Lieksan. koulutus-, kehittämisja. innovaatiosuunnitelma LKKIS Pohjois-Karjalan. maakuntakorkeakoulun paikallinen.
|
|
- Elsa Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lieksan koulutus-, kehittämisja innovaatiosuunnitelma LKKIS Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun paikallinen Lieksan työryhmä
2 Päivitys on laadittu Lieksan työryhmän kokouksen sekä aikaisempien suunnitelmien pohjalta; Pertti Saarelainen, Aiheet Joka paikan maakuntakorkeakoulu 2/18 Väki vähenee ja vanhenee 4 Innovointi 7 Tutkintotavoitteinen koulutus 8 Muu kuin tutkintotavoitteinen koulutus 14 Etäopinnot 14 Pakolaisen oppimispolku POP 15 Hanketoiminta 15 Joka paikan maakuntakorkeakoulu Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu PKMKKK toimii koko maakunnan alueella Se on osa Karelia ammattikorkeakoulun työelämä- ja kansainvälistymispalveluita. Yhteistyökumppaneina ovat Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampus ja Pohjois-Karjalan kesäyliopisto. 2
3 Lisätietoa löytyy osoitteesta: Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun perustana on korkeakoulujen, koulutustoimijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kumppanuus. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu tuo korkeakoulujen osaamisen ja palvelut lähelle ja vastaa joustavasti asukkaiden, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän koulutus-, osaamis- ja kehittämistarpeisiin yhdessä seudullisten toimijoiden kanssa. Lieksassa tapahtuu maakuntakorkeakoulutoiminta paikallisen Lieksan työryhmän johdolla. Sen puheenjohtajana toimii Lieksan kaupungin kaupunginjohtaja Esko Lehto sekä sihteerinä tällä hetkellä Lieksan kansalaisopiston suunnittelijaopettaja ja maakuntakorkeakoulun paikallinen koulutuskoordinaattori Pertti Saarelainen. Työryhmä on laaja-alainen käsittäen niin koulutus-, muita viranomais- kuin yritystoimijoitakin. Tätä Lieksan koulutus-, kehittämis- ja innovaatio- eli LKKI-suunnitelman päivitystä valmisteltaessa on aktiivisena pyrkimyksenä ollut tiiviys ja ytimekkyys. Yleisiä taustoja ja historioita ei paljon selostella, vaan tarkoitus on keskittyä nykyhetken ja lähitulevaisuuden tilanteisiin ja tarpeisiin. Edelliset Lieksan KKI-suunnitelma ja ovat myös yhä saatavissa: joten niistä on tähän päivitysasiakirjaan poimittu uudestaan mukaan vain erityisesti relevantteja aiheita. Yksi lähtökohta on myös ollut PKMKKK:n toimintasuunnitelma Tämän Lieksan KKI-suunnitelman sekä Ylä-Karjalan vastaavan paperin ydinkohdat on tarkoitus yhdistää maaliskuussa 2013 seutukunnalliseksi Pielisen Karjalan KKI-suunnitelmaksi, joka etenee sitten maakuntakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun jatkokäsittelyyn. Asioita, ajatuksia ja muuta on saatu ja tullut vastaan eri puolilta, joten tämäkin LKKIsuunnitelma voidaan nähdä kollektiivisuorituksena. 3
4 Väki vähenee ja vanhenee Väki vähenee ja vanhenee Lieksassa, joskin maahanmuutto tasaa tässä vaiheessa ainakin lukumäärätilannetta voimakkaasti. Lieksan väkiluku väheni vuodesta 2011 vuoteen asukkaalla ja oli vuoden 2012 lopussa Väkiluvun lasku selittyi siis käytännöllisesti katsoen kokonaan nettokuolleisuudella, kun taas muuttoliikkeet ulkomailta Lieksaan ja Lieksasta muualle Suomeen tilastollisesti kumosivat toisensa. Tulevasta kertoo myös perusopetuksen päättävien yhdeksäsluokkalaisten määrän väheneminen. Luvuissa ovat mukana sekä Keskuskoulu että Kolin koulu, mutta eivät maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olevat; Lieksassa onkin nimenomaan kyllä myös todettu, että siellä ei lähivuosina päde se, että koulutus voisi perustua ikäluokkaperusteeseen. Koulutustarvetta on enemmän kuin väestöennusteet osoittavat. Perusopetuksen päättävät yhdeksäsluokkalaiset Lieksassa Ennuste pohjalta Keskuskoulu ja Koli; ei maahanmuuttajien valmistavaa opetusta
5 Etenkin vanhusväestön voimakas lisääntyminen nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa ja jo vuonna 2020 koko maan huoltosuhteen arvioidaan olevan 65,5 ja vuonna 2030 jo reilusti yli 70. Huomionarvoista on, ettei huoltosuhde parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan jo 20 kuntaa, joissa huoltosuhde yltää yli 100:n. Vanhetessaan väki siis myös eläköityy. Tilanne on suurin piirtein sama niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella, yhtä hyvin kunnallisella alalla kuin valtion ja muidenkin tehtävissä. Lieksan oloissa kohtalaisen edustavana otoksena pitääkin Lieksan kaupunkia itseään, joka on samalla myös alueensa suurin työnantaja. Muun muassa kuntien eläkevakuutuksesta vastaavalta Keva-yhteisöltä saatiin maaliskuussa 2012 tuore Lieksan kaupungin eläkepoistumaennuste; seuraavat esimerkkiluvut on laskettu vakuutettuina olleiden pohjalta ja niihin sisältyy sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläköityminen: Aikavälillä on eläkepoistuma joka vuosi noin kahdesta viiteen prosenttia. Aikavälin alkupuolella ovat luvut yleensä suurempia kuin loppupuolella: esimerkiksi tämän LKKI-suunnitelman kattamana neljän vuoden aikana on kaupungin työntekijöiden eläköitymisennusteeksi laskettu seuraavanlaiset luvut: ,6 % ,4 % ,0 % ,0 % 5
6 Vuonna 2029 on ennuste 2,1 % ja ,2 %. Lieksan kaupungin viiden suurimman ammattiryhmän eläkepoistumaennuste eri aikajaksoilla: Perus- ja lähihoitajat 13,6 % 35,7 % 54,3 % 70,0 % Aineenopettajat ja leht. 12,1 % 22,2 % 33,9 % 58,0 % Luokanopettajat 21,8 % 39,2 % 47,9 % 67,4 % Perhepäivähoitajat ymv. 36,2 % 55,7 % 71,4 % 75,7 % Sairaanhoitajat 13,0 % 24,2 % 39,1 % 48,5 % Kaikkein suurimmat, yli 90 prosentin eläköitymisennusteet vuoteen 2030 mennessä on hammashoitajilla, lastenhoitajilla ja päiväkotiapulaisilla, johdon sihteereillä, osastosihteereillä ja vastaavilla sekä mielenterveyshoitajilla. Tämän LKKI-suunnitelman nelivuotiskautta vastaavaa laskelmaa ei ollut saatavilla, mutta aika lähelle osuvalla viisivuotisennustekaudella olivat eniten siis tässä vaiheessa suhteessa nopeimmin eläköityviä ammattiryhmiä seuraavat, jokainen yli 30 prosentin osuudella: perhepäivähoitajat ymv., kodinhoitajat ja kotiavustajat, muut peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat (siis eri ryhmä kuin esim. aineenopettajat ja lehtorit tai luokanopettajat), siivoojat, kiinteistöhuoltomiehet, vastaanoton ja neuvonnan hoitajat, osastonhoitajat, opetusalan johtajat ja rehtorit, mielenterveyshoitajat. Jotkin näistä ammattiryhmistä eivät toki ole suuria, joten prosenttiosuus kohoaa nopeasti. 6
7 Eläköityminen koskee palkansaajien lisäksi myös yrittäjiä; tarvitaan seuraajia yrityksiin. Lisäksi vaikuttaa työllisyyteen muita väestön ja yhteiskunnan muutostekijöitä. Esimerkiksi hoiva-alojen työvoimatarve lienee lähitulevaisuudessa suurta paitsi hoitajien eläköitymisten, myös yleisen ikääntymisen eli hoidettavien määrän lisääntymisen takia. Työttömyyttäkin Lieksassa tunnetusti paljon on, mutta työvoimatarpeen ja työttömyyden kohtaaminenhan ei ole yksioikoinen asia. Teolliset työpaikat ovat Lieksassa itse asiassa lisääntyneet viiden viime vuoden aikana. Sen sijaan valtion työpaikkojen siirtyminen Joensuuhun tai muualle tuo oman ongelmansa: sähköiset palvelut tulevat ja paikalliset toimipisteet katoavat kunnista. Tästäkin syntyy opettelu- ja koulutustarpeita, joita on syytä vakavasti pohtia. 3 On myös syytä panna merkille, että Lieksan Teollisuuskylä Oy:n piirissä toimivat suuret yritykset ovat usein muualta johdettuja. Teollisuuskyläyhtiö voisikin monesti olla sopiva kanava koulutus-, kehittämis- ja innovaatiopyrkimysten edistämisessä. Yleisinä pohdintakysymyksinä voi vielä lisäksi esittää kaksi muuta näkökohtaa: Onko ammattialoja, jotka ovat ylipäätään katoamassa eihän nyky-suomessa juuri enää tapaa rautateiden jarrumiehiä eikä kaiketi laivojen radiosähköttäjiäkään, ja puhelunvälittäjien ammattikuntakin on pienentynyt puhelinliikenteen automatisoiduttua? Entä onko syntymässä uusia ammattialoja vaikkapa tekniikan tai yhteiskunnan muuttuessa esimerkiksi web-sivukoodaajia ja EU-tarkastajia on Suomessa mainittavasti ollut vasta vajaat parikymmentä vuotta? Innovointi Viime vuonna päättyneessä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan hankkeessa on ilmestynyt julkaisu: Minna Sarkkinen, Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen Pielisen Karjalassa; Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C:56; 2011; saatavissa: Ideoiden työstämistä jatkaa Karelia AMK:ssa Mahdollisuudet maaseudulle -projekti, 7
8 ja on myös käynnistetty ISAT alueellisen innovaation keskusmalli hanke. Hankkeen toteutusaika on ISAT alueellisen innovaatiokeskus -hankkeessa ovat mukana Karelia ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Varkauden, Lieksan ja Nurmeksen kaupungit. Hankesuunnitelmassa viitataan siihen, että Karelia AMK on toteuttanut maakuntakorkeakoulukonseptilla erilaisia seutukuntien työelämän tarpeisiin perustuvia koulutuksia erityisesti kaupungeissa, joista ammattikorkeakoulun toiminnot on siirretty Joensuuhun, sekä todetaan, että mallin rakentaminen vaatii opetus- ja toteutussuunnitelmien kehittämistä ja opintopolkujen rakentamista. Tarvitaan myös henkilöstön osaamisresursseja, luovia ja monialaisia tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöjä, kumppanuutta ja yhteistyötä elinkeino- ja työelämän kanssa. Alueellinen innovaatiokeskus -malli vaatii uusia toimintatapoja sekä elinkeinoelämän vahvaa sopimuspohjaista sitoutumista toimintaan ja kumppanuuteen. Tähän kuvioon sopisi erinomaisesti seuraavaksi tässä KKI-suunnitelmassa esitettyjen prosessi-insinööri-, matkailurestonomi- ja vasta työnimellä tunnetun tradenomi-sosionomi -koulutusten valmistelu, koska niissä kaikissa nimenomaan tarvitaan opetus- ja toteutussuunnitelmien kehittämistä ja opintopolkujen rakentamista uutta luovalla tavalla. Tutkintotavoitteinen koulutus Perusopetuksen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen pääkohde maakuntakorkeakoulutoiminnassa on ammattikorkeakoulutaso mitenkään unohtamatta ja väheksymättä kuitenkaan lukiota ynnä ammatillisen koulutuksen eri väyliä eli opetussuunnitelmaperustaista ammattiopistoa sekä näyttötutkintoperustaisia aikuisopistoa ja oppisopimusjärjestelmää. 8
9 Lieksassa on parhaillaan käynnissä kaksi sairaanhoitajakoulutusta: syksyllä 2010 käynnistynyt täysimittainen, omaehtoinen koulutus ja helmikuun alussa 2012 alkanut työvoimapoliittinen koulutus, joka kattaa 150 opintopistettä 210 opintopisteen kokonaisuudesta lopun jäädessä aikanaan omaehtoisiksi opinnoiksi. Lisäksi toimii yksi viisihenkinen tradenomiopintopiiri, joka aloitti Koulutuksissa on mukana myös esimerkiksi yläkarjalaisia. Sairaanhoitajista on pulaa koko Suomessa, ja koulutustarvetta on myös jatkossa edelleen. Myös alan täydennyskoulutustarvetta on, ja tässä suhteessa pitäisikin olla jopa laajempaa kuin maakunnallista yhteistyötä. Sitä paitsi on myös lähihoitajatarvetta, ja ammatillisen perustutkinnon kauttahan tulee myös potentiaalisia ammattikorkeakouluopintoihin hakijoita. Lieksan tutkintotavoitteiset koulutustarpeet 1. Tradenomit aloitus Tekniikan alan insinöörit: automaatio- tai prosessipainotus Esitetään Karelia AMK:n liiketalouden ja tekniikan keskukselle jatkotyöstettäväksi aloitus Tuotantotalouden insinöörit aloitus Matkailurestonomit aloitus Esitetään Karelia AMK:n liiketalouden ja tekniikan keskukselle jatkotyöstettäväksi. Esitetään Karelia AMK:n luovien alojen keskukselle jatkotyöstettäväksi. 5. Sairaanhoitajat Tradenomit 2015 (mahdollisesti sosionomi painotuksella) Tradenomikoulutuksen tarvetta on perusteltu paikallisessa Lieksan työryhmässä ja
10 Luettelossa sijoilla ja 6. olevat koulutukset vaativat perusteellisempaa pohjatyötä vielä kuin sairaanhoitaja- ja tradenomialat, joilla on jo vakiintuneet opetusohjelmat ja toimivat monimuotokoulutusmallit. Edellisessä Lieksan KKI-suunnitelmassa esitettiin näille mm. seuraavia perusteluja ja valmistelutarpeita, s /38, (lihavoinnit ja kommentit lisätty/pk). Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on saanut Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittaman projektin prosessiteollisuuden koulutuskeskusta varten. Tämän kaksivuotisen Prosessimo -hankkeen ratkaisua odotetaan alkukesällä. [Kommentti/PK: Ratkaisu oli myönteinen. Ks. Hankkeen yhteistyötahoja ovat prosessiteollisuuden alojen yritykset Stora Enso Enocell Oy, PankaBoard Oy, Amcor Flexibles, Joptek Composites Oy, Anaika Wood Ltd Oy, Stora Enso Wood Products Uimaharju, Valio Oy, UPM Wood -vaneritehdas, Endomines Oy, Mainpartner Oy, Empower Oy ja Efora sekä kehitysyhtiönä Lieksan Teollisuuskylä Oy Keskeinen rooli hankkeessa on Pohjois-Karjalan ammattiopiston Lieksan toimipaikalla, jossa jo ennestään toimii maakunnan ja lähialueen ainut prosessialan koulutus toisen asteen tasolla. Alan pohjakoulutuksena voi suorittaa prosessiteollisuuden perustutkinnon ja tulla prosessinhoitajaksi kahta tietä: kemiantekniikan koulutusohjelma ja paperiteollisuuden koulutusohjelma. Tarkoitus on varustaa ja kehittää prosessiteollisuuden oppimisymparistöä ammattiopiston ja aikuisopiston yhteisissä tiloissa. Tavoitteena on luoda Lieksaan prosessiteollisuuden moniosaajien koulutusta ja osaamisen kehittämistä varten valtakunnallisestikin korkeatasoinen oppimisympäristö, joka sisältää automaatiolaboratorion, kunnossapitolaboratorion ja luokkaopetustilat. Karelia -ammattikorkeakoulussa on monimuotoistettu tuotantotekniikan aikuisten opintoja, jotka ovat yksi vaihtoehdoista kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa. Malli ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan soveltuvalta lieksalaisten kannalta, jos lähiopetuspaikka on sadan kilometrin päässä Joensuussa: Lähiopetusta arki-iltaisin ja lauantaisin. Lisäksi
11 lähiopetusviikkoa erikseen sovittavina ajankohtina. Varsinkin lauantaisin ovat julkiset joukkoliikenneyhteydetkin melko heikkoja. [Kommentti/PK: Tilanne oli vuonna 2012 sikäli yhä heikentynyt, että kevään amk-yhteishaussa oli kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Karelia -AMK:ssa enää vain nuorten koulutuksena.] Tätä koulutusta tulisikin pikaisesti kehittää niiden iskulauseiden mukaiseksi, joilla ammattikorkeakoulu itse kuvaa omaa maakuntakorkeakoulutoimintaansa: Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on aktiivinen toimija koko maakunnan alueella. Maakuntakorkeakoulu tukee uudenlaisten opintomahdollisuuksien kehittämistä siten, että koulutukset olisivat mahdollisimman joustavia ja ajasta sekä paikasta riippumattomia. Ehdotuksena on, että Karelia -ammattikorkeakoulu aloittaisi tässä vaiheessa uudenlaisen matkailurestonomien monimuotokoulutuksen valmistelun niin, etta sellainen olisi saatavilla ennen tämän koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmakauden päättymistä vuonna Parhaassa tapauksessa olisi koulutus tulisi käynnistää jo vuonna 2014, jotta se ehtisi tukemaan esimerkiksi Koli Cultura -hanketta, jota ja jonka aikataulua kuvataan näin: Kehittämisohjelman tavoitteena on luoda toimiva kestävän kehityksen luontomatkailu- ja kulttuurikeskus, Koli Cultura on suunniteltu valmistuvan vuonna Valtakunnallisesti ennakoidaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle tosin nykytilaa alhaisempaa ammattikorkeakoulutuksen tarvetta, mutta lieksalaisiin tarpeisiin hyvin soveltuvaa koulutusohjelmaa ei Karelia -ammattikorkeakoulussa nykyisin ole. Kehittämistarpeita on nähtävissä kolme: 1. Nykyisten nuorten ja aikuisten koulutusten sisällöt yhdistetään laaja-alaisemmaksi kokonaisuudeksi kuin kumpikaan tämän hetkisistä koulutuslinjoista yksinään on. 2. Uudistettava matkailurestonomikoulutus suunnitellaan alun alkaen monimuotomenetelmin toimivaksi ja maakunnan kaikissa osissa toteutettavaksi. 3. Lisätään mukaan luonto- ja kulttuuripainotus. Toisen asteen koulutuspohjaa antaa jälleen etenkin Pohjois-Karjalan ammattiopiston Lieksan toimipaikka, jossa voi sekä suorittaa hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon eli tulla kokiksi että tehdä liiketalouden perustutkinnon ja valmistua vaikkapa asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmasta merkonomiksi. Myös Pohjois-Karjalan aikuisopiston Lieksan toimipaikassa voi välillä olla matkailu-, ravitsemis- elintarvike-, liiketalous- tai yrittäjyysaiheisia 11
12 koulutuksia, mutta aiemmin siellä ollut erä- ja luonto-oppaan ammattikoulutus ja -tutkinto jarjestetään nykyisin Joensuun Niittylahdessa. [Kommentti 1/PK: Kaksijakoisuus nuorten ja aikuisten koulutuslinjojen välillä oli edelleen voimassa. Maakuntakorkeakoulun paikallisessa Lieksan työryhmässä on noussut uutena ajatuksena esille myös uudentyyppinen sosiaalialalle suuntaava koulutus. Sosionomeja tarvitaan toki edelleen, ja sosionomikoulutus on tärkeää, mutta uutta innovaatiota kuvaa työnimi tradenomi-sosionomi esimerkiksi etuuskäsittelyasioissa tarvitaan asiantuntemusta kummaltakin puolelta. Tavallaan on ajatus ehkä osin samansuuntainen kuin se, että ammatillisella perustutkintotasolla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon eli lähihoitajan tutkinnon yhtenä linjavaihtoehtona asiakaspalvelun ja tietohallinnon koulutusohjelma. 4 Paikallisessa Lieksan työryhmässä asetettiin toivotuksi toimintajärjestykseksi kolmikärkinen eteneminen: 1. Vakiomuotoiset monimuotokoulutusohjelmat: tradenomikoulutusta toivotaan Lieksassa alkavaksi 2013, sairaanhoitajakoulutusta jälleen 2014 sekä edelleen siten, että vuosittain pääsisi alkamaan aina jokin ammattikorkeakoulutasoinen tutkintokoulutus. 2. Kehitystyötä vaativat koulutusohjelmaideat: prosessi-insinöörien, matkailurestonomien ja työnimellä tradenomi-sosionomien koulutusohjelmat, joita ei sellaisinaan ole Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulussa tai ehkä ylipäätään missään olemassa, mutta joiden kehittelemistä pidetään tarpeellisena. Karelia AMK, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Lieksan, Nurmeksen ja Varkauden kaupungit ovat yhteisesti hakemassa rahoitusta ISAT alueellisen innovaation keskus -innovaatiohankkeelle, ja jos se pääsee käynnistymään, sopisivat nämä koulutuskehitystehtävät ja pilottihankkeet luontevasti sen yhteyteen. 3. Tarkistamista vaativa idea: tuotantotalouden insinöörikoulutusta on myös esitetty, mutta tässä vaiheessa tämä ajatus siirretään Puuakatemian piirissä yhdessä teollisuusyritysten kanssa 12
13 tarkasteltavaksi. Voi olla, että kahta insinöörikoulutusajatusta ei kannata rinnakkaisesti ajaa, ja prosessi-insinööri-idea saattaa kuitenkin olla vankemmalla pohjalla. Monimuoto-, etä- ja omalla paikkakunnalla opiskelun mahdollisuuden tärkeyttä lisää se, että usein on kyse aikuisikäisistä, työssä olevista, perheellisistä henkilöistä. Heille olisi vaikeaa tai mahdotonta siirtyä vuosikausiksi muualle. Eiköpähän ole enemmän nykyaikaa tuoda opintomahdollisuudet sinne missä ihmiset ovat eikä päinvastoin? Tämä koskee paitsi ammattikorkeakouluja, myös yliopistoja millaisia täydennyskoulutus-, kehittämishanke-, tutkimus- ja muita ideoita vaikkapa tiedeyliopistot voisivatkaan toteuttaa? Yleiseksi tavoitteeksi maakuntakorkeakoulutoiminnassa täytyy vielä lisätä se, että toiminnan tulisi ilman muuta olla pitkäjänteisempää, ennustettavampaa ja säännöllisempää kuin tähän mennessä on ollut. Tutkintotavoitteista koulutusta koskeva erityiskysymys on paikallisten oppilaitosten tarjoamien elementtien käyttäminen hyväksi. Lieksan kansalaisopistolla on aiempaa kokemusta esimerkiksi ruotsin kielen valmentavan kurssin tarjoamisesta sairaanhoitajaopiskelijoille niin, että opintosuoritus yksin tein hyväksyttiin ammattikorkeakoulututkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Lisäksi voidaan kehittää myös yhteisiä opintojaksoja eri oppilaitosmuotojen kesken. Lieksan taidekoulun audiovisuaalisen taiteen opetuksessa onkin jo suunniteltu Karelia AMK-yhteistyötä oppisisältöjen koordinoinnin ja liikeperustaisten käyttöliittymien opetuksen mielessä: ideointiasteella on eräitä nimenomaisia kursseja, jotka mahdollisesti voisivat rakentua peräti yhtenäiseksi opintokokonaisuudeksi. Tällaiset, tietokonepeleihin painottuvat taidekouluopinnot voisivat yhtäältä olla jatko-opintoihin valmentavia ja valmistavia niin toista kuin korkeakouluastettakin ajatellen. Toisaalta voisivat taidekoululaiset saada käyttää Karelia AMK:n oppimateriaaleja ehkä jopa suoraan suorittaen kursseja avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Lisäksi taidekoulun oppilaat voisivat toimia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden projekteissa testaajina saaden näin kokemusta laajemmista pelikehitysprojekteista. Vastaavasti ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan omaa osaa- 13
14 mistaan esimerkiksi projektin vetämisessä, testauksen koordinoinnissa ja testaajien opastamisessa. Muu kuin tutkintotavoitteinen koulutus Käytännössä voi kuitenkin olla vaikeaa kartoittaa lyhytkurssitarpeita kovin pitkälle ajalle eteenpäin ilman esimerkiksi jäljempänä tarkemmin esiteltävän Osaava-kehittämishankkeen tapaista, laajaa ja järjestelmällistä koulutussuunnitteluprojektia. Polkuopintoja ja tutkintoopintoihin pääsyä voi ainakin silti kehittää. Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelun Aducaten, sen toimintaan sisältyvän avoimen yliopiston sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään kuuluvan Pohjois- Karjalan kesäyliopiston ja luonnollisesti yleensäkin avointen yliopistojen, avointen ammattikorkeakoulujen, kesäyliopistojen ja avoimen ammattiopiston mahdollisuuksia on voitava käyttää hyväksi. Ehkä esimerkiksi matkailu-, opetus- tai sosiaalialan täydennyskoulutuksessa olisi konkreettisia mahdollisuuksia. Osin kytkeytyy tämä aihepiiri myös jäljempänä käsiteltävään etäopintoasiaan. Etäopinnot Verkkovälitteisiä etäopintomahdollisuuksia on Suomessa olemassa peruskoulusta yliopistotasolle asti. Osa sellaisista on aidosti aika- ja paikkariippumattomiakin. Joskus voi olla kyse jopa tutkintotavoitteisesta opiskelusta, mutta suuri merkitys on jo silläkin, jos voi suorittaa kursseja tai opintokokonaisuuksia muiden opintojen osina, erikoistumisopintoina, täydennyskoulutukseksi, polkuopintoina, yleissivistykseksi tai vaikkapa vain harrasteen tai muun kiinnostuksen vuoksi. 14
15 Etä- ja verkko-opintojahan voi jokainen harjoittaa kykynsä ja halunsa mukaan. Riittävää laajakaistayhteyttä ja osaamista ei kuitenkaan välttämättä kaikilla ole ja mahdollisen julkisesti tarjolla olevankin atk-luokan pitäisi olla opiskelua varten tarpeeksi rauhallinen, käytettävissä silloin kun aikuisopiskelijalla on aikaa eli iltaisin ja viikonloppuisin sekä varattavissa varmasti määräajoiksi esimerkiksi säännöllisille verkkoluennoille osallistumista varten. Suunnitelmallisesti organisoidut opintopiirit ja asiantuntevat tutorit tai ohjaajat edistäisivät asiaa edelleen. Lieksan tulisi kehittää organisoitujen etäopintoja. Esimerkiksi Nurmeksen lukio toimii Itä- Suomen yliopiston avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitoksena, ja Nurmeksen sivistyslautakunta on määritellyt käytännön, jonka kautta kurssimaksut ja tutor-toiminnasta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa. Myös Lieksan kristillinen opisto omana erillisenä toimijanaan on melko pitkällä avoimen yliopiston monimuoto-opintojen tarjoamisessa. Eri koulutusorganisaatioiden mahdollisuudet olisi hyvä saada selville. Maakuntakorkeakoulukoordinaattori voisi esiselvittää asiaa maakunnan tasolla. Paikallisesti Lieksassa täytyy asiaa lähestyä kansalaisopiston kautta, joka laatii esityksen toimintamallista ottaen huomioon tilat, tutorit, koordinoinnin ja kokonaisuuden. Pakolaisen oppimispolku POP Pakolaisen oppimispolku -hanke, lyhyesti POP-hanke, on Lieksan kaupungin vuonna 2012 aloittama, Euroopan pakolaisrahaston puoliksi kustantama, noin puolitoistavuotinen projekti. Jo vanhastaan vaikuttaa kaupungissa myös Karelia AMK:n hallinnoima Monikulttuurinen Lieksa -projekti eli MOKULI, ja yhteistoiminta erilaisten niin virallisten kuin järjestöpuolenkin maahanmuuttajatoimijoiden kesken on tiivistä. Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti POP-asiasta , ja päätöspykälässä, kuvattiin sisällöllinen ydinajatus seuraavalla tavalla: 15
16 Lieksan kaupunki on hakenut Euroopan pakolaisrahastolta hankerahoitusta pakolaisen oppimispolku -hankkeelle (POP-hanke). Hankkeen kesto on Hankehakemuksessa hankkeen yleistavoitteena on: "Pakolaisen kotoutumisen henkilökohtaistetun nousujohteisen oppimispolkumallin mallinnus: asumistaidoista, terveydenhuollosta, yhteiskunnan toiminnasta ja muista perusteista lähtien suomen kielen oppimisen kautta perustai aikuisperuskouluun. Tavoite on pakolaisten saattaminen yhdenvertaisiksi suomalaisten kanssa ammatillisiin tai muihin jatko-opintoihin hakeutumista sekä työllistymistä varten." Hankkeen ajaksi koto-toimistoon tulee yksi työntekijä koulutusasiantuntijaksi. Pakolaisen kotoutumisen henkilökohtaistetun nousujohteisen oppimispolkumallin mallinnukseen lieksalaisittain ja yleisesti voi ajatella sisältyvän esimerkiksi seuraavilla liuskoilla esitettyjen kaltaisia tavoitteita. Perusopetukseen pääsytilanteen selvittäminen. Asian ongelmallisuus erityisesti aikuisikäisten tai aivan oppivelvollisuusiän lopussa Suomeen tulleiden maahanmuuttajien suhteen havainnollistuu Opetushallituksen tuoreesta julkaisusta 2011:3, Maahanmuuttajien koulutus Suomessa tilannekatsaus, s. 5 6/28, pykäläviittaus perustuslakiin: Samoin jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen (sivistykselliset oikeudet 16). Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien kohdalla tämän kohdan tulkinta saattaa tuottaa edelleen ongelmia. Juridiset ja käytännölliset mahdollisuudet perusopetuksen yksittäisten oppiaineiden opiskeluun samaan tapaan kuin avoin ammattiopisto omalla puolellaan toimii tai yleensä perusopintoihin tutustumiseen samassa hengessä kuin aikaisemmin on jo järjestetty ammatilliseen koulutukseen tutustumismahdollisuuksia Maahanmuuttajan polku ammattiin -tyyppisissä koulutuksissa. 16
17 Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus ja sen tarjoama, perusopetusta korvaava koulutus. Ks. s /28, sekä opetussuunnitelman perusteet, Opetushallituksen määräys 7/011/2008, erityisesti s. 36/48: Valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen aikana opiskelijan ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja opintoväylä selkiytyvät. Valmistavan koulutuksen suorittamisen jälkeen opiskelijalla tulisi olla valmiudet siirtyä suorittamaan 120 opintoviikon laajuista ammatillista peruskoulutusta oppilaitoksessa, näyttötutkintoperusteisena tai oppisopimuskoulutuksena. Lukion tai vastaavan koulutuksen suorittaneelle koulutusaika on lyhyempi lukion opintojen hyväksi lukemisen vuoksi. Ylipäätään ennakoitavissa olevan, säännöllisen, jatkuvan ja nousujohteisen maahanmuuttajien koulutusjärjestelmän aikaansaaminen ja vakiinnuttaminen. Nykytilanteessa voi vielä sattua, että esimerkiksi kielikoulutusten väleihin jää kuukausien tyhjiä aukkoja, jolloin lakisääteinen kotoutumisaika kuitenkin koko ajan kuluu, tai että koulutuksen nousujohteisuus ei toteudu. Aikuisopistossa työvoimapoliittisina koulutuksina järjestettyjen Maahanmuuttajan polku ammattiin -tyyppisten koulutusten järjestäminen ja kehittäminen niille, joilla on jo riittävät koulupohja- ja kielitaitoedellytykset. Myös työharjoittelumahdollisuudet kuuluvat samaan asiayhteyteen. Tutkintojen tunnustamisen ja kansainvälisen vertailun tukeminen; ks. Moni oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija voi olla vailla koulupohjaa, mutta yhtä hyvin on muistettava sekin, että monella Suomeen muuttajalla ovat koulutodistukset, yliopistodiplomit, työkirjat ja muut dokumentit hyvässä järjestyksessä, ja tarvitaan vain aiempien tutkintojen tunnustamista sekä suomen tai ruotsin kielen koulutusta. 17
18 Toisentyyppinen, mutta myös muistettava asia ilmenee lisäksi Lieksan kaupunginvaltuuston hyväksymässä, kuntajohtajien työryhmän valmistelemassa Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon turvallisuussuunnitelmassa , monikulttuurisuudesta puhuttaessa s. 19/30 (kursivointi lisätty/pk): Valtaosa muuttajista on kuitenkin sopeutunut hyvin paikallisiin olosuhteisiin. Monikulttuurisuuden tulo näkyy katukuvassa. Kantaväestön asennekulttuurin kehittämisessä on valtava työmaa. Ilmapiirin kiristyessä myös uusien tulokkaiden kotoutuminen vaikeutuu ja pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen. 5 Työllisyyden kuntakokeilu Lieksa Hanke on osana hallitusohjelmaa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi vuoden 2015 loppuun asti kestävä kokeilu, jossa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle, tai kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroituja malleja, joissa työllistymistä edistäviä palveluita suunniteltaessa otetaan huomioon paikallisuus. Hankkeessa koetetaan löytää kaikki työmahdollisuudet julkishallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin alueilta sekä rakentaa tavoitteellinen yhteistoiminnan ja ohjauksen malli toimijoiden kesken. Tavoitteet löytyvät osoitteesta: Hanketoiminta Lieksassa ollaan valmistelemassa hanketoimintaa elinkeinoelämän tarpeisiin liittyvän osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. 3Lieksan kaupunki lähtee joka tapauksessa siitä, että se pysyy itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa 4Ref. esim. 5Saatavissa verkossa: Lieksan kaupunginvaltuuston 17, , ja itse turvallisuussuunnitelma, 18
Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015
Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012 2015 PIEKKKIS 2012 2015 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun Pielisen Karjalan ohjausryhmä 17.4.2012 http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/
LisätiedotOpiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa
Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotMonikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen
Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Toimijat ja rahoittajat Lieksan vetovoimaisuus Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato
LisätiedotLapin kuntien henkilöstönäkymät
LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotSAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
LisätiedotAvoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli
Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotUlkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.
Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen
LisätiedotQ1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352.
Q1 Olen Answered: 2,264 Skipped: 0 Mies Nainen Mies Nainen 15.55% 352 84.45% 1,912 Total 2,264 1 / 47 Q2 Ikäni on Answered: 2,264 Skipped: 0 15 17 vuotta 18 20 vuotta 21 25 vuotta 26 30 vuotta yli 31 vuotta
LisätiedotKotona Suomessa-hankkeen tavoite
Kotona Suomessa-hankkeen tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotMaster-tutkinnot Turun AMK:ssa
Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät
Lisätiedot2014 2015 Elämän eväät
2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA
LisätiedotToiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden
MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotStudia Generalia Murikassa 12.11.2015
Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta
Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAvoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu
3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen
LisätiedotOhjausta kehittämään
Ohjausta kehittämään Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Messukeskus 18.4.2013 Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotOPPIVASTA OSAAVAKSI YLÄ-KARJALAKSI. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2012 2015
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2012 2015 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu 14.3.2012 2 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN
LisätiedotKEVÄT 2018 SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ. Jyväskylän Kansalaisopisto. Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus
KEVÄT 2018 Jyväskylän Kansalaisopisto Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus Monikulttuurikeskus Gloria Huhtasuon asukasyhdistys Jyvälän Setlementti ry SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu
Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ammattiopistot (Joensuu, Niittylahti, Kitee,
LisätiedotV I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A
2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotMaahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Korkeakoulujen kv-kevätpäivät Kaisu Piiroinen
Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta Korkeakoulujen kv-kevätpäivät 10.5.2017 Kaisu Piiroinen 1 2 3 4 http://uutismaailma.com/wpcontent/uploads/2016/03/vok-raportti_21.03.2016.pdf 5 Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas
LisätiedotPudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi
LisätiedotMikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?
Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, JiiPee Photography, 2016. Taiteesta ja kulttuurista
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotSuomussalmen Talentti -esiselvityshanke
Suomussalmen Talentti -esiselvityshanke Eväitä opinnälkään Kaisu Lehtinen-Nevalainen Talentti-hankkeessa kartoitetaan keinoja luoda Suomussalmelle ammatillisen oppimisen mahdollisuuksia. Hankkeen myötä
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotVAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus
2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotJatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.
Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala www.xamk.fi/jatkovayla Väyläopintojen tausta Taustalla projektit: - Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen
Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset
LisätiedotTervetuloa iloiseen Pohjois-Karjalaan!
Tervetuloa iloiseen Pohjois-Karjalaan! Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Syysseminaari 3. 4.10.2017 Joensuu Esa Karvinen, kuntayhtymän johtaja Väkiluku 164 085 ihmistä (Tilastokeskus 31.12.2016).
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotJuuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012-2015
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2012-2015 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan
LisätiedotAmmatillisista opinnoista jatko-opintoihin
Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotTilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä
Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen Helsinki 28.4.2014 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukiokoulutuksen tarkoitus Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotJuuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014-2017
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014-2017 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan
LisätiedotKotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä
Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotOsa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta
Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotLaki. työttömyysturvalain muuttamisesta
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja
LisätiedotRekrytointitarpeiden laskenta
Rekrytointitarpeiden laskenta Henkilöstön tarve kehittyy kuten palvelutarve Vaihtoehtoisessa laskelmassa henkilötyön tuottavuus paranee valitulla tasolla (esim. 0,5 %/v) Palvelutarve-ennuste perustuu ennustettuun
LisätiedotUusi NAO maahanmuuttajille
Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille
LisätiedotSAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
LisätiedotJyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja
koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto
LisätiedotSavonian suomen opinnot
Savonian suomen opinnot Mavasuomi B1.2 Muut suomen kurssit suomi Työelämän suomi B1.1 Suullinen suomi suomi B1.2 Pääsykoevalmennus suomi B2 Työkokeilu Suullinen suomi B2 suomi C1 Sairaanhoitajan suomi
LisätiedotMONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013
MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla
LisätiedotLuku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla
Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla Luku-ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi vuoden 2018 alusta Työ- ja elinkeinoministeriöstä Opetus-ja kulttuuriministeriöön TE-toimisto vastaa edelleen
LisätiedotAVOIMET AMMATILLISET OPINNOT
1 AVOIMET AMMATILLISET OPINNOT KOULUTUSTARJOTINMALLI 2 AVOIMET AMMATILLISET OPINNOT PROJEKTIRYHMÄ TAMMIKUU 2017 SISÄLTÖ 4 Visio avointen ammatillisten opintojen koulutustarjottimesta 6 Edut opiskelijan
LisätiedotTE-toimiston palvelut
TE-toimiston palvelut Suvi Lindén Asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto 1 TE-toimiston palvelut työllistymisen edistämiseksi Työllistymisen tueksi: Työkokeilu Palkkatuki Kurssit ja valmennukset: Uravalmennus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (6) 706 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista koskevasta lakiluonnoksesta HEL
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Vaalitavoitteet Sisältö Osaaminen ratkaisee Tutkinto nuorille Digi muuttaa työtä Osaamisstrategia Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vaalitavoitteet
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotYleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotOsaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu
Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Toimintakertomus 2014 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Toimintakertomus 2014 Sisältö
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,
LisätiedotJuuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015-2018
Juuka Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2015-2018 Sisällysluettelo 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN ORGANISOITUMINEN... 4 2.1. Seudulliset ohjausryhmät... 4 2.2. Juuan
LisätiedotHoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012
Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu» KOULUTUS» KEHITTÄMINEN» NEUVONTA JA OHJAUS» TOIMIJAT JA YHTEISTYÖVERKOSTO Toimintakertomus 2013 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Toimintakertomus 2013 Sisältö»
Lisätiedot