RAITISTA RAKKAUTTA Terveyskasvatusta koululaisille tietoverkossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAITISTA RAKKAUTTA Terveyskasvatusta koululaisille tietoverkossa"

Transkriptio

1 RAITISTA RAKKAUTTA Terveyskasvatusta koululaisille tietoverkossa Kirsi Heikkinen Satu Nisonen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin Alppikadun yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Heikkinen, Kirsi Nisonen, Satu "Raitista rakkautta" Terveyskasvatusta koululaisille tietoverkossa Helsinki s. IV liitettä Empiirisen opinnäytetyön teemana on terveyskasvatus ala-asteikäisille lapsille. Tavoitteena on terveyden edistäminen ja terveyden lukutaidon kehittyminen jo nuorena. Teoreettisessa viitekehyksessä selvennetään käsitteitä terveyden edistäminen, terveyskasvatus ja terveyden lukutaito. Työ on toteutettu toimintatutkimuksen tapaan Vallilan ala-asteen kahden eri luokan kanssa vuosina Opettajien ja oppilaiden toiveita terveyskasvatusaiheista kysyttiin kartoittavan kyselyn avulla viidesluokkalaisilta keväällä Viidesluokkalaisten (29 oppilasta) kartoittavan kyselyn vastaukset (26 kpl oppilaiden ja 2 kpl opettajien) analysoitiin sekä tilastollisella että sisällön analyysimenetelmillä. Valituista terveysaiheista seurustelu ja ihmissuhteet, tupakka ja huumeet saivat eniten kannatusta. Saman kuudennelle siirtyneen luokan kanssa tehtiin yhteistyössä näistä aiheista WWW-sivut syksyn 2000 alussa. Oppilailla oli myös sähköpostiyhteys kolmen kuukauden ajan opinnäytetyön tekijöihin. Helmikuussa 2001 suoritettiin arvioiva kysely viidesluokkalaisille, jotka olivat myös tutustuneet "Raitista rakkautta" - sivuihin koulun Intranetissä. Kyselyllä arvioitiin WWW-sivuja ja niiden käyttökelpoisuutta terveyskasvatusmenetelmänä. Kyselyn jälkeen sivut jäivät koulun omaan käyttöön. Viidennen luokan 28 oppilaalta saatiin 21 vastausta arvioivaan kyselyyn. Vastaajista 86% tutustui "Raitista rakkautta" - sivuihin, piti tekstiä ymmärrettävänä ja sivuilta saatua tietoa tarpeellisena. Sivujen ulkoasu miellytti 81% oppilaista ja 64% oli käyttänyt sivuilla olevia linkkejä. Opiskelumenetelmänä WWW-sivut kiinnostivat 73% vastaajista. Avoimesta mielipidekysymyksestä saatu palaute oli muutamaa vastausta lukuun ottamatta positiivista. Oppilaat pitivät sivujen lukemisesta ja toimintaan osallistumisesta. Johtopäätöksenä todettiin WWW-sivujen olevan pidetty ja käyttökelpoinen terveyskasvatusmenetelmä. Avainsanat: Terveyden edistäminen, terveyskasvatus ja terveyden lukutaito. Säilytyspaikka: DIAK/ Alppikadun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Diaconia Polytechnic in Finland/ Alppikatu Training Unit Authors: Heikkinen, Kirsi and Nisonen, Satu Title: "Temperate Love" - Health Education for School-aged Children on the Internet Spring Pages 4 Appendices The purpose of this thesis was to create www pages about health education and health promotion for elementary school children in the Vallila primary school. This subject was chosen in order to improve children's ability to read health information. As future health nurses, it was wanted to find a new way of giving health education and health promotion. The pages were made in years The thesis study data consists of two different half structured queries. The first questionnaire was used to get the important topics in health education. The 26 fifth grade pupils chose information about drugs, relationships and smoking as health topics of interest. The www pages based on the chosen health topics were made together with fifth -graders. The follow-up questionnaire collected pupils opinions of this kind of learning method. This thesis is based on action research methods. The study was both qualitative and quantitative. The data was analysed using statistical and content analysis. The results indicated that this kind of health education method was enjoyed by the pupils. 86% of the 21 pupils was acquainted with www pages and thought that the information covered was necessary. Therefore, this practical method could be used for health education and health promotion in future. Keywords: health education, health promotion, health reading ability Filed and stored at: Diaconia Institute library / Alppikatu, Helsinki

4 I SISÄLLYS JOHDANTO 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA Tavoitteena terveyden edistäminen Opetuksen apuvälineenä WWW-sivut Terveyspalveluja Internetissä Terveystieto omaksi oppiaineeksi peruskouluun Euroopan terveet koulut (ETK) -ohjelma 5 2 KESKEISET KÄSITTEET Terveys Terveyden edistäminen Terveyskasvatus Terveyden lukutaito Kouluterveydenhuolto 9 3 WWW-SIVUT INTERNETISSÄ WWW-sivut opetuskäytössä WWW-sivujen sisältö WWW-sivujen eettisyys 12 4 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT Toimintatutkimus Opinnäytetyötehtävä Opinnäytetyön tiedonkeruu Prosessin eteneminen 16 5 KARTOITTAVA KYSELY Kartoittavan kyselyn toteutus Analyysi Tilastollisen analyysin tulokset ja johtopäätökset Sisällön analyysin tulokset ja johtopäätökset 19 6 WWW-SIVUJEN TEKEMINEN Prosessin kuvaus Ryhmätyöskentelyä Vallilan koululla Työskentelyä opettajien kanssa 24

5 I 6.4 Reflektiota ryhmätyöskentelystä 25 7 ARVIOIVA KYSELY Arvioivan kyselyn toteutus Analyysi Tilastollisen analyysin tulokset ja johtopäätökset Sisällön analyysin tulokset ja johtopäätökset 28 8 POHDINTA Teoria Eettisyys Opinnäytetyöprosessi Luotettavuus WWW-sivujen tekeminen Kyselyt Opinnäytetyön parityöskentely Terveydenhoitaja www-sivujen tekijänä 34 LÄHTEET 36 LIITTEET Liite 1: Tutkimuslupa Liite 2: Kartoittava kysely Liite 3: Raitista rakkautta -sivut Liite 4: Arvioiva kysely Raitista rakkautta -sivuista

