi kuormitettavuus (virta) pienempi kuormitettavuus (virta) - pienempi kuormitettavuus (virta) Modulaatiolla tarkoitetaan SAMA Modulaatiolla tarkoitetaan signaalin ilmaisua - signaalin ilmaisua pientaajuisen signaalin erottamista kohinasta - pientaajuisen signaalin erottamista kohinasta pientaajuisen informaation liittämistä suurtaajuiseen kantoaaltoon + pientaajuisen informaation liittämistä suurtaajuiseen kantoaaltoon toimenpidettä, jonka avulla informaatio siirtyy radioaallon mukana + toimenpidettä, jonka avulla informaatio siirtyy radioaallon mukana Modulaatiomenetelmiä ovat LISÄTTY Modulaatiomenetelmiä ovat taajuusmodulaatio + taajuusmodulaatio amplitudimodulaatio + amplitudimodulaatio vaihemodulaatio + vaihemodulaatio yksisivukaistamodulaatio + yksisivukaistamodulaatio Useita samanlaisia paristoja sarjaan kytkettäessä saadaan yksittäiseen paristoon verrattuna Useita samanlaisia paristoja rinnan kytkettäessä saadaan yksittäiseen paristoon verrattuna - vastavaihemodulaatio - spektrimodulaatio - kanttiaaltomodulaatio

10 01039 Taajuusmodulaation etu amplitudimodulaatioon nähden on SAMA Taajuusmodulaation etu amplitudimodulaatioon nähden on pienempi kaistaleveys - pienempi kaistaleveys pienempi herkkyys kipinähäiriöille + pienempi herkkyys kipinähäiriöille ylivoimaisesti halvemmat lähetin- ja vastaanotinratkaisut - ylivoimaisesti halvemmat lähetin- ja vastaanotinratkaisut pienemmät riskit aiheuttaa häiriöitä + pienempi todennäköisyys häiriöiden aiheuttamiseen Eristeenä toimii YHDISTETTY alumiini rauta posliini PVC-muovi Johteena toimii YHDISTETTY posliini kulta hopea alumiini kuiva puu tislattu vesi Hyvä sähkönjohde johtaa hyvin sähköä, koska SAMA Hyvä johde johtaa hyvin sähköä, koska siinä on vain vähän sähkön kulkua haittaavia vapaita elektroneja - siinä on vain vähän sähkön kulkua haittaavia vapaita elektroneja siinä on runsaasti vapaita elektroneja + siinä on runsaasti vapaita elektroneja siinä pyörteinen heilahteluliike on runsasta - siinä pyörteinen heilahteluliike on runsasta sen pintamateriaali pitää kaiken sähkövirran johtimen sisällä - sen pintamateriaali pitää kaiken sähkövirran johtimen sisällä Eriste ei johda sähköä, koska SAMA Eriste ei johda sähköä, koska siinä on vain vähän vapaita elektroneja + siinä on vain vähän vapaita elektroneja siinä on runsaasti vapaita elektroneja - siinä on runsaasti vapaita elektroneja siinä pyörteinen heilahteluliike on niukkaa - siinä pyörteinen heilahteluliike on niukkaa eristeen atomit imevät kaikki vapaat elektronit itseensä - eristeen atomit imevät kaikki vapaat elektronit itseensä Sähköverkosta saatava jännite on aaltomuodoltaan SAMA Sähköverkosta saatava jännite on aaltomuodoltaan lähinnä kolmioaaltoa - kolmioaaltoa neliöaaltoa - neliöaaltoa siniaaltoa + siniaaltoa mitä sattuu - mitä sattuu On totta, että SAMA Totta on, että

11 SSB-signaalissa (J3E) on tukahdutettu kantoaalto. + SSB-signaalissa on vain toinen sivukaista AM-signaalissa (A3E) on kantoaalto tukahdutettu ja molemmat sivukaistat. - AM-signaalissa on kantoaalto tukahdutettu ja molemmat sivukaistat FM-signaalissa (F3E) on vaimennettu kantoaalto ja molemmat sivukaistat. - FM-signaalissa on vaimennettu kantoaalto ja molemmat sivukaistat SSB-signaali (J3E) syntyy vaimentamalla toinen sivukaista ja tukahduttamalla kantoaalto. + SSB-signaalissa on vain toinen sivukaista ja tukahdutettu kantoaalto FM-signaalissa (F3E) on vaimennettu kantoaalto. - FM-signaalissa on vaimennettu kantoaalto AM-signaalissa (A3E) on vaimennettu kantoaalto ja toinen sivukaista. - AM-signaalissa on vaimennettu kantoaalto ja toinen sivukaista SSB-signaalissa (J3E) on tukahdutettu kantoaalto ja molemmat sivukaistat. - SSB-signaalissa on tukahdutettu kantoaalto ja molemmat sivukaistat FM-signaali (F3E) syntyy muuttamalla lähetystaajuutta suhteessa - FM-signaali syntyy muuttamalla lähetystaajuutta suhteessa moduloivan moduloivan signaalin taajuuteen. signaalin taajuuteen FM-signaali (F3E) syntyy muuttamalla lähetystaajuutta suhteessa + FM-signaali syntyy muuttamalla lähetystaajuutta suhteessa moduloivan moduloivan signaalin hetkelliseen amplitudiin. signaalin hetkelliseen amplitudiin On totta, että SAMA Totta on, että SSB-signaalissa (J3E) kantoaaltoa on vaimennettu. + SSB-signaalissa kantoaaltoa on vaimennettu AM-signaalissa (A3E) kantoaaltoa on vaimennettu. - AM-signaalissa kantoaaltoa on vaimennettu FM-signaalissa (F3E) kantoaaltoa on vaimennettu. - FM-signaalissa kantoaaltoa on vaimennettu FM-signaali (F3E) syntyy vaimentamalla toinen sivukaista. - FM-signaali syntyy vaimentamalla toinen sivukaista On totta, että SAMA Totta on, että SSB (J3E) voi tarkoittaa esimerkiksi puhe tai musiikkilähetettä, jossa alempi sivukaista on poistettu. + SSB voi tarkoittaa puhelähetettä, jossa alempi sivukaista on poistettu DSB voidaan muodostaa AM lähetteestä tukahduttamalla tai + DSB voidaan muodostaa AM lähetteestä tukahduttamalla tai vaimentamalla kantoaalto. vaimentamalla kantoaalto LSB lähetteessä ylempi sivukaista on poistettu tai vaimennettu. + LSB lähetteessä ylempi sivukaista on poistettu tai vaimennettu USB lähetteessä ylempi sivukaista on poistettu tai vaimennettu. - USB lähetteessä ylempi sivukaista on poistettu tai vaimennettu Eriste on YHDISTETTY posliini tavallinen vesijohtovesi tislattu vesi puhdas pii ionisoitunut kaasu ilma kupari hopea

