Perusturvalautakunta, perusturvajaos, sosiaalijohtaja

Transkriptio

1 1.6 PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvalautakunnan toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Hallintopalvelut Perhepalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Terveyspalvelut Perusturvan toiminta-ajatuksena on asiakaslähtöinen ja asiantunteva palvelu ihmisen elämänkaaren kaikissa vaiheissa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn saavuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Perusturvan arvopohja muodostuu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden ja hyvinvoinnin arvoista. Tasaarvoisuus ja oikeudenmukaisuus liittyvät palveluiden tavoitettavuuteen, saatavuuteen, saavutettavuuteen, palveluiden yhdenmukaisiin myöntämiskriteereihin ja päätöksenteon tasapuolisuuteen. Vastuullisuus toteutuu ammatillisena osaamisena, jatkuvana kouluttautumisena ja asiakkaan/potilaan vahvana vastuullistamisena omaan hyvinvointiinsa. Perusturvan talousarviosta noin 90 % muodostuu ostopalveluista. Kuntalain mukaan kunnan on laadittava taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (ns. suunnittelukausi), josta ensimmäinen on talousarviovuosi. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy maakunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy Keski-Suomen maakunnalle mahdollisesti alkaen. Vastuualue Hallintopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta, perusturvajaos, sosiaalijohtaja Hallintopalvelujen tavoitteena on turvata kuntalaisille asiakasnäkökulmasta riittävät, saatavilla ja saavutettavissa olevat kohtuuhintaiset, tasapuoliset, laadukkaat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kinnula ja Wiitaunioni (Viitasaari, Pihtipudas) muodostavat yhdessä perusturvan yhteistoiminta-alueen, jolla on yhteinen perusturvalautakunta. Kinnulasta on lautakunnassa kaksi jäsentä. Kinnula vastaa itsenäisesti henkilöstö-, sopimus- ja talousasioista. Perusturvalautakunta toimii sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä, joka hyväksyy yhtenäiset seudulliset ohjelma-asiakirjat, soveltamisohjeistukset, myöntämiskriteerit ja palkkiot. Kinnulan kunnanhallitukselle valmistelevana toimielimenä toimii perusturvajaos, jonka valtuusto nimeää valtuustokausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan.

2 Kinnulan sosiaali- ja terveystoimen palvelut tuotetaan pääosin ulkoisella monituottajamalliin perusturvalla tilaaja-tuottajamallilla. Suurimmat ulkoiset palveluntuottajat ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Suomen Terveystalo Oy, lisäksi on lukuisia pienempiä palveluntuottajia. Hallinnollisesti tilaaja-tuottajamallissa painottuvat sopimuksen ohjaukseen, seurantaan ja valvontaan liittyvät tehtävät. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Työpaikkakokous Määrä 24 kertaa/vuosi Sitova Henkilöstökokous Määrä 2 kerta/vuosi Sitova Valvontakäynnit Määrä Paikalliset palveluntuottajat/ min. 1 käynti vuodessa Sitova Seurantaryhmän kokoontuminen (Kinnulan kunnan ja Terveystalon sopimus) Määrä 3-4 kertaa/vuosi Toiminta Suoritteiden määrä TP17 TA18 TA19 TS20 TS21 Perusturvalautakunnan kokoukset/yhteislautakunta Perusturvajaoksen kokoukset 9 10 Hallintopalvelujen toimintakate on euroa. Vastuualue Perhepalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Sosiaalijohtaja, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä Tulosalueeseen kuuluvat tulosyksiköt 1. Sosiaalitoimen peruspalvelut 2. Lastensuojelu Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikkö

3 Sisältää sosiaalityön koko laajuudessaan elämänkaarimallin mukaisesti lapsuudesta vanhuuteen. Sosiaalihuollon palveluja järjestetään tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen, asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi, lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen, äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen, päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen, sekä muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen. Tuen tarpeeseen vastataan sosiaalityöllä, sosiaaliohjauksella, sosiaalisella kuntoutuksella, perhetyöllä, kotipalvelulla, kotihoidolla, asumispalveluiden, laitospalveluiden, liikkumista tukevien palveluiden, päihdetyön, mielenterveystyön, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä lapsen ja vanhemman välistä tapaamisen valvontaa järjestämällä. Muu sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikkö sisältää myös mielenterveyskuntoutujien avo- ja asumispalvelut, kriisityön, sosiaalipäivystyksen, kuntouttavan työtoiminnan ja yksilöllisen palveluohjauksen ja neuvonnan asiakkaan elämänhallinnan lisäämiseksi, sekä lastenvalvojan palvelut. Aikuis- ja perhesosiaalityö Aikuis- ja perhesosiaalityön palvelut kohdentuvat erityisesti pitkäaikaistyöttömien, toistuvaistyöttömien, vaikeasti työllistettävien sekä eri syistä tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden auttamiseen. Välitystiliasiakkaita on noin 30. Välitystilin kautta edistetään asiakkaan omaa ymmärrystä ja vastuunottoa oman talouden hoidosta pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Perhesosiaalityön asiakkaita on vaihtelevasti 8-15 perheitä. Osa perheistä tarvitsee apua lyhyempi- ja osa pidempikestoisesti. Pääsääntöisesti perheet tarvitsevat tukea vanhempien tai toisen vanhemman jaksamisen tukemiseen joko oman sairauden, lapsen/ lasten sairauden, parisuhdetilanteen, vanhempien mielenterveysongelmien, ohuen tukiverkoston tai muiden syiden vuoksi. Tulevan vuoden aikana jatketaan perhekeskusmallin kehittämistä Kinnulassa yhteistyössä sivistystoimen (kirjasto ja etsivä nuorisotyö) kanssa. Lasten ja perheiden palveluiden osalta erityisesti tukiperheja tukihenkilötoiminnan kehittämiseen on jatkuvaa tarvetta. Perusturvalla on käytössä kriisimajoitustila äkillistä tuen tarvetta varten. Äkillisen kriisityön palvelut ja rikosuhripäivystyksen palvelu ostetaan Kriisikeskus Mobilelta (palvelut 24/7). Sosiaalipäivystyspalvelut tuotetaan Kinnulan, Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntien sosiaalityöntekijöiden päivystysringin kautta. Toimeentulotuki ja työllistäminen Toimeentulotukityössä kunnalla ja Kansaneläkelaitoksella on käytössä yhteinen etuustietojen seurantajärjestelmä tiedon siirtoa varten. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen ja rahoitus on kuntien vastuulla. Ehkäisevä toimeentulotuki kohdennetaan erityisesti tilanteisiin, joissa voidaan tukea kuntoutumista, työllistymistä tai opiskelua. Sitä myönnetään myös lapsiperheitten tukeen ehkäisevänä lastensuojeluna tai lastensuojelun jälkihuoltonuoren tukeen yhteiskuntaan kiinnittymisen tukemiseksi.

4 Työttömien työmarkkinatuen kuntaosuuteen varataan talousarviovuonna aiempaa vuotta enemmän. Keskimäärin yli 300 päivää työttömänä olleita on kuukausittain 24 henkilöä ja yli 1000 päivää työttömänä olleita kolme henkilöä. Kunta ja te-toimisto toteuttavat tiivistä yhteistyötä työllistymistä edistävän monialaisen yhteistoiminnan (TYP) ja kuntouttavan työtoiminnan osalta. Kuntouttavassa työtoiminnassa tehdään yhteistyötä mm. Viitaseudun Kumppanuuden kanssa, seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa. Kunnalla on myös oma kuntouttavan työtoiminnan ryhmä. Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikön vastuualueelta tuotetaan koulukuraattoripalvelut sivistystoimelle. Kuraattoripalvelut ostetaan naapurikunnalta. (h/viikko). Sosiaaliasiamiestoiminta ostetaan Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta ja alueelliset sijaishuollon asiantuntijapalvelut Keski-Suomen sijaishuoltoyksiköltä. Sosiaalitoimen vastuualueen osalta erittäin merkittävä uudistus toimintavuoden aikana on sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotto, siihen liittyvät suunnittelu-, valmistelu ja käyttöönottovaiheen toimenpiteet. Sosiaalitoimen tietohallintojärjestelmiä parannetaan ottamalla käyttöön Pro Consona väestötietojärjestelmä. Sosiaalityön palveluiden tiimiin kuuluu sosiaalijohtaja, sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijä ja toimistosihteeri. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Aktivointiehdon täyttävä asiakas tunnistetaan ja laaditaan aktivointisuunnitelma sosiaalitoimen ja TEtoimiston yhteistyönä TYP-yhteistyö % asiakasryhmästä/ aktivointisuunnitelman tekoon osallistuneet asiakkaat 100 % aktivointiehdon täyttävistä asiakkaista Sitova Ennaltaehkäisevä perhetyö Välitystiliasiakkuuteen ohjataan tarpeen mukaan ja samalla laaditaan suunnitelma, miten asiakas itse saisi talouden hallintaan Moniammatillinen yhteistyö, tavoitteena tukea lapsia, nuoria ja % välitystiliasiakkaat/ suunnitelmat Käyntimäärät/ lapsiperheet 100 % välitystiliasiakkuuksien osalta palveluun suostuvista ja sitoutuvista ennaltaehkäisevät käynnit/ lapsiperhe

5 Perhetyö, kotipalvelu Palvelutar peen arviointi perheitä. Tukitoimina mm.perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelut. Perhetyöllä tuetaan vanhemmuutta ja etsitään perheen omia voimavaroja. Palvelutarpeen arviointi aloitettava välittömästi tai viim. 1-7 päivän kuluessa Kotikäynnit/ asiakassuunnitelmat Arvioinnin aloitusajankohta/ arvioinnit Kotikäynnit toteutuvat suunnitelman mukaisesti Arvioinnit toteutetaan lakisääteisessä aikataulussa Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Aikuisten ja perheiden tukemisessa vahvistetaan ja vastuutetaan ensisijaisesti asiakasta, hänen läheisverkostoa ja vapaaehtoistyön toimijoita. Asiakastyö on tavoitteellista muutostyötä asiakkaan elämänhallinnan kohentamiseksi. 2. Perhesosiaalityön osalta vastataan nopeasti matalan kynnyksen palveluna perheiden avun ja tuen tarpeisiin: perhetyötä annetaan ilman palvelutarpeen arviota 1-3 kertaa, minkä jälkeen laaditaan palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma. Perhesosiaalityön osaamista kehitetään ja vahvistetaan erityisesti parisuhdeosaamisen ja vanhemmuuden tukemisen tulokulmasta. 3. Perhekeskusmallia kehitetään yhteistyössä sivistystoimen (kirjasto, etsivä nuorisotyö) kanssa toimintavuoden aikana, samalla kehitetään muuta sosiaalihuoltolain mukaista asiakasyhteistyötä poikkihallinnollisesti sivistystoimen kanssa. 4. Osallistutaan maakunnalliseen kehittämistyöhön, muun muassa aikuissosiaalityötä kehittävään PRO SOS-hankkeeseen. 5. Kehitetään ja syvennetään järjestelmällisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien asioiden edistämiseksi osaamista ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa (TYP-toiminta, järjestöt, koulutusorganisaatiot, hankkeet). Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään toimintavuoden aikana kunnan omana ryhmätoimintana ja yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikön nettomeno on euroa. Lastensuojelun tulosyksikkö

6 Sisältää lastensuojelun avohuollon kustannukset ja laitoshoidon. Lastensuojelun asiakkaina on noin 15 lasta. Ensisijaisesti asiakkaita tuetaan avohuollon keinoin. Lastensuojelun laitoshoidossa on alle viisi lasta (tarkkaa lukua ei ilmoiteta, kun luku on alle viisi). Nettomeno euroa. Lastensuojelun tukimuodot: 1. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena on huolen puheeksiottaminen, keskustelut, lastensuojelutarpeen selvitys, perhetyö, harrastusten tukeminen, taloudelliset tukitoimet ja muut lasta ja perhettä tukevat palvelut. 2. Lastensuojelun sijaishuollolla tarkoitetaan ensisijaisesti kuntouttavaa sijaishuoltoa tai isojen muutostarpeiden vuoksi pitkäkestoista sijaishuoltoa. Tavoitteena perheen yhdistäminen, ensisijaisesti perhehoito. 3. Sijoitetun nuoren jälkihuolto jatkuu 21 vuotiaaksi asti. Se voi olla opiskelun, asumisen, harrastusten tai muuta nuorten tarvitsemaa tukea. Lastensuojelun osalta tavoitteena on käsitellä asiat lakisääteisessä määräajassa, sekä lisätä osaamista perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmistä. Perheneuvonnan tulosyksikkö Sisältää perheneuvolan, elatusturvan, edunvalvonnan ja päihdetyön. Nettomeno on euroa. Perhepalvelujen toimintakate on euroa. Vastuualue Vanhusten ja vammaisten palvelut Vastuualueen tilivelvollinen Sosiaalijohtaja, sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä Tulosalueeseen kuuluvat tulosyksiköt 1. Vanhusten laitos- ja palveluasuminen 2. Vammaisten työtoiminta 3. Vammaisten laitospalvelut 4. Kotipalvelut 5. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut

7 Vanhusten ja vammaisten palveluiden vastuualue sisältää vanhus- ja vammaisasiakkaiden palveluohjauksen, koordinoinnin, tukipalvelut (kuljetus-, siivous-, ateriapalvelut), vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut, henkilökohtaisen avustajan, kodin muutostyöt, omaishoidontuen, perhehoidon, vanhusten- ja vammaisten päiväkeskustoiminnan, palvelusetelin eri muodoissaan kotipalveluun ja palveluasumiseen, sekä tehostetun palveluasumisen palvelut. Omaishoidon tuen piirissä on keskimäärin vajaa 30 hoidettavaa asiakasta. Omaishoidon tukea myönnetään määrärahasidonnaisesti vuoden 2019 aikana. Vanhusten ja vammaispalvelujen vastuualueella tehostetun palveluasumisen paikkoja ostetaan yli 40 henkilölle. Toimintavuoden aikana ostopalveluita tullaan karsimaan ja muuttamaan rakenteellisesti ja tavoitteellisesti suuntaa tehostetusta palveluasumisesta tuettuun asumiseen, palveluasumiseen tai perhehoitoon siinä määrin kuin se asiakkaiden palvelutarve ja palvelutuotantorakenteet huomioiden on mahdollista ja realistista. Asiakasprosesseja kehitetään ja parannetaan lisäämällä ympärivuorokautista kuntouttavaa ja tehostettua kotihoitoa Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Kotona ja kodinomaisissa oloissa asumisen turvaaminen ja edistäminen Toimiva hoidon porrastus Kotona/kodinomaisissa oloissa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä 92 %:a 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisissa oloissa 3. Laadukkaat ja asiakaslähtöiset vanhus- ja vammaispalvelut RAVA-mittari (toimintakyvyn- ja hoidontarpeen arviointi) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa vain paljon apua tarvitsevia, RAVA-indeksi > 1,5 Asiakaspalaute ja -kyselyt Asiakastyytyväisyys Palvelu Palvelun kuvaus Kehittämistoimet Tehostettu palveluasuminen Ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista järjestetään ikäihmisille, jotka eivät selviä yksin/omaisten/kotihoidon avun turvin. Ympärivuorokautinen Palveluohjauksen ja hoidon porrastuksen kehittäminen, RAVA-mittarin tehokkaampi hyödyntäminen. Tarkoitus on sijoittaa asiakkaat oikeille hoitopaikoille

8 Perhehoito Laitoshoito palvelu sisältää perusturvan (hoiva, apu, ohjaus, tuki), sairaanhoito-, hygienia-, ateria- ja puhtaanapitopalvelut. Perhehoito on kotona järjestettävä ikäihmisten ympärivuorokautinen hoitomuoto, joka soveltuu lievästi/keskivaikeasti muistisairaille/turvattomuutta kokeville Lyhyt hoitojakso laitoshoidon paikalla on tarkoitettu akuutin sairaalajakson jälkeen kuntoutuksen tarpeessa oleville henkilöille. Pitkäaikainen laitoshoito on ympärivuorokautista hoitoa asiakkaille, joiden tila edellyttää merkittävää sairaudenhoitoa. asiakkaan hoidon vaativuuden mukaisesti. RAVA-indeksi >2,5 Perhehoidon osaamista syvennetään tavoitteellisesti asteittain. Laitoshoitopaikkojen avulla turvataan asiakkaiden kotiutuminen sairaalasta ja mahdollistetaan omaishoitajien hoidettaville intervallipaikat Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Vanhus- ja vammaistyöskentelyssä vastuutetaan ensisijaisesti asiakasta oman hyvinvoinnin edistämiseen, vahvistetaan hänen voimavaroja, osallistetaan asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen hänen läheisverkostot ja mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoistoimijoita. 2. Kotiin annettavien hyvinvointia ja yksilön omaa toimintakykyä edistävien ja vastuuttavien palvelujen turvaaminen: vanhuksille riittävän varhaiset kotona asumista tukevat palvelut (mm. siivous, asiointi, ruoka) ja myöhemmässä palvelutarpeessa riittävän monipuolisesti räätälöidyt palvelut kotona asumisen turvaamiseksi mahdollisimman pitkään. 3. Hoidon porrastuksen ylläpitäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. 4. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä jatketaan vuosittain riskiryhmään kuuluville 75- ja 80-vuotiaille henkilöille, jotka eivät ole palveluiden piirissä. Riskiryhmään kuuluvat mm. yksinasuvat henkilöt. 5. Omaishoitajien työn tukemista kehitetään ja vahvistetaan edelleen mm. perhehoitoa kehittämällä. 6. Vanhusten perhehoidon lisääminen. 7. Vanhusten ja vammaisten osallistumista omien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon edistetään vanhus- ja vammaisneuvoston työskentelyllä. 8. Kunnan, seurakunnan ja järjestöjen kesken yhteistyössä kehitetään ja ylläpidetään vapaaehtoistoimintaa.

9 Vanhusten laitospalvelun tulosyksikkö Toiminta Suoritteiden määrä TP17 TA18 TA19 TS20 TS21 Vanhainkodin ja palveluasumisen hoitopäivät (sisältää Kotipihan palveluasunnot) Suoritteiden hinta / TP17 TA18 TA19 TS20 TS21 Hoitopäivän hinta (vanhainkodin lyhyt- ja pitkäaikaishoito sekä palveluasuminen Nettomeno vuonna on euroa. Kehitysvammaisten päivätoiminnan tulosyksikkö Kehitysvammaisten päivätoiminta tuotetaan omana palvelutuotantona tai ostopalvelutuotantona. Nettomeno on euroa. Vammaisten laitospalvelujen tulosyksikkö Sisältää Suojarinteen kuntayhtymän purkamiseen liittyvät eläkemenoperusteiset maksut sekä kehitysvammaneuvolapalvelun oston. Nettomeno euroa. Kotipalvelun tulosyksikkö Sisältää kotipalvelun menot, tukipalvelut ja palvelusetelin, nettomeno euroa. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Sisältää vammaispalveluohjauksen, perhehoidon, ostopalvelun/vammaispalvelu, ostopalvelun/vanhusten asumispalvelu, päiväkeskustoiminnan, taloudelliset tukitoimet ja omaishoidontuen. Kehitysvammahuollon, vammaishuollon ja vanhustenhuollon asiakkaille laaditaan yksilölliset asiakassuunnitelmat, jotka päivitetään määräajoin. Lisäksi kehitysvammahuollon asiakkaille laaditaan erityishuolto-ohjelmat, jotka tarkistetaan tarpeen mukaan.

10 Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Kehitysvammahuolto ja muu vammaishuolto Palvelutarpeen arviot, asiakassuunnitelmat Vammaishuollon asiakkaat/ päivitetyt asiakassuunnitelmat 100% Vanhustenhuolto Omaishoidontuki Vanhusten päiväkeskustoiminta Palvelutarpeen arviot, asiakassuunnitelmat Omaishoidontukea myönnetään 100% kaikille kriteerit täyttäville Päiväkeskustoimintaan osallistuvien määrä/ käyntimäärät vuosittain Vanhustenhuollon asiakkaat/ päivitetyt asiakassuunnitelmat 100% vuosittain Omaishoidettavat/ omaishoidontukea hakeneet kriteerit täyttävät asiakkaat 8-10 osallistujaa/ toimintapäivä Nettomeno yhteensä euroa. Vanhusten ja vammaisten palvelujen toimintakate on ,00 euroa. Vastuualue Terveyspalvelut Terveyspalveluiden vastuualueen palvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ja Suomen Terveystalolta. Vastuualueen tilivelvollinen Sosiaalijohtaja, ylilääkäri Tulosalueeseen kuuluvat tulosyksiköt Tavoitteet: 1. Vastaanottopalvelut 2. Terveyspalvelujen tukipalvelut 3. Vuodeosastopalvelut 4. Hammashuolto 5. Työterveyshuolto 6. Erikoissairaanhoito Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Terveyden edistäminen Ennaltaehkäisevät Väestön terveydentilan Sairauksien toimenpiteet paraneminen, mm.

11 ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja oikea-aikainen hoitaminen Sitova Hoitoonpääsy / hoitotakuu (tiedottaminen, neuvonta, seulontatutkimukset) Yhteydensaanti samana päivänä, kiireettömissä tapauksissa hoidon tarpeen arviointi kolmen päivän kuluessa, hoito 3 kuukauden kuluessa ja hammashoidossa 6 kuukaudessa. hyvinvointiindikaattorien arvoilla todentaen 100 % pääsy määräajassa. Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Jatketaan edelleen vastaanoton hoitajakäytäntöä (diabetes-, reuma-, astma-, muisti-, sydän- ja haavahoitaja). 2. Terveysneuvonnalla edistetään kunnan asukkaiden terveydentilaa ja ohjataan asukkaat oikeiden terveyspalvelujen käyttöön. 3. Varhainen puuttuminen riskiperheiden ongelmiin ja niiden hoitaminen yhteistyössä eri tahojen kanssa. 4. Äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolassa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa työmuotoina käytetään terveystarkastuksia, seulontatutkimuksia mm. LENE ja VANE, suojarokotuksia, terveysneuvontaa ryhmille ja yksilöittäin, puheterapeutin ja psykologin palveluja. Erityisesti huomioitava laajat terveystarkastukset ja niiden edellyttämät aika- ja työntekijäresursoinnit. 5. Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen avulla tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. 6. Potilasasiamies ohjaa ja neuvoo asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. 7. Asiakkaita ohjeistetaan Kansallisen potilasarkiston ja reseptikeskuksen käyttöön Omakanta palvelussa. Vastaanottopalvelujen tulosyksikkö Sisältää lääkärin vastaanoton, terveysneuvonnan, kuntoutuksen, lääkinnällisen kuntoutuksen, mielenterveystyön, puheterapian, kotisairaanhoidon, sairaankuljetuksen ja potilasasiamiehen tehtävät. Lääkinnällinen kuntoutus toteutetaan kuntavastuisesti ja sairaankuljetus sairaanhoitopiirin toimintana ja muut osa-alueet ovat ulkopuolisen toimijan vastuulla sopimuksella. Terveyskeskuksessa on ylilääkärin virka. Lääkärin vastaanottopalvelut tuotetaan erillisen palveluntuottajan toimesta. Terveyskeskuksen muita käyntejä on yhteensä n kpl sisältäen kouluterveydenhuollon ja terveysneuvonnan käynnit.

12 Palvelu Palvelunkuvaus Asiakasmäärä Kotisairaanhoito Sairaanhoitopalvelut pitkäaikaissairaille, ikääntyville, vammaisille. Tavoitteena edistää turvallisuutta, selviytymistä kotona. Avustetaan lääkeasioissa, haavanhoidossa, perushoidossa. Säännöllisen kotisairaanhoidon piirissä n.45 asiakasta ja n. 5-6 tilapäistä käyntiasiakasta. Yksittäisen asiakkaan luona voi olla jopa 3-4 käyntiä/vrk Mielenterveystyön palvelut tuotetaan ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Palveluntuottajan psykologi vastaa pääasiassa lasten- ja nuorten ja aikuisten palveluista. Psykologi tekee arviointityötä, lyhytkestoista terapiatyötä, sekä koulupsykologin työtä yhteisö- ja yksilötasolla. Palveluntuottaja vastaa myös raskasta psykiatrista asiantuntemusta vaativasta avohuollon työskentelystä. Kinnulan kunta ostaa mielenterveystyön kokonaisuuteen depressiohoitajan yksityiseltä palveluntuottajalta. Mielenterveyspalvelujen perustyöskentely toteutetaan maantieteellisesti Kinnulassa, psykiatrian vastaanotolla on asioitava yhteistoiminta-alueella. Puheterapiapalvelut tuotetaan palveluntuottajan toimesta. Sairaankuljetus / ensihoitopalvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Lääkinnällisen kuntoutuksen ja potilasasiamiehen nettomeno euroa. Toiminta Suoritteiden määrä/ käynnit TP17 TA18 TA19 TS20 TS21 Lääkärin vastaanotto Suoritteiden hinta /käynti TP17 TA18 TA19 TS20 TS21 Lääkärin vastaanotto Terveyspalvelujen tukipalvelut tulosyksikkö

13 Sisältää laboratorion, röntgenin, välinehuollon ja hoitotarvikkeiden jakelun. Ulkopuolinen palveluntuottaja vastaa laboratorio ja röntgen-palveluista. Kunta vastaa välinehuollosta ja hoitotarvikejakelusta. Vuodeosastopalvelut tulosyksikkö Ulkopuolinen palveluntuottaja vastaa vuodeosastopalveluista. Nettomeno euroa. Hammashuollon tulosyksikkö Toiminta Hammashuollon palvelut ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Hammashuollon tavoitteena on kutsua 0-18-vuotiaat hammaslääkärin tarkastukseen ½ - 2 vuoden välein määritellyn tarkastusvälin mukaan. Myös osa aikuisväestöstä kutsutaan tarkastukseen sopimuksen mukaan. Ulkopaikkakuntalaiset saavat ensiapua tarvittaessa. Sisältää myös oikomishoitoa ja kirurgiaa. Suoritteiden määrä /käynti TP17 TA18 TA19 TS20 TS21 Käynnit Suoritteiden hinta TP17 TA18 TA19 TS20 TS21 Hammashoito euroa/käynti Erikoissairaanhoidon tulosyksikkö Ostopalveluna Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ja muilta. Nettomeno euroa. Terveyspalvelujen toimintakate on ,00 euroa.