6 JOHDANTO Empiirisen eli käytännön läheisen opinnäytetyömme tavoitteena on ollut terveyden edistäminen ja nykyaikaisen terveyskasvatusmenetelmän käyttäminen koulussa ala-asteikäisille, koska lasten ja nuorten terveyteen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia. Terveyden edistäminen ja terveyskasvatus sen yhtenä toteuttamismuotona ovat tulleet yhä merkittävämmiksi terveyspolitiikan prioriteeteiksi. Kuitenkin terveysopetus on kouluissa selvästi vähentynyt viime vuosina ja terveyskasvatus oppiaineena on valinnainen aihekokonaisuus peruskouluissa. (Kannas 1998, 32, 34.) Myös kouluterveydenhuoltotyötä on kuntien säästötoimien myötä karsittu ja siitä johtuen terveydenhoitajien tekemä ehkäisevä työ kouluissa on vähentynyt (Laakso 1998, 4107). Kouluterveydenhuollon tavoitteena on perustan luominen aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Tavoitteen toteutumiseksi jokaisen oppilaan tulisi omaksua terveyttä edistävät tottumukset ja tietää oma vastuunsa itsensä hyvinvoinnista. Opinnäytetyönämme halusimme kehittää kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevää työtä suunnittelemalla mielekkään tavan terveyskasvatuksen antamiseen. Koska Internet-teknologiaa on hyödynnetty terveydenhuollossa toistaiseksi melko vähän, päädyimme opinnäytetyössämme kehittämään ala-asteikäisille suunnattua verkkopalvelua. Ammattikorkeakoulun työharjoittelu Vallilan terveysasemalla käynnisti opinnäytetyön. Terveysasemaharjoittelussa valittiin kouluterveydenhoitajan ehdotuksesta Vallilan ala-aste opinnäytetyöhömme. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Vallilan ala-asteen viides kuudesluokkalaisten kanssa vuoden 2000 ja talven 2001 aikana. Työmme on toimintatutkimuksen kaltainen tutkimus, joka toteutettiin Raitista rakkautta WWW-sivujen muodossa Vallilan ala-asteen Intranetissä. 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA 1.1 Tavoitteena terveyden edistäminen Tämä työ kehittyi ajatuksesta, että terveydenhoitajilla on liian vähän resursseja antaa terveyskasvatusta kouluissa. Terveyskasvatuksesta vastaa toki koko koulu yhdessä kouluterveydenhuollon kanssa. Terveyskasvatus on terveyden edistämistä ja tärkeä osa kouluterveydenhuollon ennalta ehkäisevää toimintaa kansanterveystyössä. Opinnäytetyön

7 2 tavoitteena on terveyden edistäminen koululaisille mielekkäällä ja nykyaikaisella tavalla. Päädyimme opinnäytetyössämme terveysaiheisiin WWW-sivuihin. Terveyttä voidaan edistää eri tyylisillä interventioilla. Toivottujen päämäärien saavuttaminen terveyden edistämisessä on pitkä prosessi. Tulosta on melkein mahdotonta mitata, koska terveystottumukset muokkautuvat vähitellen ja yksilöllisesti jokaisessa ihmisessä. Tulevina terveydenhoitajina koemme, että kouluissa annettava terveyskasvatus on tärkeää, sillä nuoruusiässä omaksutut tavat ja tottumukset vaikuttavat aikuisiän ja vanhuuden terveyteen asti. Kouluterveydenhuoltoa tutkittaessa on saatu palautetta, että tavoitteista ja mahdollisuuksista huolimatta monissa kouluissa terveyskasvatus on viime vuosina vähentynyt (Peltonen 2000, 27). 1.2 Opetuksen apuvälineenä WWW-sivut Meidän ajatuksenamme oli tehdä WWW-sivuista työväline auttamaan kouluterveydenhoitajan työtä. Vallilan ala-asteen terveydenhoitajan kiireinen työtilanne ja oman tietokoneen puute koululla muuttivat suunnitelmia. Terveydenhoitajan ja koulun johtajaopettajan ehdotuksesta sovittiin yhteistyöstä viidennen luokan opettajan kanssa. Näin opinnäytetyötä päädyttiin tekemään enemmän koulun oppilaiden kuin kouluterveydenhoitajan kanssa. Vallilan ala-asteella on tietokoneet ja oppilailla on mahdollisuus käyttää Internetiä. Vallilan alaasteella kouluterveydenhuolto ei ole vielä esillä Internetissä. Ainoastaan kouluterveydenhoitajan yhteystiedot löytyvät koulun WWW-sivuilta. Internetin käyttö on yleistymässä myös peruskouluissa ja sitä käytetään yhä enemmän tiedonhakuvälineenä. Tilastokeskuksen (1999) mukaan Opetusministeriön tavoitteena on ollut saada maamme oppilaitokset Internetin verkkopalvelujen piiriin vuoden 1999 loppuun mennessä. Vuoden 1998 alussa 65 prosenttia peruskouluista ja lukioista oli jo verkossa. Vuoden 1999 alussa arviolta prosenttia ala- ja yläasteista, prosenttia lukioista ja kaikki ammatilliset oppilaitokset oli liitetty verkkoon. 1.3 Terveyspalveluja Internetissä Terveyskasvatus Internetissä ei ole vielä yleistä, mutta se on yleistymässä. Terveysasemat ja terveydenhoitajat ilmoittavat terveyspalveluista WWW-sivuilla oman alueensa asukkaille. Tästä on esimerkkinä verkkoneuvola, joka on Helsingin kaupungin, Vuosaaren palveluverkon yksi osaprojekti. Tämän avulla perheille tarjotaan mahdollisuutta olla yhteydessä terveysasemalle

8 3 uusien kommunikaatioväylien avulla. (Sosiaali- ja terveyspalvelut 2000.) Internetissä on ollut syksystä 2000 myös Medixine Oy:n tuottamat nuorille (10-16 v.) suunnatut Terkkari.net -sivut (Medixine Oy). Sivuilta löytyy tietoa terveydestä, kehityksestä, ihmissuhteista, hyvinvoinnista ja liikunnasta. Palvelun keskushahmo on Terkkari, joka on Medixinen palveluksessa oleva terveydenhoitaja. Terkkarilta voi kysyä kaikkea, mikä mieltä askarruttaa, mm. terveyteen ja murrosiän kehitykseen liittyvistä asioista ja osallistua keskusteluihin keskusteluryhmissä. Olimme tyytyväisiä todettuamme, että Terkkari.net -sivuilta löytyy samoja aiheita, mitä "Raitista rakkautta" -sivuille on valittu. Elämisen alkuun -projektiin kuuluva, vuosina toteutettu, Nettineuvola on valittu vuoden 2000 projektiksi. Nettineuvola on edistyksellinen palvelu-konsepti, jossa nykyaikaista teknologiaa soveltaen saadaan aikaan uusia asiakashyötyjä. (Projektiyhdistys 2001.) Nettineuvola tuottaa äitiyshuollon palveluja perheiden saataville Internetiin. Nykyisellään neuvolapalvelut ovat hajallaan eri toimipisteissä ja perheiden ohjauskäytännöt vaihtelevat. Nettineuvolassa perheille on tarjolla eri alojen asiantuntijoiden tietämys. Nettineuvolan sisällöstä ja toiminnasta vastaavat Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Kuopion yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Kuopion kaupunki. Varsinaisena kohderyhmänä Nettineuvolalla ovat perheet, mutta Nettineuvola tuottaa tietoa myös äitiyshuollon ammattilaisten ja oppilaitosten käyttöön. Vuosien aikana yhteensä 20 perhettä Kuopiossa ja Kajaanissa on testannut Nettineuvolaa. Nämä perheet ovat testikäyttäjiä, joiden kokemusten perusteella Nettineuvolan tekniikka ja sisältö muokataan laajalle yleisölle sopivaksi. (Kouri 2001.) Nettineuvolasta saatujen hyvien kokemuksien perusteella Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa on tarkoitus laajentaa toimintaa myös lasten palveluihin. Lasten palveluihin keskittyvien nettisivujen on tarkoitus käsitellä mm. lastenneuvola asioita ja lasten sairauksia. Myöhemmin vastaavien sivujen ja nettipalvelujen on tarkoitus laajentua myös kouluikäisiin ulottuviksi. (Kouri 2001, 23.) 1.4 Terveystieto omaksi oppiaineeksi peruskouluun Monet suomalaiset terveystahot, mm. Suomen terveydenhoitajaliitto, Stakes, Kansanterveyslaitos ja Suomen lääkäriliitto, ovat esittäneet Opetusministeriölle, että terveystiedon pitäisi olla oma oppiaine peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa perusopetuksessa. Peruskoulussa terveyttä koskevan opetuksen pitäisi antaa jokaiselle oppilaalle sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla hän ymmärtää terveyden, kasvamisen ja sairastumisen tärkeimmät prosessit sekä osaa ylläpitää ja hoitaa omaa terveyttään. (Urjanheimo, Rimpelä, Puska & Kujala 2000, A 5.)

9 4 Opetuksen pitäisi myös ohjata lapsia ja nuoria kriittisesti arvioimaan tarjolla olevaa tietoa terveydestä. Terveystieto vaatii pätevät ja asian osaavat opettajat. Varsinaisten opettajien lisäksi voidaan opetuksessa hyödyntää kouluterveydenhuollon ammattilaisia sekä ulkopuolisia terveysjärjestöjen asiantuntijoita. Oma oppiaine perusopetuksessa tekee mahdolliseksi antaa jokaiselle nuorelle riittävä terveysosaaminen. (Urjanheimo ym. 2000, A 5.) Tämän ajankohtaisen artikkelin kirjoittajien lisäksi asiasta ovat huolestuneet Keuhkovammaliitto, Syöpäjärjestöt, Suomen sydänliitto ja Terveys ry. 1.5 Euroopan terveet koulut (ETK) -ohjelma Euroopan terveet koulut (ETK) -ohjelma alkoi v yhteistyössä WHO: n Euroopan aluetoimiston, Euroopan neuvoston ja Euroopan komission kanssa. Suomi tuli mukaan 1993 ja kaudella suomalaisia peruskouluja oli mukana 32. WHO: n maailmanlaajuisen kouluterveysaloitteen tavoitteena on, että kaikista kouluista tulisi terveyttä edistäviä oppimis- ja työympäristöjä. Se edellyttää koulun ja kouluterveydenhoidon henkilöstön, oppilaiden, vanhempien ja laajemmin lähiyhteisön sitoutumista terveyden edistämisen päämääriin. (Jakonen, Turunen, Tossavainen & Vertio 2000, 21.) Osallistavaa toimintatutkimusta (participatory action research) on sovellettu useilla tieteenaloilla, erityisesti koulutuksen kehittämisessä ja yhteisöllisissä hankeissa. ETK-ohjelman tutkimusprojekti toteutetaan osallistavana toimintatutkimuksena. Tutkijat toimivat yhteistoiminnallisesti toisten osallistujien kanssa kuten opettajien, oppilaiden, kouluterveydenhoitajien ja vanhempien. Arviointi toteutetaan ETK-ohjelman eri vaiheissa soveltaen kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia lähestymistapoja. (Jakonen ym. 2000, ) 2 KESKEISET KÄSITTEET 2.1 Terveys Useita vuosikymmeniä sitten Maailman terveysjärjestö (WHO) on määritellyt terveyden täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi eikä pelkästään sairauden tai vamman puuttumiseksi. Tätä määritelmää käytetään edelleen, vaikka sitä pidetäänkin täysin

10 5 epärealistisena ja idealistisena. Uudempi WHO:n määritelmä näkee terveyden arkielämän voimavarana eikä elämän päämääränä. Se on myönteinen käsite, joka painottaa yhteisöllisiä ja persoonallisia voimavaroja sekä toimintakykyä. (Ewles & Simnett 1995, 5, 20.) Holistisen terveyskäsityksen osatekijöitä voidaan luokitella kuuteen eri ryhmään. Fyysinen terveys liittyy elimistön mekaaniseen toimintakykyyn. Psyykkisellä terveydellä tarkoitetaan kykyä ajatella selkeästi ja johdonmukaisesti. Emotionaalinen terveys on kykyä tunnistaa tunnetiloja (esim. pelkoa, iloa, surua ja vihaa) ja ilmaista niitä tilanteisiin sopivalla tavalla. Sosiaalisella terveydellä tarkoitetaan kykyä solmia ja ylläpitää ihmissuhteita. Hengellinen terveys liitetään usein uskontoon tai henkilökohtaiseen uskoon. Yhteiskunnallinen terveys liittyy läheisesti yksilön ympäristöön ja yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin. (Ewles & Simnett 1995, 6-7.) Usein terveyttä pidetään ideaalitilana, jossa ei ole fyysisiä sairauden oireita. Terveyttä ja sairautta ei välttämättä ole kuitenkaan tarpeellista erottaa toisistaan, sillä ne liittyvät elämään ja yhdistyvät yhteiseksi terveenä ja sairaana olon kokonaisuudeksi. Terveys voidaan määritellä myös sisäisenä vahvuutena ja hallinnan tunteena, johon liitetään vielä tietoisuus omasta elämästä, tunteista, toiveista ja pettymyksistä. (Sirola, Härmälä, Puodinketo - Wahlsten, Salminen & Sundström 1998, ) 2.2 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen tarkoittaa yksilöiden ja yhteisöjen terveydentilan parantamista. Terveyteen vaikuttavien tekijöiden hallinta ja terveydentilan parantaminen ovat terveyden edistämiseen tähtäävän toiminnan perustavoitteita ja -prosesseja. (Ewles & Simnett 1995, 19.) Vertion mielestä terveyden edistäminen on terveyskasvatusta laaja-alaisempaa toimintaa. Sen tarkoituksena on antaa ihmisille parempia mahdollisuuksia vaikuttaa itse omaan terveyteensä. (Terveyden edistämisen keskus 2000.) Terveyden edistäminen on myös toimintaa, jonka avulla terveys ymmärretään osaksi arkisia valintoja ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sen avulla tuetaan, lisätään ja mahdollistetaan yksilöiden ja yhteisöjen olemassa olevaa hyvinvointia, omatoimisuutta, edellytyksiä ja mahdollisuuksia toteuttaa terveyttä edistävää toimintaa. (Leskinen 1997.) Terveyskasvatuksen neuvottelukunta näkee terveyden edistämisen toimintana, jonka tarkoituksena on parantaa terveysoloja ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen. Tavoitteena on yhä laajemmin ihmisten omaan hallintaan tukeutuva terveyden edistäminen ja terveydenhuollon kehittäminen. (Kettunen, Liimatainen ja Poskiparta

11 6 1996, 10.) Maailman terveysjärjestön Euroopan alueen työryhmän mukaan terveyden edistäminen tarkoittaa terveyteen myönteisesti vaikuttavien sosiaalisten edellytysten lisäämistä sekä ympäristön ja ihmisten käyttäytymisen muuttamista terveyttä suosivaan suuntaan. (WHO 1984.) Ottawan asiakirja (1986) puolestaan määrittelee terveyden edistämisen toiminnaksi, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia niin terveytensä hallintaan kuin sen parantamiseen. Jotta täydellinen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi voitaisiin saavuttaa, on yksilöiden ja ryhmän kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa ja muuttamaan ympäristöä tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa. (Sirola ym. 1998, ) 2.3 Terveyskasvatus Vertion mukaan terveyskasvatus on monesti terveyden edistämisen osa tai menetelmä. Terveysriskit ovat olleet terveyskasvatuksen perustana. Tärkeänä lähtökohtana on korostettu myös käytetyn tiedon objektiivisuutta. Terveyskasvatuksessa on tukeuduttu erityisesti lääketieteelliseen tutkimukseen, mutta myös käyttäytymisen tutkimukseen. Subjektiivisen kokemuksen merkitys terveystekojen selittäjänä on nähty vähintään yhtä tärkeänä kuin niin sanottu objektiivinen tieto. Terveyskasvatuksen kohteena ovat yksilöt ja ryhmät. Terveyskasvatusohjelmissa rajataan kohderyhmiä ja halutaan vaikuttaa ihmisten terveyteen yhteisölähtöisesti. Fyysinen terveys ja eliniän pidentäminen ovat olleet ensisijaisia terveydenhuollon ja myös terveyskasvatuksen tavoitteita. (Terveyden edistämisen keskus 2000.) Ingrosson mukaan terveyskasvatus voidaan määritellä suotuisissa olosuhteissa tapahtuvaksi viestintäprosessiksi, joka vaikuttaa mielikuviin, ilmaisuihin ja yksilön toiminnan edellytyksiin ja luo terveyttä edistävää ilmapiiriä (Kettunen ym. 1996, 10). 2.4 Terveyden lukutaito Nuorten terveyskasvatuksen tavoitteena on aikuisuudessa ilmaantuvien kansantautien ehkäisy, nuorten senhetkisen terveyden edistäminen sekä sellainen terveyssivistys, joka lisää terveyden lukutaitoa ja valmiuksia arvioida terveyskulttuurin erilaisia ilmiöitä kriittisesti. (Kannas 1998, 33.) Terveyden lukutaito -käsite nousi esille 1997 Jakartassa pidetyn neljännen kansainvälisen terveyden edistämisen kongressin yhteydessä. Terveyden lukutaito merkitsee paljon enemmän kuin tiedon siirtoa ja kehittää kykyä lukea terveyslehtisiä. Terveyden lukutaitoa kuvastavat yksilön kognitiiviset ja sosiaaliset taidot. Ne määrittelevät yksilön kyvyt, edellytykset ja motivaation saavuttaa, ymmärtää ja käyttää terveyteen liittyvää informaatiota edistääkseen ja

12 7 ylläpitääkseen ns. hyvän terveydentilan. Edellä mainittujen taitojen kehittyminen edellyttää puolestaan mahdollisuutta vuorovaikutukseen. Kyse ei siis ole vain lukutaidon mekaanisesta hallinnasta, vaan myös lukutaidon mahdollistamista kyvyistä ja edellytyksistä toimia muuttuvissa olosuhteissa joustavasti, oman ja ympäröivän yhteisön edun mukaisesti. (Leskinen & Koskinen- Ollonqvist 2000, 23) Terveyden lukutaidossa voidaan erottaa kolme tasoa: 1. Toiminnallinen terveyden lukutaito eli ns. peruslukutaito; - vuorovaikutustapahtuman aloitus, informaation käsittely 2. Vuorovaikutuksellinen terveyden lukutaito - kykyjen ja taitojen kehittyminen henkilökohtaisella tasolla 3. Kriittinen terveyden lukutaito; - yksilö- ja yhteisötason täysivaltaistuminen (empowerment) (Leskinen & Koskinen-Ollonqvist 2000, 25.) Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan taitoa käsitellä terveyteen liittyvää tietoa - terveysajattelun taitoja - ja sen kautta terveyden ylläpitämiseen läheisesti liittyviä toimintavalmiuksia (action competence). Terveyttä koskevan viestinnän kaupallistuessa tietotulvaa on vaikea arvioida ilman taitoa lähdekriittisesti ja tietolähteiden taustamotiiveja analysoivasti. (Peltonen 2000, 28.) 2.5 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on tärkeä osa kansanterveystyötä. Sen tarkoituksena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys sekä juurruttaa heihin terveet elämäntavat ja siten luoda perusta terveelle aikuisuudelle. (Terho 2000, 15.) Kansaterveystyöllä tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen (Kansanterveyslaki 1 ).

13 8 Kouluterveydenhuolto yhdessä koulun kanssa on vastuussa terveyskasvatuksen opettamisesta. Lain mukaan opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koko maan alueella. (Perusopetuslaki 2.) 3 WWW-SIVUT INTERNETISSÄ 3.1 WWW-sivut opetuskäytössä Uuden teknologian avulla pystytään tarjoamaan opiskelumahdollisuuksia esimerkiksi sähköpostin ja tietoverkkojen avulla. Tietoverkot muodostavat avoimen oppimisympäristön, jossa voidaan suorittaa tutkimus- ja opiskeluprosesseja. Tietoverkkoja täytyy pystyä käyttämään hallitusti, sillä jäsentämätön vaeltelu tietolähteestä toiseen saattaa johtaa opiskelupäämäärien hämärtymiseen. Myös tiedon luotettavuuden arviointi voi olla vaikeaa, koska kukaan ei valvo WWW-sivujen sisältöä ja verkossa on paljon vanhentunutta tietoa. Toisaalta verkossa on valtava tietovarasto ja sieltä on löydettävissä paljon ajankohtaista tietoa, jota ei löydä esim. tietosanakirjoista. Parhaimmillaan tietoverkossa opiskelun avulla opiskelija tutkii ja luo monimuotoista ja -tasoista tietoa sisältäviä kokonaisuuksia. (Paananen & Kuoppala 1998, 94, 108.) Käsitykset oppimisesta ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Nykyisessä oppimiskäsityksessä oppiminen on aktiivinen tapahtuma, jossa oppilas muuttaa tai kehittää käsityksiään ympäristöstään rakentamalla uusia käsityksiä eli tietoa. (Peltonen 2000, 27.) Tietokone muuttaa oppimisen opettajakeskeisestä oppijan aktiiviseksi toiminnaksi. Tietoverkossa toteutettava opiskelu on opiskelijalle perinteistä kirjasta lukemista vapaampaa ja joustavampaa, toisaalta myös vaativampaa. (Ilomäki & Silander 1997, 80.) Opettajan ja opiskelijoiden tarjoama sosiaalinen ryhmä ja oppimisen tuki ovat verkkomuotoisessa opiskelussa hankalat toteuttaa. Verkko-opetus on helposti passiivista, sillä oppijan on vain luettava ja yritettävä hahmottaa kokonaisuuksia. Verkkomateriaalin tekijän suuri haaste on kehittää oppijan ajattelua aktivoivia tehtäviä, joissa oppija konstruoi osaamistaan ja käyttää hyväkseen verkon laajoja tietokantoja. Samalla on kuitenkin huolehdittava opiskelun tuesta ja interaktiosta. Verkkomateriaalin tekijällä voi olla kiusaus linkittää kaikki mahdollinen, jolloin opiskelijan on hankala hahmottaa kokonaisuutta. Toisaalta juuri linkitys tuo aineistoihin enemmän kuin mitä perinteisissä oppikirjoissa on. (Ilomäki & Silander 1997, 80.)

14 9 Verkkokursseja toteutettaessa keskeisintä ei ole tekniikka vaan pedagoginen näkemys, joiden pohjalta verkon välityksellä mahdollistettavia oppimiskokemuksia on suunniteltu. Huomion keskipisteeseen nousee siten näkemys opettamisesta ja oppimisesta, näkemys oppijasta ja hänen kohtaamisesta oppimisprosessin aikana. (Kiviniemi 2000, 7.) Verkkokurssin rakentamisessa tarvitaan asiantuntijoita usealta eri alalta. Kiviniemen (2000, 26-27) koostaman tiedon mukaan laajamittaisemmassa verkkokurssissa tarvitaan käsikirjoittaja, ohjaaja, ohjelmoija, WWW-toimittaja, koordinoija sekä sisällön ja verkkodidaktiikan asiantuntijat. Digitaalisen oppimateriaalin laatimiseen pätevät samat perussäännöt kuin muunkin oppimateriaalin laatimiseen: ajankohtainen tieto käsiteltävästä aiheesta, kattavuus, jotta oppilas saa tarvittavat perustiedot ja mielenkiintoinen esitystapa, jolla edistetään motivoitumista. Poikkeuksen tavalliseen oppimateriaaliin tuovat ympäristö, jossa opetettava aines esitellään. Näyttöpäätteeltä luettava oppimateriaali vaatii erilaisen esitystavan kuin paperille tulostettu materiaali. Vaikka oppimateriaali sisällöltään olisi täysin ajantasaista, täytyy lopputuloksen olla visuaalisesti miellyttävä ja helposti hallittavissa. (Paananen & Kuoppala 1998, 113.) 3.2 WWW-sivujen sisältö WWW-sivuiksi kutsutaan WWW-selaimen selainikkunassa samanaikaisesti esillä olevaa kokonaisuutta, joka ladataan WWW-palvelimelta WWW-osoitteen tai siihen viittaavan linkin avulla ja joka voidaan lukea samalla kertaa selainikkunassa. WWW-sivu voi olla leveämpi tai pidempi kuin mitä ruudulla yhdellä kertaa on näkyvissä. Tällöin WWW-sivua tulee vierittää ruudulla ns. vierityspalkkien avulla, jotta saa näkyviin WWW-sivun koko sisällön. Useiden samaan kokonaisuuteen kuuluvien WWW-sivujen kokonaisuutta kutsutaan WWW-sivustoiksi tai, kuten usein sanotaan, kotisivuiksi. (Nikkilä & Malmirae 1999, 239.) Alasillan (1998, 182) mukaan kotisivulla eli WWW-sivustolla voidaan myös tarkoittaa sisältökokonaisuuden pääsisäänkäynniksi suunniteltua sivua, joka sisältää usein tietoa julkaisijasta sekä valikon tai muun orientaation koko sisältöön. Tässä opinnäytetyössä WWWsivut -käsitteellä tarkoitetaan kaikkia "Raitista rakkautta" -sivuja, ei pelkästään aloitussivua. Vallilan ala-asteen WWW-sivulta pääsee "Raitista rakkautta" -sivuille klikkaamalla kohtaa "Projektit". Yritys, yhteisö tai yksilö vastaa aina oman kotisivunsa sisällöstä. Kotisivulla ei saa julkaista henkilöiden kuvia ja yksityiselämää koskevia tietoja ilman asianomaisten lupaa. Yksityisyyden suoja on kulttuurisidonnainen ja moraalikäsitykset poikkeavat eri puolilla maailmaa. Kotisivuille sisältyvien linkkien käyttäminen on myös yrityksen omalla vastuulla. Pelkkä linkittäminen ei

15 10 Suomen lakien mukaan loukkaa tekijänoikeutta, ellei aineistoa hyödynnetä laajamittaisesti ja järjestelmällisesti. (Rahnasto 1996, ) 3.3 WWW-sivujen eettisyys WWW-sivujen tekemiseen liittyy paljon eettisiä valintoja. Internet sisältää paljon aineistoa, johon voi liittyä tekijänoikeussuoja. Linkkejä olemme käyttäneet harkitusti ja niiden tarkoituksena on antaa valituista terveysaiheista lisätietoa. Linkkien valintaan vaikutti myös niiden kohdistuminen murrosikäisille. Halusimme, että linkkien avulla aiheeseen liittyvän tiedon etsintä Internetistä olisi selkeämpää. Internetissä käyttäytymisen ohjeita kutsutaan Netiketiksi. Tässä osa tärkeimmistä: Älä unohda peruskäytöstapoja. Älä unohda, että toisellakin puolella on ihminen eikä kone. Kirjoita lyhyesti ja täsmällisesti. Mieti viestiä kirjoittaessasi, millainen on kohderyhmäsi. Käytä oikeita tietoja itsestäsi. Ole varovainen tekijänoikeuksien kanssa. Älä mainosta. (Hintikka, Kaartinen, Lepistö & Savela, 1999, 148.) 4 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Toimintatutkimus Toimintatutkimus -käsitteeseen ei ole olemassa vain yhtä pätevää määritelmää. Kyseessä on väljä tutkimusstrateginen lähestymistapa, joka saa sisältönsä pitkälti kulloiseltakin kohdealueeltaan. Toimintatutkimuksen perusajatuksena voidaan kuitenkin pitää käytännönläheisyyttä; tutkimuksen pitää saada aikaan muutakin kuin kasvavia paperikasoja. (Heikkinen ja Jyrkämä 1999, 25,35.) Toimintatutkimusprosessi on kasvatuksellinen, ongelmakeskeinen, tilannesidonnainen ja tulevaisuuteen suuntautuva. Se perustuu interventioon, pitää tavoitteena toiminnan kehittämistä ja tarkastelee yksilöitä sosiaalisen ryhmän jäseninä. Syklimäisesti etenevässä prosessissa toiminta, toiminnan tutkimus ja arviointi ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kaikki tutkimuksen kannalta asianomaiset osallistuvat toimintaan, sen kehittämiseen sekä muutoksen arviointiin. (Hart & Bond 1995, )

16 11 Toimintatutkimuksessa on olennaista myös tutkijan ja tutkittavan välinen aktiivinen vuorovaikutus. Tavoitteena on jonkun asiantilan parantaminen osallistujien oman toiminnan avulla. Toimintatutkimuksessa kohteena on aina joku tietty olemassa oleva yhteisö ja tutkimuskohde on ajallisesti ja paikallisesti määrätty. Tutkimuskohde voi olla vaikkapa joku asuinalue, koululuokka, työryhmä jne. (Eskola & Suoranta 1998, ) Tämän opinnäytetyön osallistujat muodostuivat yhdestä koululuokasta. Grönfors (1982, 87) korostaa toimintatutkimusta avoimena toimintana, jossa tutkittaville avoimesti selvitetään tutkimuksen tarkoitus, pyydetään heitä yhteistyöhön ja pyritään vaikuttamaan positiivisesti ihmisten elämään. Tässä opinnäytetyössä yhteistyö kaikkien osallistujien kanssa ei ole ollut samanlaista. Tiiviissä yhteistyössä toimittiin pääasiassa koulun terveydenhoitajan, luokan opettajan ja viiden vapaaehtoisen oppilaan kanssa. Muille osallistujille tutkimuksen tarkoitus selvitettiin esikyselyn saatekirjeessä. Opinnäytetyön tarkoitus oli terveyttä edistämällä vaikuttaa positiivisesti osallistujien elämään. Käytäntöihin suuntautuminen, muutokseen pyrkiminen ja tutkittavien osallistuminen tutkimusprosessiin ovat ne piirteet, jotka yhdistävät eri toimintatutkimuksia. Yhdistävistä piirteistä huolimatta sovellettavat tai kehiteltävät teoriat, itse tutkimusten kohteet ja kysymysten asettelut voivat olla hyvinkin erilaisia. Toimintatutkimuksen mahdollinen kohde ja tutkimuksen substanssi voi siis olla melkeinpä mikä tahansa ihmiselämään liittyvä piirre. (Kuula 1999, 10,11.) 4.2 Opinnäytetyötehtävä Suojanen (1999) näkee toimintatutkimuksessa koulutus- ja hankepainotteiset suunnat. Hankepainotteisessa toimintatutkimuksessa tärkeimpänä nähdään tutkimuskohteen kehittäminen paremmin tarkoitustaan vastaavaksi, esimerkiksi koulumaailmassa se voi olla jonkin kurssin suunnittelu. Toimintatutkimuksessa voi olla painotuseroja myös toiminnassa ja tutkimuksessa. Käytännön opettajaa tai työntekijää lähempänä on yleensä toimintapainotteinen toimintatutkimus, jossa ei välttämättä pyritäkään perusteellisen tieteellisen raportin aikaansaamiseen. Toimintatutkimukseen kuuluu kuitenkin aina jonkinasteinen toiminnan taustateorioihin perehtyminen sekä kokemusten systemaattinen kerääminen, analysoiminen ja raportoiminen. Toteutimme opinnäytetyömme hanke- ja toimintapainotteisen toimintatutkimuksen tapaan. Työn perimmäisenä tavoitteena oli terveyden edistäminen antamalla terveyskasvatusta alaasteikäisille koulussa. Työ muodostui kartoittavasta kyselystä, www-sivujen teosta ja arviointikyselystä. Kartoittavalla kyselyllä selvitettiin oppilaiden ja opettajien toiveita kotisivujen

17 12 terveysaiheiksi. Valitut terveysaiheet muokattiin Internetiin sopiviksi ja työstettiin osittain yhdessä pienen oppilasryhmän kanssa. Terveysaiheiset www-sivut ja opinnäytetyön tekijöiden sähköpostiosoitteet olivat koulun käytettävissä syyskuusta 2000 helmikuuhun Tavoitteena oli, että oppilaat tutustuisivat kotisivuihin itsenäisesti tai opettajan avustuksella. Helmikuussa 2001 järjestettiin arvioiva kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää terveysaiheisten kotisivujen käyttökelpoisuutta terveyskasvatuksen menetelmänä. Kyselyt arvioitiin sekä kvalitatiivisella että kvantitatiivisella menetelmällä. 4.3 Opinnäytetyön tiedonkeruu Opinnäytetyön tekijöistä toinen asuu Nurmijärvellä ja toinen Vihdissä ja molemmat opiskelevat DIAK :n Helsingin Alppikadun yksikössä, joka toimii Keskisen suurpiirin alueella. Opinnäytetyön kohderyhmäksi haluttiin joku Keskisen suurpiirin alueella sijaitseva koulu ajankäytön säästämisen vuoksi. Terveyskasvatuksesta luetun kirjallisuuden perusteella kohderyhmäksi haluttiin valita ala-asteikäiset nuoret, koska heidän terveyskäyttäytymiseensä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Mm. Helsingin Sanomien (STT 2000) artikkelissa "Tupakkakampanjan oltava räväkkä" painotetaan, että valistuskampanjat tulee ajoittaa ikävaiheeseen, jolloin nuoret ovat siirtymässä yläasteelle. Keväällä 2000 Keskisen suurpiirin Vallilan terveysasemalla suoritetun työharjoittelun myötä päädyttiin valinnassa Vallilan ala-asteeseen. Kouluterveydenhoitaja pidettiin avainhenkilönä empiirisen toiminnan käynnistämisessä. Terveysaseman terveydenhoitaja toimii kouluterveydenhoitajana ala-asteella kahtena päivänä viikossa. Lisäksi valintaan vaikuttivat koulun läheinen sijainti, oppilaiden määrä ja ikä. Koulussa oli yhteensä 360 oppilasta. Koulusta valittiin yksi luokka, joka osallistui toimintaan. Valitussa luokassa oli 29 oppilasta. Toiminnan alkaessa kartoittavalla kyselyllä keväällä 2000 osallistujat olivat viidennellä luokalla eli vuotiaita. Helsingin kaupungin opetusviraston tutkimuksen "Ala-asteen oppilaiden käsityksiä tietotekniikasta, oppimisesta ja tiedosta" (2000, 46) mukaan kuudesluokkalaisilla on paremmat valmiudet tietokoneen käyttöön kuin neljäsluokkalaisilla. Vallilan ala-asteen viidesluokkalaiset soveltuivat osallistujiksi, koska toiminnan pituudesta johtuen arviointi tulisi vasta seuraavalle lukukaudelle. Tulevina terveydenhoitajina uskomme, että terveyskasvatuksen opetus on hyvä aloittaa viimeistään murrosiän kynnyksellä. Nuorena omaksuttu terveyden lukutaito luo perustan aikuisiän terveyskäyttäytymiselle. 4.4 Prosessin eteneminen Aluksi pidimme tulevaa toimintaa projektin kaltaisena. Opinnäytetyön edetessä vahvistui ajatus toimintatutkimuksen tapaan tehtävästä työstä. Suojanen (1999) käyttää nimitystä

18 13 toimintatutkimus (action research) kaikesta sellaisesta tutkimuksesta, joka täyttää seuraavat ehdot: tutkimuksessa on tarkoituksena yhteistyönä kehittää jotain sosiaalista kohdetta, ryhmän toimintaa, tiettyä hanketta tai tuotetta, tutkimus toteutetaan suunnittelu-toiminta-havainnointi-reflektointi-sykleinä, tutkimusprojektin jäsenet osallistuvat aktiivisesti kaikkiin tutkimusprosessin vaiheisiin ja tutkimuksen kulku raportoidaan. Opinnäytetyön tekijät pitivät suunnittelupalavereita yhdessä keskustellen aikataulusta, osallistujista, tutkimusluvan hankkimisesta ja menetelmistä. Suunnittelua tehtiin muun opiskelun lomassa ja lisäksi myös jonkin verran puhelimitse iltaisin ja viikonloppuisin. Ennen tarvittavia lupahakemuksia otettiin yhteyttä Vallilan ala-asteelle. Koulun terveydenhoitajan välityksellä tavattiin ala-asteen johtajaopettaja, jonka suostuttua otettiin yhteyttä viidennen luokan opettajaan. Myös luokanopettaja suostui opinnäytetyöhön osallistumiseen ja hänestä tuli yksi työn avainhenkilöistä. Terveys- ja opetusvirastoista kysyttiin puhelimitse tutkimuslupia Terveysvirastosta kerrottiin puhelimessa, että opinnäytetyö voidaan toteuttaa koulussa ilman heidän lupaansa. Opetusvirastosta lupaa piti anoa kirjallisesti ja sieltä lähetettiin valmis lomake täytettäväksi (Liite 1). Kartoittava kysely (Liite 2) laadittiin maaliskuun 2000 alussa ja näytettiin kouluterveydenhoitajalle ja luokanopettajalle Kouluterveydenhoitaja hyväksyi kartoituksen aiheet. Opettajan toivomuksestaan vaihdoimme kartoitukseen seksuaalisuusaiheen ihmissuhteita ja seurustelua käsitteleväksi aiheeksi. Opettajan hyväksyttyä kyselylomakkeen haettiin lupaa opetusvirastosta. Tutkimuslupa-anomus toimitettiin opetusvirastoon , liitteeksi laitettiin kartoittava kysely. Tutkimuslupa myönnettiin Luokanopettajan kanssa sovittiin luokalle suoritettavista kartoittavasta ja arvioivasta kyselystä. Kotisivuja päätettiin tehdä yhteistyössä pienen oppilasryhmän kanssa. Myös pienryhmäläiset ovat avainhenkilöitä tässä työssä. Luokanopettaja kokosi pienryhmän vapaaehtoisista oppilaista. Opettajan toivomuksesta tapasimme vain pienryhmään kuuluvia oppilaita, muiden oppilaiden informoimisesta ja kyselyjen suorittamisesta hän huolehti itse.

19 14 5 KARTOITTAVA KYSELY 5.1 Kartoittavan kyselyn toteutus Kartoittavan kyselyn tarkoituksena oli rajata terveyskasvatuksessa käsiteltävät aiheet ja selvittää oppilaiden Internetin käyttötaidot. Kyselylomakkeet (36 kpl) ja hyväksytty tutkimuslupaanomus vietiin kouluun Lomakkeiden mukana jätettiin opettajalle kirjallinen ohje, jossa pyydettiin vastauksia viidennen luokan oppilaiden lisäksi myös luokanopettajalta, muilta opettajilta ja terveydenhoitajalta. Luokan työrauhan säilyttämiseksi luokanopettaja jakoi kyselyt itse oppilaiden täytettäviksi. Luokanopettaja soitti opinnäytetyön tekijöille ja valmiit kyselyt haettiin koululta Analyysi Kyselyitä palautettiin 28 kappaletta, joista kaksi oli opettajien vastauksia. Oppilaiden vastausprosentti oli 90 %. Analyysi tehtiin SPSS 7.0 Windows tilasto-ohjelmalla. Tilastollisen analyysiin on käytetty Heikkilän (1999) teosta Tilastollinen tutkimus. Kuusi ensimmäistä kysymystä olivat suljettuja ja seitsemäs oli avoin kysymys. Kysymykset nro. 1 5 olivat taustakysymyksiä: ikä, sukupuoli ja tietotekniset taidot. Kysymyksellä nro. 6 kartoitettiin oppilaita kiinnostavia terveysaiheita. Kysymyksessä nro. 7 oppilaat saivat kuvailla terveyskäsityksiään kirjoittamalla tai piirtämällä. Kysymyksissä nro. 1 5 oli kyllä ja ei vastausvaihtoehdot. Näiden vastausten analysointi sujui ongelmitta. Koska kysymyksessä nro. 6 oli viisi vastausvaihtoehtoa, se piti jakaa viideksi eri muuttujaksi. Tämä helpotti vastausten analysointia, koska osa vastaajista oli valinnut kaikki viisi aihetta. Kysymys nro. 7. jaettiin kirjoitusten ja piirustusten osalta kahdeksi muuttujaksi. Kysymyksiä jakamalla saatiin kaikkiin muuttujiin vastausvaihtoehdoiksi "kyllä" tai "ei". Nämä muutokset varmistivat sen, että vastaajien kaikki toivomukset otettiin huomioon. 5.3 Tilastollisen analyysin tulokset ja johtopäätökset Vastaajista oli 15 tyttöä ja 13 poikaa. Näihin sisältyi yksi mies- ja naisopettaja, joiden paperit luokanopettaja oli merkinnyt erikseen. Oppilaat olivat vuotiaita. Vallilan ala-asteen kotisivuilla oli käynyt 25 vastaajista. Internetiä osasi käyttää 26 (93%) ja sähköpostia 24 (86%) vastaajista. Huumeita käsittelevästä aiheesta oli kiinnostuneita 22 (79%), seurustelusta 19 (70%) ja tupakasta 12 (43%) vastaajista. Alkoholiaihe kiinnosti 10 (36%) ja ravintoaihe 9 (32%) vastaajaa. Kotisivujen aiheiksi valittiin kolme eniten kiinnostusta herättänyttä aihetta eli huumeet, seurustelu ja tupakka.

20 Sisällön analyysin tulokset ja johtopäätökset Viimeisellä avoimella kysymyksellä kartoitettiin oppilaiden käsitystä terveestä ihmisestä. Vastauksissa oli mukana myös kahden opettajan käsitykset terveydestä. Opettajien vastaukset ovat erikseen oppilaiden vastauksien jälkeen. Terveyskäsitteet -kappaleessa mainitaan holistisen terveyskäsityksen osatekijöitä, joita ovat fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen, hengellinen ja yhteiskunnallinen terveys. Oppilaiden vastauksista löytyy kaikki samat osatekijät paitsi hengellinen ja yhteiskunnallinen terveys. Olemme jakaneet saadut 21 kirjallista vastausta kolmeen pääryhmään, jotka ovat sairauden puute, terveelliset elämäntavat ja päihteettömyys. Osa pääryhmistä on jaettu alaryhmiin, mutta samassa vastauksessa saattaa esiintyä piirteitä useammasta ryhmästä. Jako tehtiin kuitenkin vastauksissa esiintyvän pääsanan mukaan esimerkiksi sairauden puute näkyy ilmaisuna ei ole sairauksia tai ei tule helposti kipeäksi. Loput seitsemän vastaajaa olivat tehneet piirustuksen terveestä ihmisestä. Piirustukset olivat iloisia, hymyileviä ihmishahmoja, jotka esittivät tervettä ihmistä. Piirustuksia ei analysoida enempää tässä työssä. Sairauden puute (7) Tämä pääryhmä on jaettu kolmeen alaryhmään. Jolla ei ole sairauksia. Syö terveellistä ravintoa. Sellainen ihminen on terve jolla ei ole sairauksia eikä polta eikä juo ja terve syö terveellistä ruokaa Sellainen joka syö lihaa ja hedelmiä. Pitää olla ulkona niin ei tule helposti kipeäksi., Kolmen oppilaan mielestä ihminen on terve, kun hänellä ei ole sairauksia. Myös terveellinen, päihteettömyys ja ulkoilu nähdään osana terveyttä. Terve ihminen on sellainen, että ihmisellä ei ole mitään sairautta. tai ei halua murhata tai tappaa tai tehdä pahaa kenellekään. Terveys on: hyvät elämäntavat. Terve ihminen on sellainen, joka ei sairasta mitään vakavaa ja pitkäaikaista sairautta tai omista mielenterveysongelmaa. Terve ihminen on sellainen, joka ei ole riippuvainen, tuntee olonsa hyväksi ja omistaa tunteita toisia kohtaan. Myös nämä kolme oppilasta näkevät terveyden sairauden puuttumisena. He kokevat tärkeäksi mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin. (Terve ihminen) Ei ole aina kipeä ja jaksaa elää! (Terveys) on tärkeää., Yksi oppilas hyväksyy sairauden osana terveyttä, kunhan ei ole aina sairas ja kokee elämisen mielekkäänä. Hän näkee terveyden tärkeänä. Terveelliset elämäntavat (6) Tässä pääryhmässä on kaksi alaryhmää.

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen alakoulun vanhemmille Yhteenvetoraportti N=155 Julkaistu: 19.2010 1/21 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Lapsemme on 1. 1. luokalla 28 18,06% 2. 2. luokalla 36 23,23% 3. 3. luokalla

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TE1. 1 Terveyden edistäminen. 2 Terveysosaaminen ja media

TE1. 1 Terveyden edistäminen. 2 Terveysosaaminen ja media TE1 1 Terveyden edistäminen 2 Terveysosaaminen ja media Terveys Mitä on terveys? Tee mind map Moniselitteinen terveys Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei vain

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot