Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö ).

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Esiopetuksen järjestämistavat ja -paikat alkaen 911/ /2015 SIVLTK Asian valmistelija: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista päättää si vis tys lau takun ta (hallintosääntö ). Esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista on syytä tehdä pää tökset syksyn 2015 aikana, jotta esiopetukseen alkuvuodesta 2016 ilmoit tau dut taes sa huol ta jil la on jo annettavissa tieto, mitkä ovat ne vaih to eh dot jotka kunta esi ope tuk seen tarjoaa. (Perusopetusasetus 23 a ) Esiopetuksen järjestämistavoilla ja -paikoilla on merkitystä myös kunnan seuraavaa talousarviota laadittaessa. Taloustyöryhmä on kokouksessaan käsitellyt kunnan talou den tasapainottamistoimia sekä erityisesti valtuuston ta lous ar viose mi naa rissa esiin nostettuja aiheita. Näistä yksi on se, mi ten esiopetusta Nou siai sis sa järjestetään jatkossa. Esiopetusta kos ke va muutosesitys edellytetään tuotavaksi päätöksentekoon tänä syk sy nä, sillä nykyinen esiopetuksen sekä sitä täydentävän päi vä hoidon järjestämistapa on kustannuksiltaan keskimääräistä kalliimpi. Kus tan nus ero selittyy pääasiassa sillä, että esiopettajien vuo si si donnai set palkanlisät ovat suuremmat koulun esiopettajilla kuin las tentar han opet ta jil la (OVTES enintään 31 %, KVTES enintään 8 %). Lisäk si koulujen esiopettajat eivät työskentele työnantajan osoittamilla työ ajoil la kalenterivuoden aikana kuin. n. 38 viikkoa vuodessa, kun var hais kas va tuk sen lastentarhanopettajilla on vuodessa enintään 38 lo ma päi vää. Myös viikottaisen työajan osalta OVTES:n mukaan palka tut esiopettajat työskentelevät viikossa 19 h esiopettajana sekä 8 h muissa tehtävissä, näiden lisäksi muut opettajan työhön kuuluvat teh tä vät. KVTES:n mukaan palkatun lastentarhanopettajan vii kot tainen työaika on 38,25 h, josta erikseen sovittu osa varataan suun nitte lu- ym. työhön. Nousiaisissa esi ope tus järjestetään osa na koulujen toimintaa. Asiasta on viimeksi teh ty linjaus kun nan hal li tuk ses sa , jossa on päätetty, et tä esiopetusta jär jes te tään "Nousiaisten mallilla": esiope tus on koulujen yh tey des sä osana koulujen toimintaa kuten ai-

2 em min kin. Täydentävää päi vä hoi toa jär jes te tään siten, että esi opetta jien tehtäviin kuuluu 8 tun tia viikossa lastentarhanopettajan teh täviä varhaiskasvatuksessa OVTES:n mukaisesti palkattuna. (Tämä osuus on voitu korvata myös iltapäiväkerhon ohjaajan työnä) Jär jeste lyä ei ole voitu hyväksyä virallisesti paikalliseksi sopimukseksi. Esiopet ta jat työs ken te le vät OVTES:n mukaisina työpäivinä (n. 190 päivää / vuo si lu ku vuo den työaikojen mukaisesti), eivätkä he työs ken tele päi vä hoi don tehtävissä koulujen loma- ja kesäkeskeytysaikoina. Esi opet ta jat ovat koulujen henkilöstöä ja heidän esimiehensä on rehto ri. Vaihtoehtona on siirtää esiopetus kokonaisuudessaan var hais kas vatuk sen hallintoon, varhaiskasvatusjohtajan alaisuuteen, ja sekä esiope tus että täydentävä päivähoito ko ko nai suu des saan var hais kas vatus toi min nak si. Järjestely olisi sikäli pe rus tel tu, että pe rus ope tus lain 2 mukaan esi ope tuk sen tavoitteena on osana var hais kas va tus ta parantaa las ten oppimisedellytyksiä. Li säk si esiopetusta jär jes tettäes sä tulee ot taa huomioon, että ope tuk seen osallistuvilla lap sil la on mahdollisuus käyt tää päi vä hoi to pal ve lui ta (perusopetuslaki 6 ). Esiopetuksen toimintakulttuuri Nousiaissa on muotoutunut pitkän histo rian kuluessa vahvasti osaksi koulujen toimintaa, osaksi jous ta vaa esi- ja alkuopetuksen prosessia, jossa lasten yksilölliset taidot ym. voidaan huomioida paremmin kuin silloin, jos esioppilaat ovat saman ikäis ten kanssa omana ryhmänään. Mikäli esiopetuksen jär jes tämis ta pa muu te taan toisenlaiseksi kustannussyistä, vaarana on et tä me ne te tään nykyinen pedagogisesti hyvin toimiva järjestely, jota mm. ai em mas sa JEKKU-hankkeessa on pidetty erityisen on nis tunee na toi min ta ta pa na. Esiopetuksen järjestämistavan uudistamisessa/muuttamisessa on syy tä arvioida myös, millaisin kriteerein esiopetusryhmiä voidaan jatkos sa pe rus taa, sekä missä yksiköissä esiopetusta annetaan ja missä ei. Onko perustetta järjestää esiopetusta esim. vain 7-8 esi op pilaan ryhmille, vai tulisiko ryhmän perustamiselle määritellä vä himmäis ryh mä ko ko, esim. 10 lasta? Tämänhetkinen jär jes te ly jossa esioppilaat saattavat olla eri pai kassa päivähoidossa kuin mis sä heidän esiopetuksensa sijaitsee, on hie man ongelmallinen ai heut taes saan ylimääräisiä kuljetuksia hoi topai kan ja koulun välille. Lisäksi joissakin tapauksissa lapsi menee seu raa va na syksynä eri paikkaan kouluun kuin missä hän on ollut esi ope tuk ses sa. Viime keväänä kun nan hal li tuk ses sa tehdyn päätöksen mukainen järjestely, jos sa jokaisessa alakoulussa on oma esi opetus ryh mä (Nummella 2), ei kaikilta osin toimi hyvin. Useamman kuin yhden esiopetusryhmän toiminen rinnakkain ar jes sa antaa enem män

3 toiminnallisia mahdollisuuksia esiopetuksen to teut ta mi seen, tutustuttaa esioppilaita laajemmin ikätovereihinsa sekä hel pot taa täydentävän päivähoidon jär jes tä mis tä ja työ vuo ro suun nit te lua. Varhais kas va tus joh ta jat Raija Nurminen sekä Min na Halonen ovat kumpi kin tuoneet viime vuosina esiin sitä, että esi ope tuk sen kes kit tä minen nykyistä harvempiin toimipaikkoihin hel pot tai si merkittävästi esiop pi lai den lakisääteisten päi vä hoi to jär jes te ly jen toteuttamista ja vähen täi si lastenhoitajan tehtävissä työn te ki jä tar vet ta päivähoidon tehtä vä alu eel la. Toisaalta koska osa lapsista nykyisinkin ei ole ollut esiope tuk ses sa siinä lähikoulussa johon hän menee oppilaaksi, ei tämän het kis tä esiopetuksen järjestämistapaa voi pitää myöskään parhaa na mahdollisena. Sivistysjohtajan tämänhetkinen näkemys on, että esiopetuksen järjes tä mi ses sä toiminnallinen ja kustannustehokas kompromissi Nousiai sis sa olisi keskittää esiopetus Nummen ja Kirkonpiirin koulujen yh tey teen siten, että esiopetus sekä sitä täydentävä päivähoito (klo 7-17) järjestettäisiin perusopetuslain 2 mukaan osana var hais kasva tus ta, osana varhaiskasvatuksen hallintoa. Kummankin koulun tiloi hin sijoitettaisiin kaksi esiopetusryhmää. Pidennettyyn op pi vel vol lisuu teen otettujen lasten esiopetus sekä 5- että 6-vuotiaana voitaisiin jär jes tää päiväkoti Nuppulassa, johon keskitettäisiin myös kaikkien vuo ro hoi toa (hoitoajat klo 17-7 välillä) tarvitsevien esioppilaiden esiope tus. Kuntien yhteistoimintalain 4 mukaan työnantajan ja henkilöstön väli ses sä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka kos ke vat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa tai kunnan palvelurakenteessa, sekä palvelujen uu del leen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia hen ki lös tö vai ku tuk sia. Ehdotus Sivistyslautakunta päättää käynnistää sivistysosastolla yh teis toi minta neu vot te lut siitä, miten ja missä esiopetusta järjestetään al kaen. Lau ta kun ta käy lähetekeskustelun siitä, millaisilla jär jes te lyillä lau ta kun nan mielestä esiopetus olisi järjestettävä, jotta YT-neu votte lui den pohjaksi saadaan työnantajan esitys. Lisätietoja päätösehdotuksesta antaa: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen, puh Käsittely Keskustelun kuluessa Hannu Mattila ehdotti, että sivistyslautakunta päät tää, että esiopetuksen toimivan järjestelmän muuttamiseen ei ole taloudellisia eikä toiminnallisia perusteita. Markku Arvola kannatti Mat ti lan ehdotusta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Mat ti lan päätösehdotus hyväksyä yksimielisesti. Hannu Mattilan pää tös eh do-

4 tus hy väk syt tiin yksimielisesti. Päätös Sivistyslautakunta päättää, että esiopetuksen toimivan järjestelmän muut ta mi seen ei ole taloudellisia eikä toiminnallisia perusteita. Lisätietoja päätöksestä antaa: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen, puh KHALL Asian valmistelija: kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä Sivistyslautakunnan eo. päätöksestä ei ilmene, miten ja millä tie doil la lautakunta on arvioinut esiopetusjärjestelmän mahdollisen muut ta misen taloudellisia perusteita. Sivistysjohtaja on päätöksen se los tusosas sa esittänyt yhden toiminnallisen ja kustannustehokkaan kompro mis sin esiopetuksen järjestämisessä. Kunnanhallituksella on mahdollisuus käyttää kuntalain 51 :n mukais ta otto-oikeutta lautakunnan päätökseen. Käsiteltäväksi ote tus sa asias sa voidaan tehdä uusi päätös, aiemmin tehty päätös voi daan py syt tää, kumota tai muuttaa tai asia voidaan palauttaa pää tök sen teh neen viranomaisen käsiteltäväksi. Ehdotus Kunnanhallitus päättää käyttää kuntalain 51 :n (365/1995) mu kais ta ot to-oi keut ta sivistyslautakunnan päätökseen Kunnanhallitus päättää kumota sivistyslautakunnan em. päätöksen ja päättää, että sivistysosastolla käynnistetään yh teis toi min ta neu votte lut siitä, miten ja missä esiopetusta järjestetään al kaen. Käsittely Päätettyään asiasta käydyn keskustelun, kunnanhallituksen pu heenjoh ta ja totesi, että kunnanhallitus päätti yksimielisesti käyttää kun talain 51 :n (365/1995) mukaista ot to-oi keut ta si vis tys lau ta kun nan päätökseen Lisäksi kunnanhallituksen puheenjohtaja totesi, että Katri Lakkapää oli tehnyt pohjaehdotuksesta poikkeavan muutosehdotuksen, jonka mu kaan esiopetusta järjestetään alkaen Nummen ja Kirkon pii rin kouluissa ovtes:n mukaisesti. Jatkossa esiopetukseen palkat ta vat henkilöt otetaan kvtes:n piiriin. 6-luokkalaiset siirretään yläkou lun yhteyteen. Lakkapään muutosehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana. Päätös Kunnanhallitus käytti yksimielisesti kuntalain 51 :n (365/1995) mukais ta ot to-oi keut ta sivistyslautakunnan päätökseen Kunnanhallitus kumosi sivistyslautakunnan em. päätöksen ja päätti,

5 et tä sivistysosastolla käynnistetään yh teis toi min ta neu vot te lut siitä, mi ten ja missä esiopetusta järjestetään alkaen. SIVLTK Lisätietoja päätöksestä antaa: kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä, p Asian valmistelija: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen Kunnanhallitus kumosi sivistyslautakunnan aiemman päätök sen. Joka tapauksessa lautakunnan aiempi päätös olisi ai heut tanut tarpeen tuoda asia sivistyslautakuntaan uudelleen päätettäväksi yk si tyis koh tai sem mil la linjauksilla, missä ja miten esiopetusta seuraa va na lukuvuonna järjestetään. Asiaa on jatkovalmisteltu sen verran, että sivistysjohtaja on jo lau takun nan päätöksen täytäntöönpanon valmistelussa esit tänyt vaihtoehtoisina ratkaisuina sekä varhaiskasvatuksen että pe ruskou lu jen johtaville viranhaltijoille sekä esiopettajille seuraavia lin jauksia: 1) Lähtökohtaisesti esiopetusta järjestetään Nummen ja Kirkonpiirin kou luis sa, kummassakin 2 ryhmää (max. 21 lasta/ryhmä). Kum massa kin yksikössä järjestetään myös täydentävää päivähoitoa klo 7-17 vä lil lä (6:15 alkaen Kirkonpiiri?). Muissa kouluissa ei järjestetä täyden tä vää päivähoitoa, mutta esioppilaille tarjotaan mahdollisuutta osal lis tua koululaisten iltapäivätoimintaan ko. toiminnan pe ri aat teiden ja kuukausimaksujen mukaisesti esiopetuksen jälkeen. Mikäli esi op pi laal le halutaan varhaiskasvatuksen säädösten mukainen päivä hoi to paik ka, kunta osoittaa sen jostakin päivähoitoyksiköstä ja järjes tää kuljetukset hoitopaikan sekä esiopetuspaikan välisille mat koille. 2) Valpperin ja Paijulan kouluissa esiopetusta voidaan järjestää, mikä li oppilaita ko. yksikköön ilmoittautuu vähintään 10. Mikäli esi op pilai ta ei tule em. määrää kumpaankaan em. kouluista, esiopetus järjes te tään joko Nummen tai Kirkonpiirin koulussa, johon voidaan perus taa myös kolmas ryhmä, tai ensisijaisten toiveiden perusteella Pai ju lan tai Valpperin kouluista siinä koulussa, johon on ensisijaisten toi vei den mukaisesti hakeutumassa enemmän esioppilaita. 3) Mikäli sekä Valpperiin että Paijulaan muodostuu vähintään 10 oppi laan esiopetusryhmä, tällöin esiopetusta järjestetään kaikissa alakou luis sa. Tässä tapauksessa Kirkonpiirin koulussa on vain yksi esiope tus ryh mä (max. 21 lasta).

6 4) Esiopetusta voidaan järjestää myös päiväkoti Nuppulassa, mikäli sin ne hakeutuu esiopetukseen vähintään 7 lasta. Jos kohdan 2 mukai ses ti Valpperin ja Paijulan kouluihin ei muodostu ryhmää, eikä Num men tai Kirkonpiirin kouluihin ole oppilasmäärän perusteella tarvet ta perustaa kolmatta esiopetusryhmää, yksi esiopettaja siirtyy tarvit taes sa työskentelemään lastentarhanopettajan tehtävään päi vä koti Nuppulaan KVTES:n mukaisin palvelussuhteen ehdoin ajaksi , siten että henkilökohtainen palkka ei järjestelyn myötä ale ne. 5) 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus se kä 5- että 6-vuotiaana järjestetään päiväkoti Nuppulassa. Näiden las ten esiopetus järjestetään päiväkodin integroidussa ryhmässä, esi ope tuk ses ta vastaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja. 6) Vuorohoitoa (klo 17-7 välillä) tarvitsevien esioppilaiden esiopetus jär jes te tään päiväkoti Nuppulassa. 7) Esiopetuksen järjestämispaikat voivat em. periaatteiden johdosta vaih del la vuosittain. Päätökset esiopetuspaikoista tehdään si vis tyslau ta kun nas sa maalis-huhtikuulla, jonka jälkeen neuvotellaan tar vitta vis ta uudelleenjärjestelyistä esiopetuksen henkilöstön seuraavaa lu ku vuot ta koskevan työntekopaikan osalta. 8) Mikäli esiopetuspaikkojen määrittelyssä ensisijaisia hakeutujia olisi enemmän kuin ko. toimipaikkaan voidaan ottaa, valintaperusteena on asuinpaikan etäisyys kodin ja esiopetuspaikkojen välillä. Ta voittee na on minimoida esioppilaiden päivittäisen kuljettamisen tarve. Nyt kunnanhallituksen tekemän päätöksen perusteella tulee uu delleen ar vioi ta vak si, onko esiopetusta tarkoituksenmukaista järjestää kou lu jen yh tey des sä, vai siirtää esiopetuksen järjestäminen ko ko naisuu te na osak si varhaiskasvatusta. Tällöinkin järjestämispaikat tu li sivat sijaitsemaan todennäköisesti pääosin koulurakennuksissa. Varhaiskasvatusjohtaja on todennut, että varhaiskasvatus lähtisi ajatuk ses ta, että esiopetusta järjestettäisiin pääsääntöisesti Nummen ja Kir kon pii rin kouluilla. Mikäli Valpperin ja Paijulan esiopetusryhmiin ase tet tai siin 10 oppilaan raja esiopetuksen järjestämiseen, lä hi vuo sina se saattaisi tarkoittaa ettei Valpperissa esiopetusta järjestettäisi (v syntyneitä Valpperin alueella 4-6 lasta per ikä luokka). Tämän hetken tiedon mukaan ensi lukuvuonna esioppilaita on 80. Näin suuren ikäluokan osalta ongelmaksi saattaa tulla tilat - miten saa da kaikki mahtumaan vain kahteen kouluun ja saada siellä myös päi vä hoi to järjestymään. Tämänhetkisessä "Nousiaisten mallis sa" täy den tä vä päivähoito puolestaan tulee haasteelliseksi opet tajien työ ai ko jen vuoksi. Vuorohoitoa tarvitsevien lasten määrä jäänee en si syksynä vähäiseksi (3?) niin, ettei heistä sekä 11-vuotisen op pi-

7 vel vol li suu den piirissä olevista saa muodostettua tar koi tuk sen mukais ta esiopetusryhmää päiväkotiin. Varhaiskasvatuksessa on pohdit tu päiväkoti Nuppulan vapaana olevan osaston käyttämistä yhden esi ope tus ryh män toimintaan, mutta varhaiskasvatuslain muutoksien ai heut ta mat käytännön vaikutukset ovat vielä epäselviä. Mm. sub jektii vi sen päivähoito-oikeuden rajaamisen ja mahdollisen ryh mä koon kasvattamisen vaikutukset arkeen ja toimintaan käytössä ole vis sa tiloissa ovat vasta valmisteilla. Esiopettajien yhteinen näkemys on, että jo tehdyt päätökset saisivat py syä voimassa pidempään. Heidän näkemyksensä on, että esi opetus tulee säilyttää koulussa opetustoimen alaisuudessa, ja että lapset ja perheet ovat tasa-arvoisessa asemassa. Lähtökohdaksi esi tetään, että esiopetusta tarjotaan jatkossakin yksi ryhmä Valpperissa, yk si Paijulassa ja kolme ryhmää jaettuna Nummelle ja Kirkonpiirille tar peen mukaan. 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä oleville 5-vuo tiail le esiopetus tulisi antaa päivähoidossa ja 6-vuotiaana joko päi vä hoi dos sa tai koulussa lapsen yksilöllisyys huomioiden. Py syvyys luo edellytykset toiminnan edelleen kehittämiselle ja on ennen kaik kea lasten ja perheiden edun mukaista. Rehtorikokouksessa on yhdessä rehtoreiden, var hais kas va tus joh tajan ja hallintosihteerin kesken käydyssä keskustelussa todettu, että eri vaihtoehdoissa on kussakin omat ongelmansa. Esiopetuksen siirtä mi nen kokonaan var hais kas va tuk seen saattaa lisätä hen ki lös tömää rää esiopetusaikana 1-2 las ten hoi ta jal la, jotta suhdelukua 1:8 ei esi ope tuk sen aikana ylitetä. Esi ope tuk sen ollessa koulun toimintana "Nou siais ten mallissa" on gel mak si voi muodostua esioppilaiden kuljet ta mi nen esi ope tus pai kan ja päivähoitopaikan välillä, mutta suuri osa esioppilaista voisi saada mahdollisuuden päästä esiopetukseen sii hen kouluun, joka on todennäköinen lähikoulu myös pe rus ope tukses sa. Esiopetuksen kes kit tä mi sel lä puo les taan voi olla hei jas tus vaiku tuk se na kou lu lais ten iltapäivätoimintaan Valp pe rin ja Paijulan kouluis sa, jos ip-ker ho lai sia ei tule luokkalaisista vähintän 8 op pilas ta. Sivistysjohtaja on esittänyt harkittavaksi myös vaihtoehtoa, jossa myös Nummen ja Kirkonpiirin kouluissa esioppilaille tarjottaisiin vaihto eh tois ta mahdollisuutta osallistua koululaisten ap-ip-ker ho toi mintaan täydentävän päivähoidon sijasta. Järjestely on ainakin Paijulan ja Valpperin esioppilaiden osalta vähentänyt päivähoidon jär jes tä misen kysyntää. Eri vaihtoehtojen tarkempia kustannusvaikutuksia ei ole ryhdytty laske maan ennen kuin saadaan poliittinen linjaus siitä, mitkä vaih to ehdot kenties katsotaan heti poissuljettaviksi. Ehdotus Sivistyslautakunta merkitsee kunnanhallituksen päätöksen

8 274 tiedoksi, ja käy lähetekeskustelun siitä, millaisilla jär jes te lyil lä esiopetus voitaisiin harkita järjestettäväksi, jotta YT-neu vot te lui den pohjaksi saadaan esiopetuksen järjestämisestä vas taa van ja asiasta päättävän lautakunnan esitys. Lisätietoja päätösehdotuksesta antaa: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen, puh Käsittely Keskustelun kuluessa pj. Timo Virtanen ehdotti, että esiopetus pi detään edelleen OVTES:sa ja osana koulujen toimintaa. Jat ko val mis teluun otetaan järjestely, jossa esioppilaille tarjotaan vaihtoehtoista mah dol li suut ta osallistua koululaisten ap-ip-kerhotoimintaan täy dentä vän päivähoidon sijasta. Satu Anttila kannatti Virtasen ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Päätös Timo Virtasen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja päätöksestä antaa: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen, puh SIVLTK Minna Halonen poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen kello 20:44. Asian valmistelija: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen Nousiaisten kunnanhallituksen päätös 282: "Kunnanhallitus käytti yksimielisesti keskustelun jälkeen kuntalain tar koit ta maa otto-oikeutta sivistyslautakunnan päätökseen (esiopetuksen järjestämistavat ja -paikat al kaen). Kunnanhallitus kumosi sivistyslautakunnan päätöksen (esiopetuksen järjestämistavat ja -paikat alkaen) ja päät ti, että yhteistoimintaneuvottelut ko. asiaan liittyen käynnistetään ja niissä selvitetään mahdollinen Kvtes:iin siirtyminen ja sen ta lou delli set vaikutukset." --- Kunnanhallituksen käsittelyn kuluessa on todettu, että koko henkilökuntaa koskeva yh teis toi min ta me net te ly on syytä käynnistää jo tässä vaiheessa talousarvion 2016 käsittelyä, koska Jos kunnan talousarvioehdotuksessa edel ly te tään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti ai heut tai si useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka mer kit tä viä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on

9 käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. (Kuntien YT-laki 4 2 mom) Ko. YT-neuvottelujen aloituskokous on kutsuttu koolle Esi ope tuk sen järjestämistä koskevan asian osalta asian jat ko val miste lus ta vastaavat sivistysjohtaja ja varhaiskasvatusjohtaja. Ehdotus Sivistyslautakunta merkitsee kunnanhallituksen päätöksen sekä käynnistyvät yhteistoimintamenettelyt tiedoksi. Esiopetuksen järjestämistapoja ja -paikkoja koskeva asia palaa jatkovalmisteluun. Lisätietoja päätösehdotuksesta antaa: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen, puh Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti. Lisätietoja päätöksestä antaa: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen, puh SIVLTK Asian valmistelijat: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen ja var hais kas vatus joh ta ja Minna Halonen Kunnanhallitus on päätöksellään toistamiseen tänä syksy nä kumonnut sivistyslautakunnan tekemän esiopetuksen jär jes tämis tä koskevan päätöksen. Kunnanhallitus on päättänyt, että yh teistoi min ta neu vot te lut ko. asiaan liittyen käynnistetään ja niissä sel vi tetään mahdollinen KVTES:iin siirtyminen ja sen taloudelliset vai ku tukset. Sivistysjohtaja on valmistellut asiaa kuntien YT-lain 13 2 mom mukai ses ti ja käynyt keskusteluja sekä varhaiskasvatusjohtajan, reh torien, esiopettajien sekä JUKO:n pääluottamusmiehen kanssa. Si vistys joh ta ja on keskustellut asiasta erikseen myös sivistyslautakunnan pu heen joh ta jan kanssa. Asiassa on keskustelujen yhteydessä tuotu esiin mm. pari hal lin to-oikeu den päätöstä vastaavankaltaisista ta pauk sis ta, joissa kunta on päättänyt siirtää esiopetuksen KVTES:n pii riin ja siinä yhteydessä hei ken tää esiopettajien palvelussuhteen eh to ja. Lisäksi var hais kasva tuk sen osalta on tehty tarkempia las kel mia vaikutuksista, joita mah dol li nen KVTES:n piiriin siirtyminen tar koit tai si käytännössä mm. hen ki lös tö mää riin. Asian taustaksi sivistyslautakunnan kuluvan syksyn aiempiin pää töksiin on todettava, että esiopetuksen järjestämistapaa ja -paikkoja se-

10 kä esiopettajiin sovellettavaa virka- ja työehtosopimusta koskevassa val mis te lus sa, esittelyssä ja päätöksenteossa on asiaa harkittu senhet kis ten tietojen perusteella kokonaisuutena, jossa on pyritty huomioi maan sekä palvelussuhdejuridiikka, esiopetuksen järjestämisen toi min nal li set seikat, esioppilaiden täydentävän päivähoidon jär jes tämis tä koskevat seikat sekä toiminnan kustannustehokkuus ja vai kutuk set kokonaisuutena myös päivähoidon, perusopetuksen ja kou lulais ten aamu- ja il ta päi vä toi min nan järjestämiseen. Asian val mis telus sa on huo mioi ta va tämänhetkinen toi mi paik ka ver kos to sekä esija pe rus ope tuk sen että lasten päivähoidon jär jes tä mi seen. Lisäksi asias sa han ka luut ta aiheuttaa se, että emme voi ennalta tietää esiope tuk seen tulevien lasten päivähoidon tarpeita ja sitä, keille mahdol li ses ti riit täi si pelkkä iltapäiväkerhotoiminta. Toistaiseksi lain säädän tö vel voit taa kuntia siihen, että esioppilaille on tarvittaessa jär jestet tä vä päivähoitosäädökset täyttävä täydentävä päivähoito esi opetuk sen lisäksi. Asiaan esitetään muutosta Sipilän hallitusohjelmassa, mut ta muutos vaatisi lakimuutoksia varhaiskasvatusta ja pe rus opetus ta sääntelevään lainsäädäntöön. Muutos voisi tulla voimaan ai kaisin taan Asiassa harkittavaksi tulee kustannusten lisäksi myös pal ve lus suhde ju ri diik ka. Tämä arviointi tulisi asian käsittelyssä olla en si si jai nen: On ko muutos esiopetuksen siirtämisestä OVTES:sta KVTES:in ju ridi ses ti toteutettavissa? Ja jos on, onko muutos toteutettavissa niin, et tä sillä voi daan saada sekä taloudellisia et tä toiminnallisia hyötyjä? Lautakunnalle saatetaan tiedoksi oheismateriaalina Kuopion hal linto-oi keu den pää tös 14/0004/3 ( ) asiassa, joka koskee Mikke lin kaupungissa tehtyä rat kai sua siirtää esiopetus ja esi opet ta jien pal ve lus suh teet OVTES:sta KVTES:in, sekä Hämeenlinnan hal linto-oi keu den päätös 15/0826/3 ( ) vastaavasta me net te lystä Jokioisten kun nas sa. Ne on syytä lukea perusteluineen. Mikkelin kau pun kia koskevasta asias ta odotetaan korkeimman hal lin to-oi keuden ennakkopäätöstä. Kor keim mas ta hallinto-oikeudesta saadun tiedon mukaan ko. päätös on odo tet ta vis sa aikaisintaan maa lis kuus sa En nen sen pää tök sen saamista kunnan ei kannata asiassa jat kaa esi ope tuk sen ja esi opet ta jien KVTES:n piiriin siirtämistä ilman asian osais ten opettajien suos tu mus ta, sillä vii mei sim mät hal lin to-oikeuk sien ratkaisut ovat ku mon neet kuntien te ke miä päätöksiä esiope tuk sen ja koulujen esi opet ta jien siirtämisestä "vä ki sin" KVTES:in. Mi kä li nuo päätökset py sy vät, lainvastaisista pää tök sis tä kunnat joutu ne vat myös kor vaus vas tuu seen. Nousiaisissa kaikki viisi nykyistä esi opet ta jaa ovat sivistysjohtajan se kä palkanlaskennan tekemien selvitysten perusteella tulkittava virka suh tei sik si opettajiksi, kun tarkastellaan ny kyis ten esiopettajien rek ry toin tei hin liittyneitä päätöksiä vuo sil ta Päätökset ovat sikäli epämääräisiä, että ketään esi opet ta jis ta ei ole valittu esi-

11 opet ta jan virkaan eikä sellaisia ole pe rus tet tu, mutta he ovat kaikki pää toi mi sia tuntiopettajia. Päätöksissä ei ole puhuttu virkasuhteista, mut ta ei myöskään ole erikseen mai nit tu työ so pi mus suh teis ta teh tävää. Vakituisista palvelussuhteista ei ole ke nel le kään pt. tun ti opet tajak si valitulle esiopettajalle tehty työsopimusta. Kunnassa ei il meises ti aiemman vakiintuneen käy tän nön mukaan ole tuolloin toi mi elimen päätöksellä teh tä viin valittujen henkilöiden osaltakaan tehty myös kään eril lisiä vir ka mää räyksiä. Yksi esiopettaja on aikanaan pal kat tu toi sek si opettajaksi alkuopetuksen yhteyteen, las ten tar hanopet ta ja na tun ti opet ta jak si ison yhdysluokan (0-2) avuksi eriyt tämään 6-vuo tiai den omaa opetussuunnitelmaa tar vit ta vil ta osin, kun esi ope tus ta on jär jes tet ty alkuopetuksen yhteydessä. Yh den esi opetta jan osalta sil loi nen sivistystoimenjohtaja on lau ta kun nan te ke män esiluokan tun ti opet ta jan valintapäätöksen jälkeen erikseen vi ran hal tija pää tök sel lään vah vis ta nut esiluokan tuntiopettajan vaalin. Yh del le esi opet ta jal le on en nen vakinaistamista koulun esi opet ta jak si tehty lu ku vuo dek si mää rä ai kai nen vir ka mää räys ko. tehtävään. Esi opet tajis ta kak si on useina lu ku vuo si na toiminut esi opet ta jan työn ohes sa joi ta kin viikkotunteja pe rus ope tuk sen opet ta ja na il man, että niis tä tun neis ta on tehty eril li siä virkamääräyksiä. Perusopetuksen opet tajan teh tä vään liittyy jul ki sen vallan käyttöä ja tällöin opettajan tu lee ol la vir ka suh tei nen. Näiden syiden sekä saman työnantajan pal ve lukses sa vastaavaa työtä tekevien työntekijöiden tasa-arvoisen koh telun nä kö kul mas ta sivistysjohtajan näkemys on, että kunnan va ki tuiset esi opet ta jat on tulkittava virkasuhteisiksi päätoimisiksi tun ti opetta jik si. Tämä linjaus on esiopettajia edustavan pää luot ta mus mie hen ja si vis tys toi men joh ta jan kesken todettu jo aiemmin, kun esi ope tus ta kos ke nei ta YT-neuvotteluja on käyty. Esiopettajat on katsottava virkasuhteisiksi ja esiopetuksen mah dol linen siirto varhaiskasvatukseen ja KVTES:n piiriin voidaan tehdä. Asias sa on tällöin huomioitava kunnallisesta viranhaltijasta an ne tun lain 37 ja arvioitava, löytyykö päätoimisten OVTES-virkasuhteiden ir ti sa no mi seen ta lou del li nen ja tuotannollinen peruste. Lisäksi jos em. ir ti sa no mis pe rus tet ta ei ole, mutta muutos halutaan silti tehdä, on huo mioi ta va kuntalain 46 :n mää räys siitä, että esiopettajien virka suh de voidaan muuttaa lastentarhanopettajan työ so pi mus suhteek si vä hin tään entisillä palvelusuhteen ehdoilla. Hallinto-oikeuksien päätösten perusteluista on luettavissa, että ns. asial lis ta ja painavaa taloudellista ja tuotannollista ir ti sa no mis pe rustet ta kunnalla ei ole silloin, jos tehtävien uudelleenjärjestelyistä ei ole to si asial li ses ti ai heu tu nut työn vähentymistä. Kunnalla on la ki sää teinen vel voi te se kä esiopetuksen että päivähoidon järjestämiseen. Esiope tus ryh mien siir tä mi nen kouluista varhaiskasvatuksen yh tey teen ai heut tai si sen, et tä Nousiaisten kunta työnantajana ei tarvitsisi lasten tar han opet ta jia kou lu jen esi opet ta jien pt. tuntiopettajan teh tä vissä, mut ta se tarvitsisi varhaiskasvatukseen las ten tar han opet ta jia esi-

12 ope tuk seen ym. työtehtäviin. Nousiaisissa esi opet ta jat tekevät jo nyt esi ope tuk sen työtehtäviensä lisäksi varhaiskasvatuksen työ teh tä viä, joten työn an ta jal la on viranhaltijalain 37 mukaisesti tarjolla sel lais ta työtä, jon ka teh tä vät eivät oleellisesti poikkea esiopetuksen pää toi misen tun ti opet ta jan työtehtävistä. Tarjolla olevan työn määrä ei myöskään ole vähentynyt tai vähentymässä, koska esiopetuksen oppi las mää ris sä ei ole näköpiirissä olennaista vähenemistä. Ta lou dellis ta ja tuo tan nol lis ta ir ti sa no mis pe rus tet ta virkasuhteisten esi opet tajien osalta kun nal la ei ole ole mas sa. Tällöin vir ka suh tei set OV- TES-esi opet ta jat voi daan siirtää KVTES:n piiriin las ten tar han opet tajik si antamaan esi ope tus ta, mutta kun nan tulee huo mioi da asias sa kuntalain 46 eli pi tää työntekijöiden pal ve lus suh teen ehdot vä hintään entisinä. Käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, että koulujen esiopettajat siir tyisi vät tekemään esiopettajan työtä lastentarhanopettajana var haiskas va tuk seen, mutta heidän palvelussuhteensa ehdot (palkkaus, työ- ja loma-ajat) olisivat ennallaan. Tällaisella muutoksella ei saa vutet tai si mitään toiminnallista hyötyä esiopetuksen järjestämiseen ei kä myöskään kustannussäästöjä esiopettajien palk kaus kus tan nuk sis ta tai säästöä varhaiskasvatuksesta, koska esiopettajien työaika varhais kas va tuk sen muihin työtehtäviin ei kasvaisi. Lisäksi esi ope tusryh mien päivähoitosäädösten mukaisen henkilöstömitoituksen ja kelpoi suus eh to jen osalta tilanne päinvastoin johtaisi siihen, et tä las tenhoi ta ja mää rää jouduttaisiin todennäköisesti lisäämään. Mikäli koulujen OVTES-esiopettajat olisivat työsopimussuhteisia, tilan ne olisi hieman toinen. Em. kuntalain 46 :n säädös ei tulisi muutos ti lan tees sa eteen. Naapurikunnassa tehdystä esiopetuksen siirros ta kou lus ta osaksi var hais kas va tus ta ja esiopettajien siirrosta OV- TES:s ta KVTES:in tehtyä va li tus ta hallinto-oikeus ei käsitellyt (Turun hal lin to-oi keu den päätös 15/0068/1 ( )), koska esiopettajat kat sot tiin työ so pi mus suh tei sik si. Heidän työsuhteen ehtojen mää räyty mi ses tä kun nan hal li tuk sen päätöksen mukaan OVTES:n ase mes ta KVTES:n pe rus teel la on kysymys yksityisoikeudelliseen oi keus suhtee seen liit ty väs tä rii ta-asias ta, jonka ratkaiseminen kuuluu kä rä jä oikeu del le. Li säk si siltä osin kun asia mahdollisesti voi edel lyt tää tulkin taa siitä, kum paa so pi mus ta esiopettajiin on noiden so pi mus ten mukaan so vel let ta va, asia kuuluu työtuomioistuimen rat kais ta vak si. Siksi Turun hal lin to-oi keus ei tutkinut ko. valitusta. Päätös ei kui tenkaan tarkoita sitä, että ko. menettely naapurikunnassa olisi var muudel la lainmukainen, koska si tä hallinto-oikeus ei ole arvioinut. Sivistysjohtajan tämänhetkinen käsitys korkeimman hal lin to-oi keuden ennakkopäätöstä odoteltaessa on, että Nousiaisissa voidaan ha lut taes sa päät tää esiopetuksen jär jes tä mi ses tä jatkossa osa na var hais kas va tus ta ko. tehtäväalueen toimintana ja KVTES:n pii ris sä, mut ta nykyisten virkasuhteiseksi kat sot ta vien vakituisten esi opet ta-

13 jien osalta palvelussuhteen ehtoja ei muutostilanteessa voi da heiken tää. Tästä syystä esiopetus on toiminnallisesti pe rus tel tua jär jestää jatkossakin kou lu jen yhteydessä, osana kou lu jen toimintaa, koska esiopetuksen siirrolla KVTES:iin ei ole osoitettavissa po si tii vi sia muu tok sia esiopetuksen järjestämiseen. Päinvastoin, muutoksella KVTES:iin on toimintaa heikentäviä ja muita kustannuksia kas vat tava vaikutus. Koko esiopetusta koskeva asia on laaja kokonaisuus, jossa eri asiat vai kut ta vat toisiinsa. Esiopetusta ei pidä tarkastella vain omana yk sittäi se nä osa-alueenaan pelkästään esiopetuksen kus tan nus ky sy mykse nä, vaan tiiviisti sekä päi vä hoi toon, perusopetukseen että kou lulais ten ap-ip-toimintaankin liit ty vä nä asiakokonaisuutena. Nä mä em. asiat on tuotu lautakunnan tietoon kokouksessa käy dyis sä kes kus teluis sa, joissa on läsnä ollut myös kunnanhallituksen edus ta ja. Kaikkia yksityiskohtia ei ole esityslistalle tai pöytäkirjaan kir jat tu. Lauta kun ta on tehnyt päätökset tietoisesti kokonaisuutta har ki ten. Esiopetuksen järjestämistä koskevan päätöksenteon aiemmista käsit te ly vai heis ta (KHALL ) on luettavissa, että kun nanhal li tus ei ole halunnut ryhtyä keskittämään esiopetusta nykyistä harvem piin toimipaikkoihin, vaikka sitä on virkamiesvalmistelussa jo aiem min mm. vuoden 2014 talousarvioon esitettiin. Asiassa pää tös valtai nen toimielin, si vis tys lau ta kun ta, näin myös lu ku vuo dek si päätti, mutta kunnanhallitus halusi jär jes tää esi ope tus ta kai kis sa alakouluissa siitä huolimatta, että jär jes te ly on ai heut ta nut enem män esioppilaiden edestakaista kuljettamista. Kun nan hal li tuk sen otto-oikeuden käyttäminen asiaan, josta lau takunnalla läh tö koh tai ses ti on delegoitu toimivalta päättää, sekä kunnan hal li tuk sen linjaus on an ta nut viestin siitä, ett ei esiopetusta voida kun nas sa kes kit tää ny kyis tä har vem piin toi mi paik koi hin. Jos esi opetus halutaan jär jes tää osa na varhaiskasvatusta sekä KVTES:n pii rissä, toiminnallisena edel ly tyk se nä olisi käytännössä esi ope tuk sen kes kit tä mi nen har vem piin toimipaikkoihin. Mikäli täl lais ta muu tos ta ha lu taan, kun nan hal li tuk sen tulisi tehdä selkeä val mis te lu pää tös siitä, että esi ope tuk sen jär jes tä mi nen keskitetään ny kyis tä har vem piin toi mi paik koi hin eikä esi ope tus ta järjestetä lä hi pal ve lu na kunnan kaikis sa osissa. Tällöin esi ope tus voitaisiin järjestää järkevänä kokonaisuutena KVTES:s sa niin, että sekä esi ope tus (tällä hetkellä 19 h/vko) että si tä täydentävä päivähoito voi daan järjestää joissakin toi mi pai kois sa, jois sa muutenkin järjestetään päi vä hoi toa. Kunnassa ko. toi min taan so vel tu vat tilat on jo olemassa Kirkonpiirin ja Num men kouluissa, jois sa ny kyi sel lään kin järjestetään myös esi op pi lai den täydentävää päi vä hoi toa. Näiden tilojen lisäksi päiväkoti Nup pu las sa on yksi osas to otet ta vis sa esiopetuksen käyttöön tar vit taes sa. Tällä hetkellä

14 mui ta vapaana olevia soveltuvia päi vä hoi to ti lo ja ei ole vapaana. Paiju lan ja Valpperin kou luis sa ei ainakaan tois tai sek si ole päivähoidon sää dös ten mu kai sia esiopetustiloja sekä aidattuja ja va rus tel tu ja leikki pi ho ja lasten päivähoidon jär jes tä mi seen. Mikäli esi ope tus siir ret täisiin KVTES:n piiriin ja sitä haluttaisiin silti järjestää edel leen kai kis sa kunnanosissa, ko. toi mi pai kat tulisi saattaa päi vä hoi don sää dös ten mukaiseen kuntoon puit teil taan sekä hen ki lös tö mää räl tään ja hen kilös tön kel poi suuk sil taan. Esiopetuksen järjestämisessä KVTES:n piirissä var hais kas va tuk sessa on huo mioi ta va päivähoidon henkilöstömitoitus. Säädösten mukaan jatkossa suh de lu ku voisi olla 1 aikuinen per 8 esioppilasta. Nou siais ten val tuus ton päätös pitää kuitenkin suh delu vun esioppilaiden osal ta jatkossakin suhteena 1 aikuinen per 7 esiop pi las ta, jos esiopetus an ne taan KVTES:n alaisuudessa päi vä hoidos sa. Koulun toimintana jär jes tet tä väs sä esiopetuksessa on mi toitus suo si tus 1 esiopettaja ja enin tään 13 esioppilasta tai 1 esi opet ta ja ja 1 koulutettu aikuinen se kä enin tään 20 esi op pi las ta. Päi vä hoi don toimintana järjestettäessä edel ly tyk se nä on myös var hais kas va tus ta koskevien säädösten mu kai nen päivähoidon henkilöstön kel poi suus, joten esim. kou lun käyn nin oh jaa jan ammattitutkinnon tai vas taa van suo rit ta neet työntekijät Pai ju lan tai Valpperin kouluissa ei vät kä vi si esiopettajan työpariksi KVTES:n mukaisesti järjestettyyn esi ope tukseen ja päi vä hoi toon, sillä heillä tulisi tällöin ol la lä hi hoi ta jan koulutus, joka pä te vöit tää myös päivähoidon tehtäviin. Kun nan koulun käyn nin oh jaa jis sa ei ole kuin joitakin yksittäisiä oh jaa jia, joilla on lähihoitajan kel poi suus. Heidän ammattitaitoaan tar vi taan kui ten kin koulussa mm. insuliinipumppua tai pistoshoitoa tar vit se vien ala kou luikäis ten dia be tes-op pi lai den avustamisessa. Sivistyslautakunta on jo asian aiemmassa käsittelyssä pyrkinyt katso maan kokonaisuutta en si si jai ses ti toiminnallisuuden sekä lasten kan nal ta. Esi- ja alkuopetuksen tiivis yh teis työ on toiminut kunnassa jo yli 40 vuot ta, siitä lähtien kun esi ope tus on kunnassa pi lot ti ko kei luna aloitettu, ja myöhemmin toi min ta on vakiintunut koskemaan ko ko ikäluokkaa ja kaikkia kouluja. Erityisesti joustavat esi- ja al ku ope tuksen käytännöt Nousiaisissa ovat saaneet arvostusta laa jem min kin, ja näiden käytäntöjen mukaiseksi esi- ja alkuopetusta tulisi laa jem minkin kehittää. (Ks. esim. Nousiaisten koulutuslautakunta / JEKKU-hanke) Esiopetusta koskevassa pää tök sen teos sa tulisikin arvioida myös sitä, mikä arvo kunnassa tehtävissä rat kaisuis sa annetaan sille, että esiopetuksen järjestämistapa ny ky muodos saan OVTES:n alaisuudessa osana koulujen toimintaa on las ten kannalta pe rus tel tua ja laadukasta. Ote JEKKU-hankkeen raportista toteaa: "Jokaisen lapsen tulisi voida aloit taa opinpolkunsa omassa lähikoulussaan laissa säädetyn ikäi senä. Opetushallituksen rahoittaman JEKKU-kehittämisverkoston ta-

15 voit tee na on muuttaa koulun asenneilmapiiriä ja toimintamalleja siten, että oppilaan kouluvalmiuksien tarkastelun sijaan keskitytään kou lun valmiuteen vastaanottaa oppilaat heidän yksilöllisine omi naisuuk si neen ja tarpeineen. Verkostossa lähikoulujen toimintaa ke hi tetään niin, että ne ovat valmiita vastaanottamaan erilaisia lapsia. Samal la vahvistetaan lasten onnistumisen kokemuksia ja itsetuntoa. Eri am mat ti ryh mien keskinäisellä yhteistyöllä ongelmat tunnistetaan varhai ses sa vaiheessa ja niihin puututaan ajoissa esimerkiksi tar joa malla yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Kun työntekijät oppivat tun temaan aiempaa paremmin toisensa, toiminnan joustavat jär jes te lyt onnistuvat entistä helpommin, ja syntyy uusia ideoita eri tavalla op pivien huomioimiseksi opetuksessa. Osaamisen jakamisen myötä ammat ti tai to kehittyy ja työn ilo vahvistuu. Joustavuutta kehitetään op pilai den ryhmittelyssä ja muissa opetusjärjestelyissä, opettajien yh teistyös sä, kodin ja koulun välisessä yhteistyössä, koulun ra ken teis sa sekä voimavarojen määrittelyssä" Jos toimivaa käytäntöä lähdetään muuttamaan ja esiopetusta siir tämään kouluista osaksi varhaiskasvatusta, tällöin joustavat järjestelyt han ka loi tu vat eikä kyseessä ei ole lasten edun mukainen ratkaisu. Jos esiopetus jatkossa jär jes tet täisiin osana var hais kas va tus ta KVTES:n piirissä, esiopettajat eivät ole koulun hen ki lö kun taa ei vät kä he voisi ottaa vastuuta koulun op pi lais ta. Sa moin esioppilaat ei vät täl löin ole koulun oppilaita, jolloin kou lun opet ta jat eivät voi ot taa vastuu ta päivähoidossa olevista esi op pi lais ta. Kun esioppilaat on otet tu esioppilaiksi kouluun ja esi opet ta jat toi mi vat OVTES:n mu kai ses ti koulun opettajina, voidaan toimia jous ta vas ti kuten tähänkin as ti: esiopettajat ovat osa kouluyhteisöä, esi- ja al ku ope tuk sen op pi lai ta voidaan ryhmitellä esim. lukutaidon ta son mu kaan sekaisin ryh miin siten, että esiopettajan ryhmässä on pe rus kou lu lai sia ja luo kan opetta jan ryhmässä myös esioppilaita. Nykyisin kouluissa on voitu to teuttaa myös opettajavaihtotunteja niin, että luokan opet ta ja on pi tä nyt joitakin tunteja esioppilaille ja esiopettaja vas taa vas ti koulun op pi laille, jolloin eskarilaiset ovat voineet tutustua tu le vaan esi opet ta jaan sa, ja kaikkiaan järjestely on lisännyt kou lu yh tei sön yh tei söl li syyt tä. Tällaiset järjestelyt eivät olisi vas tuu ky sy mys ten nä kö kul mas ta mahdol li sia, jos esiopetus on osana var hais kas va tus ta. Kun esiopettajat ovat koulun henkilöstöä, he voivat toimia mm. koulun välituntivalvojina sekä joustavasti esim. sijaisena koulun ar ki päivän äkillisissä tilanteissa ja ottaa vas tat ta vak seen myös pe rus opetuk sen oppilaiden opetusta. Jär jes te ly lisää toiminnallista jous ta vuutta myös peruskoulutyön arkeen. Kou lus sa läsnä oleva rehtori on myös esiopettajan lähiesimies sen si jaan, et tä esimies olisi päi vä hoidon hal lin nol li nen esimies, jota esi opet ta ja ta pai si harvemmin. Mikäli esi opet ta jien esimiesvastuu sekä ko. toi min nan johtovastuu siirtyisi pois rehtoreilta esim. var hais kas va tus joh ta jal le, kyseessä olisi mer-

16 kit tä vä muutos työn or ga ni soin nis sa ja vas tuis sa. Jos esiopettajat olisi vat päivähoidon henkilöstöä, reh to reil la ei ole muodollista kel poisuut ta toimia heidän esi mie he nään, kun heillä ei ole las ten tar hanopet ta jan pätevyyttä (laki 272/ mom). Rehtoreiden tä män het ki nen vastuu perusopetuksen lisäksi myös esiope tuk ses ta kouluissaan toteutuu OV TES:n mukaisesti niin, että esiopet ta jat kin lasketaan mukaan ns. palk ka pe rus te ryh miin (OVTES osio B 2 1 mom), joiden lu ku mää rän mukaisesti rehtorien palkka muo dos tuu. Nummen koulussa vir ka reh to rin palkka määräytyy hinnoit te lu tun nuk sen mukaan, ei kä esiopetuksen siirto pois reh to ril ta muuttaisi palkkausta lainkaan. Jos kol mes sa muussa alakou lus sa koulunjohtaja-rehtorien vastuulta otet tai siin esiopettajat pois, muutos tarkoittaisi tänä lukuvuonna Kir kon pii ris sä kahden ja Pai ju las sa sekä Valpperissa kummassakin yhden viik ko tun nin vähen nys tä rehtorien opetusvelvollisuushuojennuksiin (OV TES osio B lii te 1 8). Euromääräisesti kustannusvaikutus olisi si vu ku lui neen noin vuodessa, mutta vastaavasti esimiestyön ja esi ope tus ta koskevan kokonaisvastuun kasvaminen tulisi huomioida var hais kasva tuk sen esi mies ten palkkauksessa. Tilanteessa, jossa var hais kasva tus joh ta jan virkaa ei kunnassa ole haluttu täyttää vakituisesti on mietittävä myös sitä, kuka jatkossa vastaisi esiopetuksesta sekä hallin nol li ses ti että toiminnan kehittämisen kannalta, jos sitä vas tuu ta ei olisi rehtoreilla. Pienissä kou lu yk si köis sä esiopetuksen järjestäminen KVTES:ssa tar koit tai si si tä, että yhden työn te ki jän ryhmä ei käytännössä olisi mah dol li nen, vaan kaikkiin KVTES-esi ope tus ryh miin myös pienten kou lu jen yh tey des sä tulisi pal ka ta päivähoidon kelpoisuusehdot täyttä vä toinen työn te ki jä. Ilman tätä esiopettaja olisi yksin vas tuus sa esi ope tus ryh mäs tä ilman mahdollisuutta taukoihin, koska kou lun opet ta jil la ei ole päi vä hoi don henkilöstön kel poi suus vaa ti mus ten mukais ta pä te vyyt tä, eivätkä he OVTES:n mukaan työs ken nel les sään voi ottaa vastuuta päi vä hoi to lap sis ta. Lisäksi yhden esiopettajan viikoit tai nen työaika (38,25 h/vko, josta osa on varattava suun nit te lutyö hön) ei riittäisi esioppilaiden kokopäivähoidon järjestämiseen ko. toi mi pai kas sa esiopetuksen lisäksi. Lisäksi koulun henkilöstö ei olisi kel pois ta toimimaan var hais kas va tuk sen esiopetusryhmän sijaisena. Viranhaltijavalmistelussa on pohdittu toiminnallisia etuja siitä, jos esiope tus olisi osana varhaiskasvatusta. Mikäli esiopettajien viik ko työ aika olisi 38,25 h/viikko ja heidän vuotuisessa työajassaan olisi vain KVTES:n mukaiset vuosilomat sekä lastentarhanopettajien ns. VES-päi vät (KVTES liite 5 3), päivähoidon puolella saataisiin lisää las ten tar han opet ta ja re surs sia käyttöön osaksi niitä aikoja, jolloin kou lut ovat lomalla. Kun asiassa huomioidaan mahdollinen hal li tuksen tavoittelema vuosilomaoikeuden lyhentäminen enintään 30 päivään vuodessa sekä lisäksi päivähoidossa käytetyt maksuttomat

17 "pork ka na kuu kau det", joiden ansiosta päiväkotihenkilöstön vuo si lomia on voitu keskittää melko paljon, ei lastentarhanopettajille vält tämät tä ole kovin merkittävästi työtä tarjolla esiopetuksen ul ko puo li sena aikana, kun päiväkotihenkilöstön vuo si lo mien määrä vähenisi ja mah dol li suus lomien keskittämiseen pa ra ni si entisestään. Koska esiope tuk sen siirto var hais kas va tuk seen todennäköisesti hen ki lös tö mitoi tus ten johdosta tarkoittaisi tar vet ta palkata kuntaan ainakin yksi las ten hoi ta ja nykyisten lisäksi, ei järjestelyllä voida kat soa olevan hen ki lös tö hal lin nol li ses ti juuri toiminnallisiakaan etuja päi vä hoi dos sa. Kustannussäästöjen tavoittelu lienee kunnanhallituksen sekä ta loustyö ryh män keskeisin syy sille, että esiopetuksen järjestämistapaa ja -paik kaa koskevassa päätöksenteossa halutaan edelleen selvittää KVTES:in siir ty mi stä, vaikka sivistyslautakunta on asian kahdesti har kin nut ja toisin päättänyt. Taloudellisten säästöjen osalta tark kojen euromäärien esittäminen on hankalaa sikäli, että jo pelkässä esiopet ta jien palk ko jen vertailussa tulee eteen kysymys, verrataanko teh tä vä koh tai sia peruspalkkoja ilman vuosisidonnaisia lisiä vai nii den kanssa? Tu lok set ovat erilaiset riippuen laskentatavasta. Esiopettajan tehtäväkohtainen peruspalkka ilman lisiä on al kaen OVTES:ssa ( , II kl) 2 181,89 /kk. Las ten tar hanopet ta jan tehtäväkohtainen peruspalkka ilman lisiä on alkaen KVTES:ssa (05PKO02B) 2 288,88 /kk. Tämän lisäksi on huomioi ta va kunnassa oleva päätös esiopetuslisän mak sa mi ses ta lasten tar han opet ta jal le KVTES:ssa (50 /kk; KVTES liite 5 2 / li sä tehtä vä ja -vas tuu) erotuksena muiden lastentarhanopettajien työhön. Vuo si si don nais ten lisien myötä esiopettajan enim mäis palk ka OV- TES:s sa täysillä vuosisidonnaisilla lisillä olisi 20 vuoden pal ve lus ajan jäl keen (+31 %) 2 858,28 /kk. KVTES:ssa vastaava enim mäis palkak si muodostuu 10 vuo den palvelusajan jälkeen (+8 %) 2 525,99 /kk. Maksimilisien jäl keen palkkaero on OVTES:n "eduksi" 332,29 /kk (ei sis. sivukuluja). Viiden esi opet ta jan osalta palk ka kus tan nusten ero olisi tällöin sivukuluineen vuo des sa noin Vas taavas ti jos palkkaero lasketaan ilman lisiä, OVTES tu li si viiden esi opetta jan osalta noin /vuosi edullisemmaksi. Pelkkien esiopettajien palkkauskustannusten lisäksi asiassa tulee arvioi ta vak si mahdollinen lisähenkilöstön palkkaustarve muuhun kuin esiopetuksen työtehtäviin, esim. se, mitkä kustannukset pe rus opetuk sen järjestämiseen aiheutuisi siitä, jos esiopettajista osa ei toi mi si koulun opettajana joko vastaten opetuksesta tai OVTES:n mu kai sista sekä muista opetusvelvollisuustunteihin laskettavista tai erik seen korvattavista koulukohtaisista teh tä vis tä. Perusopetuksen ope tus kustan nuk set nousisivat jonkin verran, kun ko. tehtävät osoi tet tai siin kaikki luokanopettajille, joiden ylituntipalkkiot ovat kor keam mat kuin esiopettajille maksettava korvaus. Käytännössä tulisi eteen myös toiminnallisia ongelmia pienissä yksiköissä: riittäisikö kol mi opet ta jai-

18 ses sa koulussa jatkossa resursseja siihen, että opetustyön li säk si vastataan koulun rehtorin, vararehtorin, tur val li suus vas taa van, atk-vastaavan, pedagogisen tvt-tukihenkilön, musiikkiesitysten hoi tami sen, oppilaskunnan ohjaamisen ym. töiden tekemisestä? Ny kymal lis sa esiopettajia on jakamassa ko. työkuormaa kouluissa. Li säksi kou lu lais ten ap-ip-toimintaan tarvittaisiin osa-aikaista tai kier tä vää li sä re surs sia, jotta kaikissa kouluissa ko. toiminta saataisiin toi mimaan jat kos sa kin, jos esiopettajien ko. työhön täydellä kuu kau si palkal la tehdystä työs tä kohdennetut tunnit (8 h/vko) Pai ju las sa ja Valppe ris sa jäisivät pois. Järjestely kuormittaisi myös kou lun käyn nin ohjaa jia, joiden työ teh tä vis tä olisi pakko vähentää aa mun tunteja koulun puolelta, jotta hei dän työaikansa riittäisi joka ar ki päi vä klo 17:00 asti iltapäivisin. Tä mä heikentäisi ohjausresurssia pe rus ope tuk ses ta. Nykyisessä "Nou siais ten mallissa" esi opet ta jat hoitavat osan ip-kerhon oh jaus tun neis ta, jolla turvataan pe rus ope tuk sen puo lel le riittävät kou lun käyn nin oh jaa ja re surs sit kou lu päi viin. Huo mion ar vois ta on, että Nousiaisissa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on pystytty nykyisessä järjestämismallissa toteuttamaan lä hes tul koon nollakustannuksilla siten, että valtionosuustulo sekä mak su tuo tot ovat melkein kattaneet ap-ip-toiminnan kustannukset. Mah dol li nen ylimääräisten ohjaajien palkkaaminen esiopettajien nyt te ke mien tuntien tilalle kasvattaisi ap-ip-toiminnan kuluja. Oheismateriaalina on varhaiskasvatusjohtajan ja si vis tys joh ta jan valmis te le ma selvitys eri vaihtoehdoista, jotka on katsottu toi min nal lises ti mahdollisiksi vaihtoehdoiksi esiopetuksen jär jes tä mi seen: - vaihtoehto 0 = nykyinen "Nousiaisten malli" - vaihtoehto 1 = esiopetus OVTES:ssa kaikissa kouluissa, tarjotaan ap-ip-toi min taa täydentävän päivähoidon vaihtoehdoksi - vaihtoehto 2 = esiopetus KVTES:ssa, keskitetysti Nummen ja Kirkon pii rin kouluissa sekä päiväkoti Nuppulassa - vaihtoehto 3 = esiopetus KVTES:ssa neljän koulun yhteydessä Vaihtoehto 0 toimii melko hyvin, siitä on kokemuksia. Vaihtoehdossa 1 vaikutuksena olisi todennäköinen lisähenkilöstön palkkaustarve ap-ip-toi min taan. Lisäksi mallin heikkoutena on ennustamattomuus, kun perheillä kuitenkin on yhä oikeus saada lapselle säädösten mukai nen päivähoito esiopetuksen lisäksi. Vaihtoehto 2 edellyttäisi yhden lastenhoitajan palkkaamisen lisää sekä pidemmät kou lu kul je tukset mm. Valpperin alueen esioppilaille, jotka eivät tarvitse päi vä hoitoa. Lisäksi Nummen koulusta tarvittaisiin yksi luokkatila päi vä ko tilas ten lepotilaksi lisää. Vaihtoehdossa 3 tarvittaisiin kaksi las ten hoita jaa lisää sekä em. lepotila Nummen koulusta. Pienten yksikköjen osal ta turvallisuuskysymykset nousisivat esiin, jos päivähoito ja esiope tus tarjotaan vain kahden työntekijän voimin per yksikkö. Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyinen toimintamalli, jossa esiope tus ta annetaan koulujen yhteydessä ja esiopettajat tekevät osin

19 työ teh tä viä myös perusopetuksen sekä koululaisten ap-ip-toi min nan puo lel la, on kokonaisuutena kuitenkin toimivin. Merkittäviä kus tannus sääs tö jä ei ko. palveluiden kokonaisuudesta to den nä köi ses ti löyde tä esiopetuksen siirtämisellä toiseen hallintokuntaan, jos sekä esiope tus ta, perusopetusta että ap-ip-toimintaa ei kes ki te tä nykyistä har vem piin toimipaikkoihin. Mahdollinen yh te näis kou lun muo dos tami nen ja sen vaikutukset perusopetuksen lisäksi myös esiopetuksen ja ap-ip-toiminnan kustannuksiin ja toiminnallisuuteen tu le vat ar vioita vak si lähiaikoina, joten tässä tilanteessa pelkän esi ope tuk sen siirtoa kouluista osaksi varhaiskasvatuksen hal lin to kun taa ja toimintaa ei voi pitää tarkoituksenmukaisena yk sit täis rat kai su na. Esiopetukseen ilmoittautuminen on toteutettu kunnassa vuosittain tam mi kuun aikana, jot ta alkuvuodesta ehditään tekemään tarvittavat val mis te lut esi op pi lai den esikoulupaikan osoittamisessa, mah dol li sissa esiopetuksen hen ki lös tö jär jes te lyis sä, päivähoitopaikkojen osoitta mi ses sa sekä mah dol li sis sa esioppilaiden kul je tus jär jes te lyis sä. Pe rus ope tus ase tuk sen 23 a mukaan esiopetukseen tulee ha kea ennen opetuksen al ka mis ta opetuksen järjestäjän edellyttämällä taval la ja opetuksen jär jes tä jän tulee etukäteen ilmoittaa esi ope tuk sen jär jes tä mis pai kois ta, opetuksen alkamis- ja päät ty mis ajan koh das ta sekä siitä, miten sen järjestämään tai hankkimaan esi ope tuk seen haetaan. Toi mi val ta päättää esiopetuksen järjestämistavoista ja -paikoista on hallintosäännön nojalla si vis tys lau ta kun nal la. Muutettu päätösehdotus Sivistyslautakunta päättää, että 1) esiopetus Nousiaisissa järjestetään OV TES:s sa ja osana koulujen toi min taa kunnes korkeimman hal lin to-oi keu den ratkaisu Kuopion hal lin to-oi keu den tekemästä pää tök ses tä on olemassa. Ko. en nak ko pää tök sen perusteella ja yhdessä yhtenäiskoulua koskevan suun nit te lu työn kanssa ar vioi daan myöhemmin, onko juridisia pe rustei ta esiopetuksen siir tä mi seen KVTES:n piiriin olemassa niin, että jär jes te lyl lä olisi saa vu tet ta vis sa myös sekä kustannussäästöjä että toi min nal li sia hyötyjä. 2) esiopetusta järjestetään lu ku vuo nna siten, että kak si esi ope tus ryh mää toimii Num men koulussa, kaksi ryhmää Kir kon pii rin koulussa ja yksi ryhmä Valpperin koulussa. Kirkonpiirin koulun esi oppi lai den enimmäismäärä kah des sa ryhmässä on yhteensä 33 op pilas ta (20+13) ja Nummen kou lus sa 36 oppilasta (20+16). Valp pe rin koulun ryhmässä enimmäiskoko on 20 op pi las ta. 3) kokopäivähoitoa tarvitsevat esioppilaat sijoitetaan ensisijaisesti Kir kon pii rin ja Nummen koulujen esiopetusryhmiin. Esiopetuksen lisäk si vuoropäivähoitoa tar vit se vien lasten esi ope tus jär jes te tään Num men koulussa. Pidennetyn op pi vel vol li suu den pii riin kuu lu vien

20 las ten esiopetus järjestetään 5-vuo ti aa na päiväkoti Nup pu lan in tegroi dus sa ryhmässä ja op pi vel vol li suu den al ka mis vuon na ta paus kohtai ses ti harkiten jo ko Nuppulassa tai Nummen kou lus sa. 4) esi op pi lail le tarjotaan jat kos sa täydentävän päivähoidon rinnalla myös mahdollisuutta osal lis tua koululaisten aamu- ja il ta päi vä toi minnan kerhoihin ko. toi min nas ta perittävillä kuukausimaksuilla ja muuten kin ko. toiminnan ehdoin sii nä koulussa, jossa esioppilas on esiope tuk ses sa. Lisätietoja päätösehdotuksesta antaa: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen, puh Päätös Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yk si mie lises ti. Minna Halonen poistui kokouksesta asian käsittelyn ja pää tök senteon jälkeen kello 19:57. Lisätietoja päätöksestä antaa: sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen, puh