Siivouksen omavalvonta -

Transkriptio

1 Siivouksen omavalvonta - kohti hallittua lopputulosta Laadun omavalvontakoulutus, SSTL Puhtausala ry Turku Marita Koskinen

2 Esityksen sisältö Omavalvonta käsitteenä tarkastelussa eri toimintaympäristöt Toiminnan ja laadun määrittely periaatteet ja työkalut Siivouksen omavalvonta käytännöistä sopiminen Siivouksen laadunarviointi menetelmiä ja työkaluja Muuta siivoukseen liittyvää omavalvontaa mitä ja miten Sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen vastuut ja velvollisuudet Sana on vapaa - mahdolliset kysymykset

3 Omavalvonta käsitteenä Tarkastelussa eri toimintaympäristöt

4 Omavalvonta elintarvikealalla Elintarvikealan toimijan oma järjestelmä, jolla toimija pyrkii varmistamaan, että elintarvike, alkutuotantopaikka ja elintarvikehuoneisto sekä siellä harjoittava toiminta täyttävät niille asetetut vaatimukset. Lähde: Hygieniaopas

5 Omavalvonta sosiaalipalveluissa Omavalvonta on palveluntuottajan työkalu, jonka avulla kehitetään ja seurataan palvelujen laatua toimintayksiköiden päivittäisessä asiakastyössä. Omavalvonnan perusidea on siinä, että toimintayksikölle on laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti. Lähde:

6 Omavalvonta yksityisissä terveydenhuollon toimipisteissä Lainsäädäntö velvoittaa yksityisiä terveydenhuollon toimipisteitä laatimaan omavalvontasuunnitelman. Lähde: 734/Yksityisen_terveydenhuollon_omavalvont asuunnitelma.pdf/b934e756-4fa4-2c65-7c c66ceedb

7 Omavalvonta uimahallit ja kylpylät Lähde: Allasvesiasetuksen soveltamisohje

8 Siivouksen omavalvonta uimahallit ja kylpylät Lähde: Allasvesiasetuksen soveltamisohje

9 Omavalvonta siivouksessa? Mitä omavalvonta voi siivouksessa olla? Millaisia välineitä ja keinoja siivouksen omavalvonnan toteuttamiseen on? Mihin suuntaan omavalvonta on menossa ja miksi?

10 Toiminnan ja laadun määrittely Periaatteet ja työkalut

11 Tavoitteet omavalvonnan asettamiseen Edelläkävijätaso Suunnitelmallista johtamista ja kehittämistä Vaikuttavuuden mittaamisen Tuottaa merkittävää lisähyötyä liiketoiminntalle Sertifiointitaso Suunnitelmalliset prosessit Mittaaminen Kytkös liiketoiminnan tavoitteisiin Velvoitetaso Lakien ja asetusten täyttäminen Minimivelvoitevaatimusten täyttäminen Ei kytköstä muuhun liiketoimintaan Lähde: Kiwa Inspecta 11

12 Hygienian varmistuksen ja laadun määrittelyn apuvälineitä Toiminnan ohjaus: tapa toimia ohjeet lomakkeet Hygieniatasomääritykset Puhtaustasoluokitukset Standardit Laatukäsikirjat Laatu- ja toimintajärjestelmät

13 Uusi hygienia sisätiloissa RT-ohjekorttisarja Korttisarjan laadinta on osa Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön Hygieniasta Liiketoimintaa HygLi hanketta. Ohjeiden käytännön toteutuksesta vastasi Rakennustieto. Ohjeet on laatinut Rakennustietosäätiön RTS:n toimikunta 371 Hygieeninen sisäympäristö käsikirjoitusten pohjalta. Ohjeet on tarkoitettu monipuolisesti rakentamishankkeeseen osallistuville suunnittelijoista käyttäjiin ja ne koskevat muitakin kuin terveydenhuollon tiloja, esim. päiväkoteja, kouluja ja vanhusten palveluasuntotiloja. Ohjeistuksessa otetaan esiin, kuinka suunnittelulla, valinnoilla ja huollolla voidaan edistää hygieenistä sisäympäristöä

14 Hygienia sisätiloissa RT-ohjekortit Ohjeita on kolme ja ne jakautuvat seuraavasti: 1. RT Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet (julkaistu helmikuussa 2017) 2. RT Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu (julkaistu helmikuussa 2017) 3. KH Siivous ja huolto (julkaistu elokuussa 2017)

15 KORTTIEN HANKINTA: RT-, LVI-, SIT- tai KHkortiston omaava saa ohjeet kuuluvana. Yksittäin ohjeet voi ostaa Rakennustiedon verkkokaupasta pdftiedostona, esim. sanahaulla hygienia ohjeet tulevat näkyviin. Samoin niitä voi hakea suoraan tunnuksilla RT , RT ja KH Mikäli haluaa ohjeet paperisena, voi lähettää sähköpostin fi (haluttu ohje on nimeltä mainittava: RT Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet, RT Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu ja KH Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto tai soittamalla kirjakaupan numeroon Paperisen version toimittamisesta veloitetaan myös toimitusmaksu

16 Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto

17 Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto

18 Sisätilojen hygieniatasot Lähde: Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet

19 Esimerkki päiväkodin hygieniatasoista

20 Hoitoympäristöjen vyöhykkeet Lähde: SSTL Puhtausala ry, Hoitoympäristöjen puhtauspalvelujen hygieniaosaaminen -verkkoaineisto

21 Rakennuksen sisäympäristön luokitusja tasojärjestelmiä

22 KiinteistöRYL ja INSTA 800 Lähde: Valkosalo Tarja Puhtauden laatutason määrittely Puhtausala 6/2016 s. 34 Luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa usala.fi/site/assets/file s/5795/puhtaustasojen _laadun.pdf

23 Puhtauden arviointitasoja 1/2 Lähde: Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto

24 Puhtauden arviointitasoja 2/2 Lähde: Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto

25 SFS:n standardit Standardi on yhteinen menettelytapa toistuvaan toimintaan. Standardissa yhteisesti hyväksytyt käsitteet ja määritelmät nopeuttavat työtä, vähentävät virheitä ja auttavat saamaan entistä parempia käytännön tuloksia. Standardit ovat luonteeltaan suosituksia ja niiden käyttö on vapaaehtoista, mutta viranomaiset tai asiakkaat saattavat edellyttää niiden käyttöä. Standardi on kirjallinen julkaisu ja standardisoinnista huolehtivan viranomaisen, järjestön tai muun tunnustetun elimen hyväksymä. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on jäsenenä kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä (European Committee for Standardization). Kirjainyhdistelmät SFS, EN, ISO ilmoittavat organisaation/organisaatiot, jossa standardin teksti on vahvistettu. Suomessa vahvistetun standardin tunnus on SFS, CENissä vahvistetun EN ja ISOssa julkaistun ISO. Pääosa SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin

26 Mahdollisia standardeja Laatu ISO9001 Green Card Clean Card HSEQ-arviointi Ympäristö Kestävä kehitys ISO Turvallisuus ISO (OHAS 18001)

27 Sertifiointi Sertifiointi on vaatimusten mukaisuuden osoittamista todistuksella (sertifikaatilla) tai merkillä. Sertifiointi voi kohdistua järjestelmiin tuotteisiin palveluihin henkilöihin INSTA henkilösertifiointi kohdistuu henkilöön Ennen kuin sertifikaatti myönnetään järjestelmän/tuotteen/palvelun/henkilön vaatimusten mukaisuus arvioidaan, testataan tai tarkastetaan. Sertifiointi ei kuulu SFS:n toimialaan. INSTA sertifikaatin myöntää Inspecta Sertifiointi Oy, joka on puolueeton, akkreditoitu sertifiointilaitos. Suomessa FINAS akkreditoi eli toteaa päteväksi sertifiointialan yrityksiä

28 Siivouksen omavalvonta Käytännöistä sopiminen

29 Siivouksen laatuvaatimusten määrittely Määritellään, mitkä tilat ja pintaryhmät sopimus kattaa Tilat jaetaan laatuvaatimusten mukaan ryhmiin Määritellään: Laatuprofiilit Mahdolliset lisävaatimukset Määritellään, kuinka usein laatuvaatimusten tulee täyttyä Määritellään tarkastusten taajuus Määritellään tarkastuksen suorittaja PALVELU- SOPIMUS Laatuprofiilit ja muut vaatimukset Lähde: Siivouksen tekninen laatu. Mittaus- ja arviointijärjestelmä (INSTA 800:2010)

30 Omavalvontasuunnitelma Laaditaan omavalvontasuunnitelma, josta selviävät muun muassa valvottavat toiminnot, kohteet ja tilat laadunvalvontamenetelmät näytteenottokohteet näytteenottoajankohdat näytteenottotaajuus raja-arvot toimenpiderajat näytteiden ottajat tulosten käsittely ja dokumentointi 30

31 Laadunvalvontamenetelmät Sisäiset auditoinnit Aistinvarainen arviointi Silmämääräinen, visuaalinen arviointi => näkyvä lika Hajuhavainnot => näkyvä tai näkymätön lika Mittalaitteilla tehtävät mittaukset

32 Näytteenottoajankohdat ja -taajuus Näytteenottoajankohdat: Ennen siivousta tason selvittämiseksi Siivouskertojen välillä likaantumisen ja siivoustarpeen selvittämiseksi Siivouksen jälkeen lopputuloksen todentamiseksi Taajuus määritellään kohteen toiminnan ja riskienarvioinnin mukaan

33 Kuka valvoo puhtautta? Työntekijät, esimiehet tai muu työnantajan edustaja osana omaa omavalvontaa Asiakkaan edustaja Ostetaan asiantuntijapalveluna ulkoiselta palveluntuottajalta Voidaan tehdä myös erillisen suunnitelman mukaisesti käyttäen useampaa eri arvioijaa. Tärkeää on perehdyttää ja opastaa valvonnan suorittaja käytössä oleviin omavalvonnan menetelmiin. 33

34 Siivouksen laadun arviointi Menetelmiä ja työkaluja

35 Aistinvarainen arviointi Työpäivä on hyvä aina aloittaa ja lopettaa aistinvaraisella arvioinnilla. Siivouksen aistinvaraiseen tarkkailuun kuuluvat sekä näkö- että hajuhavainnot. Tilojen, pintojen, työvälineiden, laitteiden ja työntekijöiden tulee olla silmin nähden siistejä ja puhtaita ja tiloissa ei saa olla epämääräisiä hajuja. Esim. puhtausnäytteiden ottaminen on turhaa, jos jo aistinvaraisen tarkastelun perusteella voi sanoa, että puhtauden tasossa on toivomisen varaa. 35

36 Laadunarvioinnin välineitä Visuaaliset mittausmenetelmät Uv-valo Objektiiviset mittausmenetelmät ATP-menetelmä, ATP eli luminometria Proteiinijäämätestit esim. Orion Clean Card Pro ja Hygienä ProClean Mikrobiviljelymenetelmät esim. Hygicult TPC 36

37 Laadunarvioinnin välineitä Pintapölymittari Kitkamittari Kiiltomittari

38 Mittaustulos, raja-arvo ja toimenpideraja Mittaustulosta verrataan raja-arvoihin. Raja-arvo ilmaisee, mikä on pintapintapuhtauden tulos. Raja-arvioista määritellään haluttu puhtaustulos toimenpiderajoineen. Toimenpideraja on arvo, jota huonompaa tulosta ei hyväksytä. Toimenpideraja nimensä mukaisesti ilmaisee, aiheuttaako tulos toimenpiteitä. Toimenpiderajan ylittyessä puhutaan usein myös poikkeamasta. Poikkeamiin sovitaan toimenpiteet, jotta tulos saadaan sovituksi. Usein siivous suoritetaan uudestaan tai vaihdetaan menetelmää. 38

39 Mahdollisia pintapuhtauden raja-arvoja 39

40 Mahdollisia pintapölyn raja-arvoja Lähde: Siivouksen tekninen laatu. Mittaus- ja arviointijärjestelmä (INSTA 800:2010) Kun halutaan varmistaa hyvä sisäilman laatu pölyn osalta käytetään pölyisyystasoa 4 tarkastukseen käytettävät pölymittaukset on tehtävä juuri ennen siivousta

41 Mahdollisia kitkamittauksen raja-arvoja Laatutaso Kuvaus Kitkakerroin, µ (0,00 1,00) Suositukset Kitkataso 5 Erittäin hyvä askelvarmuus 0,6 1,00 Suurkeittiöt, teollisuuslaitokset Kitkataso 4 Hyvä askelvarmuus 0,4 0,59 Sairaalat, hoitolaitokset Kitkataso 3 Tietyissä olosuhteissa hyvä askelvarmuus 0,3 0,39 Toimistotilat Kitkataso 2 Liukas 0,2 0,29 Täysin kuivat tilat, joissa käytetään täysin pehmeitä lh-aineita Kitkataso 1 Erittäin liukas < 0,20 Jos lattian halutaan olevan liukas Lähde: Siivouksen tekninen laatu. Mittaus- ja arviointijärjestelmä (INSTA 800:2010)

42 Mahdollisia kiiltomittauksen raja-arvoja Laatutaso Kuvaus Kiilto yksikköinä (0 100) Suurin ero kiillossa Suositukset Kiiltotaso 5 Peilikiiltävä > Täysin tasaiset pintakuvioimattomat lattiat Kiiltotaso 4 Kiiltävä Epätasaiset, pintakuviottomat lattiat Kiiltotaso 3 Puolikiiltävä Lattiat, joissa vähäistä pintakuviointia esim. linoleum Kiiltotaso 2 Silkinhimmeä Kiiltotaso 1 Himmeä Lattioita, joita hoidetaan pehmeillä lattianhoitoaineilla Lähde: Siivouksen tekninen laatu. Mittaus- ja arviointijärjestelmä (INSTA 800:2010)

43 Laadunvalvonnan dokumentointi ja tulosten käsittely Dokumentointi: Kuittauslistat Seurantalomakkeet Mobiilijärjestelmät Tulosten käsittely: Tuloksia seurataan ja arvioidaan Tarvittaessa kehitetään toimintaa mm. tekemällä muutoksia työvälineisiin, -menetelmiin ja taajuuksiin. Kirjataan myös tehdyt toimenpiteet toimenpiderajan ylittyessä.

44 Siivouksen omavalvonnan tavoitteet Tarkastaa, onko sovitut toimenpiteet tehty. Tarkastaa, onko sovittu puhtaus- ja hygieniatulos saavutettu. Tarvittaessa käynnistää korjaavat toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Tunnistaa kohteen/tilan kriittiset pisteet. Saada tietoa, onko siivous riittävää ja oikein kohdennettua. Kehittää omaa toimintaa, työmenetelmiä ja työtapoja. Varmistaa asiakas- ja työturvallisuutta. 44

45 Muuta siivouksen liittyvää omavalvontaa Mitä ja miten

46 Henkilökohtaisen hygienian toteutumisen valvonta Pitkät hiukset kiinni Ei kynsilakkaa, ei rakennekynsiä Ei sormuksia, kelloa, käsikoruja, aktiivirannekkeita Puhtaat työvaatteet Puhtaat, siivoukseen soveltuvat työkengät Puhtaat suojaimet Käsihygienia Perehdytys ja epäkohtiin puuttuminen on tärkeää!

47 Siivousvälineiden ja koneiden puhdistuksen omavalvonta Vain puhtaalla välineellä tulee puhdasta, valvo niiden puhtautta Välineet pestään käytön jälkeen tai niiden likaannuttua joko käsin tai välinepesukoneessa. Tekstiilit pestään laitospyykinpesukoneessa ja kuivataan kuivausrummussa. Esimerkkinä Mielen ratkaisu Kuva: Jesse Javanainen Kuva: Jesse Javanainen Kuva Leila Kakko

48 Tekstiilipesun omavalvonta Bakteereja läpäisemättömän kalvotaskun sisällä on puuvillalaput (4 kpl), joihin on kuivatettu lämpökestävää Enterococcus faecium bakteeria Tämä bakteerin taudinaiheuttamiskyky on pieni Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Mikrobi voi aiheuttaa tulehduksen vain heikentyneen vastustuskyvyn omaaville henkilöille Mikrobin leviäminen tai tartunnan saaminen on erittäin epätodennäköistä, kun mikrobia käsitellään annettujen ohjeiden mukaisesti Lähde: Kirsi Saukkonen KiiltoClean

49 Miten testiliuskaa käytetään? Testaava laboratorio lähettää testiliuskat asiakkaalle postitse Yksikkö pesee tekstiilit liuskan kanssa ja lähettää liuskan kirjauksineen testaavan laboratorioon Laboratorio viljelee testiliuskan sisällä olevat puuvillalaput ja seuraavaa mahdollista bakteerikasvua TULOS: Ei bakteerikasvua: hygieeninen pesutulos saavutettu Bakteerikasvua: pesuprosessi ei täytä hygieenisen tekstiilipesun vaatimuksia Lähde: Kirsi Saukkonen KiiltoClean

50 Siivottavuuden arviointi 1/2 Siivottavuus käytön aikana tarkoittaa muun muassa: pääsymahdollisuutta kaikkialle tiloissa ovellisia säilytystiloja tasot ovat ajoittain tyhjiä kalusteet siirreltävissä lattioilla ei ole lojuvia sähköjohtoja

51 Siivottavuuden arviointi 2/2 Siivottavuuden arvioinneissa tarkastetaan tilojen tarkoituksenmukainen käyttö terveellinen ja turvallinen ympäristö siivouksen toteuttaminen tarkoituksenmukainen varastointi, ei turhaa varastointia!!! miten siivottavuutta voi edesauttaa Siivottavuuteen voivat vaikuttaa kaikki tilojen käyttäjät, joten Arviointia voivat tehdä kaikki havainnoista/arvioinnin tuloksista pitää puhua

52 Siivottavuuden hallinta ja 5S Sort - Sorteeraus. Poistetaan työpaikalta tarpeettomat tavarat. Tällä toiminnalla vapautetaan tilaa ja poistetaan rikkoontuneita tai tarpeettomia työkaluja, joita säilytetään vain siltä varalta että joku niitä joskus tarvitsisi. Set In Order - Systematisointi. Pyritään löytämään hyviä varastointimenetelmiä. Näitä voi olla esimerkiksi työpisteiden ja muiden alueiden rajaus, selkeät ja tyhjät käytävät, erilaiset säilytysmenetelmät ja roskakorit. Näiden lisäksi asioille merkitään nimilaput (värikoodit ja paikkojen merkinnät) sekä erilaiset kyltit. Shine - Siivous. Työpaikan päivittäinen siivous. Standardize - Standardisointi. Standardoidaan työpaikan parhaat käytännöt yhdessä työntekijöiden kanssa, esimerkiksi työpisteeseen kuuluvat työkalut, kuinka usein jätteet viedään pois, siivousaikataulu, käytävien paikat jne. Sustain - Seuranta. Kun tarpeettomat tavarat on poistettu, ja niiden säilytyspaikoista on sovittu, pidetään huolta siitä että sovittuja menetelmiä noudatetaan jatkuvasti. Lähde: Wikipedia

53 Kehittämisen työkaluna Lean ja Six Sigma Mittaamista Datan keräämistä Hukan poistoa Asiakkaiden tarpeet ja niiden ylittäminen on keskeistä sovellettaessa Six Sigma työkaluja. Six Sigman ja menetelmien käyttö on laajentunut tuotteiden virheiden ja vikojen vähentämisestä yrityksen markkinointiin ja strategisiin kohteisiin. Lähde:

54 Sisäinen auditointi omavalvontaa Auditoinneilla haetaan tietoa, toimitaanko omien tavoitteiden ja standardien mukaisesti Puolueettomat ja motivoituneet auditoijat Vuosittain toteutetut, suunnitellut auditoinnit Raportointiohjeet Poikkeamien käsittely Juurisyiden analysointi Korjaavat toimenpiteet Aikataulu Korjausten todentaminen Auditointien yhteenveto ja raportointi LUOVUUS KÄYTTÖÖN! Lähde: Paula Mikkola, Kiwa Inspecta

55 Sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen Vastuut ja velvollisuudet

56 Johdon katselmus ja omavalvonta Johdon sitoutuminen on tärkeää: Tavoitteet Mahdollistaminen Toteuma Mittaaminen Raportointi Henkilöstön motivointi, perehdytys ja sitouttaminen Palaute ja toimenpiteet

57 Jatkuvan parantamisen malli Kehitysideoiden, poikkeamien ja palautteiden jatkuva kerääminen ja säännöllinen käsittely Juurisyiden tunnistaminen Analysointi Suunnitelmien laatiminen Kehittäminen Toimenpiteiden tekeminen Tarkastus

58 Muista! Huono kapellimestari saa ammattimuusikot soittamaan huonosti => huono toiminnanohjaus omavalvonnassa mahdollistaa epätasaisen laadun. Tulokset kertova aina yrityksen ja kohteen palvelutuottokyvystä. Tulos ei aina tarkoita euroja, vaikka se toimiikin hyvänä mittarina!

59 Sana on vapaa mahdolliset kysymykset tarvitaan tekoja!

60 Omavalvonta tulee lisääntymään ja tarkentumaan, se on oikotie onneen!