RAITISTA RAKKAUTTA Terveyskasvatusta koululaisille tietoverkossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAITISTA RAKKAUTTA Terveyskasvatusta koululaisille tietoverkossa"

Transkriptio

1 RAITISTA RAKKAUTTA Terveyskasvatusta koululaisille tietoverkossa Kirsi Heikkinen Satu Nisonen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin Alppikadun yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Heikkinen, Kirsi Nisonen, Satu "Raitista rakkautta" Terveyskasvatusta koululaisille tietoverkossa Helsinki s. IV liitettä Empiirisen opinnäytetyön teemana on terveyskasvatus ala-asteikäisille lapsille. Tavoitteena on terveyden edistäminen ja terveyden lukutaidon kehittyminen jo nuorena. Teoreettisessa viitekehyksessä selvennetään käsitteitä terveyden edistäminen, terveyskasvatus ja terveyden lukutaito. Työ on toteutettu toimintatutkimuksen tapaan Vallilan ala-asteen kahden eri luokan kanssa vuosina Opettajien ja oppilaiden toiveita terveyskasvatusaiheista kysyttiin kartoittavan kyselyn avulla viidesluokkalaisilta keväällä Viidesluokkalaisten (29 oppilasta) kartoittavan kyselyn vastaukset (26 kpl oppilaiden ja 2 kpl opettajien) analysoitiin sekä tilastollisella että sisällön analyysimenetelmillä. Valituista terveysaiheista seurustelu ja ihmissuhteet, tupakka ja huumeet saivat eniten kannatusta. Saman kuudennelle siirtyneen luokan kanssa tehtiin yhteistyössä näistä aiheista WWW-sivut syksyn 2000 alussa. Oppilailla oli myös sähköpostiyhteys kolmen kuukauden ajan opinnäytetyön tekijöihin. Helmikuussa 2001 suoritettiin arvioiva kysely viidesluokkalaisille, jotka olivat myös tutustuneet "Raitista rakkautta" - sivuihin koulun Intranetissä. Kyselyllä arvioitiin WWW-sivuja ja niiden käyttökelpoisuutta terveyskasvatusmenetelmänä. Kyselyn jälkeen sivut jäivät koulun omaan käyttöön. Viidennen luokan 28 oppilaalta saatiin 21 vastausta arvioivaan kyselyyn. Vastaajista 86% tutustui "Raitista rakkautta" - sivuihin, piti tekstiä ymmärrettävänä ja sivuilta saatua tietoa tarpeellisena. Sivujen ulkoasu miellytti 81% oppilaista ja 64% oli käyttänyt sivuilla olevia linkkejä. Opiskelumenetelmänä WWW-sivut kiinnostivat 73% vastaajista. Avoimesta mielipidekysymyksestä saatu palaute oli muutamaa vastausta lukuun ottamatta positiivista. Oppilaat pitivät sivujen lukemisesta ja toimintaan osallistumisesta. Johtopäätöksenä todettiin WWW-sivujen olevan pidetty ja käyttökelpoinen terveyskasvatusmenetelmä. Avainsanat: Terveyden edistäminen, terveyskasvatus ja terveyden lukutaito. Säilytyspaikka: DIAK/ Alppikadun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Diaconia Polytechnic in Finland/ Alppikatu Training Unit Authors: Heikkinen, Kirsi and Nisonen, Satu Title: "Temperate Love" - Health Education for School-aged Children on the Internet Spring Pages 4 Appendices The purpose of this thesis was to create www pages about health education and health promotion for elementary school children in the Vallila primary school. This subject was chosen in order to improve children's ability to read health information. As future health nurses, it was wanted to find a new way of giving health education and health promotion. The pages were made in years The thesis study data consists of two different half structured queries. The first questionnaire was used to get the important topics in health education. The 26 fifth grade pupils chose information about drugs, relationships and smoking as health topics of interest. The www pages based on the chosen health topics were made together with fifth -graders. The follow-up questionnaire collected pupils opinions of this kind of learning method. This thesis is based on action research methods. The study was both qualitative and quantitative. The data was analysed using statistical and content analysis. The results indicated that this kind of health education method was enjoyed by the pupils. 86% of the 21 pupils was acquainted with www pages and thought that the information covered was necessary. Therefore, this practical method could be used for health education and health promotion in future. Keywords: health education, health promotion, health reading ability Filed and stored at: Diaconia Institute library / Alppikatu, Helsinki

4 I SISÄLLYS JOHDANTO 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA Tavoitteena terveyden edistäminen Opetuksen apuvälineenä WWW-sivut Terveyspalveluja Internetissä Terveystieto omaksi oppiaineeksi peruskouluun Euroopan terveet koulut (ETK) -ohjelma 5 2 KESKEISET KÄSITTEET Terveys Terveyden edistäminen Terveyskasvatus Terveyden lukutaito Kouluterveydenhuolto 9 3 WWW-SIVUT INTERNETISSÄ WWW-sivut opetuskäytössä WWW-sivujen sisältö WWW-sivujen eettisyys 12 4 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT Toimintatutkimus Opinnäytetyötehtävä Opinnäytetyön tiedonkeruu Prosessin eteneminen 16 5 KARTOITTAVA KYSELY Kartoittavan kyselyn toteutus Analyysi Tilastollisen analyysin tulokset ja johtopäätökset Sisällön analyysin tulokset ja johtopäätökset 19 6 WWW-SIVUJEN TEKEMINEN Prosessin kuvaus Ryhmätyöskentelyä Vallilan koululla Työskentelyä opettajien kanssa 24

5 I 6.4 Reflektiota ryhmätyöskentelystä 25 7 ARVIOIVA KYSELY Arvioivan kyselyn toteutus Analyysi Tilastollisen analyysin tulokset ja johtopäätökset Sisällön analyysin tulokset ja johtopäätökset 28 8 POHDINTA Teoria Eettisyys Opinnäytetyöprosessi Luotettavuus WWW-sivujen tekeminen Kyselyt Opinnäytetyön parityöskentely Terveydenhoitaja www-sivujen tekijänä 34 LÄHTEET 36 LIITTEET Liite 1: Tutkimuslupa Liite 2: Kartoittava kysely Liite 3: Raitista rakkautta -sivut Liite 4: Arvioiva kysely Raitista rakkautta -sivuista

6 JOHDANTO Empiirisen eli käytännön läheisen opinnäytetyömme tavoitteena on ollut terveyden edistäminen ja nykyaikaisen terveyskasvatusmenetelmän käyttäminen koulussa ala-asteikäisille, koska lasten ja nuorten terveyteen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia. Terveyden edistäminen ja terveyskasvatus sen yhtenä toteuttamismuotona ovat tulleet yhä merkittävämmiksi terveyspolitiikan prioriteeteiksi. Kuitenkin terveysopetus on kouluissa selvästi vähentynyt viime vuosina ja terveyskasvatus oppiaineena on valinnainen aihekokonaisuus peruskouluissa. (Kannas 1998, 32, 34.) Myös kouluterveydenhuoltotyötä on kuntien säästötoimien myötä karsittu ja siitä johtuen terveydenhoitajien tekemä ehkäisevä työ kouluissa on vähentynyt (Laakso 1998, 4107). Kouluterveydenhuollon tavoitteena on perustan luominen aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Tavoitteen toteutumiseksi jokaisen oppilaan tulisi omaksua terveyttä edistävät tottumukset ja tietää oma vastuunsa itsensä hyvinvoinnista. Opinnäytetyönämme halusimme kehittää kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevää työtä suunnittelemalla mielekkään tavan terveyskasvatuksen antamiseen. Koska Internet-teknologiaa on hyödynnetty terveydenhuollossa toistaiseksi melko vähän, päädyimme opinnäytetyössämme kehittämään ala-asteikäisille suunnattua verkkopalvelua. Ammattikorkeakoulun työharjoittelu Vallilan terveysasemalla käynnisti opinnäytetyön. Terveysasemaharjoittelussa valittiin kouluterveydenhoitajan ehdotuksesta Vallilan ala-aste opinnäytetyöhömme. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Vallilan ala-asteen viides kuudesluokkalaisten kanssa vuoden 2000 ja talven 2001 aikana. Työmme on toimintatutkimuksen kaltainen tutkimus, joka toteutettiin Raitista rakkautta WWW-sivujen muodossa Vallilan ala-asteen Intranetissä. 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA 1.1 Tavoitteena terveyden edistäminen Tämä työ kehittyi ajatuksesta, että terveydenhoitajilla on liian vähän resursseja antaa terveyskasvatusta kouluissa. Terveyskasvatuksesta vastaa toki koko koulu yhdessä kouluterveydenhuollon kanssa. Terveyskasvatus on terveyden edistämistä ja tärkeä osa kouluterveydenhuollon ennalta ehkäisevää toimintaa kansanterveystyössä. Opinnäytetyön

7 2 tavoitteena on terveyden edistäminen koululaisille mielekkäällä ja nykyaikaisella tavalla. Päädyimme opinnäytetyössämme terveysaiheisiin WWW-sivuihin. Terveyttä voidaan edistää eri tyylisillä interventioilla. Toivottujen päämäärien saavuttaminen terveyden edistämisessä on pitkä prosessi. Tulosta on melkein mahdotonta mitata, koska terveystottumukset muokkautuvat vähitellen ja yksilöllisesti jokaisessa ihmisessä. Tulevina terveydenhoitajina koemme, että kouluissa annettava terveyskasvatus on tärkeää, sillä nuoruusiässä omaksutut tavat ja tottumukset vaikuttavat aikuisiän ja vanhuuden terveyteen asti. Kouluterveydenhuoltoa tutkittaessa on saatu palautetta, että tavoitteista ja mahdollisuuksista huolimatta monissa kouluissa terveyskasvatus on viime vuosina vähentynyt (Peltonen 2000, 27). 1.2 Opetuksen apuvälineenä WWW-sivut Meidän ajatuksenamme oli tehdä WWW-sivuista työväline auttamaan kouluterveydenhoitajan työtä. Vallilan ala-asteen terveydenhoitajan kiireinen työtilanne ja oman tietokoneen puute koululla muuttivat suunnitelmia. Terveydenhoitajan ja koulun johtajaopettajan ehdotuksesta sovittiin yhteistyöstä viidennen luokan opettajan kanssa. Näin opinnäytetyötä päädyttiin tekemään enemmän koulun oppilaiden kuin kouluterveydenhoitajan kanssa. Vallilan ala-asteella on tietokoneet ja oppilailla on mahdollisuus käyttää Internetiä. Vallilan alaasteella kouluterveydenhuolto ei ole vielä esillä Internetissä. Ainoastaan kouluterveydenhoitajan yhteystiedot löytyvät koulun WWW-sivuilta. Internetin käyttö on yleistymässä myös peruskouluissa ja sitä käytetään yhä enemmän tiedonhakuvälineenä. Tilastokeskuksen (1999) mukaan Opetusministeriön tavoitteena on ollut saada maamme oppilaitokset Internetin verkkopalvelujen piiriin vuoden 1999 loppuun mennessä. Vuoden 1998 alussa 65 prosenttia peruskouluista ja lukioista oli jo verkossa. Vuoden 1999 alussa arviolta prosenttia ala- ja yläasteista, prosenttia lukioista ja kaikki ammatilliset oppilaitokset oli liitetty verkkoon. 1.3 Terveyspalveluja Internetissä Terveyskasvatus Internetissä ei ole vielä yleistä, mutta se on yleistymässä. Terveysasemat ja terveydenhoitajat ilmoittavat terveyspalveluista WWW-sivuilla oman alueensa asukkaille. Tästä on esimerkkinä verkkoneuvola, joka on Helsingin kaupungin, Vuosaaren palveluverkon yksi osaprojekti. Tämän avulla perheille tarjotaan mahdollisuutta olla yhteydessä terveysasemalle

8 3 uusien kommunikaatioväylien avulla. (Sosiaali- ja terveyspalvelut 2000.) Internetissä on ollut syksystä 2000 myös Medixine Oy:n tuottamat nuorille (10-16 v.) suunnatut Terkkari.net -sivut (Medixine Oy). Sivuilta löytyy tietoa terveydestä, kehityksestä, ihmissuhteista, hyvinvoinnista ja liikunnasta. Palvelun keskushahmo on Terkkari, joka on Medixinen palveluksessa oleva terveydenhoitaja. Terkkarilta voi kysyä kaikkea, mikä mieltä askarruttaa, mm. terveyteen ja murrosiän kehitykseen liittyvistä asioista ja osallistua keskusteluihin keskusteluryhmissä. Olimme tyytyväisiä todettuamme, että Terkkari.net -sivuilta löytyy samoja aiheita, mitä "Raitista rakkautta" -sivuille on valittu. Elämisen alkuun -projektiin kuuluva, vuosina toteutettu, Nettineuvola on valittu vuoden 2000 projektiksi. Nettineuvola on edistyksellinen palvelu-konsepti, jossa nykyaikaista teknologiaa soveltaen saadaan aikaan uusia asiakashyötyjä. (Projektiyhdistys 2001.) Nettineuvola tuottaa äitiyshuollon palveluja perheiden saataville Internetiin. Nykyisellään neuvolapalvelut ovat hajallaan eri toimipisteissä ja perheiden ohjauskäytännöt vaihtelevat. Nettineuvolassa perheille on tarjolla eri alojen asiantuntijoiden tietämys. Nettineuvolan sisällöstä ja toiminnasta vastaavat Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Kuopion yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Kuopion kaupunki. Varsinaisena kohderyhmänä Nettineuvolalla ovat perheet, mutta Nettineuvola tuottaa tietoa myös äitiyshuollon ammattilaisten ja oppilaitosten käyttöön. Vuosien aikana yhteensä 20 perhettä Kuopiossa ja Kajaanissa on testannut Nettineuvolaa. Nämä perheet ovat testikäyttäjiä, joiden kokemusten perusteella Nettineuvolan tekniikka ja sisältö muokataan laajalle yleisölle sopivaksi. (Kouri 2001.) Nettineuvolasta saatujen hyvien kokemuksien perusteella Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa on tarkoitus laajentaa toimintaa myös lasten palveluihin. Lasten palveluihin keskittyvien nettisivujen on tarkoitus käsitellä mm. lastenneuvola asioita ja lasten sairauksia. Myöhemmin vastaavien sivujen ja nettipalvelujen on tarkoitus laajentua myös kouluikäisiin ulottuviksi. (Kouri 2001, 23.) 1.4 Terveystieto omaksi oppiaineeksi peruskouluun Monet suomalaiset terveystahot, mm. Suomen terveydenhoitajaliitto, Stakes, Kansanterveyslaitos ja Suomen lääkäriliitto, ovat esittäneet Opetusministeriölle, että terveystiedon pitäisi olla oma oppiaine peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa perusopetuksessa. Peruskoulussa terveyttä koskevan opetuksen pitäisi antaa jokaiselle oppilaalle sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla hän ymmärtää terveyden, kasvamisen ja sairastumisen tärkeimmät prosessit sekä osaa ylläpitää ja hoitaa omaa terveyttään. (Urjanheimo, Rimpelä, Puska & Kujala 2000, A 5.)

9 4 Opetuksen pitäisi myös ohjata lapsia ja nuoria kriittisesti arvioimaan tarjolla olevaa tietoa terveydestä. Terveystieto vaatii pätevät ja asian osaavat opettajat. Varsinaisten opettajien lisäksi voidaan opetuksessa hyödyntää kouluterveydenhuollon ammattilaisia sekä ulkopuolisia terveysjärjestöjen asiantuntijoita. Oma oppiaine perusopetuksessa tekee mahdolliseksi antaa jokaiselle nuorelle riittävä terveysosaaminen. (Urjanheimo ym. 2000, A 5.) Tämän ajankohtaisen artikkelin kirjoittajien lisäksi asiasta ovat huolestuneet Keuhkovammaliitto, Syöpäjärjestöt, Suomen sydänliitto ja Terveys ry. 1.5 Euroopan terveet koulut (ETK) -ohjelma Euroopan terveet koulut (ETK) -ohjelma alkoi v yhteistyössä WHO: n Euroopan aluetoimiston, Euroopan neuvoston ja Euroopan komission kanssa. Suomi tuli mukaan 1993 ja kaudella suomalaisia peruskouluja oli mukana 32. WHO: n maailmanlaajuisen kouluterveysaloitteen tavoitteena on, että kaikista kouluista tulisi terveyttä edistäviä oppimis- ja työympäristöjä. Se edellyttää koulun ja kouluterveydenhoidon henkilöstön, oppilaiden, vanhempien ja laajemmin lähiyhteisön sitoutumista terveyden edistämisen päämääriin. (Jakonen, Turunen, Tossavainen & Vertio 2000, 21.) Osallistavaa toimintatutkimusta (participatory action research) on sovellettu useilla tieteenaloilla, erityisesti koulutuksen kehittämisessä ja yhteisöllisissä hankeissa. ETK-ohjelman tutkimusprojekti toteutetaan osallistavana toimintatutkimuksena. Tutkijat toimivat yhteistoiminnallisesti toisten osallistujien kanssa kuten opettajien, oppilaiden, kouluterveydenhoitajien ja vanhempien. Arviointi toteutetaan ETK-ohjelman eri vaiheissa soveltaen kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia lähestymistapoja. (Jakonen ym. 2000, ) 2 KESKEISET KÄSITTEET 2.1 Terveys Useita vuosikymmeniä sitten Maailman terveysjärjestö (WHO) on määritellyt terveyden täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi eikä pelkästään sairauden tai vamman puuttumiseksi. Tätä määritelmää käytetään edelleen, vaikka sitä pidetäänkin täysin

10 5 epärealistisena ja idealistisena. Uudempi WHO:n määritelmä näkee terveyden arkielämän voimavarana eikä elämän päämääränä. Se on myönteinen käsite, joka painottaa yhteisöllisiä ja persoonallisia voimavaroja sekä toimintakykyä. (Ewles & Simnett 1995, 5, 20.) Holistisen terveyskäsityksen osatekijöitä voidaan luokitella kuuteen eri ryhmään. Fyysinen terveys liittyy elimistön mekaaniseen toimintakykyyn. Psyykkisellä terveydellä tarkoitetaan kykyä ajatella selkeästi ja johdonmukaisesti. Emotionaalinen terveys on kykyä tunnistaa tunnetiloja (esim. pelkoa, iloa, surua ja vihaa) ja ilmaista niitä tilanteisiin sopivalla tavalla. Sosiaalisella terveydellä tarkoitetaan kykyä solmia ja ylläpitää ihmissuhteita. Hengellinen terveys liitetään usein uskontoon tai henkilökohtaiseen uskoon. Yhteiskunnallinen terveys liittyy läheisesti yksilön ympäristöön ja yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin. (Ewles & Simnett 1995, 6-7.) Usein terveyttä pidetään ideaalitilana, jossa ei ole fyysisiä sairauden oireita. Terveyttä ja sairautta ei välttämättä ole kuitenkaan tarpeellista erottaa toisistaan, sillä ne liittyvät elämään ja yhdistyvät yhteiseksi terveenä ja sairaana olon kokonaisuudeksi. Terveys voidaan määritellä myös sisäisenä vahvuutena ja hallinnan tunteena, johon liitetään vielä tietoisuus omasta elämästä, tunteista, toiveista ja pettymyksistä. (Sirola, Härmälä, Puodinketo - Wahlsten, Salminen & Sundström 1998, ) 2.2 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen tarkoittaa yksilöiden ja yhteisöjen terveydentilan parantamista. Terveyteen vaikuttavien tekijöiden hallinta ja terveydentilan parantaminen ovat terveyden edistämiseen tähtäävän toiminnan perustavoitteita ja -prosesseja. (Ewles & Simnett 1995, 19.) Vertion mielestä terveyden edistäminen on terveyskasvatusta laaja-alaisempaa toimintaa. Sen tarkoituksena on antaa ihmisille parempia mahdollisuuksia vaikuttaa itse omaan terveyteensä. (Terveyden edistämisen keskus 2000.) Terveyden edistäminen on myös toimintaa, jonka avulla terveys ymmärretään osaksi arkisia valintoja ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sen avulla tuetaan, lisätään ja mahdollistetaan yksilöiden ja yhteisöjen olemassa olevaa hyvinvointia, omatoimisuutta, edellytyksiä ja mahdollisuuksia toteuttaa terveyttä edistävää toimintaa. (Leskinen 1997.) Terveyskasvatuksen neuvottelukunta näkee terveyden edistämisen toimintana, jonka tarkoituksena on parantaa terveysoloja ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen. Tavoitteena on yhä laajemmin ihmisten omaan hallintaan tukeutuva terveyden edistäminen ja terveydenhuollon kehittäminen. (Kettunen, Liimatainen ja Poskiparta

11 6 1996, 10.) Maailman terveysjärjestön Euroopan alueen työryhmän mukaan terveyden edistäminen tarkoittaa terveyteen myönteisesti vaikuttavien sosiaalisten edellytysten lisäämistä sekä ympäristön ja ihmisten käyttäytymisen muuttamista terveyttä suosivaan suuntaan. (WHO 1984.) Ottawan asiakirja (1986) puolestaan määrittelee terveyden edistämisen toiminnaksi, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia niin terveytensä hallintaan kuin sen parantamiseen. Jotta täydellinen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi voitaisiin saavuttaa, on yksilöiden ja ryhmän kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa ja muuttamaan ympäristöä tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa. (Sirola ym. 1998, ) 2.3 Terveyskasvatus Vertion mukaan terveyskasvatus on monesti terveyden edistämisen osa tai menetelmä. Terveysriskit ovat olleet terveyskasvatuksen perustana. Tärkeänä lähtökohtana on korostettu myös käytetyn tiedon objektiivisuutta. Terveyskasvatuksessa on tukeuduttu erityisesti lääketieteelliseen tutkimukseen, mutta myös käyttäytymisen tutkimukseen. Subjektiivisen kokemuksen merkitys terveystekojen selittäjänä on nähty vähintään yhtä tärkeänä kuin niin sanottu objektiivinen tieto. Terveyskasvatuksen kohteena ovat yksilöt ja ryhmät. Terveyskasvatusohjelmissa rajataan kohderyhmiä ja halutaan vaikuttaa ihmisten terveyteen yhteisölähtöisesti. Fyysinen terveys ja eliniän pidentäminen ovat olleet ensisijaisia terveydenhuollon ja myös terveyskasvatuksen tavoitteita. (Terveyden edistämisen keskus 2000.) Ingrosson mukaan terveyskasvatus voidaan määritellä suotuisissa olosuhteissa tapahtuvaksi viestintäprosessiksi, joka vaikuttaa mielikuviin, ilmaisuihin ja yksilön toiminnan edellytyksiin ja luo terveyttä edistävää ilmapiiriä (Kettunen ym. 1996, 10). 2.4 Terveyden lukutaito Nuorten terveyskasvatuksen tavoitteena on aikuisuudessa ilmaantuvien kansantautien ehkäisy, nuorten senhetkisen terveyden edistäminen sekä sellainen terveyssivistys, joka lisää terveyden lukutaitoa ja valmiuksia arvioida terveyskulttuurin erilaisia ilmiöitä kriittisesti. (Kannas 1998, 33.) Terveyden lukutaito -käsite nousi esille 1997 Jakartassa pidetyn neljännen kansainvälisen terveyden edistämisen kongressin yhteydessä. Terveyden lukutaito merkitsee paljon enemmän kuin tiedon siirtoa ja kehittää kykyä lukea terveyslehtisiä. Terveyden lukutaitoa kuvastavat yksilön kognitiiviset ja sosiaaliset taidot. Ne määrittelevät yksilön kyvyt, edellytykset ja motivaation saavuttaa, ymmärtää ja käyttää terveyteen liittyvää informaatiota edistääkseen ja

12 7 ylläpitääkseen ns. hyvän terveydentilan. Edellä mainittujen taitojen kehittyminen edellyttää puolestaan mahdollisuutta vuorovaikutukseen. Kyse ei siis ole vain lukutaidon mekaanisesta hallinnasta, vaan myös lukutaidon mahdollistamista kyvyistä ja edellytyksistä toimia muuttuvissa olosuhteissa joustavasti, oman ja ympäröivän yhteisön edun mukaisesti. (Leskinen & Koskinen- Ollonqvist 2000, 23) Terveyden lukutaidossa voidaan erottaa kolme tasoa: 1. Toiminnallinen terveyden lukutaito eli ns. peruslukutaito; - vuorovaikutustapahtuman aloitus, informaation käsittely 2. Vuorovaikutuksellinen terveyden lukutaito - kykyjen ja taitojen kehittyminen henkilökohtaisella tasolla 3. Kriittinen terveyden lukutaito; - yksilö- ja yhteisötason täysivaltaistuminen (empowerment) (Leskinen & Koskinen-Ollonqvist 2000, 25.) Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan taitoa käsitellä terveyteen liittyvää tietoa - terveysajattelun taitoja - ja sen kautta terveyden ylläpitämiseen läheisesti liittyviä toimintavalmiuksia (action competence). Terveyttä koskevan viestinnän kaupallistuessa tietotulvaa on vaikea arvioida ilman taitoa lähdekriittisesti ja tietolähteiden taustamotiiveja analysoivasti. (Peltonen 2000, 28.) 2.5 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on tärkeä osa kansanterveystyötä. Sen tarkoituksena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys sekä juurruttaa heihin terveet elämäntavat ja siten luoda perusta terveelle aikuisuudelle. (Terho 2000, 15.) Kansaterveystyöllä tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen (Kansanterveyslaki 1 ).

13 8 Kouluterveydenhuolto yhdessä koulun kanssa on vastuussa terveyskasvatuksen opettamisesta. Lain mukaan opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koko maan alueella. (Perusopetuslaki 2.) 3 WWW-SIVUT INTERNETISSÄ 3.1 WWW-sivut opetuskäytössä Uuden teknologian avulla pystytään tarjoamaan opiskelumahdollisuuksia esimerkiksi sähköpostin ja tietoverkkojen avulla. Tietoverkot muodostavat avoimen oppimisympäristön, jossa voidaan suorittaa tutkimus- ja opiskeluprosesseja. Tietoverkkoja täytyy pystyä käyttämään hallitusti, sillä jäsentämätön vaeltelu tietolähteestä toiseen saattaa johtaa opiskelupäämäärien hämärtymiseen. Myös tiedon luotettavuuden arviointi voi olla vaikeaa, koska kukaan ei valvo WWW-sivujen sisältöä ja verkossa on paljon vanhentunutta tietoa. Toisaalta verkossa on valtava tietovarasto ja sieltä on löydettävissä paljon ajankohtaista tietoa, jota ei löydä esim. tietosanakirjoista. Parhaimmillaan tietoverkossa opiskelun avulla opiskelija tutkii ja luo monimuotoista ja -tasoista tietoa sisältäviä kokonaisuuksia. (Paananen & Kuoppala 1998, 94, 108.) Käsitykset oppimisesta ovat muuttuneet viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Nykyisessä oppimiskäsityksessä oppiminen on aktiivinen tapahtuma, jossa oppilas muuttaa tai kehittää käsityksiään ympäristöstään rakentamalla uusia käsityksiä eli tietoa. (Peltonen 2000, 27.) Tietokone muuttaa oppimisen opettajakeskeisestä oppijan aktiiviseksi toiminnaksi. Tietoverkossa toteutettava opiskelu on opiskelijalle perinteistä kirjasta lukemista vapaampaa ja joustavampaa, toisaalta myös vaativampaa. (Ilomäki & Silander 1997, 80.) Opettajan ja opiskelijoiden tarjoama sosiaalinen ryhmä ja oppimisen tuki ovat verkkomuotoisessa opiskelussa hankalat toteuttaa. Verkko-opetus on helposti passiivista, sillä oppijan on vain luettava ja yritettävä hahmottaa kokonaisuuksia. Verkkomateriaalin tekijän suuri haaste on kehittää oppijan ajattelua aktivoivia tehtäviä, joissa oppija konstruoi osaamistaan ja käyttää hyväkseen verkon laajoja tietokantoja. Samalla on kuitenkin huolehdittava opiskelun tuesta ja interaktiosta. Verkkomateriaalin tekijällä voi olla kiusaus linkittää kaikki mahdollinen, jolloin opiskelijan on hankala hahmottaa kokonaisuutta. Toisaalta juuri linkitys tuo aineistoihin enemmän kuin mitä perinteisissä oppikirjoissa on. (Ilomäki & Silander 1997, 80.)

14 9 Verkkokursseja toteutettaessa keskeisintä ei ole tekniikka vaan pedagoginen näkemys, joiden pohjalta verkon välityksellä mahdollistettavia oppimiskokemuksia on suunniteltu. Huomion keskipisteeseen nousee siten näkemys opettamisesta ja oppimisesta, näkemys oppijasta ja hänen kohtaamisesta oppimisprosessin aikana. (Kiviniemi 2000, 7.) Verkkokurssin rakentamisessa tarvitaan asiantuntijoita usealta eri alalta. Kiviniemen (2000, 26-27) koostaman tiedon mukaan laajamittaisemmassa verkkokurssissa tarvitaan käsikirjoittaja, ohjaaja, ohjelmoija, WWW-toimittaja, koordinoija sekä sisällön ja verkkodidaktiikan asiantuntijat. Digitaalisen oppimateriaalin laatimiseen pätevät samat perussäännöt kuin muunkin oppimateriaalin laatimiseen: ajankohtainen tieto käsiteltävästä aiheesta, kattavuus, jotta oppilas saa tarvittavat perustiedot ja mielenkiintoinen esitystapa, jolla edistetään motivoitumista. Poikkeuksen tavalliseen oppimateriaaliin tuovat ympäristö, jossa opetettava aines esitellään. Näyttöpäätteeltä luettava oppimateriaali vaatii erilaisen esitystavan kuin paperille tulostettu materiaali. Vaikka oppimateriaali sisällöltään olisi täysin ajantasaista, täytyy lopputuloksen olla visuaalisesti miellyttävä ja helposti hallittavissa. (Paananen & Kuoppala 1998, 113.) 3.2 WWW-sivujen sisältö WWW-sivuiksi kutsutaan WWW-selaimen selainikkunassa samanaikaisesti esillä olevaa kokonaisuutta, joka ladataan WWW-palvelimelta WWW-osoitteen tai siihen viittaavan linkin avulla ja joka voidaan lukea samalla kertaa selainikkunassa. WWW-sivu voi olla leveämpi tai pidempi kuin mitä ruudulla yhdellä kertaa on näkyvissä. Tällöin WWW-sivua tulee vierittää ruudulla ns. vierityspalkkien avulla, jotta saa näkyviin WWW-sivun koko sisällön. Useiden samaan kokonaisuuteen kuuluvien WWW-sivujen kokonaisuutta kutsutaan WWW-sivustoiksi tai, kuten usein sanotaan, kotisivuiksi. (Nikkilä & Malmirae 1999, 239.) Alasillan (1998, 182) mukaan kotisivulla eli WWW-sivustolla voidaan myös tarkoittaa sisältökokonaisuuden pääsisäänkäynniksi suunniteltua sivua, joka sisältää usein tietoa julkaisijasta sekä valikon tai muun orientaation koko sisältöön. Tässä opinnäytetyössä WWWsivut -käsitteellä tarkoitetaan kaikkia "Raitista rakkautta" -sivuja, ei pelkästään aloitussivua. Vallilan ala-asteen WWW-sivulta pääsee "Raitista rakkautta" -sivuille klikkaamalla kohtaa "Projektit". Yritys, yhteisö tai yksilö vastaa aina oman kotisivunsa sisällöstä. Kotisivulla ei saa julkaista henkilöiden kuvia ja yksityiselämää koskevia tietoja ilman asianomaisten lupaa. Yksityisyyden suoja on kulttuurisidonnainen ja moraalikäsitykset poikkeavat eri puolilla maailmaa. Kotisivuille sisältyvien linkkien käyttäminen on myös yrityksen omalla vastuulla. Pelkkä linkittäminen ei

15 10 Suomen lakien mukaan loukkaa tekijänoikeutta, ellei aineistoa hyödynnetä laajamittaisesti ja järjestelmällisesti. (Rahnasto 1996, ) 3.3 WWW-sivujen eettisyys WWW-sivujen tekemiseen liittyy paljon eettisiä valintoja. Internet sisältää paljon aineistoa, johon voi liittyä tekijänoikeussuoja. Linkkejä olemme käyttäneet harkitusti ja niiden tarkoituksena on antaa valituista terveysaiheista lisätietoa. Linkkien valintaan vaikutti myös niiden kohdistuminen murrosikäisille. Halusimme, että linkkien avulla aiheeseen liittyvän tiedon etsintä Internetistä olisi selkeämpää. Internetissä käyttäytymisen ohjeita kutsutaan Netiketiksi. Tässä osa tärkeimmistä: Älä unohda peruskäytöstapoja. Älä unohda, että toisellakin puolella on ihminen eikä kone. Kirjoita lyhyesti ja täsmällisesti. Mieti viestiä kirjoittaessasi, millainen on kohderyhmäsi. Käytä oikeita tietoja itsestäsi. Ole varovainen tekijänoikeuksien kanssa. Älä mainosta. (Hintikka, Kaartinen, Lepistö & Savela, 1999, 148.) 4 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Toimintatutkimus Toimintatutkimus -käsitteeseen ei ole olemassa vain yhtä pätevää määritelmää. Kyseessä on väljä tutkimusstrateginen lähestymistapa, joka saa sisältönsä pitkälti kulloiseltakin kohdealueeltaan. Toimintatutkimuksen perusajatuksena voidaan kuitenkin pitää käytännönläheisyyttä; tutkimuksen pitää saada aikaan muutakin kuin kasvavia paperikasoja. (Heikkinen ja Jyrkämä 1999, 25,35.) Toimintatutkimusprosessi on kasvatuksellinen, ongelmakeskeinen, tilannesidonnainen ja tulevaisuuteen suuntautuva. Se perustuu interventioon, pitää tavoitteena toiminnan kehittämistä ja tarkastelee yksilöitä sosiaalisen ryhmän jäseninä. Syklimäisesti etenevässä prosessissa toiminta, toiminnan tutkimus ja arviointi ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kaikki tutkimuksen kannalta asianomaiset osallistuvat toimintaan, sen kehittämiseen sekä muutoksen arviointiin. (Hart & Bond 1995, )

16 11 Toimintatutkimuksessa on olennaista myös tutkijan ja tutkittavan välinen aktiivinen vuorovaikutus. Tavoitteena on jonkun asiantilan parantaminen osallistujien oman toiminnan avulla. Toimintatutkimuksessa kohteena on aina joku tietty olemassa oleva yhteisö ja tutkimuskohde on ajallisesti ja paikallisesti määrätty. Tutkimuskohde voi olla vaikkapa joku asuinalue, koululuokka, työryhmä jne. (Eskola & Suoranta 1998, ) Tämän opinnäytetyön osallistujat muodostuivat yhdestä koululuokasta. Grönfors (1982, 87) korostaa toimintatutkimusta avoimena toimintana, jossa tutkittaville avoimesti selvitetään tutkimuksen tarkoitus, pyydetään heitä yhteistyöhön ja pyritään vaikuttamaan positiivisesti ihmisten elämään. Tässä opinnäytetyössä yhteistyö kaikkien osallistujien kanssa ei ole ollut samanlaista. Tiiviissä yhteistyössä toimittiin pääasiassa koulun terveydenhoitajan, luokan opettajan ja viiden vapaaehtoisen oppilaan kanssa. Muille osallistujille tutkimuksen tarkoitus selvitettiin esikyselyn saatekirjeessä. Opinnäytetyön tarkoitus oli terveyttä edistämällä vaikuttaa positiivisesti osallistujien elämään. Käytäntöihin suuntautuminen, muutokseen pyrkiminen ja tutkittavien osallistuminen tutkimusprosessiin ovat ne piirteet, jotka yhdistävät eri toimintatutkimuksia. Yhdistävistä piirteistä huolimatta sovellettavat tai kehiteltävät teoriat, itse tutkimusten kohteet ja kysymysten asettelut voivat olla hyvinkin erilaisia. Toimintatutkimuksen mahdollinen kohde ja tutkimuksen substanssi voi siis olla melkeinpä mikä tahansa ihmiselämään liittyvä piirre. (Kuula 1999, 10,11.) 4.2 Opinnäytetyötehtävä Suojanen (1999) näkee toimintatutkimuksessa koulutus- ja hankepainotteiset suunnat. Hankepainotteisessa toimintatutkimuksessa tärkeimpänä nähdään tutkimuskohteen kehittäminen paremmin tarkoitustaan vastaavaksi, esimerkiksi koulumaailmassa se voi olla jonkin kurssin suunnittelu. Toimintatutkimuksessa voi olla painotuseroja myös toiminnassa ja tutkimuksessa. Käytännön opettajaa tai työntekijää lähempänä on yleensä toimintapainotteinen toimintatutkimus, jossa ei välttämättä pyritäkään perusteellisen tieteellisen raportin aikaansaamiseen. Toimintatutkimukseen kuuluu kuitenkin aina jonkinasteinen toiminnan taustateorioihin perehtyminen sekä kokemusten systemaattinen kerääminen, analysoiminen ja raportoiminen. Toteutimme opinnäytetyömme hanke- ja toimintapainotteisen toimintatutkimuksen tapaan. Työn perimmäisenä tavoitteena oli terveyden edistäminen antamalla terveyskasvatusta alaasteikäisille koulussa. Työ muodostui kartoittavasta kyselystä, www-sivujen teosta ja arviointikyselystä. Kartoittavalla kyselyllä selvitettiin oppilaiden ja opettajien toiveita kotisivujen

17 12 terveysaiheiksi. Valitut terveysaiheet muokattiin Internetiin sopiviksi ja työstettiin osittain yhdessä pienen oppilasryhmän kanssa. Terveysaiheiset www-sivut ja opinnäytetyön tekijöiden sähköpostiosoitteet olivat koulun käytettävissä syyskuusta 2000 helmikuuhun Tavoitteena oli, että oppilaat tutustuisivat kotisivuihin itsenäisesti tai opettajan avustuksella. Helmikuussa 2001 järjestettiin arvioiva kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää terveysaiheisten kotisivujen käyttökelpoisuutta terveyskasvatuksen menetelmänä. Kyselyt arvioitiin sekä kvalitatiivisella että kvantitatiivisella menetelmällä. 4.3 Opinnäytetyön tiedonkeruu Opinnäytetyön tekijöistä toinen asuu Nurmijärvellä ja toinen Vihdissä ja molemmat opiskelevat DIAK :n Helsingin Alppikadun yksikössä, joka toimii Keskisen suurpiirin alueella. Opinnäytetyön kohderyhmäksi haluttiin joku Keskisen suurpiirin alueella sijaitseva koulu ajankäytön säästämisen vuoksi. Terveyskasvatuksesta luetun kirjallisuuden perusteella kohderyhmäksi haluttiin valita ala-asteikäiset nuoret, koska heidän terveyskäyttäytymiseensä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Mm. Helsingin Sanomien (STT 2000) artikkelissa "Tupakkakampanjan oltava räväkkä" painotetaan, että valistuskampanjat tulee ajoittaa ikävaiheeseen, jolloin nuoret ovat siirtymässä yläasteelle. Keväällä 2000 Keskisen suurpiirin Vallilan terveysasemalla suoritetun työharjoittelun myötä päädyttiin valinnassa Vallilan ala-asteeseen. Kouluterveydenhoitaja pidettiin avainhenkilönä empiirisen toiminnan käynnistämisessä. Terveysaseman terveydenhoitaja toimii kouluterveydenhoitajana ala-asteella kahtena päivänä viikossa. Lisäksi valintaan vaikuttivat koulun läheinen sijainti, oppilaiden määrä ja ikä. Koulussa oli yhteensä 360 oppilasta. Koulusta valittiin yksi luokka, joka osallistui toimintaan. Valitussa luokassa oli 29 oppilasta. Toiminnan alkaessa kartoittavalla kyselyllä keväällä 2000 osallistujat olivat viidennellä luokalla eli vuotiaita. Helsingin kaupungin opetusviraston tutkimuksen "Ala-asteen oppilaiden käsityksiä tietotekniikasta, oppimisesta ja tiedosta" (2000, 46) mukaan kuudesluokkalaisilla on paremmat valmiudet tietokoneen käyttöön kuin neljäsluokkalaisilla. Vallilan ala-asteen viidesluokkalaiset soveltuivat osallistujiksi, koska toiminnan pituudesta johtuen arviointi tulisi vasta seuraavalle lukukaudelle. Tulevina terveydenhoitajina uskomme, että terveyskasvatuksen opetus on hyvä aloittaa viimeistään murrosiän kynnyksellä. Nuorena omaksuttu terveyden lukutaito luo perustan aikuisiän terveyskäyttäytymiselle. 4.4 Prosessin eteneminen Aluksi pidimme tulevaa toimintaa projektin kaltaisena. Opinnäytetyön edetessä vahvistui ajatus toimintatutkimuksen tapaan tehtävästä työstä. Suojanen (1999) käyttää nimitystä

18 13 toimintatutkimus (action research) kaikesta sellaisesta tutkimuksesta, joka täyttää seuraavat ehdot: tutkimuksessa on tarkoituksena yhteistyönä kehittää jotain sosiaalista kohdetta, ryhmän toimintaa, tiettyä hanketta tai tuotetta, tutkimus toteutetaan suunnittelu-toiminta-havainnointi-reflektointi-sykleinä, tutkimusprojektin jäsenet osallistuvat aktiivisesti kaikkiin tutkimusprosessin vaiheisiin ja tutkimuksen kulku raportoidaan. Opinnäytetyön tekijät pitivät suunnittelupalavereita yhdessä keskustellen aikataulusta, osallistujista, tutkimusluvan hankkimisesta ja menetelmistä. Suunnittelua tehtiin muun opiskelun lomassa ja lisäksi myös jonkin verran puhelimitse iltaisin ja viikonloppuisin. Ennen tarvittavia lupahakemuksia otettiin yhteyttä Vallilan ala-asteelle. Koulun terveydenhoitajan välityksellä tavattiin ala-asteen johtajaopettaja, jonka suostuttua otettiin yhteyttä viidennen luokan opettajaan. Myös luokanopettaja suostui opinnäytetyöhön osallistumiseen ja hänestä tuli yksi työn avainhenkilöistä. Terveys- ja opetusvirastoista kysyttiin puhelimitse tutkimuslupia Terveysvirastosta kerrottiin puhelimessa, että opinnäytetyö voidaan toteuttaa koulussa ilman heidän lupaansa. Opetusvirastosta lupaa piti anoa kirjallisesti ja sieltä lähetettiin valmis lomake täytettäväksi (Liite 1). Kartoittava kysely (Liite 2) laadittiin maaliskuun 2000 alussa ja näytettiin kouluterveydenhoitajalle ja luokanopettajalle Kouluterveydenhoitaja hyväksyi kartoituksen aiheet. Opettajan toivomuksestaan vaihdoimme kartoitukseen seksuaalisuusaiheen ihmissuhteita ja seurustelua käsitteleväksi aiheeksi. Opettajan hyväksyttyä kyselylomakkeen haettiin lupaa opetusvirastosta. Tutkimuslupa-anomus toimitettiin opetusvirastoon , liitteeksi laitettiin kartoittava kysely. Tutkimuslupa myönnettiin Luokanopettajan kanssa sovittiin luokalle suoritettavista kartoittavasta ja arvioivasta kyselystä. Kotisivuja päätettiin tehdä yhteistyössä pienen oppilasryhmän kanssa. Myös pienryhmäläiset ovat avainhenkilöitä tässä työssä. Luokanopettaja kokosi pienryhmän vapaaehtoisista oppilaista. Opettajan toivomuksesta tapasimme vain pienryhmään kuuluvia oppilaita, muiden oppilaiden informoimisesta ja kyselyjen suorittamisesta hän huolehti itse.

19 14 5 KARTOITTAVA KYSELY 5.1 Kartoittavan kyselyn toteutus Kartoittavan kyselyn tarkoituksena oli rajata terveyskasvatuksessa käsiteltävät aiheet ja selvittää oppilaiden Internetin käyttötaidot. Kyselylomakkeet (36 kpl) ja hyväksytty tutkimuslupaanomus vietiin kouluun Lomakkeiden mukana jätettiin opettajalle kirjallinen ohje, jossa pyydettiin vastauksia viidennen luokan oppilaiden lisäksi myös luokanopettajalta, muilta opettajilta ja terveydenhoitajalta. Luokan työrauhan säilyttämiseksi luokanopettaja jakoi kyselyt itse oppilaiden täytettäviksi. Luokanopettaja soitti opinnäytetyön tekijöille ja valmiit kyselyt haettiin koululta Analyysi Kyselyitä palautettiin 28 kappaletta, joista kaksi oli opettajien vastauksia. Oppilaiden vastausprosentti oli 90 %. Analyysi tehtiin SPSS 7.0 Windows tilasto-ohjelmalla. Tilastollisen analyysiin on käytetty Heikkilän (1999) teosta Tilastollinen tutkimus. Kuusi ensimmäistä kysymystä olivat suljettuja ja seitsemäs oli avoin kysymys. Kysymykset nro. 1 5 olivat taustakysymyksiä: ikä, sukupuoli ja tietotekniset taidot. Kysymyksellä nro. 6 kartoitettiin oppilaita kiinnostavia terveysaiheita. Kysymyksessä nro. 7 oppilaat saivat kuvailla terveyskäsityksiään kirjoittamalla tai piirtämällä. Kysymyksissä nro. 1 5 oli kyllä ja ei vastausvaihtoehdot. Näiden vastausten analysointi sujui ongelmitta. Koska kysymyksessä nro. 6 oli viisi vastausvaihtoehtoa, se piti jakaa viideksi eri muuttujaksi. Tämä helpotti vastausten analysointia, koska osa vastaajista oli valinnut kaikki viisi aihetta. Kysymys nro. 7. jaettiin kirjoitusten ja piirustusten osalta kahdeksi muuttujaksi. Kysymyksiä jakamalla saatiin kaikkiin muuttujiin vastausvaihtoehdoiksi "kyllä" tai "ei". Nämä muutokset varmistivat sen, että vastaajien kaikki toivomukset otettiin huomioon. 5.3 Tilastollisen analyysin tulokset ja johtopäätökset Vastaajista oli 15 tyttöä ja 13 poikaa. Näihin sisältyi yksi mies- ja naisopettaja, joiden paperit luokanopettaja oli merkinnyt erikseen. Oppilaat olivat vuotiaita. Vallilan ala-asteen kotisivuilla oli käynyt 25 vastaajista. Internetiä osasi käyttää 26 (93%) ja sähköpostia 24 (86%) vastaajista. Huumeita käsittelevästä aiheesta oli kiinnostuneita 22 (79%), seurustelusta 19 (70%) ja tupakasta 12 (43%) vastaajista. Alkoholiaihe kiinnosti 10 (36%) ja ravintoaihe 9 (32%) vastaajaa. Kotisivujen aiheiksi valittiin kolme eniten kiinnostusta herättänyttä aihetta eli huumeet, seurustelu ja tupakka.

20 Sisällön analyysin tulokset ja johtopäätökset Viimeisellä avoimella kysymyksellä kartoitettiin oppilaiden käsitystä terveestä ihmisestä. Vastauksissa oli mukana myös kahden opettajan käsitykset terveydestä. Opettajien vastaukset ovat erikseen oppilaiden vastauksien jälkeen. Terveyskäsitteet -kappaleessa mainitaan holistisen terveyskäsityksen osatekijöitä, joita ovat fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen, hengellinen ja yhteiskunnallinen terveys. Oppilaiden vastauksista löytyy kaikki samat osatekijät paitsi hengellinen ja yhteiskunnallinen terveys. Olemme jakaneet saadut 21 kirjallista vastausta kolmeen pääryhmään, jotka ovat sairauden puute, terveelliset elämäntavat ja päihteettömyys. Osa pääryhmistä on jaettu alaryhmiin, mutta samassa vastauksessa saattaa esiintyä piirteitä useammasta ryhmästä. Jako tehtiin kuitenkin vastauksissa esiintyvän pääsanan mukaan esimerkiksi sairauden puute näkyy ilmaisuna ei ole sairauksia tai ei tule helposti kipeäksi. Loput seitsemän vastaajaa olivat tehneet piirustuksen terveestä ihmisestä. Piirustukset olivat iloisia, hymyileviä ihmishahmoja, jotka esittivät tervettä ihmistä. Piirustuksia ei analysoida enempää tässä työssä. Sairauden puute (7) Tämä pääryhmä on jaettu kolmeen alaryhmään. Jolla ei ole sairauksia. Syö terveellistä ravintoa. Sellainen ihminen on terve jolla ei ole sairauksia eikä polta eikä juo ja terve syö terveellistä ruokaa Sellainen joka syö lihaa ja hedelmiä. Pitää olla ulkona niin ei tule helposti kipeäksi., Kolmen oppilaan mielestä ihminen on terve, kun hänellä ei ole sairauksia. Myös terveellinen, päihteettömyys ja ulkoilu nähdään osana terveyttä. Terve ihminen on sellainen, että ihmisellä ei ole mitään sairautta. tai ei halua murhata tai tappaa tai tehdä pahaa kenellekään. Terveys on: hyvät elämäntavat. Terve ihminen on sellainen, joka ei sairasta mitään vakavaa ja pitkäaikaista sairautta tai omista mielenterveysongelmaa. Terve ihminen on sellainen, joka ei ole riippuvainen, tuntee olonsa hyväksi ja omistaa tunteita toisia kohtaan. Myös nämä kolme oppilasta näkevät terveyden sairauden puuttumisena. He kokevat tärkeäksi mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin. (Terve ihminen) Ei ole aina kipeä ja jaksaa elää! (Terveys) on tärkeää., Yksi oppilas hyväksyy sairauden osana terveyttä, kunhan ei ole aina sairas ja kokee elämisen mielekkäänä. Hän näkee terveyden tärkeänä. Terveelliset elämäntavat (6) Tässä pääryhmässä on kaksi alaryhmää.

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Tämä verkkokurssi toteutetaan Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin TIES463 harjoitustyönä Milloin? Verkkokurssi valmistuu kevään 2014 aikana

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY 1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY Terveystutkimus Taloustutkimus 2008 Johdanto Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Kuule Oy:n toimeksiantona. Tutkimuksen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Wellou-esittely opettajille. Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf

Wellou-esittely opettajille. Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf Wellou-esittely opettajille Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf Haasteet / Miksi Wellou on kehitetty? Lasten nopeasti yleistyvä lihavuus on yksi merkittävimmistä

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot