Laviassuo sijaitsee Heinolan kaupungin Härkälän kylässä noin kaksi kilometriä Vierumäen taajamasta itäkoilliseen.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 115/05/1 Dnro ISY-2004-Y-263 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ ASIA Laviassuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Heinola TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Laviassuon turvetuotantoa 55 ha:n tuotantoalalla, joka on ollut tuotannossa vuodesta 1975 lähtien. Tuotannosta on poistunut 47 ha. Laviassuo sijaitsee Heinolan kaupungin Härkälän kylässä noin kaksi kilometriä Vierumäen taajamasta itäkoilliseen. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakija on ilmoittanut Laviassuon turvetuotantoalueen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Hämeen ympäristökeskus ja Vapo Oy ovat pidetyssä neuvottelussa sopineet, että Laviassuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus on jätettävä vuoden 2004 loppuun mennessä.

2 2 Hakija on saapuneessa hakemuksessa toimittanut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen. Lisäksi hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa tuotantoalueen vedet toisten maalla olevan ojan kautta. Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahakemuksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET, LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakijalla on hallussaan maata Laviassuon alueella yhteensä 113,6 ha, josta omistuksessa 113 ha ja vuokrattuna 0,6 ha:n alue, jolla sijaitsee työmaan tukikohta. Laviassuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempia toimintaa koskevia lupia. Päijät-Hämeen seutukaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut , Laviassuo on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO2). Kuusakoski Oy:n lopetettu kaatopaikka Laviassuon itäpuolella on merkinnällä ET2-m varattu erityistoimintojen alueeksi. Suon etelä- ja itäpuoli on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Vierumäenkangas Laviassuon itäpuolella on harjujensuojeluohjelmaan kuuluvana kohteena merkinnällä Sg. Laviassuon eteläpuolelle on merkitty varaus ulkoilureitille.

3 3 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Tuotantoalueen ympäristö Laviassuon välitön ympäristö on pääosin metsätalousaluetta. Tuotantoalueen pohjoisen osan, joka on jo poistunut tuotannosta, itäpuolella on käytöstä poistunut Kuusakoski Oy:n teollisuuskaatopaikka. Motocrossrata sijaitsee noin 300 metriä tuotantoalueesta koilliseen ja taimitarha noin 300 metriä tuotantoalueen itäpuolella. Asutusta sijaitsee Laviassuon lounaispuolella lähimmillään noin 160 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Alle 500 metrin etäisyydellä suosta on 13 asuinkiinteistöä. Laviassuon itä- ja eteläpuolella on vedenhankintaan tärkeäksi luokiteltu (I) Urheiluopiston pohjavesialue, jonka antoisuus on m 3 ja käyttö m 3 vuorokaudessa. Alueella on Kullaanlähteen vedenottamo. Laviassuon lounaispuolella on myös luokkaan I kuuluva Vierumäen pohjavesialue, jonka antoisuudeksi on arvioitu 400 m 3 vuorokaudessa. Vesien purkureitti ja vesistön tila Laviassuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistön Ruotsalaisen alueen (14.14) Myllyojan valuma-alueella, jonka kokonaispinta-ala on 34,36 km 2 ja järvisyys 3,99 %. Valuma-alueesta pääosa (71,2 %) on kangasmaata. Laviassuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan yhdessä laskuojassa Lemmonjokeen, joka saa alkunsa valuma-alueen järvistä Laviassuon koillispuolelta. Lemmonjoki yhtyy Myllyojaan, joka laskee Ruotsalaisen Nyynäistenlahden pohjukkaan noin viisi kilometriä Laviassuon pohjoispuolella. Myllyojan suualueella ennen laskua Nyynäistenlahteen ojan vesi on Heinolan kaupungin teettämien selvitysten mukaan ollut selvästi ruskeaa ja suhteellisen ravinteikas-

4 4 ta. Fosforipitoisuus on ollut vuosien havainnoissa µg/l, muulloin on havaittu myös tätä suurempia fosforipitoisuuksia. Laviassuon laskuojan kohonneet kloridi- ja ammoniumpitoisuudet johtuvat Kuusakoski Oy:n kaatopaikalta ojaan purkautuvista vesistä. Ruotsalainen on suuri (pinta-ala ha), veden laadultaan karu järvi. Nyynäistenlahdessa vesi on laadultaan lähes yhtä hyvää kuin Ruotsalaisessa. Veden väri on Nyynäistenlahdessa jonkin verran tummempi ja näkösyvyys pienempi kuin Ruotsalaisen selkävesialueilla. Lahtialueen klorofylliarvot ilmentävät rehevyyttä, mutta fosforipitoisuuden perusteella Nyynäistenlahtikin on luokiteltavissa karuhkoksi. Myllyojan valuma-alueen vaikutukset heikentävät Nyynäistenlahden pohjukan veden laatua. Kalasto ja kalastus Ruotsalaisen kalastus on pääasiassa kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vuoden 1997 kalastustiedustelun mukaan koko Heinolan kalastusalueella tärkeimmät saalislajit olivat ahven, muikku ja hauki. Keskimääräinen vuosisaalis oli 21,1 kg/ha. Hakemussuunnitelmaan ei sisälly tietoja Nyynäistenlahden ja Myllyojan kalastosta ja kalastuksesta. SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Laviassuon turvetuotanto Laviassuonsuon valmistelu turvetuotantoon on aloitettu vuonna 1973 ja varsinainen turvetuotanto vuonna Tuotantoalueen pohjoisosa (47 ha) on poistunut tuotannosta ja siitä 22 ha on otettu ruokohelpiviljelyyn vuonna Ympäristölupaa haetaan 55 ha:n tuotantoalueella. Laviassuon jyrsinturvetuotannossa menetelmänä on mekaaninen kokoojavaunu. Keskimääräinen vuotuinen tuotantomäärä on m 3.

5 5 Laviassuon tuotantopinta-alan on arvioitu vähenevän vuoden 2007 jälkeen tasaisesti niin, että vuosina tuotannossa olisi enää vajaan 20 ha:n pinta-ala ja tuotanto loppuisi kokonaan vuoden 2015 jälkeen. Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484). Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laviassuo on sarkaojitettu kokonaisuudessaan turvetuotantoon 20 metrin ojavälein. Tuotantoalueen ympärille on vuonna 2001 kaivettu eristysojat, joilla ulkopuoliset vedet ohjataan tuotantoalueen ohi. Sarkaojat on varustettu lietesyvennyksillä, joista vedet johdetaan päisteputkien kautta kokoojaojiin. Päisteputket on varustettu lietteenpidättimillä. Kokoojaojissa on kaksi putkipatoa (virtaamansäädintä), joiden vaikutuspiirissä on koko 55 ha:n tuotantoala. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaaseen, jonka mitoituksessa on käytetty valuma-arvona 300 l/s/km 2, viipymänä yhtä tuntia ja lietetilana 4 m 3 /ha. Laskeutusaltaan purkupäässä on virtaamaa säätelevä patolaatikko. Laskeutusallas ja virtaamansäätimet on otettu Laviassuolla käyttöön 2000-luvun alussa. Hakija katsoo, että Laviassuon vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset, kun otetaan huomioon Laviassuon olosuhteet ja myös vastaanottavan vesistön kuormitustilanne. Liikennejärjestelyt Turve kuljetetaan Laviassuolta maantiekuljetuksena pääosin talvikuukausien aikana. Keskimääräinen vuotuinen ajosuorite on noin 350 rekkakuormaa.

6 6 Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantokalusto vetokoneineen tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden säilytys Turpeen tuotannossa Laviassuolla käytetään kolmea traktoria, joiden yhteen laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on tuotantokauden aikana noin litraa. Voiteluöljyjä käytetään noin 450 litraa ja muita voiteluaineita kg vuodessa. Tuotantourakoitsijoilla on tuotantoalueella kolme polttoainesäiliötä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa niin, että yhteenlaskettu säiliötilavuus on enintään litraa. Säiliöiden sijainti esitetään vuosittain päivitettävissä paloturvallisuussuunnitelmassa ja jätehuoltosuunnitelmassa. Voiteluaineet säilytetään tukikohtaalueella niille varatuissa paikoissa. Polttoaineen varastointi ei edellytä hakijan mukaan vallitilan rakentamista säiliöiden ympärille, koska säiliötilavuus on alle 15 m 3 (KTM:n päätös /313). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistöt Laviassuon turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta on hakemuksessa arvioitu tarkkailussa olleiden Itä-Suomen turvetuotantoalueiden tulosten perusteella. Laviassuon keskimääräinen tuotantovaiheen bruttokuormitus: Kiintoaine kg/v Kok.fosfori kg/v Kok.typpi kg/v Kuormitus (55 ha) Laskelmassa on käytetty niin sanotun perustason vesiensuojeluvarustuksen (laskeutusallas) omaavien tuotantoalueiden vuosien keskimääräisiä brutto-ominaiskuormituksia. Virtaamansäädön kuormitusta vähentävää vaikutusta ei ole laskelmassa otettu huomioon.

7 7 Alivalumakausina kuormitus on selvästi pienempää kuin koko tuotantokaudella keskimäärin. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitus voi olla huomattavasti keskimääräistä suurempaa. Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua alapuoliseen vesistöön varsin lyhyinä ylivalumajaksoina. Laviassuon turvetuotantoalueen laskennallinen vaikutus Myllyojan veden laatuun pitoisuuslisäyksinä ojan suulla (valuma-alue 34,46 km 2 ) eri valuntatilanteissa: Valuntatilanne Kiintoaine mg/l Kok.fosfori µg/l Kok.typpi µg/l Keskiylivalunta 30 l/s/km 2 2,4 4,3 182 Keskivalunta 10,5 l/s/ km 2 0,25 1,5 58 Keskialivalunta 3 l/s/ km 2 0,8 3,5 81 Hakijan mukaan Laviassuon turvetuotannon vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on havaittavissa lähinnä Lemmonjoen yläosassa. Myllyojassa ja Nyynäistenlahdessa vaikutus on vähäinen. Purkuvesistön vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannon kuormituksella ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Hakijan mukaan Laviassuon turvetuotannolla ei ole sanottavaa vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön, joten korvausvelvollisuutta aiheuttavia vaikutuksia ei ole. Hakijan käsityksen mukaan hankkeen vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat vähäiset, sanottavia vaikutuksia kala- ja rapukantoihin ei ole. Perusteita kompensaatiovelvoitteen asettamiselle ei ole. Vaikutukset pohjavesialueisiin, kaivoihin ja pienvesiin Laviassuon tuotantokenttää erottaa pohjavesialueista idässä vain tie- ja varastoalueet, etelässä tuotantokenttä ulottuu pieneltä osalta pohjavesialueelle. Näissä olosuhteissa on mahdollista, että pohjavettä purkautuu jossain määrin tuotantoalueen ojastoihin.

8 8 Pohjavesialueiden läheisyydessä tuotantoalueen reunoilla ei ole hakijan mukaan tarvetta syventää ojia pohjamaahan, joten ojien pohjavettä purkava vaikutus tulee pysymään kokonaisuuteen nähden vähäisenä. Korvattavia vaikutuksia ei aiheudu. Tuotantoalueen ympäristössä ei ole vesijohtoverkostoa, joten siellä olevilla talouksilla on käytössään tilakohtaiset kaivot. Hakijan karttatarkastelun perusteella Laviassuon läheisyydessä sijaitsevien kaivojen vesien muodostumisalue ei ulotu vyöhykkeelle, johon tuotantoalueen kuivatus vaikuttaisi. Laviassuon läheisyydessä ei ole pienvesiä, johon hankkeella olisi vaikutuksia. Pölyvaikutukset Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Aumauksen ja lastauksen pölyhaittoja voidaan vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin mahdollisimman kauas asutuksesta. Turvetuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Mekaanisen turpeen keruumenetelmän aiheuttama pölyhaitta voi ulottua tuulen ollessa voimakasta metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Turvepöly ei enää yli metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sanottavasti lisää laskeumaa. Laviassuon tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee 13 asuinkiinteistö ja lisäksi taimitarha 320 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoalueen länsipuolella oleville kiinteistöille, joiden etäisyys alueen reunasta on metriä, suuntautuvat tuotantoalueelta itätuulet, joiden osuus tuotantoajan

9 9 (touko-elokuu) tuulista on 10 %. Tuotantoalueen ja asutuksen välissä on metsää, joka estää pölyn leviämistä. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotannosta ei aiheudu pölyn muodossa lähimmille kiinteistöille kohtuutonta rasitusta. Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 40, jolloin tuotanto voi olla sääolosuhteiden salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisääntyvää liikennemelua. Laviassuolla ei ole tehty melumittauksia eikä varsinaisia melun leviämismallilaskelmia. Hakemussuunnitelmassa meluvaikutuksia on arvioitu Järvelänsuolle tehdyn leviämismallilaskelman ja Väärälamminsuolla tehtyjen melumittausten perusteella. Mallitarkastelun perusteella melun ohjearvot voivat Laviassuolla ylittyä hetkellisesti, mutta ei A-painotettuna ekvivalenttitasona (L Aeq ) pahimmassa toimintatilanteessa yöllä. Väärälamminsuon melumittausten perusteella jyrsin- ja palaturvetuotannon eri työvaiheissa 40 db(a) meluvaikutus yltää metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen ympärillä on metsävaltainen alue. Laviassuolla tuotantoaluetta lähin pysyvä asutus on noin 160 metrin etäisyydellä metsäisen alueen takana. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotanto ei aiheuta melulle annettujen ohjearvojen ylityksiä Laviassuon ympäristössä. Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Turvetuotannossa syntyy talous-, muovi- ja öljyjätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajäte kerätään keräilypisteeseen. Jätteet pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jätetyypeille on varattu omat keräysastiat ja ne on varustettu nimikylteillä. Käytetty aumamuovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueella. Muovi voidaan paalata ja käyttää myöhemmin polttoaineena.

10 10 Työmaan jätehuoltosuunnitelmasta käyvät ilmi keräilypisteen sijainti, jätteiden laatu, poiskuljettaja sekä tyhjennysjaksot. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaiselle toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laviassuolla tai sen alapuolisessa vesistössä ei ole tehty varsinaista turvetuotannon ympäristövaikutusten tarkkailua. Tuotantoalueen vieressä olevan Kuusakoski Oy:n pinta- ja pohjavesivaikutuksia on tarkkailtu 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vesistötarkkailua on jatkettu laaditun kaatopaikan ja Laviassuon turvetuotantoalueen pintavesien tarkkailuohjelman mukaisesti. Laviassuon turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa, johon merkitään muun muassa säätiedot, tiedot ojastojen ja vesiensuojelurakenteiden kunnossapito- ja puhdistusajankohdista, näytteenottoajat, tiedot viranomaisten tarkastuksista ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta tuotantoalueelta lähtevään kuormitukseen. Tiedot toimitetaan vuosittain myös kuormitus- ja vesistötarkkailua suorittavalle konsultille vuosiyhteenvetoa varten. Kalataloudellista tarkkailua ei ole Laviassuon alapuolisessa vesistössä tehty. Hakija esittää, että mikäli veden laadussa ja kuormituksessa tapahtuu jatkossa muutoksia,

11 11 voidaan kalataloudellisen tarkkailun tarve arvioida uudelleen ja toteuttaa se Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Laviassuon turvetuotannon mahdollisia pöly- ja meluvaikutuksia seurataan tuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun yhteydessä. Mikäli tarkkailun muuttaminen myöhemmin katsotaan tarpeelliseksi, voidaan pöly- ja melutarkkailua tehdä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Hakijan mukaan tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoa koskevilla ympäristölupaan liitettävillä määräyksillä tarkoitetaan näiden alueiden haitallisten ympäristövaikutusten, lähinnä vesistövaikutusten, estämistä ja vähentämistä toimenpitein sekä tarkkailua. Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon loppumista Laviassuon kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa suunnitelman esittäminen ei ole ajankohtaista. Hakija arvioi Laviassuon turvetuotannon kestävän noin 10 vuotta. Tuotantopinta-alan vähentyminen tulee tapahtumaan vaiheittain. Tuotannosta poistuvien alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hakemuksen mukaisesti, koska niiden erottaminen tuotantoalueen muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista. Tuotannon päätyttyä kuivatusojia voidaan joutua syventämään ainakin osalta aluetta. Laviassuolla on jo poistunut tuotannosta 47 ha:n alue, jonka jälkikäyttömuotona on maanviljely. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Heinolan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Itä-Häme -nimisessä lehdessä

12 12 Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hämeen ympäristökeskukselta, Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Heinolan kaupungilta. Lausunnot 1. Hämeen ympäristökeskus on lausunut, että Laviassuon turvetuotannolle voidaan myöntää ympäristölupa, kun luvassa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät vaatimukset. Vaatimuksinaan ympäristökeskus on esittänyt seuraavaa: 1) Vaikutus terveyteen ja viihtyvyyteen Laviassuon turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa terveyshaittaa eikä kohtuutonta viihtyisyyshaitta ympäristön asukkaille. Laviassuon turvetuotantoalueen läheisyydessä on runsaasti asutusta. Ympäristölupahakemuksen mukaan lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 150 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Alle puolen kilometrin säteellä turvetuotantoalueen reunasta sijaitsee 15 asumiseen käytettävää kiinteistöä. Hakemuksesta ei selviä käytetäänkö kiinteistöjä ympärivuotiseen ja/vai vapaa-ajan asumiseen. 2) Melu Tuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää melulle eniten altistuvissa kohteissa valtioneuvoston melutasoille antamia ohjearvoja (VNp 993/92). Vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla hyväksyttävänä melun A-painotettuna ekvivalenttitasona (L Aeq ) päiväaikaan (klo 7-22) on pidettävä enintään 55 db:n melua ja yöaikaan (klo 22-7) 50 db:n melua. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja taajamien ulkopuolella olevilla virkistys- ja luonnonsuojelualueilla melutason ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Lupahakemuksessa ei ole esitetty selvitystä turvetuotannosta aiheutuvan melun leviämisestä läheisille asumiseen käytettäville alueille, eikä myöskään melutarkkailua. Ympäristökeskus edellyttää, että melutasot melulle altistuvien kohteiden piha-alueilla on selvitytettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Mikäli meluselvityksen mukaan edellä mainitut melutasot ylittyvät, toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ehkäiseminen on ympäristöluvassa varmistettava yksiselitteisillä, valvottavissa olevilla, lupamääräyksillä. Ympäristökeskus edellyttää myös, että toiminnan aiheuttamaa melua on seurattava säännöllisesti ympäristöluvassa hyväksyttävän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Valvontaviranomaisen on tarvittaessa voitava tarkistaa tarkkailusuunnitelmaa.

13 13 3) Ilmanlaatu Laviassuon turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettäville alueille sellaisia pölyhaittoja, että valtioneuvoston ilmanlaadusta antamat ohjearvot (VNp 480/96) ylittyvät. Lupahakemuksessa ei ole esitetty selvitystä turvetuotannosta aiheutuvan pölyn vaikutuksista asumiseen käytettävien alueiden ilman laatuun, eikä myöskään pölytarkkailua. Ympäristökeskus edellyttää, että turvetuotannon vaikutukset ilmanlaatuun on selvitytettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Toiminnasta aiheutuvien pölyhaittojen ehkäiseminen on ympäristöluvassa varmistettava yksiselitteisillä, valvottavissa olevilla, lupamääräyksillä. Ympäristökeskus edellyttää myös, että toiminnan aiheuttamia pölyhaittoja on seurattava säännöllisesti ympäristöluvassa hyväksyttävän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Valvontaviranomaisen on tarvittaessa voitava tarkistaa tarkkailusuunnitelmaa. 4) Vaikutukset pohjaveteen Välittömästi suon etelä- ja itäpuolella on Urheiluopisto-niminen yhdyskunnan vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue (pohjavesialueluokka I). Hakemuksessa on mainittu Kullaanlähteen pohjavedenottamo, johon on tuotantoalueelta matkaa noin 3 km. Huomattavasti lähempänä tuotantoaluetta ovat Onkijärven ja Saarijärven pohjavedenottamot, joista on tuotantoalueelle matkaa noin 800 m ja 1 km. Itä- Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 39/VA II/88 vahvistanut vedenottamoille suoja-alueen, joka idässä ulottuu paikoin tuotantoalueeseen saakka. Hakemuksen mukaan Urheiluopiston pohjavesialueelle ei ole tehty suojelusuunnitelmaa. Tämä tieto ei pidä paikkaansa. Heinolaan on vuonna 1998 valmistunut pohjavesiympäristön hoitosuunnitelma, joka on julkaistu nimellä "Heinolan pohjavesivarat ja pohjavesiympäristön hoito", Sara Kajander, Etelä-Savon ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 86/1998. Julkaisussa todetaan Laviassuon turvetuotannon pohjavesivaikutuksista mm. seuraavaa: Laviassuolla jyrsinturpeen tuotanto alkoi vuonna 1975 ja tuotantopinta-ala on noin 80 ha. Suo on ojitettu ja kuivatusvedet purkautuvat ojia myöten Nyynäistenlahteen. Veden pintaa on suolla laskettu arviolta 2-3 m turpeenoton edetessä. Alueen vesistötarkkailu tapahtuu vieressä sijaitsevan Kuusakoski Oy:n entisen kaatopaikan tarkkailun yhteydessä eikä sen yhteydessä erityisesti huomioida turpeenottoa. Pohjaveden virtaussuunnat ovat idästä ja etelästä Laviassuolle päin ja suolle purkautuva vesi on pohjavettä. Suon veden pinnan laskun vaikutuksia ei ole todettu ympäristössä ennen kesää 1997, jolloin ilmoitettiin Laviassuon eteläpuolella sijaitsevan kaivon kuivuneen. Todennäköisesti suon veden pinnan lasku on ainakin osittain myötävaikuttanut kuivumiseen. Alueen itäpuolella, suon ja Onkijärven sekä Saarijärven vedenottamoiden välissä on vedenjakaja, joka sijaintiin pohjaveden pinnan korkeuden muutos on voinut vaikuttaa. Virtausolosuhteista johtuen turvetuotannolla ei liene haitallisia vaikutuksia Urheiluopiston pohjavesialueen veden laatuun. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 200 m. Lähialueen kaivoja ei ole kartoitettu. Hakemuksen mukaan Laviassuon ympäristössä ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa,

14 14 vaan ympäristössä sijaitsevat taloudet ottavat talous- ja käyttövetensä tilakohtaisista kaivoista. Ympäristökeskuksen käsityksen ja em. pohjavesialueen hoitosuunnitelmaan viitaten tuotanto ei vaikuta kaivojen, vedenottamoiden eikä pohjavesialueen veden laatuun. Alueen kuivatus sen sijaan saattaa alentaa pohjaveden pintaa tuotantoalueen läheisyydessä ja pohjavesialueella. Hakemuksen mukaan pohjavesialueiden läheisyydessä tuotantoalueen reunoilla ei ole tarvetta syventää ojia pohjamaahan, joten niiden pohjavettä purkava vaikutus tulee pysymään kokonaisuuteen nähden vähäisenä eikä korvaavaa haittaa hakijan mielestä ilmene. Ympäristökeskus kuitenkin katsoo, että tuotannon jatkuminen saattaa aiheuttaa vesilain 1 luvun 18 :n tarkoittamaa haittaa pohjavesialueelle ja yksityiselle vedenhankinnalle, joten lupaviranomaisen on tarkasteltava hakemusta myös tältä kannalta. Tuotantoalueen ympäristöön on järjestettävä pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailu. Tarkkailuun on liitettävä ne tuotantoalueen lähialueen kiinteistöt, jotka ovat oman kaivoveden varassa. 5) Vaikutukset maaperään Ympäristönkeskuksen käsityksen mukaan turvetuotanto sinänsä ei vaaranna maaperän laatua ympäristönsuojelulain 7 :n tarkoittamalla tavalla. Tuotannon yhteydessä on teknisin suojatoimenpitein estettävä ympäristölle haitallisten aineiden (öljytuotteet ym.) pääsy maaperään. 6) Vesistön pilaantumisvaara Huomioiden alueen lyhyt jäljellä oleva käyttöikä (noin 10 vuotta), suon pieni osuus sen valuma-alueesta (1,9%), sekä lisäksi tuotantokelpoisen pinta-alan pieneneminen turpeen oton myötä, katsoo Hämeen ympäristökeskus että hakemuksessa esitetyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat riittäviä. Tämä sillä varauksella, että kuormitustarkkailun perusteella jatkossa ei ilmene tarvetta tehokkaampiin vesiensuojelumenetelmiin. Lemmonjoesta tai Myllyojasta ei ole tehty säännöllistä veden laadun seurantaa. Hakemuksen tiedot perustuvat vuosina 1995 (Myllyoja) ja 1973 (Lemmonoja) otettuihin näytteisiin. Varsinkin Lemmonojasta otetuista näytteistä ei päätelmiä Laviassuon turvetuotantoalueen vaikutuksesta Nyynäislahteen voi tehdä, koska näytteetkin on todennäköisesti otettu ennen turvetuotannon alkamista alueella. Kuormitustiedon vähyys vaikeuttaa myös vesistöpäästöjä koskevien lupamääräysten tekemistä. Tiedon vähyyden vuoksi tulisikin luvassa määrätä vesinäytteiden ottamisesta Lemmonjoesta ja Myllyojasta tuotantokautena (vähintään ) ainakin kahden vuoden ajan kaksi kertaa kuukaudessa, jotta turvetuotantoalueen kuormituksesta Ruotsalaiseen saadaan todellinen kuva. Tuotantokauden ulkopuolella voidaan näytteet ottaa kerran kuukaudessa. Lisäksi tulisi ottaa vesistönäytteet Nyynäistenlahden havaintopaikalta (vanha piste 015) maali-huhtikuussa ja elokuussa kerrostuneisuuskausien lopulla. Vesistökuormitusta koskevat lupamääräykset tuleekin muotoilla niin, että jos tarkkailutulokset osoittavat, voi Hämeen ympäristökeskus lupamääräyksen perusteella määrätä vesiensuojelutoimien tehostamisesta. Hämeen ympäristökeskus katsoo että nyt käytössä oleva vesienkäsittely on tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

15 15 7) Ympäristövaikutusten tarkkailu Hakija on mahdollisessa luvassa velvoitettava tarkkailemaan toiminnan ympäristövaikutuksia edellä esitetyllä tavalla. Mikäli tarkkailun yksityiskohdista määrätään lupapäätöksessä, on tarkkailuohjelmasta sitä ennen pyydettävä Hämeen ympäristökeskuksen lausunto. Muussa tapauksessa tarkkailuohjelma on jätettävä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja ympäristökeskukselle on annettava oikeus tehdä siihen haluamansa muutokset. 2. Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikkö on katsonut, että lupa voidaan myöntää, mikäli vesiensuojelua mahdollisuuksien mukaan tehostetaan ja lupaan sisällytetään seuraavat määräykset: "1. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. 2. Luvan saajan on vuodesta 2006 alkaen maksettava Hämeen TE-keskukselle kalatalousmaksua euroa vuodessa. Maksua voidaan käyttää haitta-alueella hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä hoidon tuloksellisuuden seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä." TE-keskuksen arvion mukaan Laviassuon kuivatusvesien aiheuttama kiintoaine-, ravinne- ja humuskuormitus sekä veden happamuus heikentävät Lemmonjoen ja Myllyojan veden laatua, kalaston ja rapujen elinmahdollisuuksia sekä kalastuksen edellytyksiä. Siksi kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen asettaminen on perusteltua. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi kertaluonteisena selvityksenä. Kalatalousmaksu voidaan käyttää rapu- ja taimenistutuksiin tai kalataloudellisiin kunnostuksiin haitta-alueella. 3. Heinolan kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että hakijan esittämät vesiensuojelutoimet eivät edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa vaan niin sanottua perustasoa. Laviassuon vesienkäsittelyä tulee tehostaa kemiallisella käsittelyllä. Hakijalle tulee asettaa velvoite ja määräaika vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman laatimiseksi. Ympäristölautakunta on liittänyt lausuntoonsa Heinolan kaupungin ympäristötoimen teettämiä veden laadun tutkimustuloksia Myllyojasta ja Nyynäistenlahdelta vuosilta Hakijalle tulee asettaa velvoite vesistötarkkailun toteuttamisesta alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ohjelmaesityksestä on

16 16 pyydettävä lausunto Heinolan ympäristölautakunnalta. Tarkkailuja koskevat raportit on toimitettava Heinolan kaupungin ympäristölautakunnalle. Turvetuotantoalueen työmaatukikohta sijaitsee Urheiluopiston I-luokan pohjavesialueella. Turvetuotannossa käytettävät öljy- ja polttoainesäiliöt on varustettava asianmukaisilla suoja-altailla. Koneiden huoltaminen ja tankkaus on vuotojen ympäristöön pääsyn estämiseksi tehtävä tiivispohjaisella alustalla. Luvanhaltija on velvoitettava liittymään järjestettyyn jätehuoltoon. Jätteiden kuljettajalla on oltava asianmukaiset toimintaluvat. Lupamääräyksiin on sisällytettävä velvoite pölymittausten tekemisestä lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä. Tuotantoalueelle on asetettava tuulimittari. Melupäästöille on asetettava raja-arvot. Lisäksi ympäristölautakunta on esittänyt kantansa Laviassuon ympäristölupahakemuksen liitteenä olevaan Heinolan Muskasensuon turvetuotantoalueen lopettamissuunnitelmaan. 4) Heinolan kaupunki on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa Laviassuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset 1. AA (tilat Kanervakangas RN:o 3:112 ja Radansivu RN:o 3:132) on vaatinut Laviassuon turpeenoton välitöntä lopettamista. Turvetuotanto on jo aiheuttanut pohjaveden alenemista ja se on uhkana kaivojen kuivumiseen. 2. BB ja CC (tilat Siililehto RN:o 1:814 ja Siilinranta RN:o 1:807 sekä järjestäytymättömän Nyynäistenlahdessa olevan vesialueen RN:o 876:20 osakastilan omistajina) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä Laviassuon turvetuotannolle. Hakija on velvoitettava järjestämään paremmin kuivatusvesien johtaminen. Muistuttajien tilat sijaitsevat Nyynäistenlahden rannalla ja vesialue samalla lahdella.

17 17 3. DD ja EE (tila Mäkitervakko RN:o 3:173) sekä FF ja GG (tila Päivämäki RN:o 3:174) ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet, että Laviassuon turvetuotantoalueen länsi- ja lounaiskulmalla turvetuotantoa rajoitetaan yöaikaan kello välisenä aikana. Rajoitus koskisi noin 500 metriä leveää vyöhykettä suon länsilaidalla. Kesällä yöllä tapahtuva turvetuotanto aiheuttaa kohtuutonta meluhaittaa lähimmille kiinteistöille. Laviassuon lounaispuolella Päivämäentien varressa on kahdeksan vakituista asuntoa, joista lähimmät sijaitsevat noin 150 metrin etäisyydellä suon reunasta. 4. Heinolan kalastusalue on lausunut, että ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli vesiensuojelua tehostetaan ja lupaan sisällytetään seuraavat määräykset: - saostusaltaat tulee puhdistaa kiintoaineesta säännöllisesti määräajoin. - purkuojaa, Lemmonjokea ja Myllyojaa tulee kalkita purkuvesien aiheuttaman happamuuden vähentämiseksi. Purkuvesien neutralointi edesauttaa rapukannan säilymistä tai palauttamista. - Lemmonjoesta ja Myllyojasta on tehtävä kalatalousselvitys. - luvan saajan on vuodesta 2006 alkaen maksettava kalatalousmaksua euroa vuodessa käytettäväksi tutkimuksiin, kunnostuksiin ja istutuksiin. 5. HH ja II (tila Tallud RN:o 20:1) sekä JJ (tila Tallud II RN:o 20:4) ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet, että ympäristölupaa ei Laviassuon turvetuotannolle myönnetä. Myllyojan ja Nyynäistenlahden tila on oleellisesti huonontunut vuoden 1973 jälkeen. Myllyoja on niin umpeen rehevöitynyt ja täyttynyt muta- ja turvelietteestä, että sen käyttäminen joen varrella asuvien ihmisten virkistystoimintaan, kuten kalastukseen, uimiseen ja veneilyyn, on mahdotonta. Muistuttajat ovat vaatineet selvitettäväksi, täyttääkö hakija Laviassuolla Euroopan Unionin ympäristödirektiivin vaatimukset ja sen, onko Vapo Oy korvausvelvollinen Myllyojan sekä Nyynäistenlahden rannalla sijaitseville kiinteistöille turvetuotannon yhteydessä aiheuttamastaan haitasta. Muistuttajat ovat vaatineet puolueettoman tahon tutustumista Myllyojan ja Nyynäistenlahden nykyiseen ekologiseen tilaan.

18 18 6. KK (tila Rantakaari RN:o 23:15), LL (tila Kaislaranta RN:o 23:14), MM (tila Timonranta RN:o 1:619) sekä NN ja OO (tila Koivuranta RN:o23:13) ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, muistuttajat ovat vaatineet, että Vapo Oy on velvoitettava huolehtimaan kuivatusvesien laadusta ja siitä, että turvetuotantoalueelta johdettu vesi ei entisestään lisää vesistön ravinne- ym. kuormitusta. Lisäksi Vapo Oy:n on korvattava kiinteistönomistajille veden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvat haitat ja taloudelliset menetykset. Muistuttajat ovat vaatineet asian käsittelyä katselmusmenettelyssä. Muistutukseen on liitetty lausunto Laviassuon turvetuotannon vaikutuksista alapuolisen vesistön luonnonolosuhteisiin. Muistutuskirjelmää on täydennetty saapuneella muistutuksella. Tämän muistutuksen ovat edellä mainittujen kiinteistönomistajien lisäksi allekirjoittaneet seuraavat henkilöt (suluissa heidän ilmoittamansa tilan rekisterinumero): PP (RN:o 19:12), QQ (RN:o 1:651), RR (RN:o 1:700) SS ja TT (RN:o 1:807 ja RN:o 1:814), UU (RN:o 18:39), VV (RN:o 20:1), WW (RN:o 20:1), XX (RN:o 1:818), YY (RN:o 17:4), ZZ ja ÅÅ (RN:o 20:33), ÄÄ (RN:o 20:10), ÖÖ (RN:o 20:10), AB (RN:o 20:26), AC (RN:o 20:32), AD ja AE (RN:o 20:21), AF (RN:o 9:2), AG (RN:o 10:1), AH (RN:o 12:1), AI (RN:o 13:2), AJ (RN:o 30), AK (RN:o 28:16) ja AL (RN:o 6:7). Lisäksi yhteensä 81 allekirjoittajaa on ilmoittanut kannattavansa muistutuksessa esitettyä vaatimusta luvan epäämisestä. Muistuttajat ovat vaatineet ensisijaisesti hakemuksen hylkäämistä. Mikäli ympäristölupa kuitenkin myönnetään, tulee se antaa määräajaksi, ei toistaiseksi voimassa olevana. Lupaan tulee liittää määräys siitä, että Vapo Oy velvoitetaan laatimaan esitys alueen jälkitarkkailusta ja vesiensuojelutoimenpiteiden jatkumisesta tuotannon päättymisen jälkeenkin. Lupahakemuksen mukaiset selkeytysaltaat on rakennettava asianmukaisesti uusinta tekniikkaa käyttäen ja vesi on puhdistettava kemiallisella käsittelyllä. Lisäksi Vapo Oy on velvoitettava laatimaan selvitys Myllyojan ja Nyynäistenlahden nykytilasta ja kunnostustarpeesta. Vapo Oy on määrättävä osallistumaan mahdolliseen kunnostukseen.

19 19 Muistuttajat ovat vaatineet korvausta kiinteistöjen ja vesialueiden omistajille aiheutuneista haitoista. Muistutukseen on liitetty on lisäksi AM:n (tila RN:o 1:651), AN:n (tila RN:o 1:700), AO:n (tila RN:o 20:1), AP:n (tila Timonranta RN:o 1:619 ja vesialue RN:o 1:619) ja AQ:n (tila Kuusikko RN:o 17:2) erilliset kirjelmät. AR:n (tila RN:o 19:12), AS:n (tila RN:o 18:39) ja AT:n (tila RN:o 23:14) tilojen edustalta otettuja valokuvia on muistutuskirjelmän liitteenä. AM on ilmoittanut asuneensa Nyynäistenlahden rannalla vuodesta 1952 lähtien. Lahden vesi on muuttunut sameammaksi, kalasto roskakalavaltaisemmaksi ja kasvillisuus rehevämmäksi tänä aikana. AN on ilmoittanut havainneensa, että Nyynäistenlahden vesi on viime vuosina varsinkin runsaiden sateiden jälkeen muuttunut ruskeahkoksi ja sameaksi. Vedessä on havaittavissa ruskeaa lietettä, humusta tai mutaa, joka tukkii ja sotkee kalapyydykset. Lahden vettä joudutaan käyttämään talousvetenä, joka joskus arveluttaa. Vettä lämmitettäessä tulee outo haju ja sakkaa astian pohjalle. AN on ilmoittanut varaavansa oikeuden korvauksien hakemiseen myöhemmin. AO on ilmoittanut asuneensa Myllyojalla vuodesta 1952 lähtien ensin kesäasukkaana ja viimeiset 25 vuotta ympärivuotisesti. Myllyojassa on ollut aikoinaan hyvä rapukanta. Vuoden 1973 tasosta nykypäivään on Myllyojan vesimäärä vähentynyt noin puoleen ja vedenpinta on laskenut huomattavasti. Vesi on samentunut, rannat ovat kaisloittuneet ja muodostaneet rantatörmää. Nyynäistenlahden suulle on muodostunut jo kannas pohjalietteestä. Kaislikko on niin tiheää, että siinä ei pysty etenemään veneellä. Lahden pohjukka on lietteen valtaama ja ajoittain tulee jopa hajuhaittoja. Vesilintujen laji- ja lukumäärä on 25 vuoden aikana pienentynyt huomattavasti. Tilan vesi otetaan omasta kaivosta, mutta se maistuu aivan mudalta. Juomavesi joudutaan hakemaan naapurista.

20 20 AP on ilmoittanut asuneessa Nyynäistenlahden rannalla vuodesta 1987 lähtien. Rantakaislikkoa leikattiin vuonna 1988 uimareitin tieltä. Siitä huolimatta uidessa tuli järvisyyhy, jota on esiintynyt myöhemminkin. Kerran järvessä on ollut uimakielto sinilevän takia. Kaislikko on pysynyt matalassa rannassa kurissa leikkaamalla, mutta syvemmällä rehevöityminen on jatkunut vuosi vuodelta enemmän. AP vaatii oman vesialueen omistajana kirjallisen selvityksen tai tiedotuksen kaikista tulevista toimenpiteistä, toimiluvista, valvonnasta ym. seikoista ja tutkimustuloksista, jotka kohdistuvat Nyynäistenlahteen. AQ on ilmoittanut omistaneensa vuodesta 1970 lähtien tilan Kuusikko RN:o 17:2. Vuonna 1984 tilan pellot on myyty kunnalle. AQ on pidättänyt itselleen oikeuden venevalkamaan Nyynäistenlahden pohjukkaan, jolla nyt sijaitsee lintutorni. Nyynäistenlahden pohjukan vesi oli aikaisemmin kirkasta, pohja oli puhdasta hiesua ja kaislaa oli vähän. Pohjukan tila on muuttunut vuosien kuluessa. Vielä 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla rannat olivat kohtalaisen puhtaat. Nyt ranta on kasvanut umpeen kaislaa, pohja on paksun mudan peitossa ja vesi on mustaa ja limaista. Rantaa ei voi käyttää enää uimiseen eikä mihinkään muuhunkaan. HAKIJAN SELITYS Hämeen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut vastustavansa vaatimuksia melu- ja pölypäästöjä koskevan selvityksen teettämisestä sekä melu- ja pölyhaittojen tarkkailemisesta. Laviassuolla tavanomaiset määräykset melu- ja pölyhaittojen ehkäisemisestä ovat riittävät.

21 21 Hakija vastustaa pohjaveden pinnan korkeutta koskevan tarkkailuvelvoitteen asettamista. Urheiluopiston pohjavesialueella Heinolan kaupungin Onkijärven ja Saarijärven vedenottamoiden tarkkailuohjelma on riittävä. Hakijan mukaan ympäristökeskus on ollut tietoinen Laviassuon turvetuotantoalueen toiminnoista ja vesien johtamisesta, mutta ei ole vaatinut aikaisemmin tarkkailemaan lähtevän veden laatua saati alapuolista vesistöä. Mikäli Laviassuon kuormitusvaikutusta on tarkoitus havainnoida ja selvittää, tulee tarkkailun kohdistua nimenomaan Laviassuolta lähtevän veden laadun seurantaan. Muutoin vaikutuksia voidaan arvioida jo olemassa olevan tiedon ja Vierumäen kaatopaikan (Kuusakoski Oy) tarkkailuohjelman mukaisesti. Hämeen TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on lausunut, että kalataloudellisen tarkkailun tekeminen kertaluontoisena selvityksenäkin on kohtuuton, koska alapuoliseen vesistöön vaikuttavat huomattavasti voimakkaammin muut tekijät. TE-keskuksen vaatimaa euron vuosittaista kalatalousmaksua voidaan myös pitää kohtuuttomana. Hakijan käsityksen mukaan Laviassuon turvetuotannosta ei ole aiheutunut eikä aiheudu kalataloudellista haittaa, mitä tukee muun muassa Laviassuon 1,9 % osuus Myllyojan valuma-alueesta. Mikäli maksu määrätään, sen on oltava vaadittua huomattavasti pienempi. Heinolan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakija on lausunut, että vaatimus kemiallisesta puhdistuksesta Laviassuon 55 ha:n tuotannon loppuvaiheessa olevalla tuotantoalueella on taloudellisesti mahdoton investointina. Tehokkaankaan puhdistuksen vaikutus ei näkyisi veden laadun parantumisena Myllyojassa tai Nyynäistenlahdessa. Vaatimus öljy- ja polttoainesäiliöiden varustamisesta suoja-altailla tulee hylätä lakiin ja viranomaismääräyksiin perustumattomana. Urakoitsijat varastoivat polttoöljyä tuotantoalueella tarkoituksenmukaisessa paikassa kolmessa säiliössä, joiden yhteen laskettu tilavuus on litraa. Niitä eivät koske kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 313/1985 määräykset säiliöiden sijoittelusta ja suojaamisesta. Öljysäiliöiden ja huoltopaikkojen suhteen riittävät tavanomaiset määräykset.

22 22 Järjestettyyn säännölliseen jätteenkuljetukseen liittyminen ei ole järkevää. Kaatopaikalle päätyvä sekajäte toimitetaan itse kunnan keräyspisteisiin. Polttokelpoinen jäte (puu, aumamuovit ym.) toimitetaan laitoksille poltettavaksi. Ekokem Oy käy noutamassa ongelmajätteet (jäteöljy ym.). Tämä käytäntö on yleisesti hyväksytty. Hakija vastustaa pölymittausten tekemistä aiheettomina. Hakemuksesta annetuissa muistutuksissa ei ollut valituksia pölystä. Määräystä kiinteiden tuulimittareiden asettamisesta ei tule sisällyttää lupamääräyksiin. Urakoitsijoilla on käytössään mukana kuljetettavia tuulen nopeuden mittareita. Tuotantoalueilla on lisäksi keskeisellä paikalla tuulipussi tuulen suunnan ja voimakkuuden havainnointiin. Meluhaittojen ehkäisemisestä riittävät tavanomaiset määräykset. Lisäksi hakija on vastannut lautakunnan vaatimuksiin, jotka koskevat Muskasensuon turvetuotantoa. AA:n vaatimus turvetuotannon välittömästä lopettamisesta tulee hylätä aiheettomana. Muistuttajan asuttu kiinteistö sijaitsee 650 metrin päässä Laviassuon tuotantoalueen reunasta lounaaseen. BB:n ja CC:n vaatimukset on hylättävä hakemuksessa ja edellä selityksessä esitetyin perustein aiheettomina. DD:n ja EE:n sekä FF:n ja GG:n vaatimaa tuotannon ajallista rajoittamista meluhaitan vuoksi hakija ei katso tarpeelliseksi. Heinolan kalastusalueen muistutuksen johdosta hakija on vastannut, että laskeutusallas tyhjennetään säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa. Samoin muita vesiensuojelurakenteita huolletaan ja kunnostetaan säännöllisesti. Lemmonjoen ja Myllyojan happamuuteen vaikuttavat muut tekijät kuin Laviassuon turvetuotanto. Laviassuon vesien kalkitsemisella ei pystytä vaikuttamaan alapuolisen vesistön happamuuteen millään tavalla.

23 23 HH:n sekä II:n ja JJ:n (5. muistutus) ja KK:n, LL:n, MM:n sekä NN:n ja OO:n (6. muistutus) muistutusten osalta hakija on lausunut, että Laviassuon vaikutukset eivät näy Nyynäistenlahdessa muistuttajien kuvaamalla tavalla. Lahden tilaan ovat vaikuttaneet muut tekijät ja turvetuotannon kuormitus on vain pieni osa kokonaisuudesta. Laviassuon vesiä ei johdeta kaatopaikan läpi. Sen sijaan kaatopaikalta tulee tarkkailutulosten mukaan suotovesiä Laviassuon tuotantoalueen alapuoliseen ojaan. Muistuttajien vaatimukset on hylättävä aiheettomina. Mikäli korvausvaatimukset osaksikaan hyväksytään, on saatavien vanhentumista koskevat säännökset otettava huomioon. Hakija on vielä erikseen antanut selityksen 6. muistutuksen tehtyyn täydennykseen. Hakija on eritellyt muistuttajista ne, joita hakija pitää asiassa asianosaisina. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON KATSELMUS Ympäristölupavirasto on suorittanut Laviassuon alueella katselmuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. Katselmuksella tutustuttiin tuotantoalueen vesiensuojelurakenteisiin ja käytiin Myllyojan suulla, Nyynäistenlahden pohjukan rantatiloilla sekä tuotantoalueen lounaispuolella Päivämäentiellä.

24 24 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Heinolan kaupungin Härkälän kylässä sijaitsevan Laviassuon 55 ha:n tuotantoon kunnostetun alueen turvetuotantoon. Laviassuon tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn käytetään olemassa olevia vesiensuojelurakenteita (lietteenpidättimillä varustetut sarkaojien lietesyvennykset, kaksi virtaamansäätöpatoa ja laskeutusallas), joiden sijainti ja mitoitus ilmenevät hakemussuunnitelmasta ja sen liitteistä 3.1 ja 3.2. Tuotantoalueen ympärys-, reuna- ja sarkaojitus sekä ojien kunnossapito tehdään hakemussuunnitelman mukaisesti siten, että toimenpiteillä ei muuteta Laviassuon ympäristön nykyisiä pohjavesiolosuhteita. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojassa Lemmonjokeen, joka laskee Myllyojan kautta Ruotsalaisen Nyynäistenlahden eteläpäähän. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotantoalueen ohi. Tuotantoalueelta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräys. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Siltä osin, kun hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa kuivatusvedet toisen maalla olevassa ojassa, ympäristölupavirasto katsoo, että Laviassuon turvetuotantoalueen vesien johtaminen ei edellytä edellä mainitun oikeuden myöntämistä. Turvetuotantoa varten ei ole muutettu eikä tulla muuttamaan valuma-alueen suuruutta eikä keskimääräisiä virtauksia laskuojassa. Laskuojan kunnossapitovelvoitteesta annetaan erillinen määräys.

25 25 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesiensuojelurakenteiden hoito ja laskuojan kunnossapito 1. Eristys- ja sarkaojat, virtaamansäätöpadot ja laskeutusallas on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Vesiensuojelurakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Sarkaojien ja virtaamansäätöpatojen lietesyvennykset sekä laskeutusallas on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä lokakuun loppuun mennessä. Luvan saajan on huolehdittava laskuojan kunnossapidosta siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotannon kuivatusvesistä. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Luvan saajan on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Laviassuon tuotantoalueen ympäristösuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. 2. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan tehdä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymiä, niiden toimintaa tehostavia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Päästöt ilmaan ja melu 3. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on ajoitettava tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suuntaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s on turpeen tuotantotoimet keskeytettävä. Tuulen suuntaa ja nopeutta on tuotantoalueella seurattava tuulipussin tai muiden vastaavien laitteiden avulla.

26 26 4. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo arvoa 50 db. Laviassuon läntisimmällä tuotantolohkolla, joka on ojitettu itä-länsisuuntaisesti, turvetuotanto on keskeytettävä klo väliseksi ajaksi. 5. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Toiminnassa käytettävät aineet ja jätteet 6. Tuotantokoneiden käyttöön tarkoitetut polttonesteet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai on muutoin varmistuttava siitä, ettei polttonesteitä pääse vuototapauksissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. 7. Toiminnassa on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista ja kuljetuksesta ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Luvan saajan on huolehdittava, että toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaisesti luvalliseen jätteiden käsittelypaikkaan. 8. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

27 27 Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. 10. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu 11. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. 12. Päästötarkkailua on tehtävä vuodesta 2006 alkaen joka toinen vuosi niin, että Laviassuolta lähtevästä vedestä (laskeutusaltaasta purkautuva) otetaan näytteet kerran kuussa huhti-lokakuussa (8 kertaa vuodessa). Näytteistä määritetään ph, kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n ja ph. Lisäksi kesä-, heinä- ja elokuussa määritetään PO 4 -P, NH 4 -N, NO 2+3 -N ja rauta. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. 13. Vesistötarkkailua on toteutettava vuodesta 2006 alkaen joka toinen vuosi Lemmonjoessa, Myllyojassa ja Nyynäistenlahdessa Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys Laviassuon vesistötarkkailuohjelmaksi on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 14. Laviassuon turvetuotannon vaikutuksia pohjaveden pinnan korkeuteen on tarkkailtava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys Laviassuon ympäristön pohjavesitarkkailuohjelmaksi on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 15. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuun on sisällytettävä Laviassuon alapuolisen vesistön kalataloudellisen tilan selvittäminen. Tarkkailuohjelma on toimitettava