12 01049 Johde on YHDISTETTY posliini tavallinen vesijohtovesi tislattu vesi puhdas pii ionisoitunut kaasu ilma kupari hopea Sähkömagneettisessa kentässä SAMA Sähkömagneettisessa kentässä esiintyy tavallisesti vain sähköinen voimavaikutus - esiintyy tavallisesti vain sähköinen voimavaikutus sähkö ja magneettikentät ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan + sähkö ja magneettikentät ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan energiaa siirtyy paikasta toiseen + energiaa siirtyy paikasta toiseen polarisaatio määritellään magneettikentän suunnan mukaisesti - polarisaatio määritellään magneettikentän suunnan mukaisesti Sähkömagneettisessa kentässä SAMA Sähkömagneettisessa kentässä ei esiinny mitään energian siirtymistä - ei esiinny energian siirtymistä voi polarisaatio kiertyä tai pysyä muuttumattomana + voi polarisaatio kiertyä tai pysyä muuttumattomana olevaan metallijohtimeen voi syntyä vaihteleva virta + olevaan metallijohtimeen voi syntyä vaihtovirta esiintyy sekä sähköinen että magneettinen kenttä, jotka ovat saman - esiintyy sekä sähköinen että magneettinen kenttä, jotka ovat saman suuntaiset suuntaiset Sähkötys eli CW lähete SAMA Sähkötyslähete (CW) katkomalla kantoaaltoa sisältää sivukaistoja samaan tapaan kuin AM puhelähete + sisältää sivukaistoja samaan tapaan kuin AM puhelähete voidaan muodostaa USB puhelähettimellä katkomalla sinimuotoista + voidaan muodostaa USB puhelähettimellä katkomalla sinimuotoista äänisignaalia ja moduloimalla sillä lähetintä äänisignaalia on aina A1A-lähetettä - muuttaa lähetystaajuutta avainnuksen mukaisesti vaatii aina C-luokassa toimivan pääteasteen - vaatii aina C-luokassa toimivan pääteasteen Akkujen ominaisuuksiin kuuluu, että SAMA Akuille on ominaista, että niistä saa hetkellisesti huomattavasti suuremman virran kuin + niistä saa hetkellisesti huomattavasti suuremman virran kuin vastaavista kuivaparistoista vastaavista kuivaparistoista ne eivät kaipaa minkäänlaista huoltoa tai ylläpitoa - ne eivät kaipaa minkäänlaista huoltoa tai ylläpitoa niiden sisäinen resistanssi on useimmiten pienempi kuin vastaavien + niiden sisäinen resistanssi on useimmiten pienempi kuin vastaavien kuivaparistojen kuivaparistojen niitä voidaan ladata uudelleen satoja, hyvin huollettuina jopa tuhansia kertoja + niitä voidaan ladata uudelleen hyvin huolleittuina jopa satoja kertoja Tasasähköksi (tasajännitteeksi) sanotaan yleisesti sähköä, SAMA Tasajännitteeksi eli tasasähköksi kutsutaan jännitettä

13 joka kulkee aina samaan suuntaan + joka kulkee aina samaan suuntaan jonka suuruus voi vaihdella, mutta jonka suunta ei vaihdu + jonka suuruus voi vaihdella, mutta jonka suunta ei vaihdu jonka jännitteen tehollisarvo on aina nolla - jonka jännitteen tehollisarvo on aina nolla joka voi vaihtaa suuntaansa, mutta jonka suuruus ei muuten vaihdu + jonka potentiaali on ajasta riippumatta kutakuinkin sama, esimerkiksi 9 - V joka pariston voi vaihtaa plusnavassa suuntaansa, on 9 V mutta tasajännite jonka suuruus pariston ei miinusnapaan muutu nähden Vaihtosähköksi (vaihtojännitteeksi) sanotaan yleisesti sähköä, SAMA Vaihtojännitteeksi eli vaihtosähköksi kutsutaan jännitettä, joka kulkee aina samaan suuntaan - joka kulkee aina samaan suuntaan jonka suuruus voi vaihdella, mutta jonka suunta ei vaihdu - jonka suuruus voi vaihdella, mutta jonka suunta ei vaihdu jonka jännitteen tehollisarvo on aina nolla - jonka jännitteen tehollisarvo on aina nolla joka voi vaihtaa suuntaansa ja jonka suuruus voi vaihdella + joka voi vaihtaa suuntaansa ja jonka suuruus voi vaihdella + jonka potentiaali vaihtelee positiivisen ja negatiivisen arvon välillä Sinimuotoisen signaalin ominaisuuksiin kuuluu, että SAMA Sinimuotoiselle signaalille on ominaista, että siinä esiintyy perustaajuuden kaikkia parittomia harmonisia (3., 5. jne) - siinä esiintyy perustaajuuden kaikkia parittomia harmonisia (3., 5. jne.) sen tehollisarvo saadaan jakamalla signaalin huipusta huippuun-arvo + sen tehollisarvo saadaan jakamalla signaalin huipusta huippuun-arvo luvulla 2,8 luvulla 2,8 sitä voidaan hyvin käyttää radiotaajuisen vahvistimen + sitä voidaan käyttää radiotaajuisen vahvistimen ohjaussignaalina, mikäli ohjaussignaalina, mikäli sen taajuus on sopiva sinimuotoisen signaalin taajuus on sopiva sillä on määrätty taajuus ja amplitudi + sillä on määrätty taajuus ja amplitudi Vaihtosähkön teholla tarkoitetaan aina SAMA Vaihtosähkön teholla tarkoitetaan aina vaihtovirran ja jännitteen huippuarvojen tuloa - vaihtovirran ja jännitteen huippuarvojen tuloa kuormaa lämmittävää tehoa, jonka lämmittävä vaikutus on sama kuin + kuormaa lämmittävää tehoa, jonka lämmittävä vaikutus on sama kuin vaihtojännitteen tehollisarvon suuruisella tasajännitteellä vaihtojännitteen tehollisarvon suuruisella tasajännitteellä sitä jännitteen neliötä, joka menee kuormaan - sitä jännitteen neliötä, joka menee kuormaan kilowattituntimittarin eli kwh mittarin näyttämää - kilowattituntimittarin eli kwh mittarin näyttämää Demodulointi on SAMA Demodulointi on informaation esillesaamista moduloidusta signaalista + informaation esille saamista moduloidusta signaalista häiriöiden poistamista niin, että pelkkä kantoaalto jää jäljelle - häiriöiden poistamista niin, että pelkkä kantoaalto jää jäljelle kantoaallon moduloimista uudelleen - kantoaallon moduloimista uudelleen kantoaallottoman lähetyksen suuntimista - kantoaallottoman lähetyksen suuntimista Jännitteen yksikkö on SAMA Jännitteen yksikkö on voltti + voltti (V) ampeeri - ampeeri (A) ohmi - ohmi (Ω)

14 hertsi - hertsi (Hz) Sähkövirran yksikkö on SAMA Sähkövirran yksikkö on voltti - voltti (V) ampeeri + ampeeri (A) ohmi - ohmi (Ω) hertsi - hertsi (Hz) Resistanssin yksikkö on SAMA Resistanssin eli sähköisen vastuksen yksikkö on voltti - voltti (V) ampeeri - ampeeri (A) ohmi + ohmi (Ω) hertsi - hertsi (Hz) Taajuuden yksikkö on SAMA Taajuuden yksikkö on voltti - voltti (V) hertsi + hertsi (Hz) watti - watti (W) henri - henry (H) Impedanssin yksikkö on SAMA Impedanssin yksikkö on ampeeri - ampeeri (A) ohmi + ohmi (Ω) henri - henry (H) faradi - faradi (F) Tehon yksikkö on SAMA Tehon yksikkö on ampeeri - ampeeri (A) ohmi - ohmi (Ω) watti + watti (W) celsius - celsius ( C) Kapasitanssin yksikkö on SAMA Kapasitanssin yksikkö on voltti - voltti (V) hertsi - hertsi (Hz) ohmi - ohmi (Ω) faradi + faradi (F) Induktanssin yksikkö on SAMA Induktanssin yksikkö on

15 hertsi - hertsi (Hz) henri + henry (H) watti - watti (W) ohmi - ohmi (Ω) Ohmin laki ilmaisee LISÄTTY Ohmin laki on sähköopin laki, joka jännitteen, virran ja resistanssin välisen riippuvuuden + ilmaisee jännitteen, virran ja resistanssin välisen riippuvuuden että jännite on virta kertaa resistanssi, U = I x R että virta on jännite jaettuna resistanssilla, I = U : R että resistanssi on jännite jaettuna virralla, R = U : I Vastuksen resistanssi on 15 ohmia ja sen läpi kulkeva virta 2 ampeeria Vastuksen jännitehäviö on SAMA V + 30 V 0,06666 V - 0,06666 V 7,5 V - 7,5 V 0 V - 0 V Vastuksen resistanssi on 47 ohmia ja sen yli vaikuttaa jännite 17 V Vastuksen läpi kulkeva virta on SAMA ,6 A - 3,6 A 17 A - 17 A 0,36 A + 0,36 A 2,8 A - 2,8 A Vastuksen läpi kulkee 12 A virta ja sen yli vaikuttaa jännite 148 V Vastuksen resistanssi on SAMA ,3 ohmia + 12,3 Ω 0,012 kilo-ohmia + 0,012 kω - voidaan esittää muodossa U = I : R, missä jännite on virta jaettuna resistanssilla + voidaan esittää muodossa U = I x R, missä jännite on virta kerrottuna resistanssilla - voidaan esittää muodossa I = U x R, missä virta on jännite kerrottuna resistanssilla - on sovellettavissa vain tasavirralle + voidaan esittää muodossa I = U : R, missä virta on jännite jaettuna resistanssilla - voidaan esittää muodossa R = U x I, missä resistanssi on jännite kerrottuna virralla + voidaan esittää muodossa R = U : I, missä resistanssi on jännite jaettuna virralla + voidaan yleistää myös vaihtovirralle, jolloin se saa muodon U = Z x I, missä suure Z on piirin impedanssi Vastuksen resistanssi on 15 Ω ja sen läpi kulkeva virta on 2 A. Vastuksen aiheuttama jännitehäviö on Vastuksen resistanssi on 15 Ω ja sen läpi kulkeva virta on 2 A. Vastuksen aiheuttama jännitehäviö on Vastuksen läpi kulkee 12 A virta ja sen yli vaikuttaa 148 V jännite. Vastuksen resistanssi on

16 0,08 ohmia - 0,08 Ω 8 ohmia - 8 Ω Vastuksen resistanssi on 68 ohmia ja sen läpi kulkeva virta 20 ampeeria Vastuksessa syntyvä jännitehäviö on SAMA V - 30 V 3,4 V - 3,4 V 7,5 V - 7,5 V 1360 V V Vastuksen resistanssi on 75 ohmia ja sen yli vaikuttava jännite 7 volttia Vastuksen läpi kulkeva virta on SAMA A - 17 A 1,7 A - 1,7 A 0,09 A + 0,09 A 90 ma + 90 ma Vastuksen läpi kulkeva virta on 3,4 A ja sen yli vaikuttava jännite 220V Vastuksen resistanssi on SAMA ohmia + 68 Ω 0,014 ohmia - 0,014 Ω 750 ohmia Ω 8 ohmia - 8 Ω Sinimuotoisen vaihtojännitteen huippuarvo tehollisarvosta U laskettuna on SAMA ,41 U + 1,41 kertaa tehollisarvo 1,73 U - 1,73 kertaa tehollisarvo 2,25 U - 2,25 kertaa tehollisarvo 4,44 U - 4,44 kertaa tehollisarvo Tasajännitettä saadaan SAMA Tasajännitettä saadaan kuivaparistosta + kuivaparistosta dynaamisesta mikrofonista - dynaamisesta mikrofonista akusta + akusta aurinkopanelista + aurinkopanelista Vaihtojännitettä saadaan YHDISTETTY Vaihtojännitettä saadaan akusta - akusta sähköverkosta + sähköverkosta Vastuksen resistanssi on 68 Ω ja sen läpi kulkeva virta on 20 A. Vastuksessa syntyvä jännitehäviö on Vastuksen resistanssi on 75 Ω ja sen yli vaikuttava jännite on 7 V. Vastuksen läpi kulkeva virta on noin Vastuksen läpi kulkeva virta on 3,4 A ja sen yli vaikuttava jännite 230 V. Vastuksen resistanssi on noin Sinimuotoisen vaihtojännitteen huippuarvo tehollisarvosta laskettuna on noin

17 kuivaparistosta - kuivaparistosta aurinkopanelista - aurinkopaneelista Vaihtojännitettä saadaan YHDISTETTY vaihtosuuntaajasta kidemikrofonista akusta 230 V 50 Hz generaattorista Johtimen resistanssi suurenee, jos johtimen YHDISTETTY poikkileikkaus muutetaan pyöreästä litteäksi poikkipinta-alan säilyessä ennallaan poikkipinta-alaa lisätään eristyskerroksen paksuutta lisätään pituutta lisätään Sähköjohtimen resistanssi riippuu johtimen YHDISTETTY materiaalista poikkipinta-alasta eristeestä poikkipinnan muodosta + vaihtosuuntaajasta + kidemikrofonista V 50 Hz generaattorista Vastuksen tasavirtaresistanssia vähentää vastuslangan SAMA Vastuksen tasavirtaresistanssia vähentää vastuslangan pidentäminen - pidentäminen hopeoiminen + hopeoiminen poikkipinta-alan vähentäminen - poikkipinta-alan vähentäminen johtimen muodon muuttaminen pyöreästä litteäksi poikkipinta-alan - johtimen muodon muuttaminen pyöreästä litteäksi poikkipinta-alan pysyessä ennallaan pysyessä ennallaan Johtimen resistanssi vähenee, jos YHDISTETTY johtimen poikkileikkaus muutetaan pyöreästä soikeaksi poikkipintaalan säilyessä ennallaan johtimen eristyskerroksen laatua parannetaan johtimen pituutta vähennetään johtimen poikkipinta-alaa vähennetään

18 50 ohmin keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Kun keinokuormaan menevä suurtaajuinen virta on 1 A, on seuraava tehonkestoarvo riittävä SAMA W W 1312 W - 5 W 175 W W 50 W + 50 W Transistorilähettimen teholähteessä on virran mittaamiseksi 0,12 ohmin vastus. Mikä seuraavista vastuksen tehonkestoarvoista on riittävä, kun virta on 18 A: SAMA W - 2 W 8 W - 8 W 39 W + 39 W 150 W W Kytkennässä on 4,7 ohmin vastus. Mikä teho vastuksen on vähintään kestettävä, kun virta on 3,5 A: SAMA ,8 W - 5,8 W 16,4 W - 16,4 W 58 W + 58 W 77,3 W - 77,3 W Kytkennässä on 4,7 ohmin vastus. Mitkä seuraavista vastuksen tehonkestoarvoista ovat riittäviä, kun virta on 3,5 A: SAMA W + 58 W 77 W - 7,7 W 164 W W 270 W - 2,7 W 50 ohmin keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Kun keinokuormaan menevä suurtaajuinen virta on 1 A, on seuraava tehonkestoarvo riittävä Transistorilähettimen teholähteessä on virran mittaamiseksi 0,12 Ω vastus. Mikä seuraavista vastuksen tehonkestoarvoista on riittävä, kun virta on 18 A? Kytkennässä on 4,7 Ω vastus. Mikä teho vastuksen on vähintään kestettävä, kun virta on 3,5 A? Kytkennässä on 4,7 Ω vastus. Mitkä seuraavista vastuksen tehonkestoarvoista ovat riittäviä, kun virta on 3,5 A? 50 ohmin keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Kuormaan syötetään 0,5 A suurtaajuusvirta. Keinokuormassa syntyvä lämpöteho on SAMA ,5 W + 12,5 W 15,5 W - 15,5 W 20,3 W - 20,3 W 25,0 W - 25,0 W 50 ohmin keinokuorma liitetään lähettimeen, joka syöttää siihen 5 A suurtaajuusvirran. Keinokuormassa syntyvä lämpöteho on SAMA W W 50 Ω keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Kuormaan syötetään 0,5 A suurtaajuusvirta. Keinokuormassa syntyvä lämpöteho on 50 Ω keinokuorma kytketään lähettimeen, joka syöttää siihen 5 A suurtaajuusvirran. Keinokuormassa syntyvä lämpöteho on

19 250 W W 50 W - 50 W 10 W - 10 W Vastus lämmittää 1000 W lämpöteholla, kun se liitetään 230 V vaihtojänniteverkkoon. Vastuksen suuruus on SAMA ohmia + 53 Ω 32 ohmia - 32 Ω 14,8 ohmia - 14,8 Ω 5,3 ohmia - 5,3 Ω 50 ohmin keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Keinokuormassa kehittyy 50 W lämpötehoa. Suurtaajuinen virta on SAMA A - 10 A 0,25 A - 0,25 A 1 A + 1 A 2,5 A - 2,5 A Vastuksen resistanssi on 100 ohmia ja siihen syötetään 25 W sähköteho Vastuksessa kulkeva virta on SAMA A - 5 A 0,5 A + 0,5 A 0,25 A - 0,25 A 0,1 A - 0,1 A Vastuksen resistanssi on 10 ohmia ja siihen syötetään 4000 W sähköteho Vastuksessa kulkeva virta on SAMA A A 40 A - 40 A 20 A + 20 A 2 A - 2 A Vastuksessa muuttuu 2500 W tehoa lämmöksi, kun se liitetään 230 V vaihtojänniteverkkoon. Vastuksen resistanssi on LISÄTTY milliohmia mω 21,2 ohmia + 21,2 Ω 11,4 ohmia - 11,4 Ω 4,5 ohmia - 4,5 Ω Vastus lämmittää 1000 W lämpöteholla, kun se liitetään 230 V vaihtojänniteverkkoon. Vastuksen suuruus on 50 Ω keinokuormaan kytketään transistorilähetin. Keinokuormassa kehittyy 50 W lämpötehoa. Suurtaajuinen virta on Vastuksen resistanssi on 100 Ω ja siihen syötetään 25 W sähköteho. Vastuksessa kulkeva virta on Vastuksen resistanssi on 10 Ω ja siihen syötetään 4000 W sähköteho. Vastuksessa kulkeva virta on Vastuksessa muuttuu 2500 W tehoa lämmöksi, kun se liitetään 230 V vaihtojänniteverkkoon. Vastuksen resistanssi on noin - 21,16 kω + 0,02 kω

20 - 10,8 Ω - 2 Ω Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Toision jännite on 12 V. Toisioon kytketään 50 W ja 25 W kuormat rinnan. Kun muuntajan häviöitä ei oteta huomioon, ottaa muuntaja verkosta tehoa SAMA W - 4 W 75 W + 75 W 220 W W 1375 W W Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Toision jännite on 12 V. Toisioon kytketään 50 W kuorma. Kun muuntajan häviöitä ei oteta huomioon, ottaa muuntaja verkosta virtaa SAMA ma ma 4,17 A - 4,17 A 14,17 A - 14,17 A 137,5 A - 137,5 A Vastuksessa muuttuu 2500 W tehoa lämmöksi, kun se liitetään 230 V vaihtojänniteverkkoon. Vastuksen resistanssi on LISÄTTY milliohmia + 48 Ω milliohmia - 4,8 Ω 21,2 ohmia - 4 Ω 10,9 ohmia mω - 4,8 kω mω - + Komponentit - + Komponentit Kondensaattorin kapasitanssi SAMA Kondensaattorin kapasitanssi ilmoitetaan henreinä (H) - ilmoitetaan henryinä (H) on riippuvainen kondensaattorilevyjen pinta-alasta + on riippuvainen kondensaattorilevyjen pinta-alasta ilmoitetaan mikrovoltteina (uv) - ilmoitetaan mikrovoltteina (μv) muuttuu jyrkästi lämpötilan mukana - muuttuu jyrkästi lämpötilan mukana Elektrolyyttikondensaattorit SAMA Elektrolyyttikondensaattorit Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkojännitteeseen. Toision jännite on 12 V, ja siihen on kytketty 50 W ja 25 W kuormat rinnan. Kun muuntajan häviöitä ei oteta huomioon, muuntaja ottaa verkosta Muuntajan ensiö on kytketty 230 V verkkoon. Toision jännite on 12 V. Toisioon kytketään 50 W kuorma. Kun muuntajan häviöitä ei oteta huomioon, muuntaja ottaa verkosta virtaa noin Vastuksessa muuttuu 3 W tehoa lämmöksi, kun se liitetään 12 V tasajännitteeseen. Vastuksen resistanssi on noin ovat yleensä kapasitanssiarvoltaan erittäin pieniä - ovat kapasitanssiarvoltaan yleensä erittäin pieniä - 4 MΩ - 40 kω

21 soveltuvat parhaiten radiolaitteiden suurtaajuusosiin - soveltuvat parhaiten radiolaitteiden suurtaajuusosiin + ovat komponentteja, joilla on polariteetti eli määrätty plus- (+) ja ovat polaarisia (plus- ja miinusnapa määrätty) miinusnapa (-) voivat räjähtää, jos ne kytketään napaisuudeltaan väärään jännitteeseen + voivat räjähtää, jos ne kytketään napaisuudeltaan väärin päin voivat räjähtää, jos ne kytketään liian korkeaan jännitteeseen + voivat räjähtää, jos ne kytketään liian korkeaan jännitteeseen Kondensaattorin kapasitanssi muuttuu SAMA Kondensaattorin kapasitanssi muuttuu kasvattamalla kondensaattorin levyjen pinta-alaa + kasvattamalla siinä olevien levyjen pintaalaa suurentamalla kondensaattorin levyjen välistä etäisyyttä + suurentamalla siinä olevien levyjen välistä etäisyyttä hopeoimalla kondensaattorilevyt niin, että niiden pinta-ala ja etäisyys - hopeoimalla kondensaattorilevyt niin, että niiden pinta-ala ja etäisyys toisistaan eivät muutu toisistaan eivät muutu muuttamalla kondensaattorilevyihin syötetyn jännitteen suuruutta - muuttamalla kondensaattorilevyihin syötetyn jännitteen suuruutta Kelan induktanssi muuttuu, jos SAMA Kelan induktanssi muuttuu, jos ilmasydän korvataan magneettisella materiaalilla + siinä oleva ilmasydän korvataan magneettisella materiaalilla kelan kierrosmäärä muuttuu + kelan kierrosmäärä muuttuu kelaa käytetään vaihtovirralla tasavirran sijasta - kelaan syötetään tasavirran sijaan vaihtovirtaa kelan halkaisija muuttuu + kelan halkaisija muuttuu Kela on komponentti, SAMA Kela on komponentti, jota käytetään korvaamaan diodeja suurtaajuusasteissa - jota käytetään korvaamaan diodeja suurtaajuusasteissa jonka induktanssi ilmoitetaan henreinä (H) + jonka induktanssi ilmoitetaan henryinä (H) jossa sähkövirta aiheuttaa pääasiassa lämpöä - jossa sähkövirta aiheuttaa pääasiassa lämpöä jonka kapasitanssi on faradeja (F) - jonka kapasitanssi on faradeja (F) Muuntaja YHDISTETTY Muuntaja toimii ainoastaan tasavirralla - toimii tasavirralla perustuu sähkökentän vaikutukseen - perustuu sähkökentän vaikutukseen toimii ainoastaan sinimuotoisella vaihtovirralla - toimii ainoastaan sinimuotoisella vaihtovirralla perustuu magneettikentän vaikutukseen + perustuu magneettikentän vaikutukseen + toimii vaihtovirralla - muuntaa verkkovirran taajuutta Muuntaja YHDISTETTY toimii vaihtovirralla toimii tasavirralla muuntaa verkkovirran taajuutta + muuntaa jännitettä ensiö- ja toisiokäämissä olevien kierrosten suhteessa

22 muuntaa jännitettä kierrosmääriensä suhteessa Muuntajassa SAMA Muuntajassa kutsutaan ensiökäämiksi sitä käämiä, josta jännite otetaan - ensiökäämiksi kutsutaan sitä käämiä, josta otetaan ulostulojännite käyttölaitteille. käytettävälle laitteelle ensiö ja toisio voivat olla galvaanisesti erotettuja + ensiö- ja toisiokäämit voivat olla galvaanisesti erotettuja kutsutaan ensiökäämiksi sitä käämiä, johon syötetään verkkojännite voidaan sisään syötettävä jännite muuntaa pienemmäksi tai suuremmaksi ulos syötettäväksi jännitteeksi Muuntajan SAMA Muuntajan ensiö- ja toisiokäämien kierrosluvut määräävät maksimitehon, jonka muuntaja kykenee siirtämään sydänaineen ominaisuudet ja poikkipinta-ala määräävät muuntajan maksimitehonsiirtokyvyn ensiö- ja toisiojännitteiden suhde on suoraan verrannollinen ensiö- ja toisiokäämien kierroslukujen suhteeseen ensiö- ja toisiokäämit voidaan erottaa toisistaan ja muuntajan rautasydämestä galvaanisesti Tarvitset radioamatööriasemasi virtalähdettä varten muuntajan, jossa sähköverkon 230 voltin jännite muutetaan 17 V suuruiseksi tasasuuntausta ja suodatusta varten. Sinulla on muuntaja, jonka ensiökäämissä on 1600 kierrosta ja toisiokäämissä 420 kierrosta. Voit ottaa muuntajan käyttöön SAMA sisään syötetty jännite voidaan muuntaa joko pienemmäksi tai suuremmaksi ulos syötettäväksi jännitteeksi - ensiö- ja toisiokäämit voivat olla galvanoidusti erotettuja suoraan, koska saat siitä juuri oikean jännitteen - suoraan, koska saat siitä juuri oikean jännitteen purkamalla toisiokäämin ja käämimällä uuden, jossa on 118 kierrosta + purkamalla toisiokäämin ja käämimällä uuden, jossa on 118 kierrosta purkamalla toisiokäämin ja käämimällä uuden, jossa on 31 kierrosta - purkamalla toisiokäämin ja käämimällä uuden, jossa on 31 kierrosta purkamalla ensiökäämin ja käämimällä uuden, jossa on 31 kierrosta - purkamalla ensiökäämin ja käämimällä uuden, jossa on 31 kierrosta Muuntajan ensiökäämissä on merkintä 230 V ja toisiokäämissä merkintä 24 V. Purat toisiokäämin ja saat laskemalla sen kierrosmääräksi kierrosta. Ensiökäämissä on tällöin SAMA kierrosta - 33 kierrosta 300 kierrosta kierrosta 1600 kierrosta kierrosta 1740 kierrosta kierrosta Zenerdiodia käytetään SAMA Zenerdiodia käytetään + ensiökäämiksi kutsutaan sitä käämiä, johon syötetään muuntajaan kytkettävä verkkojännite - ensiö- ja toisiokäämien kierrosluvut määräävät maksimitehon, jonka muuntaja kykenee siirtämään + sydänaineen ominaisuudet ja poikkipinta-ala määräävät muuntaja maksimitehonsiirtokyvyn + ensiö- ja toisiojännitteiden suhde on suoraan verrannollinen ensiö- ja toisiokäämien kierroslukujen suhteeseen + ensiö- ja toisiokäämit voidaan erottaa toisistaan ja muuntajan rautasydämestä galvaanisesti Tarvitset radioamatööriasemasi virtalähdettä varten muuntajan, jossa sähköverkon 230 voltin jännite muutetaan 17 V suuruiseksi tasasuuntausta ja suodatusta varten. Sinulla on muuntaja, jonka ensiökäämissä on 1600 kierrosta ja toisiokäämissä 420 kierrosta. Voit ottaa muuntajan käyttöön Muuntajan ensiökäämissä on merkintä 230 V ja toisiokäämissä on merkintä 24 V. Purat toisiokäämin ja saat laskemalla sen kierrosmääräksi 167 kierrosta. Ensiökäämissä on tuolloin

23 merkkilamppuna - merkkilamppuna tasasuuntaukseen - tasasuuntaukseen jännitteen stabilointiin + jännitteen stabilointiin virityspiirin säädettävänä kapasitanssina - virityspiirin säädettävänä kapasitanssina Kapasitanssidiodia käytetään SAMA Kapasitanssidiodia käytetään merkkilamppuna - merkkilamppuna tasasuuntaukseen - tasasuuntaukseen jännitteen stabilointiin - jännitteen stabilointiin virityspiirin säädettävänä kapasitanssina + virityspiirin säädettävänä kapasitanssina Virtaa rajoittavaa etuvastusta tarvitaan kytkennässä, jossa SAMA Virtaa rajoittavaa etuvastusta tarvitaan kytkennässä, jossa stabiloidaan jännitettä zenerdiodilla + stabiloidaan jännitettä zenerdiodilla tasasuunnataan vaihtosähköä tasasuuntausdiodilla - tasasuunnataan vaihtosähköä tasasuuntausdiodilla käytetään valodiodia (LED) merkkilamppuna + käytetään valodiodia (LED) merkkilamppuna käytetään kapasitanssidiodia virityspiirissä - käytetään kapasitanssidiodia virityspiirissä Tasasuuntaajan muuntajan toisiossa on väliulosotto käämin puolivälissä Kokoaaltotasasuuntaus saadaan tällöin aikaan POISTETTU neljällä diodilla kolmella diodilla kahdella diodilla yhdellä diodilla Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikeita: SAMA Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Zenerilmiö esiintyy zenerdiodissa estosuuntaisella jännitteellä. + zenerilmiö esiintyy zenerdiodissa estosuuntaisella jännitteellä. Estosuuntainen jännite saa valodiodin (LED) loistamaan valoa. - estosuuntainen jännite saa valodiodin (LED) loistamaan Kapasitanssidiodin kapasitanssia säädetään muuttamalla + kapasitanssidiodin kapasitanssia voidaan säätää muuttamalla sen estosuuntaista jännitettä. estosuuntaista jännitettä Tasasuuntausdiodin päästösuuntainen kynnysjännite on noin 0,6 V. + tasasuuntausdiodin päästösuuntainen kynnysjännite on noin 0,6 V Bipolaaritransistorissa merkitään SAMA Bipolaaritransistorissa merkitään kantaa kirjaimella B + kantaa kirjaimella B emitteriä kirjaimella C - emitteriä kirjaimella C kollektoria kirjaimella E - kollektoria kirjaimella E tyyppiä kirjaimilla PNP tai NPN + tyyppiä kirjaimilla PNP tai NPN PNP-transistorin tunnistaa piirrosmerkistä, jossa SAMA PNP-transistorin tunnistaa piirrosmerkistä, jossa

24 emitterissä on piirrosmerkin keskustasta poispäin osoittava nuoli. - emitterissä on piirrosmerkin keskustasta poispäin osoittava nuoli kannassa on kaksi piirrosmerkin keskustaa kohti osoittavaa nuolta - kannassa on kaksi piirrosmerkin keskustaa kohti osoittavaa nuolta emitterissä on piirrosmerkin keskustaa kohti osoittava nuoli + emitterissä on piirrosmerkin keskustaa kohti osoittava nuoli kollektorissa on piirrosmerkin keskustaa kohti osoittava nuoli - kollektorissa on piirrosmerkin keskustaa kohti osoittava nuoli Seuraavat väittämät pitävät paikkansa: SAMA Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? transistorit kuuluvat aktiivisiin komponentteihin + transistorit kuuluvat aktiivisiin komponentteihin valotransistori säteilee valoa - valotransistori säteilee valoa FET-transistorin johtimia merkitään kirjaimilla E, B ja C - FET-transistorin johtimia merkitään kirjaimilla E, B ja C bipolaaritransistorin johtimia merkitään E, B, ja C + bipolaaritransistorin johtimia merkitään kirjaimilla E, B, ja C Vaihtosähköstä saadaan tasasähköä SAMA Vaihtosähköstä saadaan tasasähköä vaihtosuuntaamalla - vaihtosuuntaamalla tasasuuntaamalla + tasasuuntaamalla reguloimalla - reguloimalla stabiloimalla - stabiloimalla Kondensaattori SAMA Kondensaattori johtaa tasavirtaa - johtaa tasavirtaa johtaa vaihtovirtaa + johtaa vaihtovirtaa pienentää rinnan kytkettynä jännitepiikkejä + pienentää rinnan kytkettynä jännitepiikkejä on komponentti, jonka reaktanssi kasvaa taajuuden kasvaessa - on komponentti, jonka reaktanssi kasvaa taajuuden kasvaessa Elektrolyyttikondensaattorin SAMA Elektrolyyttikondensaattorin napaisuudella ei ole merkitystä - napaisuudella ei ole merkitystä saa bipolaarikondensaattoriksi kytkemällä kaksi elkoa sarjaan + saa bipolaarikondensaattoriksi kytkemällä kaksi elkoa sarjaan samannimistä navoista samannimistä navoista kuoreen on merkitty miinus- tai plusnapa + kuoreen on merkitty plus- (+) ja miinusnapa (-) kuoreen merkittyä jännitettä ei saa ylittää + kuoreen merkittyä jännitettä ei saa ylittää Kela SAMA Kela on komponentti, jonka reaktanssi kasvaa taajuuden kasvaessa + on komponentti, jonka reaktanssi kasvaa taajuuden kasvaessa voi olla piirilevyyn etsattu + voi olla piirilevyyn etsattu saattaa syntyä tahattomasti laitteen kytkentälangoista + saattaa syntyä tahattomasti laitteen kytkentälangoista ei johda tasavirtaa - ei johda tasavirtaa Kelan Q-arvoa parannetaan SAMA Kelan Q-arvoa parannetaan hopeoimalla kuparilanka + hopeoimalla kuparilanka kuparoimalla hopealanka - kuparoimalla hopealanka

25 käyttämällä kelan yhteydessä Q-kertojaa - käyttämällä kelan yhteydessä Q-kertojaa vaihtamalla kuparilanka rautalangaksi - vaihtamalla kuparilanka rautalangaksi Diodia voidaan käyttää SAMA Diodia voidaan käyttää tasasuuntaamaan muuntajasta saatavaa vaihtojännitettä + tasasuuntaamaan muuntajasta saatavaa vaihtojännitettä vaihtosuuntaamaan muuntajasta tulevaa tasajännitettä - vaihtosuuntaamaan muuntajasta tulevaa tasajännitettä kidekoneessa ilmaisimena + kidekoneessa ilmaisimena jännitesäätöisenä korvaamaan pientä säätökondensaattoria + jännitesäätöisenä korvaamaan pientä säätökondensaattoria Kun jännitettä tasasuunnataan piidiodilla, SAMA Kun jännitettä tasasuunnataan piidiodilla, on tasasuunnatun jännitteen huippuarvo suurempi kuin vaihtojännitteen huippuarvo on jännitteen tehollisarvo pienempi kuin vaihtojännitteen puolijakson huippuarvo - tasasuunnatun jännitteen huippuarvo on suurempi kuin vaihtojännitteen huippuarvo + jännitteen tehollisarvo on pienempi kuin vaihtojännitteen puolijakson huippuarvo tapahtuu diodissa jännitehäviö + silloin diodissa syntyy jännitehäviöitä on diodin kestettävä vähintään kuormittavan laitteen aiheuttama virta + diodin on kestettävä vähintään kuormittavan laitteen aiheuttama virta Mitkä seuraavista puolijohdediodeita koskevista väittämistä ovat oikeita: SAMA Mitkä seuraavista puolijohdediodeja koskevista väittämistä ovat oikein? Diodilla on kynnysjännite, joka riippuu käytetystä puolijohdemateriaalista. + diodilla on kynnysjännite, joka riippuu käytetystä puolijohdemateriaalista Diodin kynnysjännite ei riipu puolijohdemateriaalista. - diodin kynnysjännite ei riipu puolijohdemateriaalista Diodilla ei ole kynnysjännitettä. - diodilla ei ole kynnysjännitettä Diodin kynnysjännite tarkoittaa estosuuntaista läpilyöntijännitettä. - diodin kynnysjännite tarkoittaa estosuuntaista läpilyöntijännitettä Mitkä seuraavista muuntajaa koskevista väitteistä ovat oikeita: SAMA Mitkä seuraavista muuntajia koskevista väittämistä ovat oikein? Sisään syötetty teho on aina pienempi kuin ulostuleva teho. - muuntajan sisään syötetty teho on aina pienempi kuin ulos saatava teho Ulostuleva teho saattaa hyvällä muuntajalla olla suurempi kuin - muuntajasta ulos saatava teho voi hyvällä muuntajalla olla suurempi muuntajaan syötetty teho. kuin muuntajaan syötetty teho Muuntaja kytketään virtalähteessä tasasuuntaajan jälkeen. - muuntajia kytketään virtalähteissä tasasuuntaajan jälkeen Muuntaja pudottaa verkkojännitteen laitteelle sopivaksi. + muuntajan avulla verkkojännite voidaan pudottaa laitteelle sopivaksi Muuntajan tehonkesto SAMA Muuntajan tehonkesto riippuu rautasydämen poikkipinta-alasta + riippuu rautasydämen poikkipinta-alasta voi rajoittaa kytkettävän laitteen saamaa tehoa + voi rajoittaa kytkettävän laitteen saamaa tehoa voi olla pienempi kuin kytkettävän laitteen tehontarve - saa olla pienempi kuin kytkettävän laitteen tehontarve riippuu toisiojännitteestä - riippuu toisiojännitteestä On totta, että SAMA Totta on, että

26 bipolaaritransistori on pääasiassa jännitevahvistaja - bipolaaritransistori on pääasiassa jännitevahvistaja bipolaaritransistori on pääasiassa virtavahvistaja + bipolaaritransistori on pääasiassa virtavahvistaja bipolaaritransistori on periaaterakenteeltaan kuin kaksi seläkkäin + bipolaaritransistori vastaa toimintaperiaatteeltaan ja -rakenteeltaan olevaa diodia kahta seläkkäin kytkettyä diodia NPN-transistorin kantajännitteen on oltava suurempi kuin + NPN-transistorin kantajännitteen on oltava suurempi kuin emitterijännite, jotta kollektorivirta kulkisi emitterijännite, jotta kollektorivirta kulkisi On totta, että SAMA Totta on, että kynnysjännitteen yläpuolella diodi on johtavassa tilassa + kynnysjännitteen yläpuolella diodi on johtavassa tilassa kynnysjännitteen alapuolella diodi on estotilassa + kynnysjännitteen alapuolella diodi on estotilassa germaniumdiodin kynnysjännite on noin 0,2 V. + germaniumdiodin kynnysjännite on noin 0,2 V piidiodin kynnysjännite on noin 0,6 V. + piidiodin kynnysjännite on noin 0,6 V piidiodin kynnysjännite on noin 3,14 V - piidiodin kynnysjännite on noin 3,14 V germaniumdiodin kynnysjännite on noin 0,6 V - germaniumdiodin kynnysjännite on noin 0,6 V C-luokassa toimivaa transistoria voidaan käyttää SAMA C-luokassa toimivaa transistoria voidaan käyttää CW-lähettimen pääteasteena + CW-lähettimen pääteasteena taajuudenkertoja-asteena + taajuudenkertoja-asteena FM-lähettimen pääteasteena + FM-lähettimen pääteasteena SSB-lähettimen pääteasteena - SSB-lähettimen pääteasteena B-luokassa toimivaa transistoria voidaan käyttää SAMA B-luokassa toimivaa transistoria voidaan käyttää CW-lähettimen pääteasteena + CW-lähettimen pääteasteena taajuudenkertoja-asteena + taajuudenkertoja-asteena FM-lähettimen pääteasteena + FM-lähettimen pääteasteena SSB-lähettimen pääteasteena + SSB-lähettimen pääteasteena A-luokassa toimivaa transistoria käytetään yleisesti SAMA A-luokassa toimivaa transistoria käytetään yleisesti CW-lähettimen pääteasteessa - CW-lähettimen pääteasteessa lineaarisissa piensignaaliasteissa + lineaarisissa piensignaaliasteissa FM-lähettimen pääteasteessa - FM-lähettimen pääteasteessa SSB-lähettimen väliasteissa + SSB-lähettimen väliasteissa Transistorissa kulkee kollektorivirta ohjausvirran molempien puolijaksojen aikana, kun transistori toimii SAMA A-luokassa + A-luokassa B-luokassa - B-luokassa C-luokassa - C-luokassa Transistorissa kulkee kollektorivirta ohjausvirran molempien puolijaksojen aikana, kun transistori toimii missä tahansa toimintaluokassa - missä tahansa toimintaluokassa

T1-kysymyspankki versio 1,00

T1-kysymyspankki versio 1,00 Sivu 1 / 64 T1-kysymyspankki versio 1,00 01000 * Sähkön, sähkömagnetismin ja radion teoria 01001 % Sähköjohdon resistanssi tasavirralla riippuu 01001A + johtimen materiaalista 01001B + johtimen pituudesta

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Elektroniikka ja sähkötekniikka

Elektroniikka ja sähkötekniikka Elektroniikka ja sähkötekniikka Sähköisiltä ilmiöiltä ei voi välttyä, vaikka ei käsittelisikään sähkölaitteita. Esimerkiksi kokolattiamatto, muovinen penkki, piirtoheitinkalvo tai porraskaide tulevat sähköisiksi,

Lisätiedot

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM) Lähetelajit Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaalto: se radiotaajuinen signaali, jota pientaajuinen signaali moduloi Kaksi pääluokkaa moduloinnille: P amplitudimodulaatio

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1 SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä

Lisätiedot

Oma nimesi Puolijohteet

Oma nimesi Puolijohteet Puolijohteet Puolijohdetekniikan perusteet Puolijohdeaineet Puolijohteet ovat oma selvä ryhmä johteiden ja eristeiden välissä. Puhtaista alkuaineista pii ja germanium käyttäytyvät puolijohteiden tavoin.

Lisätiedot

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi Diodit Puolijohdediodilla on tasasuuntaava ominaisuus, se päästää virran lävitseen vain yhdessä suunnassa. Puolijohdediodissa on samassa puolijohdepalassa sekä p-tyyppistä että n-tyyppistä puolijohdetta.

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2011

Radioamatöörikurssi 2011 Radioamatöörikurssi 2011 Perusmittalaitteet / mittaaminen Peruskomponentit Vahvistinluokat Sähköturvallisuus NAC VHF kilpailudemo kello 2000-> Tiistai 1.11.2011 Paavo Leinonen, OH2GYT Perusmittalaitteet

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi syksy 2012

Radioamatöörikurssi syksy 2012 Radioamatöörikurssi syksy 2012 Mittalaitteet, elektroniikan peruskomponentit, vahvistinluokat, sähköturvallisuus 7.1.2012 Antti Nilakari, OH3HMU Pohjautuvat Paavo Leinosen, OH2GYT, kalvoihin Mittalaitteet

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

Elektroniikan komponentit

Elektroniikan komponentit Elektroniikan komponentit Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Elektroniikka Elektroniikan parissa käsitellään huomattavasti pienempiä ja heikompia järjestelmiä

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,

Lisätiedot

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!

Lisätiedot

1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?

1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? 6 Resistanssi ja Ohmin laki 1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? Se kuvaa sähkövirtaa vastustavaa ominaisuutta. R = U / I, yksikkö ohmi, 1 Ω 2. Mitkä asiat

Lisätiedot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta

Lisätiedot

Elektroniikan alkeita erittäin lyhyt versio

Elektroniikan alkeita erittäin lyhyt versio Elektroniikan alkeita erittäin lyhyt versio Elektroniikka Elektroniikka on oppia elektronien liikkeestä. Kaikki olemassa oleva aine muodostuu atomeista. Atomi puolestaan muodostuu ytimestä, jossa on positiivisesti

Lisätiedot

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X TASAVOLLA Sähkökenttä, potentiaali, potentiaaliero, jännite, varaus, virta, vastus, teho Positiivinen Negatiivinen e e e e e Sähkövaraus e =,602 * 0 9 [As] w e Siirrettäessä varausta sähkökentässä täytyy

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on? SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähköoppi Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähkövaraus Pienintä sähkövarausta kutsutaan alkeisvaraukseksi. Elektronin varaus negatiivinen ja yhden alkeisvarauksen

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -

Lisätiedot

Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa

Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Nimi: Pisteet: Koulu: Lue liitteenä jaettu artikkeli Solar Lamp (Elector Electronics 9/2005) ja selvitä itsellesi laitteen toiminta. Tätä artikkelia

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Sunday, June 19, 2011 T1-MODUULI. Radioamatöörin perustekniikka

Sunday, June 19, 2011 T1-MODUULI. Radioamatöörin perustekniikka 1 T1-MODUULI Radioamatöörin perustekniikka 2 PERUSSÄHKÖTEKNIIKKA sähkö on sinistä ja sattuu 3 SÄHKÖN OLEMUS Sähkö on elektronien liikettä Sähkönjohde on sellainen aine, joka sisältää kuljetettavia varauksia

Lisätiedot

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015 Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset diskreetit ja IC:t Bipolaaritransistori BJT Kanavatransistorit FET Jänniteregulaattorit (pajan)

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen SMG-2100 Sähkötekniikka Luento 2 1 Sähköenergia ja -teho Hetkellinen teho p( t) u( t) i( t) Teho = työ aikayksikköä kohti; [p] = J/s =VC/s = VA = W (watti) Energian kulutus aikavälillä [0 T] W T 0 p( t)

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Fysiikka 9. luokan kurssi

Fysiikka 9. luokan kurssi Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Kurssilla käytettävät suureet ja kaavat Täydennä taulukkoa kurssin edetessä: Suure Kirjaintunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite Sähkövirta Resistanssi Aika Sähköteho Sähköenergia

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet 1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

VASTUKSEN JA DIODIN VIRTA-JÄNNITEOMINAISKÄYRÄT

VASTUKSEN JA DIODIN VIRTA-JÄNNITEOMINAISKÄYRÄT 1 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä tutustut sähköisiin perusmittauksiin. Opit mittaamaan digitaalisella yleismittarilla tasajännitettä ja -virtaa sekä vastuksen resistanssin. isäksi

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].

Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4]. FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Elektroniikan alkeita lyhyt versio

Elektroniikan alkeita lyhyt versio Elektroniikan alkeita lyhyt versio Elektroniikka Elektroniikka on oppia elektronien liikkeestä. Kaikki olemassa oleva aine muodostuu atomeista. Atomi puolestaan muodostuu ytimestä, jossa on positiivisesti

Lisätiedot

Taitaja2007/Elektroniikka

Taitaja2007/Elektroniikka 1. Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä saatavaa virtaa b) rikkoo jännitelähteet c) pienentää kytkennästä saatavaa virtaa d) ei vaikuta jännitelähteistä saatavan virran suuruuteen 2.

Lisätiedot

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi Lähettimet ja vastaanottimet OH3NE:n radioamatöörikurssi Aiheitamme tänään Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta Lähettimet: värähtelijä

Lisätiedot

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 SAH3sn-luokalle syksyllä 2014 OSA 1 Veijo Korhonen Sisältö opinto-oppaan mukaan: Piirilevy- ja juotostekniikka. Passiiviset komponentit. Tavallisimmat puolijohdemateriaalit.

Lisätiedot

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA

TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA LUENTO 10 TIETOISKU SUUNNITTELUHARJOITUKSEN DOKUMENTAATIOSTA KYTKENTÄKAAVIO OSASIJOITTELU OSA- LUETTELO JOHDOTUSKAAVIO TIETOISKU PIIRILEVYN SUUNNITTELUSTA OSASIJOTTELUSTA MIKÄ ON TAVOITE : PIENI KOKO VAI

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto

Lisätiedot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.

Lisätiedot

Transistoreiden merkinnät

Transistoreiden merkinnät Transistoreiden merkinnät Yleisesti: Eurooppalaisten valmistajien tunnukset muodostuvat yleisesti kirjain ja numeroyhdistelmistä Ensimmäinen kirjain ilmaisee puolijohdemateriaalin ja toinen kirjain ilmaisee

Lisätiedot

T1 -moduli 1.1 Sähkövirta sähkövirta ampeereina (A) elektronien liikettä vapaita elektroneja johteiksi Eristeitä puolijohteet

T1 -moduli 1.1 Sähkövirta sähkövirta ampeereina (A) elektronien liikettä vapaita elektroneja johteiksi Eristeitä puolijohteet T1 -moduli 1.1 Sähkövirta Kun avaat hanan, vesi alkaa virrata. Veden määrän voidaan ilmoittaa vaikkapa litroina minuutissa. Kun kytket valot, lamppu syttyy, koska sähkövirta kulkee johdoissa. Sähkövirran

Lisätiedot

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1 FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan

Lisätiedot

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot