EUROOPAN KOMISSIO. Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, K(2011) 4325 lopullinen Asia: Valtiontuki - Suomi Tuen numero: SA (2011/N) Tuki vuosien epäsuotuisista sääoloista aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi viljelijöille Arvoisa ulkoministeri Komissio on Suomen viranomaisten toimittamia tietoja tarkasteltuaan päättänyt olla vastustamatta edellä mainittua valtiontukijärjestelmää. Päätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat: I Menettely (1) Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa ilmoitti toimenpiteestä 14. huhtikuuta 2011 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) artiklan 3 kohdan mukaisesti. II Kuvaus Nimike: (2) Tuki vuosien epäsuotuisista sääoloista aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi viljelijöille Talousarvio: 1 EY:n perustamissopimuksen 87 artiklasta tuli 1. joulukuuta 2009 SEUT-sopimuksen 107 artikla ja perustamissopimuksen 88 artiklasta SEUT-sopimuksen 108 artikla. Kyseiset kaksi määräyskokonaisuutta ovat asiasisällöltään samanlaiset. Tässä päätöksessä SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan tehtyjä viittauksia on tarvittaessa pidettävä viittauksina EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaan. Ulkoministeri Alexander STUBB Merikasarmi PL 176 FIN Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgium Puhelin: 32 (0)

2 (3) Järjestelmän kokonaistalousarvio on euroa. Tuen intensiteetti: (4) Enintään 70 prosenttia. Kesto: (5) Suomen viranomaiset vakuuttavat, ettei kyseessä olevassa järjestelmässä ole vielä myönnetty tukea. Tukea voidaan myöntää 31. joulukuuta 2013 asti alkaen siitä, kun komissio hyväksyy järjestelmän. Tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa tapahtumasta. Tuensaajat (6) Viljelijät maatalouden alkutuotanto (7) Tuensaajien lukumääräksi arvioidaan yli Tarkoitus (8) Tukijärjestelmän tarkoituksena on korvata viljelijöille vuosien epäsuotuisista sääoloista aiheutuneita menetyksiä. Tukimuoto (10) Tukimuotona on suorat avustukset. Oikeusperusta (11) Laki satovahinkojen korvaamisesta 2 ; valtioneuvoston asetus satovahinkojen korvaamisesta 3 ; valtioneuvoston asetus vuoden 2010 satovahinkojen viljelmäkohtaisista korvausosuuksista 4 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus satovahinkojen korvaamisesta 5. Tukitoimenpide Tukikelpoiset kustannukset ja tukitaso (12) Korvausta myönnetään ainoastaan viljelijöille (maatalouden alkutuotanto). (13) Korvaus perustuu menetyksiin, joita ovat aiheuttaneet poikkeukselliset luonnonilmiöt, kuten halla, rankkasateet, myrskyt, poikkeukselliset tulvat, kuivuus tai poikkeukselliset talvehtimisolosuhteet. (14) Tuen enimmäisintensiteetti on 70 prosenttia /2000, sellaisena kuin se on muutettuna laeilla 434/2007, 1495/2007, 1487/2009 ja 1055/ /2008, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla 950/2009 ja 271/ XX/2011, annetaan sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt tämän ilmoituksen /

3 (15) Tuotantovälineille aiheutuneista vahingoista ei makseta korvausta. Menetysten laskenta ja tuen määrä (16) Menetykset lasketaan erikseen kullekin maatilalle. (17) Kunnan maaseutuviranomainen käy jokaisella tilalla arvioidakseen tapauskohtaisesti, ovatko ilmoitetut vahingot aiheutuneet laissa tarkoitettujen epäsuotuisien sääolojen takia. Jos hakemuksessa mainitun sääolon katsotaan tapahtuneen, vahingon aiheuttanut poikkeuksellinen sääolo kirjataan arviointiasiakirjoihin ja myöhemmin myös tietojärjestelmään. Arvioinnille on saatava vahvistus maaseutuviranomaisen käytössä olevista Ilmatieteen laitoksen toimittamista kansallisista sekä paikallisista säätiedoista. Jos poikkeuksellisiin sääoloihin liittyvät edellytykset eivät täyty, perusteita korvausten maksamiselle ei ole. (18) Korvauksen määrä on tietty osuus siitä vahingon määrästä, joka ylittää viljelijän omavastuuosan eli 30 % normisadon määrästä. Satovahingon osuus, josta vähennetään viljelijän omavastuu, määritellään vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Osuus on viime vuosina ollut 90 prosenttia. Korvausta ei makseta, jos maksettavaksi tuleva määrä on alle 90 euroa. Vuodesta 2011 alkaen alhaisin maksettava korvaussumma on 100 euroa. (19) Tukikelpoinen määrä lasketaan seuraavalla tavalla: (keskimääräinen tuotantotaso tavanomaisen jakson aikana x keskimääräinen hinta saman jakson aikana) (tosiasiallinen tuotanto tapahtumavuonna x keskimääräinen hinta mainittuna vuonna). Vahinkovuoden satomäärän vertailussa käytetään normisatona kyseisen alueen vahinkovuotta edeltäneiden viiden vuoden satomäärien aritmeettista keskiarvoa, jota laskettaessa ei oteta huomioon suurinta eikä pienintä satomäärää. Jos tietoa viiden vuoden satomäärästä ei ole käytettävissä, normisato lasketaan vahinkovuotta edeltäneiden kolmen vuoden satomäärien aritmeettisena keskiarvona. (20) Suomen viranomaiset sisällyttävät epäsuotuisia sääoloja koskevat säätiedot tuleviin vuosikertomuksiin komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 6, jäljempänä poikkeusasetus, 20 artiklan 3 kohdan viimeisessä virkkeessä säädetyn mukaisesti. Ilmatieteen laitoksen säätiedot, yksittäisten korvausten perusteet ja tiedot suoritetuista maksuista toimitetaan komissiolle suuntaviivojen mukaisesti viimeistään vahinkovuotta seuraavan vuoden 30. kesäkuuta. Vuoden 2010 vahinkoja koskevat tiedot toimitetaan komissiolle sen jälkeen, kun tämä on hyväksynyt tukijärjestelmän. (21) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei Suomessa ole saatavilla vakuutustuotetta satovahinkojen varalta, eivätkä suomalaiset viljelijät myöskään voi saada satovahinkovakuutusta naapurimaista Euroopassa. Jos tällaisia vakuutuksia tulee markkinoille, Suomen viranomaisten mukaan niistä 6 Komission asetus (EY) N:o 1857/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta. 3

4 saatavat korvaukset vähennetään viljelijöille maksettavista satovahinkokorvauksista. (22) Sellaisten kuivuudesta johtuvien menetysten osalta, jotka ovat aiheutuneet 1. tammikuuta 2011 jälkeen, Suomen viranomaiset vakuuttavat panneensa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 7 9 artiklan täysimääräisesti täytäntöön maatalouden osalta. Lisäksi niiden mukaan maatalousala on osallistunut riittävästi vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamiseen. (23) Tuki maksetaan suoraan viljelijälle eikä tuottajaorganisaatiolle, jonka jäsen viljelijä on. Tuen kasautuminen (24) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei tuki voi kasautua muista paikallisista, alueellisista, kansallisista tai yhteisön ohjelmista samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi myönnettävän tuen kanssa. III Arviointi Onko kyseessä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki? (25) SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (26) Kyseessä olevassa tapauksessa nämä edellytykset täyttyvät. Kyseessä oleva tuki rahoitetaan valtion varoista, ja se suosii joitakin Suomessa toimivia maatalousyrityksiä. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yritykselle myönnetty tuki voi vaikuttaa epäsuotuisasti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos yritys toimii markkinoilla, joilla käydään EU:n sisäistä kauppaa 8. Jo pelkästään se seikka, että tuki vahvistaa yrityksen kilpailukykyä kilpaileviin yrityksiin verrattuna antamalla kyseiselle yritykselle taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut muutoin harjoittaessaan tavanomaista toimintaansa, on osoitus siitä, että tukeen liittyy riski kilpailun vääristymisestä 9. Kyseessä olevan tuen saajat toimivat markkinoilla, joilla käydään EU:n sisäistä kauppaa. Näin ollen se saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja olla siten SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaista tukea. 7 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, , s. 1). 8 Ks. erityisesti asiassa 102/87, Ranskan tasavalta v. Euroopan yhteisöjen komissio, annettu yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, Kok. 1988, s Asiassa 730/79, Philip Morris Holland BV v. Euroopan yhteisöjen komissio, annettu yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, Kok. 1980, s

5 (27) Perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätystä valtiontukikiellosta on kuitenkin eräitä poikkeuksia. Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan nojalla (28) Perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, jos se on tarkoitettu tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. (29) Ensialkuun on todettava, että koska kyseessä olevasta toimenpiteestä hyötyvät kaiken kokoiset yritykset eivätkä pelkästään pk-yritykset, järjestelmään ei voida soveltaa asetuksessa (EY) N:o 1857/ säädettyä poikkeusta. (30) Seuraavaksi järjestelmää olisi arvioitava ottaen huomioon suuntaviivat ja erityisesti niiden V.B.3. kohta. Kyseisessä kohdassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tukea epäsuotuisista sääoloista aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi viljelijöille. (31) Suuntaviivojen 125 kohdan a alakohdan mukaan komissio on johdonmukaisesti katsonut, että epäsuotuisia sääoloja, kuten hallaa, rakeita, jäätä, sadetta tai kuivuutta, ei voida sinänsä pitää 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuina luonnonmullistuksina 11. Tällaisten tapahtumien maataloustuotannolle tai maatalouden tuotantovälineille aiheuttaman mahdollisen vahingon vuoksi nämä tapahtumat voidaan kuitenkin rinnastaa luonnonmullistuksiin, jos vahinkojen taso ylittää tavanomaisen tuotannon tietyn vähimmäismäärän eli 30 prosenttia. Rinnastettavissa olevista tapahtumista maksettava korvaus edistää viljelyalan kehitystä, ja se olisi sallittava perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella 12. (32) Kyseessä olevassa järjestelmässä satovahingon osuus, josta vähennetään viljelijän omavastuu, määritellään vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Osuus on viime vuosina ollut 90 prosenttia. Korvausta ei makseta, jos maksettavaksi tuleva määrä on alle 90 euroa. Vuodesta 2011 alkaen alhaisin maksettava korvaussumma on 100 euroa. (33) Vahingon vähimmäismäärän saavuttamisen jälkeen korvausta voidaan maksaa myös ensimmäiselle 30 prosentille aiheutuneista menetyksistä. Viljelijän on aina vastattava osasta vahingoista 13. (34) Suuntaviivojen V.B.3.2 kohdassa (127) esitetään lisäksi, että epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi toteutettavia 10 Komission asetus (EY) N:o 1857/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta. 11 SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohta. 12 SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohta. 13 Suuntaviivojen V.B.3 kohdan d alakohta. 5

6 tukitoimenpiteitä koskeviin ilmoituksiin olisi liitettävä asianmukaiset säätiedot. Kriisinhallinnan nopeuttamiseksi nämä tiedot voidaan kuitenkin toimittaa myös jälkikäteen vuosikertomusten yhteydessä. Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet toimittavansa nämä tiedot tulevissa vuosikertomuksissaan (ks. tämän päätöksen 20 kohta). (35) Poikkeusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa säädetään tuotteen myynnissä epäsuotuisten sääolojen vuoksi aiheutuvan tulonvähennyksen laskentamenetelmästä. Tulonvähennys lasketaan vähentämällä sinä vuonna, jona epäsuotuisien sääolojen aiheuttama tapahtuma esiintyi, tuotetun tuotteen määrä kerrottuna kyseisen vuoden aikana saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla edellisen kolmivuotiskauden keskimääräisestä vuosituotannosta (tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä tuotannosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää) kerrottuna saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla. Tällä tavoin saatua tukikelpoista määrää voidaan korottaa muiden sellaisten kustannusten määrällä, jotka ovat aiheutuneet viljelijälle erityisesti siksi, että sato on jäänyt korjaamatta epäsuotuisan tapahtuman vuoksi. (36) Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet soveltavansa tätä laskutapaa (ks. tämän päätöksen 19 kohta). (37) Suuntaviivojen V.B.3.1 kohdan 125 alakohdan g alakohdan mukaan epäsuotuisista sääoloista maksettava korvaus olisi rajoitettava alkutuotantoon (viljelijät). Maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavien yritysten osalta epäsuotuisten sääolojen riskiä on pidettävä tavanomaisena liiketoimintariskinä. Kun tällaisille yrityksille aiheutuu taloudellisia ongelmia epäsuotuisten sääolojen vuoksi, niitä voidaan tukea pelastamis- ja rakenneuudistustuella. Suomen viranomaisten toimittamien tietojen mukaan ilmoitetusta järjestelmästä voivat hyötyä vain viljelijät (ks. edellä oleva 12 kohta). (38) Suuntaviivojen 125 kohdan f alakohdan mukaan joissakin yhteisön osissa maataloustuotannon oleelliseksi osaksi muodostuu yhä enenevässä määrin vedenpuute. Viljelijöiden ja jäsenvaltioiden on panostettava aktiivisesti hyvään vesihuoltoon kuivuuden aiheuttamien vahinkojen lieventämiseksi. Tästä syystä kuivuuden vuoksi maksettavaa korvausta ei saisi sallia jäsenvaltioissa, jotka eivät ole panneet täysimääräisesti täytäntöön maatalouden osalta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklaa ja jotka eivät varmista, että maatalouden vesihuoltoon liittyvien palveluiden kustannukset peritään takaisin kokonaisuudessaan. Sellaisten kuivuudesta johtuvien menetysten osalta, jotka ovat aiheutuneet 1. tammikuuta 2011 jälkeen, Suomen viranomaiset vakuuttavat panneensa mainitun direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan täysimääräisesti täytäntöön maatalouden osalta. Lisäksi niiden mukaan maatalousala on osallistunut riittävästi vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamiseen (ks. edellä oleva 22 kohta). 6

7 (39) Riskinhallinnan parantamiseksi viljelijöitä olisi kannustettava mahdollisuuksien mukaan ottamaan vakuutus. Tämän vuoksi epäsuotuisista sääoloista tulevaisuudessa maksettava korvaus rajoitetaan 1. tammikuuta 2010 alkaen viljelijöihin, jotka eivät ole ottaneet kyseistä tuotetta koskevaa vakuutusta. Komissio luopuu tästä vaatimuksesta vain silloin, kun jäsenvaltio pystyy vakuuttavasti osoittamaan, että huolimatta kaikista kohtuullisista ponnisteluista kohtuuhintaista vakuutusta ei ole saatavilla sellaisten vahinkoriskien kattamiseksi, jotka ovat jäsenvaltiossa tai asianomaisella alueella tilastollisesti yleisimpiä. Suomen viranomaiset ovat osoittaneet, että kaikista kohtuullisista ponnisteluista huolimatta tämän kaltaista vakuutusta ei ole Suomen markkinoilla saatavilla. Ei ole myöskään merkkejä siitä, että vakuutusyritykset olisivat lähiaikoina kiinnostuneita ottamaan valikoimiinsa satovahinkoja kattavaa vakuutustuotetta (ks. 21 kohta). (40) Sen lisäksi, että tuen on täytettävä mainitut suuntaviivoissa vahvistetut edellytykset, komissio toteaa suuntaviivojen 126 kohdan mukaisesti, että epäsuotuisista sääoloista johtuvien menetysten vuoksi myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista, jos se täyttää kaikki poikkeusasetuksen 11 artiklassa asetetut edellytykset. (41) Poikkeusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tuen bruttointensiteetti saa olla enintään 80 prosenttia (90 prosenttia epäsuotuisilla alueilla) epäsuotuisista sääoloista johtuvasta tuotteen myynnissä aiheutuvasta tulonvähennyksestä. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet sallitun enimmäisintensiteetin olevan 70 prosenttia (ks. edellä oleva 14 kohta). (42) Saman artiklan 3 kohdan mukaan tukikelpoisten menetysten enimmäismäärästä on vähennettävä satomenetyksistä mahdollisesti saadut vakuutuskorvaukset ja muusta kuin epäsuotuisista sääoloista johtuvat kustannukset. Suomen viranomaiset vakuuttavat näitä vaatimuksia noudatettavan (ks. tämän päätöksen 21 ja 24 kohta). Lisäksi menetykset on laskettava yksittäisen tilan tasolla, minkä Suomen viranomaiset aikovat tehdä (ks. tämän päätöksen 16 kohta). (43) Asetuksen (EY) N:o 1857/ artiklan 7 kohdan mukaan viranomaisten on tunnustettava virallisesti epäsuotuisat sääolot, jotka voidaan rinnastaa luonnonmullistukseen. Suomen viranomaisten ilmoitus on tämän edellytyksen mukainen (ks. tämän päätöksen 17 kohta). (44) Asetuksen 11 artiklan 10 kohdan mukaan tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa tapahtumasta. Suomen viranomaiset sitoutuvat toimimaan tämän mukaisesti (ks. tämän päätöksen 6 kohta). (45) Suomen viranomaiset vakuuttavat, että tukea voidaan myöntää vasta, kun komissio on ilmoittanut tukijärjestelmän olevan perussopimuksen mukainen. (46) Sen vuoksi voidaan todeta, että ehdotettu tukitoimenpide on vuosiksi vahvistettujen maatalousalan valtiontukea koskevien suuntaviivojen asiaa koskevien määräysten mukainen. 7

8 IV Päätelmät (47) Komissio toteaa edellä esitetyn perusteella, että ilmoitettu toimenpide soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla epäsuotuisien sääolojen vuoksi. Sen vuoksi komissio päättää olla vastustamatta toimenpidettä. (48) Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, pyydämme ilmoittamaan asiasta komissiolle 15 työpäivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että hyväksytte kirjeen julkaisemisen todistusvoimaisella kielellä internetosoitteessa Pyyntö, jossa on täsmennettävä asianomaiset tiedot, on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Agriculture and Rural Development Directorate M Office: Loi 130 5/ Bruxelles/Brussel Faksi: Kunnioittavasti Komission puolesta Dacian CIOLOŞ Komission jäsen 8

9 EUROPEISKA KOMMISSIONEN Bryssel den K(2011) 4325 slutlig Ärende: Statligt stöd Finland Stöd SA (2011/N) Stöd för att kompensera jordbrukare för förluster till följd av ogynnsamma väderförhållanden Herr minister Jag har glädjen att kunna meddela er att kommissionen har beslutat att inte invända mot ovannämnda stödordning, sedan den granskat de uppgifter som lämnats av era myndigheter. Kommissionen har fattat detta beslut med beaktande av följande: I. Förfarande (9) I enlighet med artikel i fördraget om Europeiska unionens funktionssätt 14 anmälde Finlands ständiga EU-representation stödåtgärden genom en skrivelse av den 14 april 2011 som registrerades samma dag. II. Beskrivning Benämning (10) Stöd för att kompensera jordbrukare för förluster till följd av ogynnsamma väderförhållanden Budget (11) Stödordningens planerade belopp uppgår till euro. 14 Med verkan från och med den 1 december 2009 har artiklarna 87 och 88 i EG-fördraget ersatts av artiklarna 107 respektive 108 i EUF-fördraget. Innehållet i bestämmelserna är dock i sak oförändrat. I detta beslut bör hänvisningar till artiklarna 107 och 108 i EUF-fördraget i förekommande fall förstås som hänvisningar till artiklarna 87 respektive 88 i EG-fördraget. 9

10 Stödnivå (12) Högst 70 %. Varaktighet (13) De finländska myndigheterna försäkrar att inget stöd har beviljats enligt stödordningen. Stöd får bara beviljas från och med kommissionens godkännande till och med den 31 december Stöd får utbetalas tills fyra år gått efter händelserna. Mottagare (14) Jordbrukare primär jordbruksproduktion. (15) Stödmottagarna beräknas till drygt Mål (16) Att kompensera jordbrukare för förluster till följd av ogynnsamma väderförhållanden Typ av stöd (49) Direktstöd. Rättslig grund (50) Lag om ersättande av skördeskador, 15 Statsrådets förordning om ersättande av skördeskador, 16 Statsrådets förordning om särskilda jordbruksersättningar för och Jord- och skogsbruksministeriets förordning om ersättande av skördeskador 18. Stödåtgärd Stödberättigande kostnader och stödnivåer (51) Stödet är bara tillgängligt för jordbrukare (primär jordbruksproduktion). (52) Det avser förluster till följd av ogynnsamma väderförhållanden som frost, störtregn, våldsamma stormar, exceptionella översvämningar, exceptionell torka eller exceptionella övervintringsförhållanden. (53) Den högsta tillåtna stödnivån är 70 %. (54) Stöd beviljas inte för skador på produktionsmedel (1214/2000) ändrad genom (434/2007), (1495/2007), (1487/2009) och (1055/2010). (297/2008) ändrad genom (950/2007), (1495/2007), (1487/2009) och (271/2010). (XX/2011) ska utfärdas när kommissionen har godkänt denna anmälan. (213/2011). 10

11 Beräkning av förluster och stödbelopp (55) Förluster ska beräknas per jordbruksföretag. (56) Landsbygdsnäringsmyndigheten i kommunen ska besöka jordbruksföretaget för att från fall till fall bedöma om rapporterade förluster har orsakats av ogynnsamma väderförhållanden enligt lag. Om väderförhållandet enligt ansökan anses vara förenligt, ska den exceptionella vädertyp som orsakat förlusterna registreras i bedömningsprotokollet och sedan i informationssystemet. Bedömningen ska stödjas på nationella väderuppgifter som lämnas av Meteorologiska institutet och lokala väderuppgifter som landsbygdsnäringsmyndigheten har tillgång till. Om villkoren för exceptionella väderförhållanden inte uppfylls, får stöd inte beviljas. (57) Stödet ska begränsas till skördeskadans belopp minskat med jordbrukarens självriskandel, dvs. 30 % av en normalskörd. Den skördeförlust som minskat med jordbrukarens självriskandel ska ersättas fastställs årligen genom en statsrådsförordning. På senare år har denna andel legat på 90 %. Stödbelopp understigande 90 euro beviljas ej. Fr.o.m. år 2011 ska det lägsta stödbeloppet vara 100 euro. (58) Det stödberättigade beloppet ska beräknas på följande sätt: (genomsnittlig produktionsnivå under normal period x genomsnittpriset under samma period) (faktisk produktion under året för händelsen x genomsnittpriset året för händelsen). Vid beräkningen av grödans storlek det år då förlusten inträffade, ska genomsnittet av regionens skördar under de fem år som föregick det året användas, varvid de största och minsta skördarna ska utelämnas. Om det inte finns skördeuppgifter för fem år, ska normskörden beräknas som genomsnittet av skördarna under de föregående tre åren. (59) De finländska myndigheterna ska i framtida årsrapporter bifoga relevanta styrkande meteorologiska uppgifter om de ogynnsamma väderförhållandena, i enlighet med villkoren i sista meningen i artikel 20.3 i kommissionens förordning (EG) nr 1857/2006 (nedan kallad undantagsförordningen) 19. Meteorologiska uppgifter från finländska Meteorologiska institutet och uppgifter om motiven till enskilt stöd och utbetalningar ska i enlighet med riktlinjerna lämnas till kommissionen senast den 30 juni året efter det år då skadorna uppkom. Uppgifter om skador som uppkom 2010 ska lämnas till kommissionen, efter det att kommissionen har godkänt stödordningen. (60) De finländska myndigheterna har försäkrat att finländska jordbrukare varken har tillgång till finländska försäkringar mot skördeskador eller skördeförsäkringar i europeiska grannländer. De har också försäkrat att om 19 Kommissionens förordning (EG) nr 1857/2006 av den 15 december 2006 om tillämpningen av artiklarna 87 och 88 i fördraget på statligt stöd till små och medelstora företag som är verksamma inom produktion av jordbruksprodukter och om ändring av förordning (EG) nr 70/

12 sådana försäkringar kommer ut på marknaden, ska motsvarande ersättningar dras av från till jordbrukare utbetalda stödbelopp. (61) Beträffande förluster till följd av torka som uppkommit efter den 1 januari 2011 försäkrar de finländska myndigheterna att de inom jordbruket fullt ut har tillämpat artikel 9 i Europaparlamentets och rådets direktiv 2000/60/EG 20 och att kostnaderna för jordbrukets vattenförsörjning täcks genom adekvata bidrag från denna sektor. (62) Stödet ska betalas direkt till jordbrukarna och inte till de producentorganisationer de tillhör. Kumulering (63) De finländska myndigheterna har försäkrat att stödet inte kan kumuleras med stöd från andra lokala, regionala eller nationella stödordningar eller gemenskapsstödordningar för att täcka samma stödberättigande kostnader. Bedömning Förekomsten av stöd i den mening som avses i artikel i EUF-fördraget (64) Enligt artikel i EUF-fördraget är stöd som ges av en medlemsstat eller med hjälp av statliga medel, av vilket slag det än är, som snedvrider eller hotar att snedvrida konkurrensen genom att gynna vissa företag eller viss produktion, oförenligt med den inre marknaden i den utsträckning det påverkar handeln mellan medlemsstaterna. (65) I detta ärende uppfylls dessa villkor. Stödet finansieras med statliga medel och främjar vissa jordbruksföretag i Finland. Enligt EU-domstolens rättspraxis kan stöd till ett företag snedvrida handeln mellan medlemsstater, om detta företag är verksamt på en marknad som omfattas av handel inom gemenskapen 21. Enbart det faktum att ett företag får ökad konkurrenskraft i förhållande till konkurrerande företag genom en ekonomisk fördel som det inte skulle ha fått inom ramen för sin vanliga verksamhet visar att det finns en risk för snedvridning av konkurrensen 22. De aktuella stödmottagarna är verksamma på en marknad där handel inom gemenskapen förekommer. Stödåtgärden skulle därför kunna snedvrida konkurrensen och påverka handeln mellan medlemsstaterna och utgör därför stöd enligt artikel i EUF-fördraget. 20 Europaparlamentets och rådets direktiv 2000/60/EG av den 23 oktober 2000 om upprättande av en ram för gemenskapens åtgärder på vattenpolitikens område (EGT L 327, , s. 1). 21 Se särskilt domstolens dom av den 13 juli 1988 i mål 102/87, Frankrike mot kommissionen, REG. 1988, s Domstolens dom av den 17 september 1980 i mål 730/79, Philip Morris Holland BV mot kommissionen, REG 1980, s

13 (66) Förbudet mot statligt stöd i artikel omfattas emellertid av vissa undantag. Stödets förenlighet enligt artikel i EUF-fördraget (67) Enligt artikel c i fördraget kan stöd betraktas som förenligt med den gemensamma marknaden om dess syfte är att underlätta utvecklingen av vissa näringsverksamheter eller vissa regioner, när det inte påverkar handeln i negativ riktning i en omfattning som strider mot det gemensamma intresset. (68) För det första kan stödordningen inte omfattas av undantaget enligt förordning (EG) nr 1857/ , eftersom de som gynnas av åtgärden är företag av olika storlek och inte bara små och medelstora företag. (69) För det andra bör stödordningen bedömas utifrån riktlinjerna och särskilt punkt V.B.3, där regler föreskrivs för stöd till jordbrukare för förluster till följd av ogynnsamma väderförhållanden. (70) Enligt punkt 125 a i riktlinjerna har kommissionen alltid ansett att ogynnsamma väderförhållanden såsom frost, hagel, is, snö, regn eller torka inte i sig kan betraktas som naturkatastrofer i den mening som avses i artikel 87.2 b 24. På grund av de skador som sådana händelser kan orsaka på jordbruksproduktionen eller produktionsmedlen, kan de likställas med naturkatastrofer om skadornas omfattning når upp till en viss tröskel som fastställts till 30 % av den normala produktionen. Kompensationen för sådana likställda händelser bidrar till utvecklingen av jordbrukssektorn och bör godkännas på grundval av artikel 87.3 c i fördraget 25. (71) Enligt stödordningen ska den andel av skördeförlusten som, minskat med jordbrukarens självriskandel, kan ersättas fastställas årligen genom en statsrådsförordning. På senare år har denna andel legat på 90 %. Stödbelopp understigande 90 euro beviljas ej. Fr.o.m. år 2011 ska det lägsta stödbeloppet vara 100 euro. (72) När minimitröskeln för skada har överskridits, får stöd utbetalas för de första 30 % av förlusterna. Vissa skador ska jordbrukaren alltid själv stå för 26. (73) Enligt V.B.3.2 punkt 127 i riktlinjerna ska anmälan av stödåtgärder till jordbrukare för skador till följd av ogynnsamma väderförhållanden inbegripa lämplig meteorologisk information som stöd. För snabb krishantering får dock sådan information också lämnas i efterhand i form av årsrapporter. De finländska myndigheterna har försäkrat att de ska lämna denna information i kommande årsrapport (se punkt 20 i detta beslut) Kommissionens förordning (EG) nr 1857/2006 av den 15 december 2006 om tillämpningen av artiklarna 87 och 88 i fördraget på statligt stöd till små och medelstora företag som är verksamma inom produktion av jordbruksprodukter och om ändring av förordning (EG) nr 70/2001 [EUT L 358, , s. 3]. Artikel b i EUF-fördraget. Artikel c i EG-fördraget. Punkt V.B.3 d i riktlinjerna. 13

14 (74) I artikel 11.2 i undantagsförordningen föreskrivs en metod för beräkningen av hur inkomsterna från försäljning av produkten minskat till följd av de ogynnsamma väderförhållandena. Denna inkomstminskning ska beräknas genom att resultatet av multiplikationen av den produktmängd som framställts under det år då de ogynnsamma väderförhållandena uppstod med det genomsnittliga försäljningspriset under det året, subtraheras från resultatet av multiplikationen av den genomsnittliga årliga producerade mängden under den föregående treårsperioden (eller under tre år inom föregående femårsperiod, varvid de högsta och de lägsta värdena ska utelämnas) med det genomsnittliga försäljningspriset. Det stödberättigande belopp som erhålls på detta sätt kan höjas med andra särskilda kostnader som jordbrukaren drabbas av genom utebliven skörd på grund av de ogynnsamma väderförhållandena. (75) De finländska myndigheterna har bekräftat att detta är den använda beräkningsmetoden (se punkt 19 i detta beslut). (76) Enligt V.B.3.2 punkt 125 g ska kompensation för dåligt väder begränsas till primärproduktion (jordbrukare). För företag med verksamhet inom bearbetning och saluföring av jordbruksprodukter måste risken för dåligt väder betraktas som en normal affärsrisk. Om sådana företag får ekonomiska problem på grund av dåligt väder, får de stödjas genom bidrag till undsättning och omstrukturering. Enligt de finländska myndigheternas uppgifter får bara jordbrukare utnyttja den anmälda stödordningen (jfr. punkt 12 ovan). (77) Enligt punkt 125 f i riktlinjerna kan vattenbrist bli allt viktigare för jordbruksproduktionen i vissa delar av gemenskapen. Jordbrukare och medlemsstater måste aktivt bidra till en god vattenhushållning, för att mildra effekterna av torka. Därför bör ingen kompensation för torka godkännas i medlemsstater som inom jordbruket inte fullt ut har genomfört artikel 9 i direktiv 2000/60/EG och som inte garanterar fullständig täckning av kostnaderna för jordbrukets vattenförsörjning. Beträffande förluster till följd av torka som uppkommit efter den 1 januari 2011 försäkrar de finländska myndigheterna att de inom jordbruket fullt ut har tillämpat artikel 9 i Europaparlamentets och rådets direktiv 2000/60/EG och att kostnaderna för jordbrukets vattenförsörjning täcks genom adekvata bidrag från denna sektor (se punkt 22 ovan). (78) För att förbättra riskhanteringen ytterligare bör jordbrukarna uppmuntras att i möjligaste mån teckna försäkringar. Från och med den 1 januari 2010 bör därför kompensation för dåligt väder minskas, när det gäller jordbrukare som inte har tecknat försäkring för berörd produkt. Kommissionen bör endast göra avkall på detta krav, om en medlemsstat övertygande kan visa att trots alla rimliga ansträngningar ingen överkomlig försäkring kan uppbringas som täcker de statistiskt sett vanligaste skaderiskerna i den berörda medlemsstaten eller regionen. De finländska myndigheternas har visat att trots 14

15 rimliga ansträngningar kan ingen sådan försäkring uppbringas på den finländska marknaden. Det finns heller inga tecken på att företagen under den närmaste framtiden skulle vara intresserade av att införa nya egna skördeförsäkringar (se punkt 21). (79) Utöver de nämnda villkoren i riktlinjerna kommer kommissionen enligt punkt 126 dessutom att förklara att stöd för förluster till följd av ogynnsamma väderförhållanden är förenligt med artikel c i fördraget, om det uppfyller alla villkoren i artikel 11 i undantagsförordningen. (80) I artikel 11.2 i den förordningen föreskrivs att bruttostödnivån inte får överskrida 80 %, eller 90 % i mindre gynnade områden, av de minskade inkomsterna från försäljning av produkten till följd av de ogynnsamma väderförhållandena. De finländska myndigheterna har angett att 70 % är den maximala stödnivån (se punkt 14 ovan). (81) Enligt artikel 11.3 ska den maximala stödberättigande förlusten i fråga om stöd minskas med eventuella belopp som erhållits via försäkringssystem och kostnader som till följd av de ogynnsamma väderförhållandena inte uppstått. De finländska myndigheterna försäkrar att dessa villkor kommer att uppfyllas (se punkterna 21 och 24 i detta beslut). Vidare ska förlusten beräknas per jordbruksföretag, vilket de finländska myndigheterna förbinder sig vid (se punkt 16 i detta beslut). (82) I artikel 11.7 i förordning (EG) nr 1857/2006 föreskrivs att de ogynnsamma väderförhållanden som kan likställas med naturkatastrofer formellt ska ha erkänts som sådana av de offentliga myndigheterna. Den finländska anmälan uppfyller detta villkor (se punkt 17 i detta beslut). (83) Enligt artikel ska stödet betalas ut inom fyra år efter det att utgiften eller förlusten uppstått. De finländska myndigheterna förbinder sig att följa detta (se punkt 6 i detta beslut). (84) De finländska myndigheterna har garanterat att stödet bara kan beviljas sedan kommissionen har förklarat att stödordningen är förenlig med fördraget. (85) Därför kan man dra slutsatsen att den föreslagna stödåtgärden är förenlig med bestämmelserna i gemenskapens riktlinjer för statligt stöd inom jordbrukssektorn. IV. Slutsatser (86) På grundval av dessa överväganden drar kommissionen slutsatsen att den anmälda åtgärden för ogynnsamma väderförhållanden är förenlig med den inre marknaden enligt artikel c i EUF-fördraget. Kommissionen beslutar därför att inte invända mot åtgärden. (87) Om denna skrivelse innehåller konfidentiella uppgifter som inte bör offentliggöras, uppmanas ni att informera kommissionen om detta inom femton arbetsdagar från dagen för mottagandet av denna skrivelse. Om 15

16 kommissionen inte har mottagit en motiverad begäran inom den föreskrivna fristen, kommer den att anse att ni lämnat ert samtycke till att denna skrivelse offentliggörs på det giltiga språket på följande webbplats: Er begäran ska sändas med rekommenderat brev eller fax till Europeiska kommissionen Generaldirektoratet för jordbruk och landsbygdsutveckling Diretorat M Kontor: Loi 130 5/140 B-1049 Bryssel Fax: Högaktningsfullt På kommissionens vägnar Dacian CIOLOŞ Ledamot av kommissionen 16