Nuorten heikko äänestysaktiivisuus puhuttaa vuodesta

Transkriptio

1 ÄÄNESTYSAKTIIVISUUDEN JÄLJILLÄ Nuorisovaalit demokratiakasvatuksen työkaluna Allianssi on järjestänyt Nuorisovaaleja eduskuntavaalien ja presidentinvaalien yhteydessä jo 1990-luvulta lähtien. Nuorisovaalit on tarkoitettu alaikäisille nuorille, jotka eivät saa vielä äänestää varsinaisissa vaaleissa. Tavoitteena on vaaleihin tutustumisen ohella kannustaa nuoria aktiiviseen vaikuttamiseen. Sofia Kari teksti Nuorten heikko äänestysaktiivisuus puhuttaa vuodesta toiseen. Ylä-Savon ammattiopiston äidinkielen ja yhteiskunnallisten aineiden lehtori Hanna Moilanen pitää varjovaaleja tärkeänä tapana herättää nuorten kiinnostus äänestämiseen. Nuorisovaaleja Moilanen järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa, mutta hän on esimerkiksi käyttänyt täysi-ikäisiä opiskelijoitaan ennakkoäänestyspaikoilla tutustumassa ja halutessaan he ovat voineet myös äänestää. Hän pohtii, että ammatillisissa oppilaitoksissa nuorten kiinnostus ja ymmärrys yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on ehkä jopa heikompaa kuin yleensä. Siksi Moilasen mielestä on tärkeää, että nuoret äänestävät edes läpällä, siinäkin on mahdollisuus, että edes joku kiinnostuu vaikuttamisesta ihan oikeasti. Äänestystilanteen kokeilua Läpällä äänestämistä on myös pidetty Nuorisovaalien ongelmana: on ajateltu, että alaikäiset nuoret eivät ota äänestämistä tarpeeksi vakavasti. Hämeenlinnan Nuorten vaikuttajaryhmän varapuheenjohtaja Irene Vuollet muistaa oman ensikokemuksensa Nuorisovaaleista, joissa osallistuminen jäi vähäiseksi ja moni äänestäneistäkin piirsi vaalilippuun perinteisen suosikkinumeron 69. Kuitenkin Vuollet pitää Nuorisovaalien kaltaisia kokemuksia itse äänestystilanteesta tärkeinä äänestysaktiivisuuden lisäämiselle. Vuolletin omassa lukiossa Nuorisovaalit järjestetään tänä keväänä opiskelijakunnan ja yhteiskuntaopin opettajien yhteistyönä. Hän kuitenkin pohtii, että varjovaalien järjestäminen voisi jopa kuulua yhteiskuntaopin opetussuunnitelmaan. Tällöin varmistuisi ainakin se, että itse äänestystilanne tulee kaikille tutuksi. Kouvolan nuvalaisten mielestä on erityisen tärkeää järjestää Nuorisovaalit kuntavaalien yhteydessä. Nuorisovaltuuston vaaleja varten perustama työryhmä (kuvassa) vastaili Nuorisotyö-lehden kysymyksiin yhteistuumin. jatkuu sivulla 14 12

2 Anna Autio Mielipiteet kateissa nuorilta? Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan viime kesänä teettämän gallupin mukaan 59 prosenttia vuotiaista oli aikeissa äänestää tämän kevään kuntavaaleissa. Kautta aikojen tosin on havaittu, että nuorten myönteiset aikeet äänestää eivät useinkaan toteudu. Edellisissä kuntavaaleissa toteutunut äänestysprosentti oli vain 33 samassa ikäryhmässä. Viime kesän gallupin mukaan jopa puolet nuorista ei osannut sanoa mitä puoluetta äänestäisi. Lisäksi viidennes nuorista ilmoitti aikovansa jättää vaalit suosiolla väliin. Tärkeimmät syyt olla äänestämättä ovat nuorten mukaan, että he eivät koe omaavansa mielipiteitä, joiden perusteella voisi äänestää (34 %) tai että eivät viitsi käydä äänestämässä (26 %). Iso osa nuorista, jotka eivät aio äänestää koki myös, että heidän on vaikea löytää sopivaa ehdokasta. Äänestämättä jättämisen syyt ovat Nuorisobarometreihin verraten nuorten keskuudessa melko vakiintuneita. Niiden nuorten osuus, jotka eivät omasta mielestään omaa mielipiteitä, näyttää kuitenkin merkittävästi lisääntyneen. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 1000 nuorta ajalla Haastattelut toteutti Feelback oy. 13

3 Anna Autio Nuorille on epäselvää, mistä kunnissa oikein päätetään. jatkoa sivulta 12 Jos jokaisessa koulussa järjestettäisiin varjovaalit, saisivat nuoret tärkeää kokemusta äänestämisestä. Kun äänestämistilanne ei olisi enää vieras nuorille, voisi äänestysprosentti nousta. Mielestäni nuorisovaalien järjestäminen on siis tärkeä osa demokratiakasvatusta. Irene Vuollet, lukiolainen, Hämeenlinnan Nuorten vaikuttajaryhmän varapuheenjohtaja Nuorisovaalien järjestämisen taustalla ovatkin tutkimukset, joissa ensimmäisen äänestyskokemuksen on havaittu vaikuttavan myöhempään äänestysaktiivisuuteen. Esimerkiksi Oikeusministeriön teettämässä selvityksessä todettiin, että äänestysaktiivisuus ei kasva iän myötä. Jos äänestäjät ovat passiivisia parikymppisinä, he todennäköisesti ovat passiivisia viisikymppisinäkin. Siksi on tärkeää yrittää ohjata nuoria hyvissä ajoin demokraattisissa vaikutuskanavissa tapahtuvaan aktiiviseen osallistumiseen. Ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa aidon äänestyskokemuksen ja kasvattaa nuorten yhteiskuntatietoisuutta. Kouvolan nuorisovaltuuston kuntavaali-työryhmä Tänä vuonna Nuorisovaalit järjestetään ensi kertaa kuntavaalien yhteydessä. Kaikista vaaleista nimenomaan kuntavaalit ovat perinteisesti olleet ne, joissa nuoret ovat laiskimpia äänestämään. Kuitenkin kuntavaalien teemat ja valtuutettujen päätökset näkyvät juuri nuorten elämässä ja arjessa eniten. Kunnanvaltuustot päättävät esimerkiksi nuorisotiloista, harrastuspaikoista, julkisen liikenteen järjestämisestä, pyöräteistä ja teiden kunnossapidosta, liikuntamahdollisuuksista ja kouluruuasta. Toisin sanoen: nuoret ovat kunnallisten palvelujen suurkuluttajia. Kouvolassa kuntavaalien Nuorisovaalit ovat herättäneet Nuorisovaltuuston mielenkiinnon. Nuorisovaltuustolla on oma kuntavaali-työryhmä, jossa ohjaaja Justiina Lampilan kannustamana on innostuttu suunnittelemaan vaalipaneelien järjestämistä Kouvolan kouluille. Työryhmä pyrkii myös saamaan Nuorisovaalit mahdollisimman moneen kouluun. Haluamme lisätä tietoa kuntavaaleista ja sen vaikutuksista nuoriin, tahdomme antaa nuorille Lampila arvelee, että eräs syy nuorten vähäiseen poliittiseen aktiivisuuteen voi olla, että nuorille on epäselvää, mistä kunnissa oikein päätetään. Kuntatason päätöksenteko ei useinkaan näy valtakunnallisessa julkisuudessa, eivätkä nuoret ehkä hahmota, mitä väliä kuntapäättäjillä on. Puuttuvia mielipiteitä etsimässä Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan teettämässä gallupissa vuoden 2016 kesä- ja heinäkuulta todetaan, että nuorten yleisin syy jättää äänestämättä kuntavaaleissa on kokemus mielipiteiden puuttumisesta. Muita syitä ovat viitsimättömyys ja vaikeus löytää sopivaa ehdokasta. Mielipidettä vailla olevien nuorten osuus on myös viime vaaleista kasvanut. Kokemus mielipiteiden puuttumisesta kertoo juuri siitä, että nuoret eivät tiedä, mitä politiikassa tapahtuu, millaisia asioita eri puolueet ajavat ja miten eri tasoilla tehdyt päätökset näkyvät jokapäiväisessä elämässä. 14

4 Mikkolan koululla äänestettiin Nuorisovaaleissa Eurovaalien yhteydessä vuonna Anna Autio Demokratiakasvatus on avain ainakin eri hallinnon tasoilla tehtyjen päätösten ja niiden seurausten ymmärtämiseen. Opetuksessaan Hanna Moilanen on tehnyt kuntapäättäjiä ja -politiikkaa tutuksi nostamalla yhteiskuntataitojen tunneilla keskusteltavaksi oman kotikunnan päätöksiä. Tarkoituksena on ollut osoittaa, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuntataso on kaikista lähimpänä tavallista ihmistä. Katsomme läpi opiskelijoiden kotikuntien valtuustoja ja aina joku tunteekin jäseniä. Eli kuntapäättäjät ovatkin ihan niitä naapurin ihmisiä: esimerkiksi kansanedustajat usein mielletään liian kaukaisiksi päättäjiksi. Hanna Moilanen, äidinkielen ja yhteiskunnallisten aineiden lehtori Sekä Moilasen että Lampilan näkemyksissä päättäjien tuttuus nousee yhtenä tekijänä mielenkiinnon herättämisessä. Pienessä kunnassa ehdokkaat ovat todennäköisemmin jopa omasta naapurustosta, mutta suuremmassa kunnassa medianäkyvyydellä voi olla isompi merkitys sille, miten tutuilta ehdokkaat tuntuvat. Justiina Lampila on myös huomannut, että Kouvolassa Nuorisovaltuuston saamat edustuspaikat, sekä mahdollisuudet vaikuttaa kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa, ovat lisänneet Nuorisovaltuustossa olevien nuorten ymmärrystä ja kiinnostusta kuntavaaleihin ja kunnallispolitiikkaan. Hanna Moilanen puolestaan arvelee, että kuntavaalien paikallisuus voi tehdä niistä ensimmäistä kertaa äänestävälle jopa kiinnostavammat kuin esimerkiksi eduskuntavaalit, joissa asiat ovat irrallaan omasta lähiympäristöstä. Johtopäätöksenä voi todeta, että nuorten poliittisen mielenkiinnon vähyys ei ole jakautunut tasaisesti ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Osa nuorista on hyvinkin aktiivisia, kun toiset jäävät demokraattisen vaikuttamisen kelkasta jo ensi metreillä. Nuoret ovat kuitenkin tulevia vaikuttajia, joten on tärkeää, että he oppivat, miten yhteiskunnallinen päätöksenteko toimii. Kouvolan nuorisovaltuustolaiset ovatkin ottaneet asiakseen aktivoida myös niitä nuoria, joita politiikka ei kiinnosta ollenkaan. He haluavat osoittaa kuntavaikuttamisen tärkeyden ikätovereilleen. Lampilasta on ollut hienoa seurata nuorten suurta kiinnostusta vaikuttamiseen ja politiikkaan. Hän pitää tärkeänä, että nuoret pääsevät itse järjestämään toimintaa ja tapaamaan ehdokkaita omin kysymyksin ja tavoin. 15

5 Nuorten aktiivisuus ja energia on tarttuvaa. Nuorilta nuorille toimii aina. Justiina Lampila, Kouvolan nuorisovaltuuston ohjaaja Tärkeintä Nuorisovaaleissa ei olekaan vaalitulos, vaan yhdessä tekeminen, kokemuksen tarjoaminen ja se, että vaali- ja vaikuttamisteemoja ylipäätään käsitellään. Kun vaalijärjestelyt toteutetaan oppilaitoksen henkilökunnan ja nuorten yhteisenä projektina, on kokemus oppilas- ja opiskelijakuntia monin tavoin osallistava ja parhaimmillaan yhteisöllisyyttä kehittävä. Yhteiskuntaoppi on osa jo perustason opetussuunnitelmaa, joten demokratiakasvatus on luonteva osa opetusta. Kouluissa ja oppilaitoksissa nuorilla on ainutkertainen mahdollisuus oppia erilaisista vaikuttamisen kanavista ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden muodoista yhdessä muiden kanssa, aikuisen opastuksella. Aloittamalla demokratiakasvatus hyvissä ajoin varmistetaan, että jokainen löytää oman tapansa vaikuttaa, ja että nuoret ovat mahdollisimman hyvin valmistautuneita myös vaalivaikuttamiseen, kun äänestysikä viimein koittaa. Kirjoittaja Sofia Kari työskentelee Nuorisovaalien projektisihteerinä Allianssissa. Järjestä nuorisovaalit koulullasi! NUORISOVAALIT.fi ungdomsvalet.fi Kuntavaalit lähestyvät Nuorisovaalit oppilaitokseenne! Allianssi järjestää Nuorisovaalit ensimmäistä kertaa tämän kevään kuntavaaleissa. Nuorisovaalien tehtävä on tukea nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja mahdollistaa alle 18-vuotiaille nuorille ensikosketus vaaleihin ja äänestämiseen. Nuorisovaalit toteutetaan perus- ja toisen asteen oppilaitoksissa. Nuorisovaalien tärkein tavoite on tukea nuorten aktiivista kansalaisuutta ja omaehtoista vaikuttamista. Kuntavaaleissa teemat ovat paikallisia, konkreettisia ja lähellä nuoria. Kunnissa ja tulevissa maakunnissa tehdään nuorten elämän kannalta merkittäviä päätöksiä esimerkiksi koulutukseen ja lähipalveluihin liittyen. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että nuoret aktivoituivat myös paikallisvaaleissa. Opiskelijat ja opiskelijakunnat voivat itse olla mukana suunnittelemassa ja järjestämässä Nuorisovaaleja. Allianssi tukee Nuorisovaalien järjestäjiä tuottamalla valmiita materiaaleja, kuten vaalipaneeliohjeen ja tuloslaskupohjan, nuorisovaalit.fi sivulle. Allianssi toteuttaa myös ehdokaspankin kuntavaalien 2017 nuorista ehdokkaista sekä some-videoita äänestämisen merkityksestä. Koska kyseessä ovat kuntavaalit, valtakunnallista tulosten julkistusta ei tällä kertaa järjestetä. Sen sijaan tuemme halukkaita oppilaitoksia ja kuntia omien tulosten hyödyntämisessä paikallisesti. Oman oppilaitoksensa voi ilmoittaa 1.4. mennessä mukaan osoitteessa Nuorisovaaleihin liittyviin kysymyksiin vastaa Allianssissa projektisihteeri Sofia Kari, , Lisää tietoa löytyy osoitteesta nuorisovaalit.fi sekä Facebookista. Kuntavaalien nuoriin ehdokkaisiin voi tutustua osoitteessa 16